Tringan lintutilannekatsaus, elokuun loppu – syyskuun puoliväli

Taigauunilintu. Kuva: Micha Fager

Etelän puoleiset tuulet ehtivät puhaltaa pari viikkoa jarruttaen muuttoa. Viime viikonloppuna tuuli kääntyi viimein pohjoisen puolelle, ja muuttotulppa pääsi purkautumaan. Viime lauantaina Helsingissä laskettiin iltapainotteisesti muutolla yli 6000 kurkea. Maanantaina puolestaan ilmoitettiin sekä Espoosta että Helsingistä yli 4000 kurkea. Lähipäivinä Suomesta poistunee runsaasti lintuja pohjoistuulen avittamina.

25.8. Haliaksella laskettiin uusi metsäkirvisten suomenennätysmuutto, yli 21 000 yksilöä. Muita komeita muuttoja edustivat jaksolla mm. 384 jouhisorsaa Kirkkonummella, 253 mehiläishaukkaa ja 32 sinisuohaukkaa Hangossa, vajaat 600 varpushaukkaa ja 53 tuulihaukkaa Haliaksella, 36 palokärkeä Haliaksella, 1086 keltavästäräkkiä Kirkkonummella sekä noin 17500 peippoa ja 8800 vihervarpusta Haliaksella.

Hyviä paikalliskerääntymiä olivat mm. 620 haapanaa Espoon Laajalahdella, 548 harmaasorsaa Espoon Matalajärvellä, 1470 tavia Laajalahdella, 488 töyhtöhyyppää Viikissä, 110 taivaanvuohta Laajalahdella, 920 västäräkkiä, 60 pensastaskua ja 47 kivitaskua Viikissä sekä 340 hemppoa Helsingin Niskalassa.

Punajalkahaukkojen invaasio Baltiasta alkoi elokuun puolella, ja muutamassa päivässä Tringankin alueella tehtiin lajista kymmeniä havaintoja. Tämän jälkeen punajalkahaukkoja löytyi parin viikon ajan lähinnä paikallisina peltoaukeilta ympäri Etelä-Suomea, mutta nyt paras aika näyttää olevan ohi. Viimeisen 20 päivän ajalta Tringan alueelta on ilmoitettu Tiiraan peräti 428 punajalkahaukkaa, mutta näistä suuri osa koskee samoja yksilöitä.

Elokuun lopun harvinaisimmat lajit olivat pari päivää Vantaalla viipynyt arokotka sekä Espoossa ja Helsingissä muuttanut fulvescens-värimuodon kiljukotka. Syyskuun harvinaisuuskavalkadia ovat tähän mennessä edustaneet mm. arohiirihaukka Raaseporissa, 2 mustahaikaraa Espoossa ja palsasirri Haliaksella.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. mandariinisorsa, 5 niittysuohaukkaa, pikkukiljukotka, harjalintu, 2 virtavästäräkkiä, pussitiainen ja nokivaris.

Tringan alueen syksyn ensimmäiset taigauunilinnut havaittiin eilen Helsingissä ja Hangossa. Vuoden paras harvinaisuusaika alkaa olla nyt käsillä, joten muitakin itäisiä vieraita on lähiaikoina odotettavissa.


Valkoposkihanhilaskennat 2019

Tringan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 7.9.2019. Alla seuraa lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Laskennan tarkkuus oli hyvä, jopa erinomainen. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, Kirkkonummen hanhista saatiin hyvä kokonaisarvio, Hakin alueen pellot tarkastettiin tarkkaan ja Sipoon kohteetkin tuli tarkistettua vuosien tauon jälkeen hyvin tuloksin. Osa Vantaan pelloista jäi tarkistamatta, samoin esimerkiksi Leppävaaran urheilupuisto.

Kirkkonummen, Sipoon ja Hakin alueen hanhia lie turvallista käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Näitten osalta kokonaisluvut ovat seuraavat: Kirkkonummi 2454 (maksimi), Sipoo 1658 ja Hakki 1210. Vantaan, Espoon ja Helsingin osalta havainnot koskevat todennäköisesti lähinnä Viikissä ja Laajalahdella yöpyneitä hanhia, lisäksi Kajuuttaluodoilta ilmoitettiin neljä yöpyvää – olisiko tämä perinteinen yöpymispaikka vähitellen väistymässä hanhien käytöstä? Syyskuun alussa laskettiin Haltialan pelloilta parhaimmillaan jopa 6000 hanhea, mutta laskenta-aikaan siellä oli selvästi hiljaisempaa. Viikin hanhista iso osa jäi Viikkiin, loput jatkoivat ilmeisesti Haltialaan ja Vantaalle, jonne suuntasi myös osa Laajalahden hanhista. Osa Laajalahden hanhista jatkoi ruokailemaan länteen, esimerkiksi Matalajärven eteläpuolisella pellolla näkyi a1200. Vuosaaren kasalta havaittiin päivän aikana vain kaksi parvea, joista isompi a800 suuntasi länteen Talosaaren suunnalta – nämä linnut lienevät Vantaa kautta kiertäneitä Viikin yöpyjiä.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 16503. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Edellisen vuoden tulokseen (13790) verrattuna kasvua on siis runsaasti, mutta ero selittyy suurimmaksi osaksi Sipoon kohteiden hanhilla. Ilman näitä hanhia kanta kasvoi vain lievästi – samaan tapaan kuin koko maassa.

Tringan alueen laskentoja koordinoi Aapo Salmela ja Hakin alueen laskentoja Jan Södersved. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

Valkoposkihanhilaskennat 7.9.2019 (paikalliset + ylilentävät yms.)

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 36

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 5277

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Mikko Karkia): 227 + 1200

 Oittaan leirintäalue + ranta (Marko Kirjavainen): 401

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 2

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot (Leena Hintsanen): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

 Tähtitorninmäki (Hanna Mensonen): 0

 Hietaniemi (Petri Puromies): 0

 Iso-Huopalahti (Jaakko Ekman): 0 + 2

 Husön kartanon pellot (Heikki Salonen): 0

 Kaisaniemi (Seppo Kuusela): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Hannu Linkola): 0 + 97

 Keravanjoki (Markku Varhimo): 0

 Kivikko

 Kivinokka (Risto Attila): 0

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo (Risto Attila): 0

 Lauttasaari

 Lapinlahti (Petri Puromies): 0

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä (Ilkka Lyytikäinen, Leena Hintsanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 9

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Leena Hintsanen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko T. Voutilainen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 6

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki + Paloheinä Golf (Johannes Silvonen): 765

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet (Risto Attila): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Puotilan nurmet ja uimaranta (Hannu Varkki): 1

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristö (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Markku Varhimo): 0

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Puromies): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Jaakko Ekman): 7

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila (Ilkka Lyytikäinen): 0

 Tullisaari (Risto Attila): 0

 Tuomarinkylän pellot (Johannes Silvonen, Esko T. Voutilainen): 740

 Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0

 Töölönlahti (Seppo Kuusela, Marko Kirjavainen): 0

 Vartiokylänlahti (Hannu Varkki): 0

 Viikki (Hannu Sarvanne): 4565

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi (Ari Viljanen): 4

 Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 870

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Heikki Salonen): 0

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot (Eetu Paljakka, Antero Paljakka): 0

 Sarfvikin golf-kenttä (Lasse Kurvinen): 0

 Torsvikin seudun pellot (Lasse Kurvinen): 0

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Eetu Paljakka, Antero Paljakka, Magnus     Nordman): 2454

 Sipoo:

 Box, pellot (Aapo Salmela): 1630

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela): 28

 Nevas (Aapo Salmela): 0

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela): 0

 Siuntio: (Hakki: Erkko Einiö, Petri Hasunen, Petri Lehto, Reima Stigell, Jan Södersved ja Leo Wallinmaa)

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans: 800

 Nordanviksslätten: 230

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik: 180 + 220

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk

 Vejans

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Markku Varhimo): 0

 Hakunilan Kormuniitty (Heikki Salonen): 0

 Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0 + 180

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 350

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki (Heikki Salonen): 0

 Peräjänkulman pellot (Kim Söderling): 70

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Heikki Salonen): 85

Rönnskärin retki 31.8.2019 -retkikertomus

Kesän viimeinen Tringa-retki suuntautui Kirkkonummen Rönnskärin saarelle. Saarella on Tringan, Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen ja Kirkkonummen kunnan ylläpitämä lintuasema, jonka toimintaan lähti tutustumaan 20 asianmukaisen kulkuluvan saanutta tringalaista. Porkkalan satamaan tultiin joko yhteiskuljetuksella tai omin (ajo)neuvoin. Satamassa jo odotteli venekuljetuksestamme huolehtinut Pentti Aaltonen Merisaurus-aluksensa kera. Alukseen mahtuu kerralla noin 10 matkustajaa, joten puolet joukosta pakattiin kyytiin. Loput jäivät odottelemaan rantalaiturille. Sataman kahvila aukesi sopivasti niin että toista kuljetusvuoroa odottaneet retkeläiset saivat tuoreet munkkikahvit. Vajaan tunnin kuluttua Pentti saapui hakemaan loput retkeilijät ja klo 10 mennessä kaikki olivat viimein Rönnskärillä. Rönnskär olikin kyseisenä päivänä suosittu, sillä saarelle tuli samaan aikaan Kirkkonummen kansalaisopiston monikymmenpäinen retkijoukkio sekä muitakin seurueita.

Rönnskärissä lintuasemanhoitaja Samuli Lehikoinen vastaanotti retkeläiset ja alkoi kierrättää osallistujia pikku ryhmissä lintuverkkokierroksilla. Asemamiehittäjät Pekka Ikonen ja Eetu Paljakka puolestaan opastivat meitä bunkkerilla muutonseurannassa ja havaintojen kirjaamisessa.

Muutonseurantalomake. Kuva Jaana Sarvala

Lintumuutto oli aamupäivän aikana ehtinyt jo hiljentyä, eikä lintuja päätynyt verkkoihin ruuhkaksi asti. Metsäkirvinen oli päivän runsaslukuisin lintu, niitä havaittiin runsaat 400. Ensimmäisenä saarelle ennättänyt retkiryhmämme pääsi onnekkaasti seuraamaan verkkoon lentäneen kirjokertun rengastusta.

Kirjokerttu sai kamerat naksumaan! Kuva Pekka Ikonen.

Pensaskerttu. Kuvaaja Juhani Aittamaa.

Kertut olivat muutenkin hyvin edustettuina, kun saarella havaittiin kirjokertun lisäksi lehto-, pensas-, herne- ja mustapääkerttu. Saimme lähietäisyydeltä katsella myös mm. Suomen pienintä lintua, noin 5-grammaista hippiäistä, josta Samuli näytti, miten koiraan ja naaraan voi erottaa toisistaan rengastuksen yhteydessä. Saaressa ritisevät pikkusiepot onnistuivat väistelemään verkkoja.

Pikkusieppo. Kuvaaja Juho Tirkkonen.

Kaunis, lämmin, tyyni päivä ei kenties ole paras lintupäivä mutta retkeilyyn mitä sopivin. Kun verkot oli laitettu kasaan, kierrätti Samuli retkeläisiä vielä saarella. Käki näyttäytyi, sekä elävä että kuollut. Lähipuuhun lennähti punatulkku.

Hernekerttu. Kuvaaja Juhani Aittamaa.
Pajulintu. Kuvaaja Juhani Aittamaa.

Kovasti yritimme nähdä Suomeen rantautuneen punajalkahaukka-aallon edustajia, joita Tiira-tietojen mukaan lenteli tuona päivänä vähän joka puolella eteläisen Suomen peltoaukeita. Rönnskärissä emme sellaista nähneet. Petolinnuista runsaiten näimme muuttavia varpushaukkoja, joita kirjattiin muutonhavainnointilomakkeelle päivän aikana yhteensä 54. Mehiläishaukoilla oli hyvä muuttopäivä mutta väistelivätpä nekin Rönnskärin ilmatilaa. Ehkä oli jäänyt kulkulupa hakematta niiltä. Yksi tuuli- ja yksi nuolihaukka nähtiin.

Eetun pitämän iltahuudon jälkeen Pentti Aaltonen palautti retkeilijät illansuussa takaisin Porkkalaan ja vajaan tunnin päästä oltiinkin jo mukava retkipäivä takanamme taas Helsingissä.

 

Iltahuutoa pitämässä Eetu. Kuva Jaana Sarvala

Kirjoitti Jaana Sarvala

Santahaminan retki 8.9.2019 retkikertomus

Retkelle osallistui 21 henkilöä, joista noin puolet vieraili saaressa ensimmäistä kertaa. Oppaina Paul Segersvärd ja Antti Kotilainen. Retken lähtöpaikka oli perinteisesti bussi 86 päätepysäkki. Lintulista avattiin muuttavalla mehiläishaukalla (1-kv SE) ja kolmen paikallisen urpiaisen parvella. Urheilukentän laidalla kuulimme ensin ylilentävän pikkukäpylinnun plit-ääntä. Samassa läheisen männyn latvassa erottui liikettä: ainakin neljä isokäpylintua (1k1n ja 2 1-kv) purki männynkäpyjä. Saimme rauhassa tarkkailla konkkanokkia kaukoputkien kautta. Harmaasieppo istuskeli pyyntihommissa kuusenlatvassa. Likolammen itärannalla rätisi ainakin 3 peukaloista, mutta itse lampi oli tyhjä linnuista.

Aloitimme Santahaminan eteläkärjen kierroksen itävallilta: merellä mm. 6 muuttavaa jouhisorsaa ja n. 20 tavin parvi. Tähyily nk. alavallilta tuotti mm. paikallisen mustalintuparven (14 yks), 7 haahkaa ja paikallisen valkoviklon luodolla. Ylävallilla muuttoa oli seurannut neljä lintuharrastajaa jo 06:30 alkaen: mm. n. 400 muuttavaa mustalintua ja n. 30 varpushaukkaa. Asetuimme toviksi eteläkärjen länsilaidan kalliolle, josta näkee hyvin Kuninkaansaaren ylle ja kaupungin suuntaan luoteeseen-pohjoiseen. Eväiden syönnin lomassa mm. korppi, palokärki ja 3 varpushaukkaa.

Paluumatkalla nousimme Kiviarkun niemelle. Papinlahden laiturilta näimme vielä kaukana Kruunuvuorenselän yllä muuttavan tuulihaukan.

Yhteensä näimme Santahaminassa ainakin 39 lintulajia.

Paul Segersväd

Tullisaaren retki 8.9.2019 retkikertomus

Tapaaminen oli Tullisaaren puiston parkkipaikalla, josta puistokierroksen voi hyvin aloittaa. Osallistujia 40 ja oppaana Paul Segersvärd, joka lähes päivittäin retkeilee Tullisaaressa. Ensimmäinen tarkistettava kohde on puiston länsipään laaja nurmikenttä. Syyskaudella tämä houkuttelee västäräkkejä, kirvisiä ja rastaita. Jatkoimme suurten lehmusten ja tammien kautta nykyisen englantilaistyyppisen puiston perustaneen Henrik Borgsrtömin talon kivijalalle. Nurmikolla n. 20 västäräkin seurassa ruokaili 2 keltavästäräkkiä. Em. suurten puiden lehvästöt kannattaa rauhassa tarkastaa uunilintulajien ja sieppojen toivossa. Nyt saimme tyytyä yhteen harmaasieppoon.

Kävelimme pikku lahden rantaa pitkin Tullisaaren pohjoislaidalle näköalatasanteelle, josta avautuu näkymä Kulosaaren suuntaan ja Tullisaarenselälle. Työväen pursiseuran aallonmurtajilla lepäilee säännöllisesti lokkeja, tiiroja ja merimetsoja. Nyt aallonmurtajille laskeutui hetkeksi levähtämään n. 100 haarapääskyä. Kaukoputken ja digikameroiden avulla parvesta erottui ainakin 2 törmäpääskyä.

Matkalla kohti Aino Achten huvilaa kuljimme taas suurten lehmusten ohitse. Onnekkaimmat kuulivat pikkusiepon pehmeää rätinää suuren lehmuksen oksistosta. Pikkusieppo on harvalukuinen mutta säännöllinen syysvieras Tullisaaressa ja nimenomaan suurten lehtipuiden katveessa. Samassa suojaisessa ”tuulitaskussa” oli myös 2 harmaasieppoa.

Kaivoslammelta suuntasimme Aino Achten huvilalle. Talon edustalla on kaksi marjoja tuottavaa pensasta, jotka syyskuun aikana pitää tarkastaa mm. kerttujen toivossa. Puiston itälaidalla nk. piknikpaikan luona kiikaroimme Yliskylänlahdelle. Muutaman seljapensaan, syreenin ja ruovikon reunassa kasvavien tervaleppien rajaama alue on yksi puiston parhaimpia kohteita. Elo-lokakuun välisenä aikana aamuaurinko lämmittää tuon rinnetontin, joka kerää myöhäisiä kerttuja, uunilintuja, rautiaisia jne.

Retken viimeinen kohde oli Yliskylänlahden etelärannalla ulkoilutien lähellä sijaitseva kallio, joka on yksi puiston ”must”-kohteista. Sieltä näimme mm. 6 punasotkaa, tukkasotkia, haapanoita, pari silkkiuikkua jne. Lokakuun alusta aina joulukuun puoliväliin lahdella viihtyy yleensä muutama lapasotka. Retken päätteeksi kaksi harmaasorsaa lensi niityn yli itään. Näimme porukalla yhteensä ainakin 30 lintulajia.

Paul Segersvärd

Lintumessut kokosi lintuharrastajat jälleen Viikkiin

BirdLife Suomen lintumessut keräsi suuren joukon lintuharrastajia ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita Helsingin Viikkiin lauantaina 24. elokuuta. Tapahtuma järjestettiin neljättä kertaa, ja tälläkin kertaa messupaikalla Gardenian pihassa saatiin nauttia kesäisen aurinkoisesta säästä ja monipuolisesta ohjelmasta. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta niin kävijämäärän, esittäytyjien kuin ohjelmatarjonnankin osalta, ohjelmaa oli tällä kertaa ulkolavan esitysten lisäksi kolmessa eri sisätilassa. Muita uutuuksia oli lastenteltta, jossa oli tarjolla lintuaiheista tekemistä perheen pienimmille. Lastenteltan ohjelmasta vastasivat Tringan aktiivit Merja Talvelan johdolla.

Lintumessut kokosi Viikin Gardenian pihalle suuren joukon lintuharrastajia © Anne Kotiharju
Lastenteltassa tehtiin mm. hienoja lintumaalauksia © Hanna Mensonen

Messujen ohjelmaan kuului tuttuun tapaan myös opastetut linturetket. Tringan retkikummit järjestivät kuusi opastettua lintukierrosta Viikin pelloille ja kaksi pidempää aamuretkeä Vanhankaupunginlahdelle. Yksi lintukierroksista oli lapsille. Kaikki retket ja opastetut kierrokset olivat yhtä lukuunottamatta täynnä. Päivän lintuhavainnoista voisi mainita aamun retkillä havaitut jänkäsirriäisen, lapin- ja isosirrin sekä edellispäivän sateiden Etu-Viikin pelloille pudottaman tylliparven, useampi jalohaikarakin havaittiin. Myöhemmin päivällä pelloilla saatiin katsella sekä muuttavia että paikallisia petolintuja, mm. lukuisia varpushaukkoja, kanahaukkoja, ruskosuohaukkoja, nuolihaukkoja… Kalasääski ja merikotkakin kävivät näyttäytymässä lahden yllä.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ohjelmalavalla Paul Segersvärdin haastateltavana, runsaslukuinen yleisö seuraa © Anne Kotiharju
Tringan aktiiveja messupöydän takana, oikealta vasemmalle: retkivastaava Jaana Sarvala, hallituksen jäsen Juhani Timonen sekä Hangon lintuasemanhoitaja Hanne Kivimäki.
Lintumessuilla esittäytyivät myös 40-vuotisjuhlia viettävä Hangon lintuasema sekä Valkoposkihanhien ystävät. Kuvassa Valkoposkihanhien ystävien Susanne Jacobson sekä Tringan toiminnanjohtaja Johannes Silvonen. Kuva © Veli-Matti Järvinen

Lintumessut onnistui jälleen hienosti, tunnelma messualueella oli innostava ja kävijöitä oli edellisvuottakin enemmän. Kiitokset kaikille paikalla olleille, järjestelyistä ja ohjelmasta vastanneille vapaaehtoisille sekä BirdLife Suomelle tapahtuman järjestämisestä. Ensi vuonna uudestaan!

Teksti: Johannes Silvonen