Söderskärin retki 21.9.2019 retkikertomus

Lähes täysi bussillinen retkeläisiä starttasi seitsemältä Kiasman pysäkiltä odotuksen tunnelmissa. Kalkkirannan aamunkoitteessa odotti Sibbe-niminen pieni laiva, jonne pakkautui bussikyytiläisten lisäksi muutama omalla autolla saapunut. Rannassa lenteli käpylintuja ja västäräkki. Harmaahaikara lensi ohi ja laiva irtautui laiturista Sipoon saaristoon. Sää oli ennusteiden mukainen – sateet jäivät mantereen päälle ja merelllä oli kohtuullisen tyyntä. Yöllä herahtaneet sateet olivat mahdollisesti pudottaneet jotain muuttavia lintuja saareen. Odotukset olivat korkealla. Koskaan ei silti voi tietää mitä loppujen lopuksi havaitaan.

Saapuminen Söderskärille. Kuva, Juha Lindy

Laiva seilasi pittoreskin kotisatamansa kautta – Pirttisaaren salmessa näimme tiaisia ja isokoskeloita. Lisäksi laivasta nähtiin mm. länteen lentäviä isohkoja haapanaparvia, pari silkkiuikkua, harmaasorsa, tukkakoskelo ja selkälokki. Lähestyimme Söderskärin suojeltua saariryhmää ja vaikeasti rantauduttavan Jussinkarin ja Lamppukarien ohituksen jälkeen tulimme Majakkasaaren laituriin. Osa vielä tarkkaili saapujia tervehtineitä luotokirvisiä, kun tuli tieto, että pojat, Juho ja Pyry olivat löytäneet metsiköstä sinipyrstön. Siirryimme siis pääkallopaikalle.

Sinipyrstö. Kuva Juho Tirkkonen.

Pääopas Teemu ryhmitti porukan metsän yläpuolelle kalliolle, josta oli hyvä näkyvyys tarkkailla lintua sellaisella etäisyydellä, ettei se häiriinny. Pian peloton, n-pukuinen lintu näyttäytyi katsojille. Viesti lintutiedotukseen lähti pian. Paikalla olevaa hippiäisparvea syynättiin taigauunilintujen varalta huolella. Peukaloiset pomppivat piilosta toiseen rätisten ja pikkusieppo pyrähteli hyönteisjahdissa pirteästi oksaa vaihtaen.

Peukaloinen. Kuva Teemu Sirkkala.

Pian sinipyrstö katosi jonnekin ja osa porukasta jäi paikalle vahtiin ja osa lähti riippusiltaa pitkin Luotsisaareen missä avattiin lintuaseman ovi ja tutustuttiin tähän entiseen luotsitupaan. Saarella on toiminut lintuasema vuosikymmenien ajan. Arktisten lintujen kevät- ja syysmuuttoa Söderskärillä on seurattu yhtäjaksoisesti noin 50 vuotta, mikä on kauemmin kuin missään muualla maailmassa. Luotsisaarella päästiin näkemään myös paikalliset kahlaajat ja lisää paikallisia pikkulintuja: hernekerttu, laulurastas, punarintoja sekä lisää hippiäisiä ja pajulintuja. Sinipyrstö ilmaantui tännekin ja sitä päästiin tarkkailemaan läheltä taas pitkän aikaa.

Sinipyrstö. Kuva, Teemu Sirkkala

Majakka avattiin, kun saarelle saapui majakkaretki ja moni kiipesikin tutustumaan kunnostettuun arvorakennukseen. Kerroksissa on esillä näyttelyitä saaren historiasta ja myös yksi Tove Janssonille omistettu kerros – hänhän asui kesät lähisaarella Pellingin saaristossa parikymmentä kilometriä tästä itään. Näkymät valotasanteelta olivat kirkkaalla säällä huikeat.

Näkymä majakasta. Kuva Juho Tirkkonen.

Saarella oltiin noin kuusi tuntia ja sinä aikana ehdittiin havaita vielä paljon lisää. Muun muassa 1kv riskilä, haahkoja, alleja ja 12 pilkkasiipeä. Sinipyrstö näyttäytyi vielä useamman kerran. Kaikki retkeläiset onnistuivat näkemään linnun. Tulipa yksi bongarivenekuntakin Helsingistä lintua katsomaan. Laivakyyti Kalkkirantaan sujui hyvän sään merkeissä ja bussissa Helsinkiin matkasi hyväntuulinen lintuharrastajajoukko.

Söderskärin retkellä. Kuva, Juha Lindy.

Kertomuksen teksti: Juha Lindy

Jaa tämä juttu:Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email