Retki Sipoonkorpeen 30.11.2019 Retkikertomus

Talvinen kävelyretki Sipoonkorven kansallispuistossa 30.11 alkoi todentotta talvisissa merkeissä. Vielä edellisenä päivänä vihmoi vettä, kuten melkein jokaisena päivänä kävelyretkeä edeltäneellä viikolla. Öinen pakkanen, ohut lumikerros yhdistettynä pilvettömään taivaaseen ja auringonpaisteeseen antoi juhlavat puitteet kävelylle talven hiljentämään metsään.

Kuusitoista reipasta retkeläistä lähti Knutersintien keskeiseltä parkkipaikalta Bakunkärriltä, metsäautotietä pitkin kohti Forskogskärriä. Kosteiden rämeikköjen, sekametsän, hakkuuaukioiden ja haapojen reunustamien kallionnyppylöiden halkomalla alkumatkalla nähtiin suurin osa retken lintulajeista. Heti parkkipaikalla pähkinähakki päivysti männyn latvassa, eteläsuunnassa käpylintuparvi laskeutui kuusenlatvaan ja mustarastas kurkisti ojanpohjalta. Ohi lensi vihervarpusparvi ja muutaman kymmenen metrin kävelyn jälkeen peukalaoinen lennähti avoimen ojan vartta, kadoten ryteikköön.

Fiskträskille haarautuvan polun tuntumassa koivikosta nousi teeri koiras. Valitettavasti kaikki retkeläiset eivät kerenneet sitä näkemään, eikä uusia kanalintuja enää reitillemme osunut. Närhi huuteli tiheässä ryteikössä ja lennähti ihailtavaksi hakkuuaukion reunaan. Pikkuparvia tilhiä ja pikkukäpylintuja näkyi tuon tuosta, aina välillä jääden ihasteltavaksi ja kuvattavaksi.

Fiskträsk-järvelle matkaa kertyi suuntaansa reilut kaksi ja puoli kilometriä. Lintuja ei juurikaan näkynyt eikä kuulunut: metsän perustiaiset, yksittäiset käpytikat, käpylinnut ja tilhet olivat niin äänessä kuin nähtävilläkin pitkin matkaa. Talvinen hiljainen luonto kuitenkin ilahdutti retkeläisiä vähintään yhtä paljon kuin lintuhavainnot. Evästauko pidettiin jäätyvän järven rannalla. Paluumatka sujui leppoisasti ja ripeästi. Uutena lajina saatiin rämeen reunalla sirahdellut puukiipijä.

Kirjoitti retken opastanut Mikko Salonen

Retkellä havaittiin yhteensä 18 lintulajia: laulujoutsen, teeri, käpytikka, tilhi, mustarastas, peukaloinen, talitiainen, kuusitiainen, sinitiainen, hömötiainen, puukiipijä, harakka, närhi, pähkinähakki, naakka, varis, vihervarpunen ja pikkukäpylintu.

Sipoonkorven retki 14.12.2019 retkikertomus

Aamu Sipoonkorvessa valkeni harmaana, räntää vihmoi välillä ankarasti. Bakunkärrin parkkipaikalla ei ollut ketään, eikä lintujakaan näkynyt missään. Onneksi asiat etenivät suotuisasti, kymmenen innokasta retkeilijää ilmestyi lähtöpaikalle ennen määräaikaa, sade lakkasi ja pientä toivoa heräisi havaita lintujakin etäältä kantautuvien tiaisäänien myötä.

Matkaan lähdettiin pitkin metsäautotietä kertoilleen viimeaikaisista lintuhavainnoista. Juuri kun puhe oli ollut pyrstötiaisista, ylitsemme pyyhälsi 12 pyrstärin parvi. Ei hullumpi retken ensimmäinen laji. Perustiaiset hömö-, sini- ja talitiainen löytyivät matkan varrelta, myös muutama hippiäinen piipersi kuusikoissa.

Matkan aikana pikkukäpylintuja ja käpytikkoja kuului ja näkyi tuon tuostakin. Korppi kävi muutaman kerran tarkistamassa, ketkä olivat tulleet vierailemaan hänen valtakuntaansa. Vaikka lintuhavainnot olivat vähissä, retkeläiset taivalsivat iloisinmielin seitsemän kilometrin kierroksen, rauhoittuen levolle laskeneen metsän  voimasta.

Tringan vuoden viimeinen retki päättyi varhaisiltapäivällä joulun ja uuden vuoden toivotuksiin. Yhdistyksen retkissä seuraa muutaman viikon tauko. Heti vuodenvaihteen jälkeen on taas lukuisia mahdollisuuksia retkeillä ympäri Uuttamaata, Suomea ja kaukomaita myöten viettäen laatuaikaa lintujen parissa.

Kirjoitti retken opastanut Mikko Salonen

Retkellä havaittiin kahdeksan lintulajia: käpytikka, hippiäinen, talitiainen, sinitiainen, hömötiainen, pyrstötiainen, korppi ja pikkukäpylintu.

Rauhallista joulunaikaa!

Merisirri tuo jouluterveiset pohjoisesta kaikille lintuharrastajille. Yhdistys toivottaa rauhallista joulunaikaa ja erittäin havaintorikasta uuttavuotta itse kullekin säädylle!

Mennyt vuosi on ollut jälleen ollut antoisa. Jäsenmäärämme kasvoi, ja erityisesti nuoret lintuharrastajat tulivat vauhdilla mukaan toimintaan. Tringalainen Eetu Paljakka sai myös “vuoden nuori lintuharrastaja -tunnustuksen kattojärjestöltämme BirdLife Suomelta.

Lintupuolella vuosi oli myös hieno. Kirsikkana kakussa oli tietenkin Suomen ensimmäisen pikkupajusirkun löytyminen Rönnskärin lintuasemalta ja Suomen neljäs lehmähaikara Mäntsälässä. Monen mieliin jää varmaan myös keväisten kuhankeittäjien mukava määrä ja syksyinen punajalkahaukkainvaasio (165-175 yksilöä alueellamme!). Yhteensä joulukuun alkupuolelle mennessä toimialueellamme oli havaittu 289 luonnovaraista lintulajia.

Retkitoimikunnan järjestämillä retkillä oli jälleen monipuolista tarjontaa kaikenikäisille lintuharrastajille ja kilpailuviettiset saivat mitellä voimiaan erilaisissa skaboissa ja linturalleissa. Vuoden Tringalaisina palkittiin Hangon lintuaseman asemanhoitajat Hanne Kivimäki ja Jari Laitasalo.

Hangon lintuaseman 40-vuotisjuhlavuotta vietettiin näyttävästi vuoden alussa. Aseman tueksi perustettu Haliaksen ystävät -verkosto sai rutkasti uusia jäseniä ja aseman kehittämiseen paneuduttiin todella  Lintumatkailu Hangon Tulliniemellä -Leader-hankkeen myötä. Linnustollisesti asemalla oli myös mahtisyksy. Esimerkiksi metsäkirviset (21 000), sinitiaiset (8870) ja talitiaiset (10540) rynnistivät suomenennätysmuuttoon.

Tringan ja muiden toimijoiden pitkäjänteinen työnteko pk-seudun linnuston puolesta tuotti tärkeän erävoiton, kun Östersundomin yleiskaava kaatui oikeudessa. Kaava uhkasi vakavasti alueen luontoarvoja ja sen kaatuminen mahdollistaa alueen suunnittelun niin, että sekä uusien asukkaiden kuin lintujenkin tarpeet huomioidaan. Vuoden lopussa järjestettävä linnustonsuojelukeräys mahdollistaa pitkäjänteisen suojelutyön. Keräykseen voivat osallistua kaikki lintujen ystävät.

Tringan toiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisia ja tukijoitamme. Lämmin kiitos teille kaikille aherruksestanne ja tervetuloa mukaan myös uudet toimijat.


Merisirrin kuvasta isot kiitokset nuorelle Pyry Laurikalle.

Petri Saariselle Tringan BirdLife-ansiomerkki – Jari Laitasalosta ja Hanne Kivimäestä vuoden 2019 tringalaiset

Tringan joulukuun kuukausikokouksessa palkittiin muutama ansioitunut tringalainen.

Tringan BirdLife-ansiomerkki myönnettiin Petri Saariselle. Petri on aktiivinen Hangon lintuaseman kävijä, joka on aina valmiina talkootöihin ja aseman perusparannuksiin. Petrin ammattitaidon ansiosta aseman pienet ja suuret korjaukset on saatu tehtyä ripeästi ja tehokkaasti. Halias-toimikunnassa Petri oli jäsenenä vuosina 2010-2017, ja asemalla vietettyjä vuorokausia Petrillä on peräti 470.

Vuoden tringalainen on vuodesta 1997 alkaen vuosittain jaettu Tringan oma tunnustus, joka myönnetään yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Erityisesti sillä pyritään palkitsemaan työmyyriä, jotka puurtavat paljon Tringan eteen mutta eivät aina saa ansaitsemaansa näkyvyyttä. Vuoden tringalaisen kiertopalkintona on taiteilija Jari Kostetin lintutaulu.

Vuoden 2019 tringalaiseksi hallitus valitsi Hangon lintuaseman asemanhoitajat Jari Laitasalon ja Hanne Kivimäen. Jari ja Hanne ovat kuluneen aseman 40-vuotisjuhlavuoden aikana luotsanneet aseman aktiiveja, kehittäneet aseman toimintaa ja pitäneet huolen siitä, että puitteet kävijöitä varten ovat kunnossa.

Palkitsemisten lisäksi kokouksessa kuultiin tutkija Janne Koskisen esitys DNA:n käytöstä lintujen määrittämisessä. Esitys oli innostava ja lennokas, mutta myös jalat maan pinnalle palauttava: ainakaan mitokondrio-DNA ei ole sellainen taikakalu, joka ratkaisisi melkein kaikki lintujen määritykseen liittyvät ongelmat kertaheitolla.

Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2019

Osallistu Tringan jäsenkeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja! Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Tringan työllä on merkitystä. Vuonna 2019 teimme muun muassa:

  • Puolustimme luontoa, lintuja ja viheralueita koko maakunnan tasolla vaikuttamalla maakuntakaavan valmisteluun.
  • Jatkoimme oikeustaisteluja toimialueemme tärkeiden lintupaikkojen, kuten Östersundomin ja Suomenojan puolesta.
  • Vaadimme mm. metsästyskieltoja ja tiukempia rauhoitusmääräyksiä uusille luonnonsuojelualueille.
  • Otimme muiden luontojärjestöjen kanssa kantaa moniin Helsingin aluesuunnitelmiin.

Lue lisää Tringan suojelutoiminnasta täällä.

Suojelukeräyskirje on postitettu kaikille jäsenille. Käytä mieluiten omassa keräyskirjeessäsi näkyvää viitenumeroa. Keräykseen voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen tilille FI76 8000 1502 0958 06 viitenumerolla 120015000171878719. Muista merkitä viitenumero, sillä lahjoitusta ei pystytä kohdistamaan tähän keräykseen ilman viitenumeroa!

Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

[Rahankeräyslupa: Poliisihallituksen myöntämä BirdLife Suomen rahankeräyslupa, RA/2017/607, voimassa 7.6.2017-6.6.2022.]

vuorihemppoja_c_jari_kostet.jpg

Kuva © Jari Kostet

Vesilintulaskennat tammikuussa 2020

Vuoden vaihde ja talvilintulaskennat sekä talvisten vesilintujen laskenta lähestyvät. Tänä talvena on tarkoitus laskea Suomen talvehtivat vesilinnut 1.-7.1.2020 osana Euroopan laajuista selvitystä. Ensimmäisen kerran vesilintujen talvikannat arvioitiin Suomessa vuonna 2016. Laskentojen avulla tutkitaan muun muassa kantojen ja talvilevinneisyyden muutoksia ja tunnistetaan vesilinnuille tärkeimmät talvehtimisalueet. Samalla on tarkoitus tuottaa kannanarviot kunkin paikallisyhdistyksen keskitalven vesilintumäärille.

Harrastajia pyydetäänkin nyt retkeilemään 1.–7.1.2020 välisenä aikana talvilintulaskentojen ulkopuolisilla alueilla ja ilmoittamaan tarkat lintujen sijaintipaikat niin talvilintulaskentojen kuin muidenkin alueiden vesilinnuista Tiiraan (www.tiira.fi). Jokainen ilmoitettu vesilintutieto – myös nollalaskenta – on tärkeä!

Miten voi osallistua?

  • Retkeile 1.-7.1.2020 vesistöjen ääressä, laske kohteiden vesilinnut ja ilmoita havainnot Tiiraan. Ennen laskentaa kannattaa katsoa Tiirasta, mistä päin ei ole vielä kirjattu vesilintuhavaintoja ja valita retkikohde sen mukaan.
  • Tringan alueella rannikkoalue on jaettu laskenta-alueisiin, joista vapaaehtoiset voivat valita omat sektorit ja käydä laskemassa ne itse valitsemiltaan laskentapisteiltä.
  • Katso tästä tiedostosta (PDF) Tringan alueelta erikseen rajatut sektorit ja varaa omasi sähköpostitse:
  • Ilmoita havaintosi aina mahdollisimman pian järjestelmään, sillä reaaliaikainen tietojen ilmoittaminen Tiiraan antaa hyvän kuvan miltä alueilta on tietoja ja mistä niitä vielä kaivataan.
  • Talvilintulaskentojen vesilintutiedot (vaikka ne tehtäisiin joulukuun puolella) kelpaavat myös mukaan laskentoihin, joten muut laskennat kannattaa toteuttaa talvireittien ulkopuoleisille alueille.

Miten ilmoitat havainnot?

  • Ilmoita kaikki havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan, havainnointipaikaksi luonnollisesti se piste, josta katsoit merelle. Valitse linnun tilaksi “p_vll”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut paikalliset vesilinnut. Muista merkitä tila kaikkiin pisteestä tehtyihin havaintoihin. Muista kirjata myös laskentapisteen tarkkuus.
  • Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan paikallista vesilintua, kirjaa havainto ”vesilintu 0 p_vll” (lajiksi vesilintu, lukumääräksi 0, tilaksi p_vll).
  • Merkitse ainakin isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus sekä kellonaika.
  • Jokainen kirjattu havainto, myös nollatieto, on tärkeä!

Laskentojen tarkemmat ohjeet löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.birdlife.fi/vesilintujen-talvikanta-selvitetaan-osallistu-laskentoihin-tammikuussa/

Kysy lisätietoja!

Mikäli haluat osallistua, mutta jokin asia on epäselvää, ota yhteyttä tammikuun vesilintulaskentojen Tringan alueen koordinaattori Julius Mäkiseen.

Tringan alueen tärkeimpiä laskentakohteita Inkoon-Kirkkonummen alueella. Katso kaikki laskentakohteet täältä: www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/12/Tringa-vl-laskenta-alueet-2020.pdf

Tringan retket 2020

Hei!


Tänään kannattaa ensimmäisen joulukalenteriluukun lisäksi avata Tringan tapahtumakalenteri, sillä ensi vuoden retkiä on nyt julkaistu kalenterissa. Retkitoimikunta järjestää ensi vuonna noin 70 linturetkeä. Syksyn retkiä suunnitellaan ja julkaistaan vasta keväällä. Tapahtumakalenteriin pääset täältä:


https://www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Retkille ilmoittautuminen alkaa 8.12. Suurimmalle osalle retkistä ilmoittaudutaan Eventio-verkkolippumyymälän kautta. Ohjeita ilmoittautumisesta, retkimaksuista ja ilmoittautumisten peruuttamisesta löytyy retkisivujen yleisistä ohjeista:


https://www.tringa.fi/ohjeita-retkelaisille/


Ensi vuoden retket aloittaa jo kuukauden kuluttua koittava retki Suomenlinnaan ja siitä se uusi retkivuosi taas alkaa.

 
Retkitoimikunta kiittää kaikkia retkille osallistuneita hienosti sujuneesta Tringan retkivuodesta 2019.

Kuva Teemu Sirkkala



Tervetuloa mukaan Tringan retkille ensi vuonnakin!

Jaana Sarvala, Tringan retkitoimikunta