Tringan lintutilannekatsaus – helmikuu

Tukkakoskelo. Kuva: Micha Fager

Lintutilannekatsaukset palaavat talvitauolta!

Etelä-Suomeen ei olla tänä talvena saatu laisinkaan lunta. Niinpä monet viivyttelijät ovat löytäneet ravintoa ja selvinneet talven läpi hyvävoimaisina. Talvesta kertoo paljon se, että espoolainen mustarastaspariskunta päätti laittaa kaikki ennätykset uusiksi ja pesi onnistuneesti keskellä talvea, saaden poikaset lentokykyisiksi helmikuun alkupuolella.

Myös lintujen kevätmuutto on alkanut tänä vuonna ennätysaikaisin. Haahkoja, merimetsoja, töyhtöhyyppiä, uuttu- ja sepelkyyhkyjä sekä kiuruja on nähty jo kymmenittäin, merihanhia ainakin 15 ja metsähanhiakin muutamia. Ristisorsa sivusi Tringan saapumisennätystä ilmaantumalla Hankoon 23.2.

Harvinaisuuksista isohaarahaukka on liikkunut vuodenvaihteen jälkeen Varsinais-Suomen ja Uudenmaan väliä, näyttäytyen useina päivinä Kirkkonummella ja Vihdissä. Viimeisin havainto Tringan alueelta samasta yksilöstä saatiin 12.2. Siuntiosta. Porkkalassa uiskenteli jääkuikka helmikuun puoliväliin asti ja Viikissä on talvehtinut nokivaris, joka viihtyy edelleen paikalla. Hangossa havaittiin virtavästäräkki, joka kenties on saapunut lounaisten tuulten mukana.

Merenlahdet ja isommat järvet ovat säilyneet talven läpi lähes täysin sulina, joten vesilintuja on havaittu helmikuussa poikkeuksellisen runsaasti ajankohtaan nähden. Esimerkiksi Lohjan Savijärvellä laskettiin helmikuun alussa 53 kanadanhanhea ja Tammisaaren Stadsfjärdenillä 50 nokikanaa. Muita hyviä lintukerääntymiä olivat mm. 82 tukkakoskeloa Hangossa, 6 hiirihaukkaa ja 5 maakotkaa Espoossa, huimat 11 piekanaa Hyvinkäällä sekä 150 kottaraista ja 31 pajusirkkua Viikissä. Syksyllä vaeltaneita kirjosiipikäpylintuja on talvehtinyt mukavasti Uudellamaalla, suurimpina parvina 7 yksilöä Helsingissä Malmilla ja Eirassa.

Harvinaisia talvehtijoita olivat mm. metsähanhi Lohjalla, suopöllö Vihdissä ja tiltaltti Hangossa. Pikkukivojen lista on ollut muutenkin helmikuussa harvinaisen pitkä: harmaasorsa, punasotka, 2 pikku-uikkua, sinisuohaukka, pikkulokki, isolokki, 3 niittykirvistä, 2 luotokirvistä, 5 västäräkkiä, rautiainen, 3 laulurastasta, 3 kulorastasta, mustapääkerttu ja 4 tunturikiurua…

Tapanilan talvilinnut 23.2. 2020 Retkikertomus

Tapanilan talvilintuja etsiskeltiin kerrassaan keväisessä säässä. Eilisen myrsky oli onneksi yön aikana laantunut. Tapanilan asemasillalle oli kertynyt runsaan 40 retkeläisen joukko, nuorimmat osallistujat vielä lastenrattaissa. Sillalta havaittiin retken ensimmäiset linnut: naakat ja varikset. Lyhyt kävely toi meidät Longinojan varteen. Longinoja näyttää tällä hetkellä runsaiden vesisateiden seurauksena enemmän joelta kuin ojalta. Sinisorsien pariutumismenot olivat täydessä vauhdissa. Longinojalla on talvehtinut parinsadan sinisorsan joukko.

Kuva Jaana Sarvala

Fallkullan pelloilla katselimme kaartelevaa varpushaukkaa. Yltä kuuluva sirahdus paljasti keltasirkun. Tiklien ääniä kuului Fallkullan kartanon metsiköstä. Puiden latvoissa näkyikin kymmenisen tikliä. Muutama punatulkkukin vihelteli hiljakseen. Sini- ja talitiaiset, viherpeipot lauloivat. Kyyhkyjä katseltiin tarkasti, josko näkyisi kevään ensimmäinen uuttukyyhky. Puluja olivat kaikki.

Kuva Jaana Sarvala


Myrskyn kaatama koivu tukki kulkuväylän. Kuva Jaana Sarvala
Kuva Jaana Sarvala

Fallkullan kotieläintilan pihalla pidettiin vartin tauko. Harmi kyllä tänä vuonna ei laskiaissunnuntaista huolimatta saatu nauttia Fallkullan pullakahveista koska Kilikuppila oli kiinni. Kuusi juhlapukuista harmaalokkia lensi ylitsemme. Kevätmuuttoa! Linturuokintapaikalla saatiin vertailla varpusen ja pikkuvarpusen eroja. Paluumatkalla Longinojan varressa katselimme vielä tikkojen rei’ittämää raitaa, palokärki pitkine kielineen oli ollut asialla.

Retkellä havaitut lintulajit: naakka, varis, sinitiainen, talitiainen, pulu, mustarastas, varpunen, sinisorsa, viherpeippo, varpushaukka, keltasirkku, tikli, punatulkku, harakka, pikkuvarpunen, harmaalokki

Oppaina Sami Kiema ja Jaana Sarvala

Retkikertomuksen kirjoitti Jaana Sarvala

Luonnonsuojelulaki uudistuu – vastaa kyselyyn ja vaikuta!

Luonnonsuojelulain uudistamistyö on alkanut. Luonnonsuojelulaki on luonnonsuojelun kannalta yksi tärkeimmistä yksittäisistä laeista Suomessa. Lakiuudistuksen tarkoituksena on luontotyyppien ja lajien parempi huomiointi. Lisäksi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä valmistellaan uutta lakia. Lain uudistamistyön yhteydessä kerään kehitysehdotuksia kansalaisilta, kysely (on auki 21.2. saakka) löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/08d69039-5b2b-4423-aeca-0cbdb42407fa?displayId=Fin1920477

Tringa haluaa kannustaa jäseniään vastaamaan kyselyyn. Kysely on varsin yksityiskohtainen, mutta kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata. Vastauksia kysymyksiin halutaan kunkin vastaajan oman näkemyksen pohjalta.

Linnustonsuojelun kannalta olennaisia kohtia lakiuudistuksessa ovat mm. lajien suojelun keinot, elinympäristöjen suojelu, osallistumismahdollisuudet, luonnonvarojen ja maankäytön toimet sekä haittojen korvaaminen.

Lajien suojelun osalta vastauksissa voi tuoda esiin uhanalaisten lajien suojelun lisääntyneen tarpeen ja niiden häirinnän kieltämisen. Lajien suojelu on myös elinympäristöjen ja luontotyyppien suojelua: uhanalaisten lajien tärkeitä elinympäristöjä ei saa heikentää eikä vaarantaa. Lisäksi on huolehdittava elinympäristöjen hoidosta, jossa lakiin kirjatut velvoitteet olisivat paikallaan – esimerkiksi lintuvesien hoitoa on Suomessa laiminlyöty monin paikoin velvoitteiden puuttuessa.

Luontotyyppien osalta uhanalaistumiskehitys on ollut huolestuttavan nopeaa ja kaikki uhanalaisiksi luokitellut luontotyypit olisi lakiuudistuksessa tärkeää saada suojelun piiriin. Luontotyyppien suojeluun pitäisi pystyä jatkossa panostamaan myös rahallisesti –lakisääteinen luontotyyppien heikentämiskielto olisi kuitenkin hyvä alku.

Luonnonsuojeluviranomaisten toimivaltaa ei saa kaventaa, vaan sitä olisi päinvastoin syytä laajentaa. Luonnonsuojelutyössä on tärkeä hyödyntää myös järjestöjen osaamista. Luontoarvojen suojelun tulisi olla läpileikkaavana lähtökohtana myös muussa lainsäädännössä sekä maankäytössä ja luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Lintujen aiheuttamat kohtuuttomat vahingot voidaan korvata, mutta lähtökohtaisesti esimerkiksi maanviljelijän on siedettävä kohtuullisia luonnon aiheuttamia riskejä. Korvaukset tulee rajata niille, joiden elinkeino on vaarassa.