Tringan lintutilannekatsaus, toukokuun loppu

Pensassirkkalintu. Kuva: Micha Fager

Kevätarktika alkaa olla ohi. Jäljellä on enää lähinnä viimeiset tundrakurmitsa- ja isosirriparvet. Hyönteissyöjiä saapuu öisin runsaasti lisää vielä pitkälle kesäkuun puolelle saakka. Viimeisimpiä saapujia olivat vesipääsky, jänkäsirriäinen, kuhankeittäjä, viitasirkkalintu ja kirjokerttu.

Valkoposkihanhilla ei nähty tänä vuonna Suomessa massapäivää, parhaina päivinä laskettiin vain joitain kymmeniä tuhansia. Sepelhanhia sen sijaan näkyi oikein mukavasti erityisesti 24.-25.5., suurimpana summana Inkoon Sommarnilla 24.5. lasketut 108 000 muuttavaa yksilöä. Kuikkalintujen suurin ilmoitettu määrä oli 2223 muuttavaa yksilöä 23.5.

Arktisia kahlaajia näkyi kivasti: parhaana päivänä (27.5.) Porkkalassa laskettiin yli 10 000 muuttavaa isoa kahlaajaa, joista valtaosa oli tundrakurmitsoja. Kahlaajia näkyi muutenkin hyvin: suuria paikalliskerääntymiä olivat mm. 91 jänkäsirriäistä Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 44 lapinsirriä Espoon Laajalahdella ja 10 pulmussirriä Kirkkonummen Lökhällarnalla. 

Muita hyviä muuttosummia jaksolla olivat mm. 37 merikihua, 9 etelänkiislaa ja 33 mehiläishaukkaa Porkkalassa sekä 404 pikkukäpylintua Haliaksella. Hyönteissyöjien muutto on nähtävissä parhaiten saarissa ja niemissä. Mainittakkoon hyvistä hysysummista 51 harmaasieppoa ja 17 kultarintaa Haliaksella sekä 40 hernekerttua, 200 pajulintua ja 20 punavarpusta Mäkiluodossa. 

Jakson harvinaisin lintu oli 19.5. Hangon lintuasemalla rengastettu Suomen kolmas hemprichii-alalajin sepeltasku. Samana päivänä Haliaksella muutti myös mehiläissyöjä länteen. Porkkalassa muutti mustahaikara, Helsingistä ja Inkoosta löytyivät pikkuhuitit, Lohjalta ja Helsingistä tulipäähippiäiset ja Helsingissä ja Hangossa nähtiin mustaotsalepinkäiset.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. mandariinisorsa, 4 jääkuikkaa, 3 isohaarahaukkaa, 2 kiljukotkaa, pikkukiljukotka, 2 punajalkahaukkaa, 2 avosettia, 5 lampivikloa, 4 riuttatiiraa, aroharmaalokki, turturikyyhky, harjalintu ja 10 keltahemppoa. Kattohaikaroita ja leveäpyrstökihuja nähtiin tänä keväänä melko heikosti.

Lähipäivien lintusää: Muuttosää on sangen hyvä arktikalle alkuviikolla

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Alkuviikolla vallitsee etupäässä hyvä muuttosää: tuulet ovat heikkoja, korkeintaan kohtalaisia, sateet ovat vähäisiä ja ilmamassan lämpötila ajankohdalle melko tyypillinen. Loppukevään lajit pääsevät helposti Suomeen ja arktika etenee; myös harvinaisuuksille tilanne on ok. Juuri nyt näyttäisi isoja parvia menevän harvakseltaan korkeuksissa säätutkien huomaamina välillä Saimaa–Karjalan kannaksen keskiosa. Ehkä siellä menee kahlaajia ja hanhia. Vesilinnuille tyypillistä kapeaa virtaa Virolahdelta Viipurin yli Pohjois-Laatokalle ei nyt ole. Allit ilmeisesti menivät tänä keväänä hyvin idästä, eikä isoa massaa nähty Suomesta. Sepelhanhia, kahlaajia ja kuikkalintuja vielä tulee paljon. Päivisin sää on hyvä kaartelumuuttajille, kuten mehiläishaukoille. Pudotussäätä on ensi yönä Suomen lounaissaaristossa ja rannikolla (paikoin sumua ja vähän sadetta).

Ma: Heikkoa, merellä ajoittain kohtalaista pohjoisen ja lännen välistä tuulta. Pilvisyys on aluksi melko runsasta ja päivällä mantereella voi tulla kuuroja; iltaa kohti pilvet ohenevat. Muuttosää on sangen hyvä arktikalle, mutta pieni pohjoistuuli, joka on Itämerellä vähän voimakkaampi, voi siirtää lintuja kauemmas rannikosta ja näkymään paremmin Itä-Suomenlahdelta.

Ti: Aamupuolella on heikkoa luoteen ja lännen välistä tuulta, joka iltapäivällä kääntyy länsilounaaseen ja voimistuu kohtalaiseksi. Sää on verraten selkeä. Arktikatuuli on hyvä, etenkin iltaa kohti.

Ke: Heikkoa–kohtalaista lounaistuulta, päivällä lisääntyvää pilvisyyttä ja illalla ehkä vähän kuuroja. Sää on mitä parhain kaikille muuttajille.

Tringan määrityspähkinät, viikon 20 vastaukset

Viikon 20 määrityspähkinät olivat tämän kevään viimeiset määrityspähkinät. Kierroksen oikein vastanneiden kesken arvottiin Lukuja luodoilta -kirjat sekä Tringan putkihuivit. Helpossa sarjassa arvonnan voitti Kirsi Mervistö ja vaikeassa sarjassa Petteri Hytönen. Onnittelut voittajille!

Viikon 20 oikeat vastaukset:

Helppo sarja:

Kuvan 20A lintu oli tunnettu hyvin. Lajiksi ehdotettiin vain merikihua ja tunturikihua. Kuvan vanhalla tumman muodon kihulla on kapeahko nokka, solakka ja yksivärinen ruumis sekä valkoista nokantyvellä. Edellä mainitut tuntomerkit yhdessä sopivat merikihuun.

Kuvan 20B lokkilinnun lajiksi ehdotettiin harmaalokkia, kalalokkia ja pikkukajavaa. Vanhan kesäpukuisen pikkukajavan tunnistaa mm. kokonaan mustista siivenkärjistä sekä yläpuolen harmaan värin asteittaisesta vaalenemisesta kohti siiven kärkeä. 

Vaikea sarja:

Kuvan 20C kotkalintu ei hämännyt pääosaa määrittäjä-ässistä. Kuvan esiaikuisella linnulla on sisimmissä käsisulissa jäljellä vielä selvä luukun aihe. Nuoruuspuvun vaalea peitinhöyhenkenttä on jo pitkällä vaihtumassa aikuisen linnun mustanruskeiksi peitinhöyheniksi, ja puku on siten hyvin kirjava. Alaperä on vaalea ja kurkku tumma. Kyseessä on esiaikuinen keisarikotka.

Kuva 20D oli hyvin hankala, eikä siitä saanut paljoa irti. Melko helposti lajivaihtoehdot saa kuitenkin rajattua kolmeen mahdolliseen ehdotettuun lajiin: pelto- ruostekurkku- ja kivikkosirkkuun. Linnun silmärenkaan väriä voi hyvällä mielikuvituksella kuvitella valkeaksi, mikä ei sovi peltosirkulle. Melko kirkasvärisiltä ja tasaisen oranssinruskeilta näyttävät selkä ja siipi sekä kirkkaan siniharmaa pää sopivat vanhalle ruostekurkkusirkku-koiraalle.

Retkitoimikunta tiedottaa: kävelyretkiä kesäkuussa

Pitkän retkitauon jälkeen käynnistelemme Tringan retkitoimintaa kesäkuun alusta. Tapahtumakalenteriin on tänään lisätty kävelyretkiä.

Noudatamme retkien järjestämisessä ja retkillä viranomaismääräyksiä ja suosituksia. Kaikille retkille on pakollinen ilmoittautuminen ja retkien enimmäisosallistujamäärä on rajattu 10-15 osallistujaan, jotta retkillä kulkeminen onnistuu väljästi ja turvavälejä voidaan noudattaa. Retkillä ei mennä lintutorneihin tai vastaaviin paikkoihin, joissa turvavälien pitäminen olisi vaikeaa. Jos tilanne muuttuu, retkiä saatetaan vielä joutua perumaan lyhyelläkin varoitusajalla. Muutoksista tiedotetaan tapahtumakalenterin retkitiedoissa.

Syksyn retkiä julkaistaan poikkeuksellisesti vasta loppukesällä.

Tringan retkitoimikunta

Tringan lintutilannekatsaus, toukokuun puoliväli

Leppälintu. Kuva: Micha Fager.

Kevät edistyy, ja uusia lajeja saapuu Suomeen lähes joka päivä. Ajankohtaisista ”pitkänmatkalaisista” harmaasieppo, tervapääsky, lehtokerttu, rytikerttunen, pikkulepinkäinen, pikkusieppo ja ruisrääkkä ovat saavuttaneet Suomen edellisen katsauksen jälkeen.

Myös arktika on alkanut varsin näyttävästi. Valkoposkihanhia on painellut itäisiin suuntiin isoja parvia lähes päivittäin. Toukokuun kahdeksantena, iltapäivästä alkaen, nähtiin kuitenkin näin aikaiseksi ajankohdaksi poikkeuksellisen suuri arktikailta. Esimerkiksi Helsingin Skatanniemestä kirjattiin kuuden tunnin aikana yli 35 000 muuttavaa hanhea. Muista jakson hyvistä muuttosummista mainittakoon 80 000 mustalintua Sipoon Eestiluodolla, 351 kuikkaa Kirkkonummen Rönnskärillä, 1 836 punakuiria Porkkalan kärjessä ja 201 suokukkoa Helsingin Lauttasaaressa. Arktikan voimistumisesta kertoo myös muutama jääkuikkahavainto mereltä.

Jakson kovimmat rarit lienevät Hangossa havaitut ruostepääsky ja rusorintakerttu, joista viimeksi mainittu on viihtynyt eräässä saaressa jo viikon. Myös useampi mandariinisorsa, avosetti, punajalkahaukka, mustahaikara, tulipäähippiäinen, niittysuohaukka, lampiviklo, haara- ja isohaarahaukka, keltahemppo ja yksi pikkukiljukotka on havaittu aivan hiljattain Tringan alueella. Kirkkonummen Rönnskärillä havaittiin paikallisena naaras sepelsieppo.

Kevään edistymisestä kertovat myös allit, tai oikeastaan niiden väheneminen pesimäseuduille siirtymisen takia. Samoin jaksolla lisääntyivät myös mm. leveäpyrstökihu- ja kattohaikarahavainnot.

Tringan määrityspähkinät, viikko 20

Tämän viikon määrityspähkinät ovat samalla kevään viimeiset. Viimeisen kierroksen kunniaksi viikon arvonnan voittajat saavat itselleen sekä Lukuja luodoilta – Helsingin saaristolinnut nyt ja ennen -kirjan että Tringan putkihuivin! Vastausaika päättyy sunnuntaina 17.5. klo 23:59. Viikon määrityspähkinöihin voi vastata tällä lomakkeella: https://forms.gle/UaKdnCh6HWUt3gw27

Edellisen viikon (19) vastaukset ja tulokset:

Helppo sarja:

Kuvan 19A lintu on liro. Vanhan liron tuntomerkkejä ovat selvien valkoisten täplien kirjavoima ruskea selkä, silmän taakse ulottuva silmäkulmanjuova ja kellertävänvihreät jalat. Laji oli tunnettu hyvin, muina vastauksina veikattiin metsävikloa ja rantasipiä.

Kuvassa 19B on harmaasieppo. Parhaina tuntomerkkeinä toimivat viirutus vaaleanharmaassa rinnassa, pitkä pyrstö sekä viiruinen päälaki. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat tunsivat lajin.

Vaikea sarja:

Kuvan 19C juv-pukuinen lintu osoittautui melko hankalaksi. Vastaukset osuivat Luscinia – Prunella -sektoriin. Nuoren rautiaisen pohjaväri olisi ehkä hieman tummemman ruskea ja jalat selvästi vaaleammat. Jo kuvan nuoruuspukuisella linnulla on hahmotettavissa voimakkaan vaalean silmäkulmanjuovan aihe. Oikea vastaus on sinirinta.

Kuvan 19D kahlaajalintu oli vielä haastavampi kuin edellinen kuva. Vaaleareunaiset hartia- ja peitinhöyhenet johdattelevat Calidris-sukuun. Kuvassa lintu sukii itseään, ja on kääntänyt alaperän kameraan päin. Alaperässä näkyy heikkoja harmaita heikkoja viiruja, josta voi pudottaa jo monta lajia pois. Yhdistettynä harmaa yleisväri, viiruinen alaperä, viiruinen rinta ja vaaleakärkiset peitin- ja hartiahöyhenet auttavat naulaamaan linnun merisirriksi.

Tämän kierroksen arvonnassa Tringan putkihuivin voitti itselleen helpossa sarjassa Juha Perikangas ja vaikeassa sarjassa (jo toistamiseen!) Christer Kalenius. Onnittelut voittajille!

Viikon 20 määrityspähkinät:

Helppo sarja – kuva 20A



Helppo sarja – kuva 20B



Vaikea sarja – kuva 20C



Vaikea sarja – kuva 20D

Lähipäivien lintusää: Muuttosää heikkenee, mutta sunnuntai saattaa olla erinomainen yömuutolle ja arktikalle

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Eilinen arktika oli jo sangen suuri mustalinnuille, mutta valkoposkihanhille vasta päämuuton alku. Jää nähtäväksi tuleeko mustalintuja vielä toinen iso muutto jo huomenna. Punakuireja on mennyt kolmena päivänä peräkkäin enimmillään yhdestä paikasta 1400-3400, joten ensimmäisen aallon huippu saattaa olla jo ohi. Lähestyvä kylmä rintama aiheuttaa pahoja muuttosäitä ensi viikolla, mutta huominen saattaa vielä olla erinomaisen hyvä yömuutolle ja arktikalle.

Su: Aamulla aikaisin voi merellä olla vähän aikaa kohtalainen–navakka itätuuli, joka jarruttaa muutolle lähtöä. Lännestä alkaen kohtalainen tuuli kuitenkin kääntyy pian kaakkoon, päivällä etelään, ja illalla lopuksi lounaaseen voimistuen lännessä navakaksi. Aamu on selkeä, mutta päivällä pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja illalla lännessä kasvaa sateen mahdollisuus. Aamulla tuuli saattaa aluksi olla hiukan arktikaa jarrutteleva, mutta loppupäivän se on taas erinomainen lintujen näkymiselle Uudenmaan rannikolla. Mahdollisuus kovaan muuttoon on samoilla lajeilla kuin viime päivinäkin. Kuikat ja allit runsastuvat myös vähitellen.

Ma, hyvin vaikea ennustustilanne, koska vähäinen epätarkkuus kylmän rintaman nopeudessa vaikuttaa suuresti maanantain sateisuuteen:

Kuivin eli nopein vaihtoehto: Kylmä rintama runsaine sateineen ylittää yöllä ja on juuri ja juuri aamuksi ohi, mutta vesi- ja räntäsade jatkuu melkein koko päivän Itä-Suomesta Liettuaan ulottuvalla alueella. Rintamaa seuraa kohtalainen-navakka, kolea luoteen ja pohjoisen välinen tuuli, joka Itämerellä ja Riianlahdella on navakkaa-kovaa. Aamu ja päivä on pilvinen, illaksi selkenee. Muuttosää on tosi huono.

Märin eli hitain vaihtoehto: Runsaat sateet kestävät Uudellamaalla pitkälle päivään. Pohjoisen ja luoteen välinen kylmän purkaus on voimakas kuten a-vaihtoehdossa. Tosi huono retki- ja muuttosää, sade lakkaa iltapäivällä-illalla, ja tuuli vähän heikkenee.

Ti: Merellä kohtalaista–navakkaa luoteistuulta, joka iltaa kohti kääntyy lännen puolelle ja vähän heikkenee. Aamupuolella on ehkä melko pilvistä mutta poutaa, iltaa kohti lännestä selkenee. Koleaa ja melko huono, illalla kohtalainen, muuttosää arktikalle.

Kaukoputkilahjoitus Tringan nuorille

Tringa on saanut lahjoituksena kaukoputken. Lahjoitettu kaukoputki, Swarovskin klassikkomalli AT80Hd, tulee Tringan nuorisokäyttöön. Kaukoputken jalustoineen lahjoitti Marita Maula. Tringa kiittää lahjoituksesta!

Tringalla on tämän sekä aikaisempien lahjoitusten myötä nuorten käyttöön nyt kolme kaukoputkea sekä yhdet kiikarit. Lahjoituksina on saatu myös pari jalustaa videopäineen sekä kevyempi kaukoputki lastenretkikäyttöön. Nämä varusteet ovat käytössä Tringan järjestämillä lasten ja nuorten retkillä, mutta Tringan nuoret jäsenet voivat lainata varusteita myös omille retkilleen, kun ne ovat vapaana. Tiedustelut: toimisto(ät)tringa.fi

Tringalla on lisäksi kaksi yhdistyskaukoputkea, jotka ovat kaikkien jäsenten lainattavissa, sekä parit lainakiikarit. Lue näistä tarkemmin täältä: Tringan yhdistyskaukoputket

Tringan nuorten käyttöön lahjoitettu Swarovskin klassikkoputki.

Tringan määrityspähkinät, viikko 19

Tringan määrityspähkinöiden viikon 19 kuvat löytyvät alempaa tältä sivulta. Tämän viikon kuviin vastataan oheisella lomakkeella: https://forms.gle/EzK4jbT3RHQEdDaz9

Palkintoina tällä kierroksella arvotaan molempien sarjojen oikein vastanneiden kesken monikäyttöiset Tringan putkihuivit. Vastausaika päättyy sunnuntaina 10.5.2020 klo 23:59. Kuvat löytyvät alempaa tältä sivulta.

Voit osallistua määrityspähkinöihin, vaikka et olisi vastannut aiemmilla viikoilla. Sääntöihin voi tutustua määrityspähkinöiden ensimmäisessä julkaisussa.

Edellisen viikon (18) vastaukset ja tulokset:

Helppo sarja:

Kuvan 18A lintu aiheutti selvästi enemmän hajontaa kuin 18B. Lajiksi veikattiin oikean vastauksen lisäksi leppälintua, närheä ja kuhankeittäjää. Väritykseltään lintu tosiaan muistuttaa melko paljon leppälintunaarasta, mutta toisaalta linnun kokoa ja mittasuhteita voi arvioida esimerkiksi jalkojen paksuudesta ja koivunlehtien ja oksan koosta. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin tunnistanut linnun oikein kuukkeliksi.

Kuva 18B osoittautui todella helpoksi, ja kaikki vastaajat tunnistivat oikean lajin. Sepelkyyhkyn tuntomerkkeinä näkyvät kuvassa mm. valkoiset kaulasepel ja siipijuova, hennon punertava rinta ja harmaa yläperä.

Vaikea sarja:

Kuva 18C ei hämännyt vastaajia. Lähes kaikki tunnistivat lajin oikein mustahaikaraksi. Pitkät jalat, kokomustat selkä ja siivet valtavine harittajineen sekä kuvassa hieman pilkottava valkoinen vatsa eivät sovi millekään muulle Suomessa luonnonvaraisena tavatulle lajille.

Kuva 18D oli selvästi hankalampi tapaus. Kuvasta ei hirveästi saa irti, ja esimerkiksi siiven ulottuman tulkinta ei aina yksittäisestä kuvasta ole ihan helppoa. Lajiksi ehdotettiin mm. tiltalttia, pajulintua ja kenttäkerttusta. Pitkä ja selvä silmän taakse ulottuva silmäkulmanjuova auttaa kuitenkin hahmottamaan linnun phyllariksi. Linnulla on hyvin tasavärisen ruskeat selkä ja siipi, kuvioton poski ja korvapeitinhöyhenet. Silmäkulmanjuova on silmän takana leveä ja beigensävyinen, ja tumma silmäjuova erottuu selvästi. Kuvan lintu on ruskouunilintu.

Viikon 18 määrityspähkinöihin oikein vastanneiden kesken arvottiin Suomenojan luonnosta kertovat Lintuparatiisi-kirjat. Tällä kertaa arpaonni suosi helpossa sarjassa Essi Lyytistä ja vaikeassa sarjassa Christer Kaleniusta. Voittajiin otetaan yhteyttä sähköpostitse.

Viikon 19 määrityspähkinät:

Helppo sarja – kuva 19A



Helppo sarja – kuva 19B



Vaikea sarja – kuva 19C


Vaikea sarja – kuva 19D

Lähipäivien lintusää: Maanantaina on tuulen puolesta erinomainen sää arktikalle – sumuvarauksella

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lintuja on tullut oikein ryöppyämällä, pe–la yönä varmaan miljoonia säätutkissa ja ensi yö on varmaankin myös todella kova. Pe–la yön salaisuus oli, että maanpintatuuli oli vähän huono, ESE noin 12 m/s, mutta noin 700 m korkeudessa oli jo etelätuulta noin 12 m/s, mikä purki pohjoistuulien aikaisemmin pysäyttämän muuttovaraston. Viime yönäkin tuli lintuja jopa 1–3 km:n korkeudessa sumun yläpuolella. Hyönteissyöjien yömuutto jatkuu melko hyvänä, sillä ns. kuuma putki on Venäjällä melko lähellä, vaikka Suomeen sitä ei saada.

Tänään olisi ollut hyvä arktikatuuli, mutta sumu pilasi aamumuuton. Nyt illalla ja yöllä tulee varmaan purskaus mustalintuja, ja huomenna Itämeren tuuliolot ovat loistavat arktikalle. Ainoa hankaluus on edelleen Baltian rannikolla, Pohjois-Itämerellä ja läntisellä Suomenlahdella majaileva merisumu, joka voi aamuksi taas laajeta. Ilman sumua voisi huomenna tulla – ja näkyä – pikkukuovien pääjoukko. Meriharakat ehkä jo menivät huhtikuun puolella idästä (ei kovin suurin määrin nähtynä).

Ennustusmallit ovat poikkeuksellisen erimielisiä jo tiistain tuulioloista, joten laitan molemmat vaihtoehdot. Huomenna mallien konsensus jo varmaan löytyy.

Ma: Aamupuolella on heikkoa–kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, iltapäivällä tuuli heikkenee. Vaihtelevaa pilvisyyttä, merellä on sumun isohko mahdollisuus etenkin aamulla ja sisämaassa jokunen sadekuuro mahdollinen iltapäivällä. Tuulen puolesta erinomainen arktikasää, mutta sumu voi pilata kaiken.

Ti, vaihtoehto A: Aamupuolella on heikkoa–kohtalaista pohjoistuulta, joka iltapäivällä kääntyy luoteeseen, rannikolla länsilounaaseen. Verraten selkeää. Tuulen vuoksi arktikasää on melko huono, koska muutto ei kasaudu Suomen rannikolle (illalla kuitenkin paremmin), mutta jos maanantaina on paha sumu, niin arktikaa varmaan menee ainakin kaukana merellä ja Virolahdella.

Ti, vaihtoehto B: Tuuli pysyy heikkona–kohtalaisena lounaan puolelta, ja päivä on kuin maanantain toisinto: eli muuten erinomaista arktikalle, mutta sumun mahdollisuus aamupuolella on taas suuri.

Ke: Todennäköisesti kohtalaista–navakkaa lännenpuoleista tuulta ja kohtalainen muuttosää, mutta arktika ei näy juurikaan Uudenmaan rannikolla.

Tringan lintutilannekatsaus, huhtikuun loppu ja toukokuun alku

Pensastasku. Kuva: Micha Fager.

Koleat säät ja heikot muuttovirtaukset hellittivät vappuna, jolloin hyönteissyöjiäkin rynnisti viimein Suomeen. Viimeisimpiä saapujia ovat olleet mm. luhtahuitti, mustaviklo, käki, satakieli, sirittäjä, pajulintu, herne- ja pensaskerttu sekä kelta- ja sitruunavästäräkki. 

Jaksolla laskettiin useita hienoja muuttoja. Mainittakoon parhaista 230 muuttavaa lapasotkaa Haliaksella, 11 015 mustalintua Kirkkonummen Mäkiluodossa, 68 piekanaa Porkkalassa, 16 tuulihaukkaa Haliaksella, 551 kuovia Porkkalassa ja 28 metsävikloa Espoon Soukassa. Kurjet muuttivat tänä keväänä ripotellen: kuun puolivälin tienoilla ynnättiin useana päivänä yli 2000 linnun muuttoja, suurimpana summana 5200 lintua Haliaksella 22.4.

Komeita kerääntymiä olivat mm. 15 000 allia Kirkkonummen Mäkiluodossa, 570 tavia Lohjan Hyvelänjärvellä, 244 kuovia Kirkkonummen Järsössä, 207 kapustarintaa Vihdin Vanjärvellä, 520 punarintaa Hangon lintuasemalla ja 1100 punakylkirastasta Espoon Koskelossa.

Kevään tähän asti kovin rariteetti oli Helsingistä löytynyt Tringan alueen kolmas arotasku. Edellisestä havainnosta oli kulunut jo 24 vuotta. Hyvin bongattuja lintuja ovat olleet myös Tuusulassa viihtyneet 2 renkaatonta kiljuhanhea, sekä nuori että vanha lintu. Muita parempia harvinaisuuksia jaksolla olivat amerikanjääkuikka Kirkkonummella, pikkuhuitti Lohjalla, mustanmerenlokki Vihdissä ja tulipäähippiäiset Helsingissä (2 yksilöä) ja Inkoossa (1).

Arosuohaukkojen esiintyminen on ollut tänä keväänä koko maassa runsasta. Tringan alueelta ilmoitettiin jaksolta Tiiraan 57 lintua, tosin jotkin havainnot koskevat samoja yksilöitä. Allihaahkojen päämuutto ajoittui vappuun ja lintuja nähtiin tänä vuonna taas hieman paremmin: Haliaksella laskettiin 40 paikallisen linnun parvi ja Porkkalassa 31 paikallisen linnun lisäksi myös joitakin kymmeniä muuttavia. Myös sepelrastaita havaittiin mukavan paljon, yli parikymmentä eri yksilöä.