Uutta luontomatkailutoimintaa Hangon lintuasemalla – tarjolla opastettuja kierroksia Suomen mantereen eteläkärjessä

Mediatiedote 26.6.2020, vapaa julkaistavaksi

Luontomatkailun tarjonta Hangossa paranee, kun Hangon lintuasemalla aletaan järjestää opastettuja kierroksia heinäkuussa. Hangon lintuasema sijaitsee aivan mantereen eteläisimmässä kärjessä Uddskatanin luonnonsuojelualueella. Alueelle pääsee Tulliniemen luontopolkua pitkin. Opastuksista vastaavat Hangon lintuaseman lintu- ja luonto-oppaat.

Hangon lintuasema on ensimmäinen lintuasema Suomessa, joka laajentaa toimintaansa lintumatkailun puolelle. Luonto- ja lintumatkailun kysyntä on kasvussa sekä meillä että maailmalla. Esimerkiksi ruotsalaisilla lintuasemilla on matkailutoiminnassa jo pitkät perinteet, länsinaapurimme tunnetuilla lintuasemilla vierailee vuosittain tuhansia matkailijoita.

Hangon lintuasemaa ylläpitää Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry ja asema on toiminut vapaaehtoisten lintujen rengastajien ja havainnoijien varassa yli 40 vuotta. Hankoniemi on yksi maamme tunnetuimmista lintujen muuttoreiteistä ja Hangon lintuasema yksi Pohjoismaiden tärkeimmistä vaelluslintujen tutkimusasemista.

“Opastukset käynnistyvät lintuasemalla 4. heinäkuuta ja opastuspäivät ovat kesän ajan keskiviikko ja lauantai, kertoo Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen. “Tarjolla on noin tunnin kierroksia, joilla pääsee tutustumaan yleisöltä muuten suljetun Hangon lintuaseman toimintaan ja Uddskatanin erityislaatuiseen luontoon oppaan seurassa. Opastuksia tehdään tilauksesta myös koululuokille sekä yritysryhmille, luontokuvaajille ja muille linnuista ja luonnosta kiinnostuneille.”

Opastetuille kierroksille on rajoitettu määrä paikkoja, joten varaukset tulee tehdä etukäteen lintuaseman verkkosivujen kautta. Lisätietoja sekä varausohjeet: halias.fi/opastukset


Kuvat (kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä!):
Kuva 1 Hangon lintuasemalla rengastetaan vuosittain noin 10 000 lintua © Kaisa Välimäki
Kuva 2 Hangon lintuasemarakennus © Kaisa Välimäki

Lisätietoja ja haastattelut:
Johannes Silvonen, toiminnanjohtaja@tringa.fi, p. 040 7532411
www.halias.fi/opastukset

Aamuretki Vuosaaren Uutelaan 13.6.2020 Retkikertomus

Uutelaa lähdettiin kiertämään kauniina kesäaamuna yhdentoista hengen voimin, tasan kello kuusi. Koiratarhan parkkipaikalta suunnattiin suoraan rantaan. Hetken kuuntelulla ja katselulla, mukaan tuli paikalliset tukkasotkat, kalalokit, muutama telkkä ja kyhmyjoutsen. Paikallaollutta rastaskerttusta ei kuulunut, vain vaimea ruokokerttusen laulu kantautui korviimme.

Matka jatkui koilliseen kohti Rudträskiä, tunnettua pikkusieppo- ja idänuunilintualuetta. Aamu oli yllättävänkin hiljainen. Vain muutamat rastaat lauloivat, peukaloinen veti muutaman säkeen, peippo liversi ja pajulintu kuului muutaman kerran. Kevät oli kääntymässä kohti kesää. Hiljainen metsä on toki omalla laillaan lumoava, mutta lintuja odottavilla retkeläisillä oli toisenlaiset toiveet. Ei pikkusieppoa eikä juuri muitakaan lintuja.

Aurinko alkoi toden teolla lämmittää, se toi myös lintuihin eloa. Harmaasieppo ja kirjosieppo intoutuivat hyönteisjahtiin, myös kertut alkoivat laulaa: lehtokertun ja mustapääkertun laulu sai seurakseen pensaskertun lyhyemmän säkeen.

Harmaasieppo. Kuva Vesa Marttinen

Rastaiden laulu yltyi, näytti ihan hyvältä. Koukatessamme takaisin kohti koiratarhan parkkipaikkaa matkalla Särkkäniemeen kuului vaimeaa luhtakerttusen laulua. Taivaalta kuului myös käpylintujen ääntä, komea reilun viidenkymmenen pikkukäpylinnun parvi kierteli alueella.

Särkkäniemen pienellä lammikolla rastaskerttunen pisteli menemään. Retki alkoi tuntua jo aivan mukavalta. Rastaskerttunen jäi raksuttelemaan, mutta aivan sen läheisyydestä kantautui pikkusiepon heleä laulu. Koiras kuulutteli reviiriään ja alueella nähtiin myös naaras. Tätä sopi toki odottaa, vuosittain Uutelassa on ollut muutamia pikkusiepon reviirejä.

Pikkusiepon kuvasi Henna Rajapuro.

Tyytyväisen retkiseurueen matka jatkui Skatanniemen kärkeen, josta aukeaa mahtava merinäkymä. Kärkeen tehtiin visiitti lähinnä tutustumismielessä, merimetsojen, meriharakan, rantasipin, räyskän, merilokin ja harmaalokin näkeminen oli varsin odotettua antia tähän vuodenaikaan. Skatan poukamassa kellui muutama lapasorsa ja harmaahaikara nousi ruovikosta. Polun varrella pysähdyttiin ihmettelemään metsäkirvistä.

Matkan jo lähestyessä loppuaan aivan Skatan-tilan tuntumassa kultarinta koiraat intoutuivat ottamaan mittaa toisistaan laulutaidossa. Tämä oli yksi toivelajeista retkeläisille.

Kultarinnan laulua kelpaa kuunnella! Kuva Vesa Marttinen

Lähestyessämme tilan navettaa jäimme hetkeksi kuvaamaan pikkulepinkäistä.

Pikkulepinkäinen tähystys”oksalla”. Pikkulepinkäisen puolestaan tähysti ja kuvasi Timo Mäkinen

Ihmetellessämme sitä kasvimaan korkeista haavoista kuului muikea vihellys. Ihan kuin olisi ollut kuhankeittäjä! Laulu jatkui vielä muutaman säkeen verran, kunnes hiljeni. Kuhankeittäjän laulu oli mahtava päätösserenadi mukavalle kävelyretkelle, jolla Uutela näytti lintupaikkana parhaita puoliaan.

Retkellä havaitut lintulajit, yhteensä 67 lajia: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, kanadanhanhi, sinisorsa, lapasorsa, tukkasotka, haahka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, silkkiuikku, harmaahaikara, merimetso, meriharakka, rantasipi, naurulokki, kalalokki, harmaalokki, merilokki, selkälokki, kalatiira, lapintiira, räyskä, sepelkyyhky, tervapääsky, käpytikka, haarapääsky, metsäkirvinen, västäräkki, peukaloinen, punarinta, satakieli, laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, mustarastas, kivitasku, lehtokerttu, pensaskerttu, mustapääkerttu, luhtakerttunen, ruokokerttunen, rastaskerttunen, kultarinta, pajulintu, sirittäjä, hippiäinen, harmaasieppo, pikkusieppo, kirjosieppo, talitiainen, sinitiainen, puukiipijä, pikkulepinkäinen, harakka, varis, naakka, korppi, kottarainen, kuhankeittäjä, pikkuvarpunen, peippo, tikli, viherpeippo, vihervarpunen, pikkukäpylintu, keltasirkku ja pajusirkku.

Oppaana ja retkikertomus: Mikko Salonen

Tringan kevätkokous Google Meetissä 17.6.2020 klo 18.00

Kokoontumista rajoittavan koronatilanteen takia Tringan hallitus on päättänyt järjestää yhdistyksen sääntömääräisen kevätkokouksen etäyhteyden välityksellä. Tämä on mahdollista tänä keväänä tehdyn lakimuutoksen ansiosta.

Kokoukseen osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista tiistaihin 16.6.2020 klo 18.00 mennessä, jotta mahdolliset äänestykset voidaan toteuttaa. Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@tringa.fi. Suora linkki kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.

Tekniikkana käytetään Google Meet -ohjelmaa, jota pystyy käyttämään tavallisella nettiselaimella tai älypuhelimen sovelluksella.

Tringan kokoukset ovat perinteisesti olleet kaikille avoimia. Mikäli kevätkokoukselle sopii, niin kokous voidaan myös striimata nettiin, jolloin kuka tahansa pääsee seuraamaan kokousta, vaikka puhe- ja äänioikeus on vain Google Meetin osallistujilla. Tällöin linkki jaetaan yhdistyksen kotisivuilla ja Tringa-verkossa.

Esityslista:

1§ Kokouksen avaus

2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4§ Hyväksytään kokouksen esityslista

5§ Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilin- sekä toiminnantarkastajan lausunnot

6§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta

7§ Kokouksen päättäminen

Tuloslaskelma, tase ja vuosikertomus ovat jo luettavissa Tringan kotisivuilla.

TRINGAN HALLITUS

Vantaan yleiskaavassa paljon hyvää, mutta kehitettävääkin löytyy

Vantaan uudessa yleiskaavaehdotuksessa on paljon hyvää. Runsaasti uusia luonnonsuojelualueita, kaupunkirakenteen tiiviistämistä joukkoliikenteen yhteyteen ja ekologisten yhteyksien merkitysten tunnustamista. Kehitettävääkin löytyy: esitämme lausunnossamme luonnonsuojelualueiden laajentamista, metsäisille alueille suunnitellun rakentaminen supistamista ja olennaisen viheryhteyksien turvaamista.

Vantaan yleiskaavaehdotusta voi kommentoida 18.6. asti, lue lisää täältä.

Kuvan pikkusiepon voi tavata nyt Petikon-Vestran seudulla Vantaan ja Espoon rajalla. Kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen heikentäisi alueen linnustoarvoja. Kuva: Lauri Mäenpää.