Tringan kevätkokous Google Meetissä 8.4.2021 klo 18.00

Tringan sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 8.4.2021 klo 18. Esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat.

Esityslista: 

1§ Kokouksen avaus
2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4§ Hyväksytään kokouksen esityslista
5§ Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilin- sekä toiminnantarkastajan lausunnot
6§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta
7§ Kokouksen päättäminen

Kokous pidetään etäyhteydellä Google Meetin kautta. Yhteyttä varten tarvitset JOKO pöytäkoneen tai läppärin, jolloin ei tarvitse ladata erillistä sovellusta, TAI puhelimen tai muun mobiililaitteen ja siihen ladatun ilmaisen Meet-sovelluksen.

Mahdollisten äänestysten vuoksi kokoukseen osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista keskiviikkoon 7.4. klo 18 mennessä. Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköisesti osoitteessa: https://birdlife-lv.creamailer.fi/survey/cakiznhp0y3tb

Tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus vuodelta 2020 ovat jo luettavissa Tringan kotisivuilla osoitteessa https://www.tringa.fi/dokumentteja/.

Fyysisenä virallisena kokouspaikkana toimii Tringan toimisto (Annankatu 29 A 16), jonne otetaan korkeintaan 5 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Emme suosittele kenellekään fyysistä paikalle tuloa vallitsevan vaikean koronatilanteen takia, vaan osallistumista etäyhteydellä.

Tervetuloa!

Tringan hallitus

Tringa ja Helsy ottivat yhdessä kantaa Helsingin LUMO-ohjelmaluonnokseen

Luonnos Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaksi (ns. LUMO-ohjelma) vuosille 2021-2028 on valmistunut, ja tämän luonnoksen käsittely on tiistaina 30.3. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla.

Ohjelmaluonnoksessa on paljon hyvää, mutta myös runsaasti kehitettävää. Erityisesti luonnonhoidon linjaukset ja työohjeet on päivitettävä vastaamaan kaupungin nykyisiä monimuotoisuustavoitteita, ekologisten yhteyksien ja verkostojen säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota ja muut kuin turvallisuuden kannalta välttämättömät poimintahakkuut on lopetettava kaupungin viheralueilla lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. 

Tringa lähetti yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kymp-lautakunnan jäsenille ja varajäsenille ennen viikonvaihdetta kannanoton, johon on koostettu 11 olennaista täydennys- tai muutosehdotusta ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. 

Järjestöjen yhteiskannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Tringa osallistui Helsyn kanssa myös Malmin ja Pukinmäen yleisten alueiden suunnitelmasta 2021-2030 annettuun yhteislausuntoon. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Pikkutikka on vuoden lintu

Pikkutikka (Dendrocopos minor) © Matti Rekilä

Vuoden lintu on BirdLife Suomen koordinoima tutkimushanke, jossa kerätään tehostetusti tietoja kerrallaan yhden lintulajin nykytilasta koko maassa. Vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Selvitystyössä tarvitaan kaikkia lintuharrastajia avuksi!

Pikkutikka on linturetkellä kohdalle osuessa niin kiva laji, että pääosa harrastajista kirjaa kaikki pikkutikkahavainnot Tiiraan. Tänä vuonna tässä on hyvä olla erityisen tarkkana. Kaikkia kynnelle kykeneviä lintuharrastajia kehotetaankin kevään ja kesän aikana suuntaamaan retkelle reheviin lehtimetsiin pikkutikkojen löytämiseksi – ja viemään havainnot Tiiraan.

Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää pikkutikan levinneisyys, tarkentaa kannanarviota sekä herättää keskustelua luontotyypeistä, joissa pikkutikka ja moni muu uhanalainenkin laji pesii. Varmimmin pikkutikan löytää leppävaltaisista rantametsistä, joissa on paljon pienikokoista lahopuuta. Lajin voi kohdata myös taajama-alueiden hoitamattomista lehtipuutiheiköistä sekä peltoalueiden kosteapohjaisista saarekkeista, joissa on paljon lehtipuuta.

Tringan toimialueella pikkutikkoja pesinee edelleen melko runsaasti; Uudenmaan linnusto -kirjan (2010) arviot liikkuvat noin 400-600 parissa. Tarkasteltaessa koko Suomen ja vain Uudenmaan talvilintujen (1975-2020) laskentatuloksia (laji.fi) näyttää siltä, että talvikanta on ollut verrattain vakaa, käynyt huipussa 2010 paikkeilla ja sittemmin hieman laskenut. Samoilta sivuilta löytyvät pesivien maalintujen linjalaskentatulokset sitä vastoin viittaavat siihen, että pikkutikan Suomen pesimäkanta olisi puolittunut 2000-luvulla. Tämä tulos, samoin kuin talvilintulaskentojen pikkutikkalasku vuoden 2010 tienoilta, sopii BirdLifen Pihabongaus -aineistossa näkyvään talvimäärien laskuun. Syitä viime vuosien vähenemiselle ei tunneta, mutta niiden on arveltu liittyvän esimerkiksi bioenergian tuotantoon, missä poltetaan pienikokoista puuta energian tuottamiseksi.

-Tringan aluevastaava Matti Koivula

Tringan suojelukatsaus 1/2021: Ämmässuo, Oittaa-Hepokorpi & Apoli 2020

Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa esitellään lyhyesti Tringan suojeluasioita helmi-maaliskuussa 2021.

1) Tringa jätti 9.3. Espoon kaupungille mielipiteen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunnitellun tuulivoimalan asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhden tuulivoimalan rakentaminen laitoksen koillispuolelle. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa, mutta tällaisen hankkeen vaikutuksia sekä alueen linnustoon että muuttaviin lintuihin tulee arvioida tarkkaan suhteessa hankkeesta saatavaan hyötyyn. 

Tuulivoimahankkeisiin liittyy aina lintukuolleisuutta, kun linnuilla on vaarana törmätä tuulivoimalan lapoihin. Ämmässuon hankkeen keskeiset ongelmat koskevat alueella liikkuvien lokkien (harmaa-, meri-, selkä-, nauru-) ja varislintujen (varis, naakka, korppi) kohonnutta törmäysriskiä. Erityisesti lokeilla kaartelevina lintuina törmäysriski voi kohota merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Tringa katsoo, että lokkien ja varislintujen törmäysriskin arvioinnin suhteen tarvitaan tarkempia selvityksiä. 

Törmäysriski on olemassa myös petolinnuilla. Tringa muistuttaa, että suuret petolinnut ovat herkkiä vähäisellekin lisäkuolleisuudelle niiden pitkän iän ja pienen jälkeläistuoton vuoksi. Myös petolintujen törmäysriskiä on syytä arvioida tarkemmin.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset lokkeja ja muuta alueen linnustoa koskevista tiedoista ja avusta Hannu Holmströmille, Petteri Hytöselle, Jörgen Palmgrenille, Tapio Soloselle, Jukka Tannerille ja Sami Tuomelalle sekä erityiskiitos Matti Koivulalle tietojen kokoamisesta. 

2) Espoon Hepokorven ja Oittaan alueelle ollaan suunnittelemassa suurta datakeskushanketta. Suojelutoimikunta toimitti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ennen lautakunnan kokousta 3.3. viestin, jossa muistutettiin alueen linnustoarvoista ja vaadittiin harkitsemaan datakeskukselle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tai vähintään selvittämään alueen luontoarvot huolella ja arvioimaan rakentamisen vaikutukset niihin. Lautakunta kuitenkin päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tringa seuraa prosessia ja tulee ottamaan tarvittaessa kantaa laatimalla muistutuksen kaavaehdotuksesta. 

3) OKM:n ja YM:n asettaman työryhmän ehdotus Suomen uudeksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi (Apoli 2020) oli nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun puoliväliin saakka. Ohjelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan se toimii yleisenä arkkitehtuuria ja rakentamista ohjaavana ja viitoittavana välineenä. Suojelutoimikunta jätti ehdotuksesta lausunnon, jossa muistutettiin arkkitehtuuripoliittisten valintojen merkityksestä lintujen törmäysalttiuden kannalta ja korostettiin lintuystävällisten ratkaisujen, kuten heijastavien pintojen pystyraidoituksen ja ultraviolettimerkityn ikkunalasin huomioimisen tärkeyttä valtakunnallisen ohjelman tasolla.

Lausunto on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Kordelinin säätiön tiedepalkinto Hangon lintuasemalle

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Alfred Kordelinin säätiö ovat valinneet vuoden 2021 tiedepalkinnon saajaksi Hangon lintuaseman, jota pyörittää Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry. Hangon lintuasema sai kahden vuoden välein jaettavan pääkunnianosoituksen – 10 000 euron tiedepalkinnon.

TSV:n ja Kordelinin tiedepalkinto myönnetään tieteelliselle seuralle tai seura-aktiiville, joka on osoittanut erityistä ansiokkuutta tiedetapahtumien järjestämisessä, avoimen julkaisemisen edistämisessä, tiedeviestinnässä tai tieteellisten seurojen toiminnan näkyväksi tekemisessä.

Palkintolautakunta perusteli valintaa sillä, että Hangon lintuasema on ansioitunut kansalaistieteen tuottaja, tutkitun tiedon jakaja, sekä lapsia, nuoria ja aikuisia aktivoiva toimija. Aseman muuttolintuselain Haahka sai erillistä kiitosta ja päivitetystä Haahkasta löytyy nyt kolmensadan Haliaksella havaitun lintulajin kuvaustekstit.

“Muuttolintuselain on yksi hienoimmista saavutuksista aseman toiminnassa. Se on erinomainen esimerkki yhteistyöstä, jonka avulla vapaaehtoisten lintuharrastajien keräämä havaintoaineisto on saatu kasattua kaikkia lintujen ja luonnonystäviä hyödyttävään muotoon. Haahkasta niin tutkijat kuin harrastajat voivat tarkastella lintujen esiintymisessä tapahtuneita muutoksia ja vaikka katsoa, milloin eri lajien päämuuttoaika on”. Kommentoi Tringa ry.n puheenjohtaja Aleksi Mikola.

Palkinto jaettiin Tieteiden talolla, ja sitä olivat vastaanottamassa Tringan puheenjohtaja Aleksi Mikola sekä lintuaseman asemanhoitaja Jari Laitasalo

“Tämä saavutus ei olisi mahdollista ilman useampaa ornitologisukupolvea, jotka ovat määrätietoisesti aineistoa keränneet. Tätä tietomäärä annetaan nyt muuttolintuselaimen ja opastusten kautta eteenpäin, tarkoituksena olisi käyttää palkintoa viestintäpuoleen, oheismateriaalin tuottamiseen sekä Haahkan kehittämiseen. Lämmin kiitos TSV:lle tästä kunnianosoituksesta sekä kaikille aseman aktiiveille, havainnointi- ja rengastustyöhön osallistuneille sekä tukijoille!” kiittää asemanhoitaja Jari Laitasalo.

Uutinen TSV:n verkkosivuilla: www.tsv.fi/fi/uutiset/tieteellisten-seurain-valtuuskunnan-tiedepalkinto-hangon-lintuasemalle

Tringan tietokilpailun 2021 voitto ratkesi vasta jatkoajalla

Tringan määrityskuvakisan 2021 tulokset julkistettiin maaliskuun etäkuukausikokouksessa torstaina 4. maaliskuuta. Määrityskisassa oli tänä vuonna yksi 50 kuvan sarja ja kisa järjestettiin ensimmäistä kertaa etäyhteydellä. Kisaa seurasi helmikuun etäkokouksessa yli 50 henkilöä, joista 29 palautti vastauslomakkeen.

Varsinainen kisa päättyi tasapisteisiin, kun sekä Janne Kilpimaa että Markus Lampinen ylsivät 132 pisteellä tasatulokseen. Voitto päätettiin ratkaista maaliskuun kokouksessa kärkikaksikon kesken äkkikuolema-periaatteella, eli yksi kerrallaan esitetyillä lisäkuvilla. Voitto irtosi vuorikirviskuvalla lopulta Janne Kilpimaalle. Kolmannelle sijalle ylsi Kalle Rainio (131p). Onnittelut mitalikolmikolle!

Kisan kokosi ja purki vuoden 2020 määrityskuvakisan tertiaalisarjan voittaja Petri Lampila. Kuvat olivat Lampilan, Jyrki Normajan sekä Harri Taavetin ottamia. Kisan kuvat voi katsoa tästä: Määritysskaba 2021

Kaikki kilpailun lajit on tavattu WP:n alueella ja pisteytys oli seuraava: oikea vastaus = 3 pistettä; väärä vastaus = 0 pistettä; tyhjä = 1 piste. Oikeat vastaukset löytyvät tästä: Määritysskaban 2021 vastaukset


Tulokset, top-10:

1. Janne Kilpimaa, 132p (+ lisäkuvat 2p)
2. Markus Lampinen, 132p (+lisäkuvat 1p)
3. Kalle Rainio, 131p
4. Petro Pynnönen, 127p
5. Paavo Sallinen, 126p
6. Petteri Hytönen, 123p
7. Janne Riihimäki, 122p
8. Aleksi Mikola, 121p
8. Tomas Swahn, 121p
10. Pasi Pirinen, 117p


Tringan talviskaban ja talviekoskaban 2020–2021 lopputulokset

Tringan talviskaba järjestettiin viime talvena toista kertaa. Talviskaba keräsi mukavat 77 osallistujaa 12:sta eri kunnasta. Kisan voiton vei helsinkiläinen Pekka Komi komealla tuloksella – 144 lajia. Komin tulos on samalla myös selvästi Tringan talvipinnakisojen lajiennätys. Toiseksi sijoittui helsinkiläinen Timo Damski 129 lajilla ja kolmanneksi espoolainen Sami Tuomela 122 lajilla. 

Talviskaban top 10:

Talviskaban kokonaislajimääräksi saatiin 151 lajia. Tuttuun tapaan leudon alkutalven ansiosta lajilistalle päätyi runsaasti valtakunnallisestikin kovia talvilajeja, kuten punapäänarsku, meriharakka, rantasipi, punajalkaviklo, leveäpyrstökihu (stepom/stecus), metsäkirvinen ja hernekerttu. 

Talviskaban ässälajit:

Talvi-ekopinnaskaba jo kahdeksatta kertaa putkeen, ja se keräsi 48 osallistujaa. Kisan kokonaislajimäärä oli 138, mikä rikkoo aiemman ennätyksen viidellä lajilla.

Kisan kärkeen ylsi kolmannen talviekoskaban voittonsa napannut raaseporilainen Sami Virta 122 lajilla. Voittotulos on niin ikään talvi-ekopinnaskaban ennätys. Toiseksi sijoittui Jyri Strandberg 116 lajilla ja kolmanneksi Gustaf Nordenswan 115 lajilla.

Talviekopinnaskaban top 10:

Talviekopinnaskaban ässälajit:

Onnittelut kisojen voittajille! Tuloksia voi tarkastella kokonaisuudessaan Tringan pinnakisapalvelussa.

Tällä hetkellä pinnakisapalvelussa ovat käynnissä koko vuoden kestävät kuntaskaba ja ekopinnaskaba. Tervetuloa mukaan!