Tringan syyskokous pidetään 4.11.2021

Tringan sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 4.11.2021 klo 17.30 alkaen (HUOM! EI klo 18.00). Esillä ovat sääntömääräiset asiat ja niiden jälkeen toiminnanjohtaja Johannes Silvonen pitää esityksen tringan päättyvästä strategiakaudesta.

Hallituksen esitys yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi päivitetään viimeistään kokousta edeltävänä maanantaina 1.11. Tringan verkkosivuille osoitteeseen: www.tringa.fi/dokumentteja

Esityslista:
1§ Kokouksen avaus
2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4§ Hyväksytään kokouksen esityslista
5§ Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6§ Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet tai varapuheenjohtaja ja jäsenet erovuorossa olevien tilalle
– Erovuorossa on puheenjohtaja ja poikkeuksellisesti neljä hallituksen jäsentä.*
7§ Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet
8§ Muut asiat
– Nimetään yhdistyksen edustajat BirdLife Suomen edustajistoon kaudelle 2022-2023
9§ Kokouksen päättäminen


Kokous pidetään Tieteiden talon väistötilassa Aalto-yliopisto Töölö, Runeberginkatu 14-16 (3. krs A-siipi), sali A300. Aalto-yliopiston Töölön vastaanotto on auki arkisin vain klo 18 asti, ja ulko-ovet menevät lukkoon kello 18. Täten jos saavut klo 18 jälkeen, et todennäköisesti pääse enää lainkaan sisään. Tästä syystä kokouksen aloitusaika on totuttua aiempi, eli jo 17.30.

Poikkeuksellisten tilajärjestelyjen vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista alla olevalla sähköisellä lomakkeella, jos tiedät tulevasi paikalle. Ilmoittautuminen ei kuitenkaan ole pakollinen tai sitova.
Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: Tringan syyskokous 4.11.2021

Yhä jatkuvan koronavirustilanteen johdosta suosittelemme vahvasti kaikkia osallistujia käyttämään tapahtumassa kasvomaskeja. Huomioithan myös, että kokoukseen ei tule osallistua, jos on koronavirustartuntaan viittaavia oireita.

Sääntömääräisten syyskokousasioiden jälkeen luvassa on toiminnanjohtaja Johannes Silvosen katsaus päättyvän Tringan strategiakauden (2017-2021) tavoitteisiin, sanoin ja kuvin – “Minne Tringa on viidessä vuodessa mennyt?” Tringan seuraavasta strategiasta (2022-2026) päätetään sääntömääräisessä kevätkokouksessa 2022.

Tervetuloa!

Tringa ry:n hallitus

*Puheenjohtaja valittiin vuoden 2020 syyskokouksessa vain vuodeksi, koska poistuva puheenjohtaja oli lupautunut vuoden 2019 syyskokouksessa toimimaan enää yhden vuoden. Puheenjohtajaksi valittiin erovuorossa ollut hallituksen jäsen Aleksi Mikola, ja Jukka Hintikka lupautui puheenjohtajuudesta luopuessaan vielä vuodeksi hallitukseen mutta ei enää täydeksi kaksivuotiskaudeksi. Tästä syystä tänä vuonna erovuorossa on puheenjohtaja ja neljä hallituksen jäsentä, eikä puheenjohtaja ja kolme jäsentä kuten normaalikierron mukaan pitäisi. Jukka Hintikan tilalle valitaan hallitukseen uusi henkilö nyt siis puolikkaalle yhden vuoden kaudelle, joka palauttaa tasapainon erovuoroihin (vuorovuosin varapj + 4 jäsentä ja pj + 3 jäsentä) vuodesta 2023 alkaen.

Krista Mikkonen Hangon lintuasemalla: “Harrastajien merkitys havaintoaineiston keruussa on valtava”


Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostaa vapaaehtoisten luontoharrastajien panosta.

Hangon lintuasemalla on kerätty vapaaehtoisvoimin lintujen muutosta yli 40 vuotta aineistoa, joka on avoimesti käytettävissä. Vastaavan aineiston kerääminen palkkatyönä maksaisi useita miljoonia euroja.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja kansanedustajat Emma Kari ja Jenni Pitko (vihr) tutustuivat Hangon lintuaseman toimintaan maanantaina 18. lokakuuta.

Hangon lintuasemalla kerätään tietoa rengastamalla sekä laskemalla paikallisia ja muuttavia lintuja. Vuosien varrella asemalla on laskettu yli 43 miljoonaa lintua ja rengastettu yli 400 000 lintua. Tiedot tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajikeskukseen, jossa ne ovat vapaasti käytettävissä.   

Ympäristöministeri Krista Mikkonen sekä kansanedustajat Jenni Pitko ja Emma Kari tutustuivat Hangon lintuaseman toimintaan.

Monien eliölajien seuranta perustuu vapaaehtoisten keräämään aineistoon. Kaikkien eliölajien seurantavelvoite on kuitenkin valtiolla.

“Harrastajien merkitys aineiston keruussa on valtava. Meillä ei olisi monesta eliöryhmästä likimainkaan yhtä hyvää tietoa ilman vapaaehtoisten harrastajien panosta”, ministeri Krista Mikkonen toteaa.

Harrastajien keräämä aineisto on edullista, mutta myös sen keräämisestä, käsittelystä ja tallentamisesta syntyy kuluja.

“Pitkäaikaiset havaintosarjat ovat erittäin arvokkaita. On varmistettava, että resurssit niiden jatkamiseen ovat kunnossa”, ministeri Mikkonen toteaa.

Hangon lintuaseman omistaa ja sen rahoituksesta huolehtii Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Aseman keräämää aineistoa on käytetty esimerkiksi ilmastonmuutostutkimuksessa, lintukantojen ja uhanalaisten lajien seurannassa ja lintujen muuttokäyttäytymisen tutkimisessa.

Tringan puheenjohtaja Aleksi Mikola esitteli kansanedustaja Jenni Pitkolle pyrstötiaista Hangon lintuasemalla rengastuksen yhteydessä.

“Hangon lintuaseman toiminta on erinomainen esimerkki paikallisesta järjestöjen ja harrastajien tekemästä luonnon monimuotoisuuden seurannasta ja suojelutyöstä. Vaikka havainnoijille ei makseta palkkaa, niin havainnoinnin ylläpitämiseen tarvitaan silti rahaa”, yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliselta keskusmuseolta kertoo. 

Lehikoinen toivoo avustusta luonnon seurantaa ja suojelua tukeviin rakenteisiin. Esimerkiksi voitaisiin panostaa seurantaa tukeviin tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen tai avustaa valtakunnallisia ja paikallisia kansalaisjärjestöjä luonnonhoitotyössä yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. 

“Vapaaehtoisten tekemälle työlle tulisi antaa entistä suurempi painoarvo, niin luonnon monimuotoisuuden seuranta ja suojelun yleinen hyväksyttävyys olisivat kestävämmällä pohjalla”, Lehikoinen toteaa.

Lintuaseman kantava voima Aleksi Lehikoinen luovutti Mikkoselle ja Karille vierailun päätteeksi European Breeding Bird Atlas 2 -kirjat.

Hangon lintuaseman havainnot ovat vapaasti selailtavissa netissä Haahka-havaintoportaalissa, haahka.halias.fi 

Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Suomen toinen siperianlepinkäinen veti lintuharrastajia Viikkiin

Helsingin Viikissä havaittiin tänään todellinen suurharvinaisuus, siperianlepinkäinen (Lanius cristatus). Kyseessä on uusi laji Tringan alueelle ja vasta Suomen toinen havainto tästä Siperiassa ja Keski-Aasiassa pesivästä lepinkäislajista. Laji tavattiin ensi kertaa maassamme aiemmin tänä syksynä Hailuodossa, ja on suurharvinaisuus koko Euroopassa.

Siperianlepinkäinen löytyi puolen päivän aikaan Viikin Purolahden niityltä, samalta paikalta jossa Tringa järjesti niittotalkoot elokuussa. Linnun löysi Viikin linturetkikonkari Kaj Hällsten ja lintua ehti loppupäivän aikana käydä ihailemassa satoja lintuharrastajia. Mikäli harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta vastaava BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, siitä tulee 406. Tringan alueella luonnonvaraisena tavattu lintulaji.

Siperianlepinkäinen Viikissä © Carl Forsblom
Viikin siperianlepinkäinen © Otso Häärä
Siperianlepinkäinen sai lintuharrastajat liikkeelle © Taavi Sulander

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Lähipäivien lintusää: mainiota muuttosäätä parin vuorokauden ajan

Jarmo Koistisen (12.10.) laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Pitkään jatkunut tulppaussää purkautui tänään länsirannikolta alkaen, kun tuuli kääntyi luoteen puolelle ja sää selkeni osaksi, vaikka kuurojakin on ollut tiheässä. Tämä näkyi siinä, että kurkia lähti muutolle Länsi-Suomessa; mahdollisesti ne lentävät läpi koko yön ja yli Uudenmaankin. Hanhia on muuttanut vielä aika vähän, koska sään paraneminen idässä alkaa vasta huomenna. Tänä yönä repeää jo todella kova yömuutto rastaita, punarintoja, hippiäisiä, puukiipijöitä, peukaloisia ja vesilintuja. Huomenna voi odottaa hanhien selvempää muuttoa ja kurkia Uudellamaallakin. Myös piekanoille, lopuille varpus- ja hiirihaukoille sekä kotkille sää on hyvä. Mainiota muuttosäätä kestää vain pari vuorokautta.

Ke: Enimmäkseen heikkoa, merellä kohtalaista tuulta pohjoisesta-luoteesta. Vaihtelevaa pilvisyyttä, joka keskimäärin vähenee iltaa kohti, ja lähinnä iltapäivällä jonkin verran sadekuuroja. Aamulla voi sisämaassa olla paikallisia sumuja. Muuten erinomainen näkyvyys ja hyvä muuttosää kurjille, hanhille ja petolinnuille sekä molempina öinä yömuuttajille. Myös allien, naakkojen ja varisten muutto voimistuu. Pikkulintumuutto aamulla puolestaan ei kasaudu selvästi rannikon johtolinjoille, paitsi ehkä tiaiset ja närhet Hankoniemen kärkeen.

To: Aamulla on heikkoa lounaistuulta, joka tasaisesti voimistuu päivän aikana niin, että se on illalla mantereella navakkaa ja merellä lähes kovaa. Aamulla mantereella on yleisesti sumua tai sumupilveä, joka hälvenee myöhemmin, mutta aamun ja päivän aikana muu pilvisyys paksunee ja tihenee lännestä alkaen, ja illalla voi jo vähän sataa. Muuttosää on aamulla muuten oikein hyvä, mutta laaja sumu tai sumupilvi voi aluksi haitata pahasti. Iltapäivällä tuuli alkaa haitata, etenkin lännessä.

Pe: Navakkaa, merellä jopa kovaa etelänpuoleista tuulta, verrattain pilvistä ja yleisesti sadetta, joka ajoittain voi olla runsasta ja jatkuvaa. Muutto- ja retkisää on surkea.

Jatkoarvio: Viikonloppuna on voimakasta länsivirtausta ja mahdollisesti kuurosateita sekä huono muuttosää. Ensi viikon alussa voi tulla hyvä pohjoinen viileä virtaus vähäksi aikaa.

Raportti täydenkuun yhteishavainnointi -tapahtumasta

Täydenkuun yhteishavainnointi -tapahtumaa päätettiin kokeilla Tringan alueella alun perin keväällä 2021 täydenkuun aikana, mutta pilvinen ja osittain sateinen sää pilasi ensimmäisen kuuhavainnointiyrityksen täysin. Toinen yritys tehtiin 19.-23. syyskuuta. Tavoitteena kuuhavainnoinnissa on havaita lintuja kaukoputkella kuuta vasten ja kuunnella yömuuttavien lintujen ääniä iltaisin, alkaen noin tunti auringonlaskun jälkeen. Kuuhavainnointitapahtuman koordinaattorina toimi ja havainnot kokosi Nadja Weisshaupt.

Vaikka syyskuinen täydenkuun viikonloppu oli sopiva valvomiseen ja sunnuntai-illan 19.9. sää näytti aluksi tosi lupaavalta, valitettavasti taivas pilvistyi pian kokonaan. Viikonlopun jälkeen palautettiin kuitenkin muutama havaintolomake. Yömuutolla ääntelevä kaulushaikara kuultiin maanantaina 20.9. pilvisessä säässä. Ensimmäinen ja ainoa pilvetön yö koitti vasta tiistaina 21.9. Tällöin pikkulintuja havaittiin hienosti sekä ilta- että aamuyöllä, vaikka ensimmäinen kuuhavainnointikokeilu vaatiikin vähän harjoittelemista, sillä pikkulinnut muuttavat nopeasti kuun editse pieninä pilkkuina. Oheinen kuva näyttää kuun edestä lentävän pikkulinnun. Äänihavaintoja valkoposkihanhista tehtiin tiistaiyönä, mutta muita lajeja ei kuultu. Kiitos kaikille osallistuneille!

Taivaalla muuttava pikkulintu pienenä pisteenä kuun edessä. Kuva © Minna Helasti

Viikonlopun lintusää: hyvän muuttokelin sijaan pudotussäätä, hyvät mahdollisuudet harvinaisuuksille

Jarmo Koistisen (7.10.) laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Viime päivinä on ollut melkoista muuton tulppaussäätä vastatuulen ja huonon näkyvyyden takia. Toisaalta lämmin ilmamassa on suosinut lintujen ruokailua ja odottelua. Lähiaikoina hyvä muuttosää on melko vähissä, koska lauha lounaanpuoleinen tuuli, matalalla roikkuvat alapilvikerrokset, sade ja huonohko näkyvyys ovat yleisiä. Kuitenkin tuuli heikkenee hieman viime päivistä, jolloin suurimman sisäisen paineen yksilöt yrittävät muuttaa.

pe: Enimmäkseen kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lounaistuulta ja kohtalainen näkyvyys sekä lämmintä. Enimmäkseen pilvistä, mutta poutaa ja pilvisyys voi rakoilla välillä. Muuttosään hyvyyden määrää alapilvi: jos sitä on kovin paljon ja alhaalla (alaraja alle 300 m), muuttosää on huono, jos korkeammalla niin pikkulintujen aamumuuttosää on hyvä johtolinjoille kasautumiselle aamulla. Muille muuttajille (paitsi ehkä merisorsille) sää ei ole hyvä. Yön pudotus- ja harvinaisuussää on hyvä.

la-su: Mantereella kohtalaista, merellä navakkaa WSW-SW-tuulta. Verraten pilvistä ja ajoittain vähän sadetta tai tihkusadetta ja huonohko näkyvyys. Myös sumua voi olla. Muuttosää huonohko, pudotussää on yöllä hyvä.

alkuviikon arvio: Lauha lounainen muuton tulppaus- ja jarrutussää jatkuu.

Äänestä lintutorneja Helsinkiin OmaStadi-äänestyksessä!

Helsinki käyttää 8,8, miljoonaa euroa asukkaiden valitsemiin kohteisiin. OmaStadi-äänestyksessä saa äänestää koko kaupungin yhteisiä hankkeita sekä yhden äänestysalueen hankkeita. Mukana on kaksi lintutornihanketta.

Koko kaupunkia koskevassa äänestyksessä on mukana hanke Lisää lintutorneja Helsinkiin (#1070). Tavoitteena on saada uusia lintutorneja erikseen päätettäviin paikkoihin muualle kuin Vanhankaupunginlahdelle. Ehdotuksessa esitetään mahdollisina paikkoina mm. Östersundomin lintuvesiä, Iso-Huopalahtea ja Ramsinniemeä. Hanketta on ehdottanut Tringan entinen varapuheenjohtaja Harri Hölttä.

Paikallisessa läntisen alueen äänestyksessä on mukana Lintujen katselulava / -torni Iso-Huopalahdelle (#629). Lahti on ollut vuosikymmeniä erinomainen lintupaikka, mutta sinne näkee tätä nykyä hankalasti vain muutamasta paikasta. Sähköisen äänestyksen järjestelmä ehdottaa asuinpaikan mukaista äänestysaluetta, mutta halutessa äänestysaluetta voi vaihtaa valitsemalla listalta toisen alueen.

Nyt on hyvä hetki vaikuttaa siihen, että lintuharrastusmahdollisuudet paranevat Helsingissä. Kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää. Äänestysaika on 6.-28.10.2021, ja äänestys toteutetaan netissä osoitteessa omastadi.hel.fi. Sähköisen äänestyksen sijaan äänestää voi myös OmaStadi-äänestyspisteellä.

Helsingin nykyiset lintutornit ovat paikoin käymässä ahtaiksi lintuharrastuksen suosion kasvun myötä. Kuva Vanhankaupunginlahden rannalta Purolahdesta.

Retki Utöön 22.-25.9.2021 Retkikertomus

Kuva Titta Salonen

Utö 22-25.9.2021

Teksti: Aapo Salmela

Tringa järjesti retken Utön kuuluisalle lintusaarelle Saaristomerelle 22-25.9.2021. Koronan vuoksi kertaalleen perutun retken järjestelyistä vastasi Jaana Sarvala, lintuoppaana puolestaan toimi Aapo Salmela. Mukana oli edellä mainittujen lisäksi 14 retkeläistä.

Retki aloitettiin virallisesti yhteysalus M/S Baldurin kannella Pärnäisten satamassa keskiviikkoaamuna, jonne retkeläiset saapuivat kimppakyydeillä. Laivan lähtöä odotellessa ehdittiin katsella jo lintujakin, mitään vaelluksella ollutta närhiparvea ihmeellisempää ei tosin havaittu. Keli oli ajankohtaan nähden suorastaan ällistyttävän tyyni ja lämmin ja koko retkikunta viettikin kannelle liki koko laivamatkan. Laivan irrottua laiturista aloitettiin retkipinnalistan täyttö, johon toi oman lisämausteensa perinteinen lajimääräveikkaus. Innokas staijaaminen tuotti listalle jo mukavasti täytettä mm. tyyneltä mereltä hyvin näkyneiden sorsalintujen ja Nötön satamassa havaittujen haarapääskyjen muodossa.

Myös harmaahylkeitä havaittiin useita. Reilun neljän tunnin merimatka taittui kannella mukavasti aina kauas ulkomerelle, Utön saarelle asti.

Saaressa majoitumme ripeästi Utö Havshotellin mukaviin huoneisiin, jonka jälkeen olikin jo aika lähteä tutustumaan saaren linnustoon.

Kuva Jaana Sarvala

Ensimmäinen kohdekin oli helppo valita, kun saimme tiedon Saunalahdella havaitusta sinipyrstöstä. Lajin ennätyksellinen pesintävuosi näkyi tänä syksynä mukavina havaintomäärinä myös eteläisessä Suomessa ja löytyipä laji muutaman retkeläisen toivelistaltakin. Valitettavasti joukkomme ei onnistunut tätä hyvin piilottelevaa yksilöä enää löytämään. Muita lintuja parin tunnin iltaretkelle havaittiin kuitenkin mukavasti. Saaren jyrsijäkantaa verottivat useampikin tuulihaukka, sinisuohaukka ja isolepinkäinen. Hyönteissyöjistä havaittiin mm. harmaasieppoja, tiltaltteja, leppälintu ja hernekerttu. Lisäksi eteläkärjestä nähtiin retken ainoaksi jäänyt suokukko.

Leppälinnun kuvasi Titta Salonen.

Retkeläisiä Eteläkärjen kalliolla. Kuva Jaana Sarvala

Illallinen nautittiin hotellin ravintolan ”kabinetissa” iloisen odottavissa tunnelmissa seuraavien päivien lajeja spekuloiden. Iltahuudossa ynnättiin päivän lajimääräksi 51 lajia ja yöunille paineltiin hyvissä ajoin. Innokkaimmat ehtivät tosin vielä pöllöretkellekin huuhkajan toivossa, mutta tyytyminen oli tällä kertaa hienon täysikuun ihailuun.

Torstai valkeni liki täysin eilisestä muuttuneessa kelissä. Tyynen ja lämpimän menomatkan vastapainoksi päivän aikana saatiin nauttia tasaisella 15 metrin nopeudella puhaltaneesta etelätuulesta ja iltapäivästä alkaen myös sateesta. Aamu aloitettiin reippaasti majakalla jo reilusti ennen auringonnousua.

Kuva Jaana Sarvala

Merellä liikkui tosin valitettavan vähän lintuja ja saaren pikkulinnutkin tuntuivat viettävän päivän hyvin tiiviisti tuulensuojissa piilotellen. Aamustaijilta poistuttiin varsin ripeästi takaisin hotellille tukevan aamupalan pariin, jonka jälkeen oli aika lähteä kiertämään saarta.

Sääkuvan tuulen nopeudesta Utössä torstaina nappasi Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta Martti Veuro.

Huonommassa kelissä oli hyvin aikaa tutustua saaren lintupaikkoihin perusteellisesti ja kattava kierros saaressa päivän aikana tehtiinkin.

Kuva Jaana Sarvala

Päivän lintuhavainnoista mainittakoon Itäniityn kahlaajarannalta löytynyt kurmitsaparvi (tundrakurmitsa ja kolme kapustarintaa), Hembygsgårdenin luona viihtynyt pikkusieppo ja kaksi luotokirvistä.

Kurmitsat näkyivät hyvin kiikareillakin. Kuva Jaana Sarvala.

Kapustarinnan kuvasi Timo Kallio
Tundrakurmitsankin kuvasi Timo Kallio.

Luotokirvistä päästiin ihastelemaan myös lähietäisyydeltä ja kuittasipa joku tästä eliksenkin.

Luotokirvinen viihtyi kapeassa kalliosolassa, josta se aika ajoin pomppi näkösälle. Kuva Tuulikki Veuro

Eteläkärjessä ihmeteltiin päivän aikana myös surffareita. Keli huononi päivän mittaan ja alkuillasta alkaen satoikin vettä jo varsin rankasti. Loppupäivä kului vaatteita kuivatellessa, ruokaillessa, iltahuudossa (lajimäärä huonossa kelissä vaatimaton 46) ja mukavasti rantasaunassa saunoessa.

Perjantaina aamu valkeni jo huomattavasti paremmassa retkeilysäässä: tuuli puhalteli enää vajaan kymmenen metriä sekunnissa, näkyvyys oli hyvä ja kuivanakin pysyttiin. Merellä oli valitettavan hiljaista, aamustaijilla majakalla retkelle uusina lajeina havaittiin vain alli ja muuttavan oloinen urpiainen. Aamupalan jälkeen pohjoiskärjestä havaittiin hetkeksi lähiluodolle pysähtynyt nuori muuttohaukka, joka jatkoi kuitenkin miltei saman tien länteen jääden vain muutaman havainnoijan iloksi.

Vaikka tuuli oli torstaista tyyntynyt, oli tuulensuojasta vielä perjantainakin iloa.
Kuva Jaana Sarvala

Samaan aikaan osa retkiporukasta oli ehtinyt jo koululle havaiten taigauunilinnun. Koulun reunapuita tuijoteltiinkin kohta isolla porukalla, mutta liikkuvaa lintua ei tällä kertaa havaittu.

Kierrosta jatkettiin kaupan kautta eteläkärkeen, jossa saimme tiedon miltei vierestä, Saunalahden rantapuista löytyneestä pikkusirkusta. Tätä pikkuharvinaisuutta saapuikin kohta etsimään valtaosa saaressa olleista lintuharrastajista. Kovin helppoa tämän pienen piilottelijan havaitseminen ei ollut, mutta sinnikäs yritys palkittiin lopulta sekä näkö- että kuulohavainnolla.

Päivän pikkuharvinaisuudet eivät suinkaan vielä loppuneet tähän. Osan porukasta ollessa lounastauolla ja osan pikkusirkkua etsimässä havaitsivat Raija ja Pirjo itäniityn ”raripuskassa” hyvin myöhäisen idänuunilinnun. Osa retkeläisistä poistui lounaan jälkeen Hanna Kovasen opastetulle majakkakierrokselle, osa lähti uudestaan saarta kiertämään.

Hanna Kovasen kertomukset Utön menneisyydestä saivat monen retkeilijän vaikuttumaan. Utön vesialueilla on koettu useita traagisia haaksirikkoja. Kuvassa Draken-laivan uppoamisen muistomerkki. Alus upposi Utön edustalle 12.11.1929. Kuva Jaana Sarvala

Saarikierroksen tavoitteeksi asetettiin parempien havaintojen saaminen jo aiemmin havaituista linnuista. Alku oli varsin nihkeä, kun sen paremmin koulun ”ino” kuin Saunalahden pikkusirkkukaan eivät suostunut näyttäytymään uudestaan. Onneksi kierrosta jatkettiin vielä Itäniitylle, jossa tärppäsikin kunnolla. Niityn reunan männiköstä kun löytyi ensin aiemmin raripuskassa havaittu pikkusirkku ja sitkeällä yrittämisellä kuultiin lopulta myös taigauunilintu.

Kuva Jaana Sarvala

Niityllä tehtiin myös retken yllättävin nisäkäshavainto, kun nuori kettu ilmestyi syömään pihlajanmarjoja.

Kettu ei juuri ihmisistä välittänyt eikä pihlajanmarjojen happamuuskaan tuntunut yhtään haittaavan. Kuva Timo Kallio

Päivälliselle hotellille suunnattiin siis iloisin mielin. Hotellilla olikin pöytä koreana mukavan lintupäivän ja Jaanan pikkusirkkueliksen kunniaksi. Täysin vatsoin suoritetussa iltahuudossa laskettiin päivän lajimääräksi 64 lajia.

Lauantaina oli vielä hetki aikaa retkeillä saaressa ennen laivan lähtöä, mutta uusia havaintoja ei juuri kertynyt. Laivamatkalla tarkeni taas hyvin kannella ja innokkaimmat taisivatkin päivystää siellä käytännössä koko matkan. Ruokkilinnuista eläteltiin yhä toiveita, mutta valitettavasti tuloksetta. Lajilista täydentyi sen sijaan vielä pikkulokilla ja vain hetkeä ennen rantautumista havaitulla ruskosuohaukalla. Retken lopulliseksi lajimääräksi muodostui näin 75 lajia, lajimääräveikkauksen ja Tringan pipon voitti Mauri vain yhden yli menneellä luvulla.

Lajimääräveikkauksen kirjo oli suuri, 49-125 lajia. Jaanalla oli ilo palkita Mauri syyskeleihin sopivalla Tringa-logollisella villapipolla. Kuva Liisa Salonen

Näissä tunnelmissa oli aika hyvästellä retkeläiset ja suunnata kotimatkalle monta kokemusta rikkaampana.

Kiitos kaikille reippaille retkeläisille! Lisäksi kiitokset Jorma Tenovuolle ennakkotiedoista, Utö Havshotellin henkilökunnalle mainiosta palvelusta ja kaikille saaressa samaan aikaan retkeilleille lintuharrastajille havaintojen ilmoittamisesta!

Kuvatekstit Jaana Sarvala

Utö lajilista

Kyhmyjoutsen
Valkoposkihanhi
Haapana
Harmaasorsa
Tavi
Sinisorsa
Jouhisorsa
Lapasorsa
Tukkasotka
Haahka
Alli
Mustalintu
Pilkkasiipi
Telkkä
Isokoskelo
Kuikka
Silkkiuikku
Merimetso
Harmaahaikara
Merikotka
Ruskosuohaukka
Sinisuohaukka
Varpushaukka
Hiirihaukka
Tuulihaukka
Ampuhaukka
Muuttohaukka
Tylli
Kapustarinta
Tundrakurmitsa
Suosirri
Suokukko
Taivaanvuohi
Naurulokki
Kalalokki
Harmaalokki
Merilokki
Pikkulokki
Sepelkyyhky
Kiuru
Haarapääsky
Metsäkirvinen
Niittykirvinen
Luotokirvinen
Västäräkki
Peukaloinen
Rautiainen
Punarinta
Leppälintu
Kivitasku
Mustarastas
Räkättirastas
Laulurastas
Punakylkirastas
Kulorastas
Hernekerttu
Idänuunilintu
Taigauunilintu
Tiltaltti
Pajulintu
Hippiäinen
Harmaasieppo
Pikkusieppo
Sinitiainen
Talitiainen
Puukiipijä
Isolepinkäinen
Varis
Korppi
Peippo
Järripeippo
Viherpeippo
Vihervarpunen
Urpiainen
Pikkusirkku