Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringan pinnakisapalvelu uudistuu ja uudet kisat käynnistyvät vuodenvaihteessa

Kuva: pikkusieppo, Micha Fager

Tringan pinnakisojen alustana on ansiokkaasti palvellut vuodesta 2014 alkaen Mikko Heikkisen luoma pinnakisapalvelu. Nyt vanha kisapalvelu on tullut kuitenkin tiensä päähän, sillä vanhuudestaan johtuen siinä on puutteita muun muassa tietoturvassa ja ylläpitotoiminnoissa.

Kuluneen vuoden aikana Tringalle on luotu kokonaan uusi pinnakisapalvelu, joka löytyy nyt osoitteesta https://kisa.tringa.fi/. Uusi palvelu mahdollistaa mm. uusien ominaisuuksien lisäämisen sekä kisojen luonti- ja moderointivastuun jakamisen aiempaa useammalle henkilölle. Myös yksittäisten kisojen ominaisuuksia on nyt aiempaa helpompi muokata: esimerkiksi lajilistaa vaihtamalla pinnakisapalvelussa voitaisiin järjestää vaikkapa perhos- tai nisäkäspinnakisoja. Tringan pinnakisapalvelu on avoin myös muiden lintuyhdistysten käyttöön. 

Uuden pinnakisapalvelun koodauksesta on vastannut pääosin tringalainen Arttu Oksanen, Tringan webmasterin Mikko Kohon avustuksella. Palvelun ominaisuuksien kehitys- ja suunnittelutyössä mukana ovat olleet myös Mikko Heikkinen, Johannes Silvonen, Pasi Pirinen ja Touko Torppa. Tringa kiittää kaikkia projektissa mukana olleita!

Käynnissä olevat pinnakisat käydään loppuun vanhalla pinnakisapalvelulla, mutta ensi vuoden kisat löytyvät uudesta pinnakisapalvelusta. Pinnakisapalveluun ei tarvita erillistä rekisteröitymistä, vaan kirjautuminen tapahtuu Suomen Lajitietokeskuksen järjestelmän kautta esimerkiksi omilla Google- tai Facebook -tunnuksilla.

Ensi vuonna pinnakisapalvelussa järjestetään sekä vanha tuttu ekopinnaskaba 2022, että uusi kisamuoto, Tringan atlasruutuskaba 2022. Atlasruutuskabassa pinnoja kerätään vuoden 2022 ajan vapaavalintaisesta lintuatlasruudusta, jonka koko on 10 x 10 kilometriä. Kisan tarkoituksena on innostaa lintuharrastajia retkeilemään ja ilmoittamaan havaintojaan Tringan alueen lintuatlasruuduista. Samalla tavoitteena on nostaa tietoisuutta vuonna 2022 käynnistyvästä Suomen neljännestä lintuatlaksesta. Tringan toimialueen atlasruudut on listattu täällä: https://www.tringa.fi/atlasruudut/.

Tarkemmat ohjeet kisoihin osallistumiseen ja uuden pinnakisapalvelun käyttöön löytyvät Tringan verkkosivuilta:

https://www.tringa.fi/atlasruutuskaba/

https://www.tringa.fi/ekopinnaskaba/

Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2021

Tue Tringan linnustonsuojelutyötä vuonna 2022!

Osallistu Tringan linnustonsuojelukeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja. Keräyksen tuotto käytetään Tringan oman suojelusihteerin palkkaamiseen, sekä toissijaisesti suojelutoiminnan muihin kuluihin. Tringan suojelusihteerin työaika on ensi vuonna määrä nostaa neljästä kuuteen kuukauteen. Suojelutoiminnalla taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Vuonna 2021 Tringan suojelutyössä tehtiin ja saavutettiin mm. seuraavaa:

  • Saavutimme merkittäviä voittoja oikeudessa: korkein hallinto-oikeus kumosi sekä Östersundomin yleiskaavan että Finnoon keskuksen asemakaavan.
  • Otimme painokkaasti kantaa kansallisen ympäristölainsäädännön uudistushankkeisiin lausumalla sekä luonnonsuojelulain että maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta.
  • Jatkoimme työtä Suomenojan luonnon puolesta lausumalla uudestaan käynnistyneestä Finnoon keskuksen asemakaavan prosessista yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa.
  • Jätimme mielipiteen tai lausunnon yhteensä yhdeksästä hankkeesta, ja olimme mukana erilaisissa työ- ja seurantaryhmissä.

Tringan jäsenille postitetaan joulukuun aikana keräyskirje, josta löydät linnustonsuojelukeräyksen maksuohjeet. Maksaessasi muistathan käyttää kirjeestä löytyvää yksilöllistä viitenumeroa.

Tringan linnustonsuojelukeräykseen voi osallistua, vaikket olisi Tringan jäsen. Tällöin lahjoitukset tulee maksaa Tringan rahankeräystilille FI02 1544 3000 1680 75 (NDEAFIHH), ja käyttää viitenumeroa 1384.

Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta. Kiitos tuestasi Uudenmaan lintujen hyväksi!


[Tringalla on poliisihallituksen myöntämä lupa rahankeräysten järjestämiseen: RA/2020/919 ]

Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) © Jari Kostet 2000.

Vanhankaupunginlahden linnuston seurantalaskennan loppuraportti 2021

Helsingin Vanhankaupunginlahden linnuston tilaa seurataan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksessa kartoitetaan vuosittain Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueella pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Tänä vuonna seurannassa oli lisäksi koko lahden alueella kevät- ja syysmuuttokaudella levähtävän kosteikkolinnuston lukumäärät.

Hannu Sarvanteen kirjoittamasta raportista selviää mm. alueen pesimälinnuston parimäärien muutokset vuosina 2013 – 2021 ja raportissa käsitellään myös pesintöjen onnistumista varsinkin vesilinnuilla. Useiden pesimälajien tilanne on alueen hoitotoimien ansiosta parempi kuin valtakunnallisesti, mutta ihan kaikkeen ei paikallisilla toimilla voida vaikuttaa.

Lue raportti tästä: Vanhankaupunginlahden linnustonseurantalaskentojen loppuraportti 2021


Vanhankaupunginlahden hoitoniityillä pesivien töyhtöhyyppien parimäärä on noussut Lammassaaren hoitoniityn laajentamisen myötä. Kuva © Matti Rekilä

Tringan talvirallin 6.12 tulokset

Tringan talviralli järjestettiin itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Mukaan lähti tällä kertaa 10 joukkuetta, joista kolme osallistui eko- ja loput perinteiseen sarjaan. Sää oli tapahtumapäivänä arktinen: alimmillaan noin -20 asteen pakkanen ja hyinen koillistuuli sekä jäätyvästä merestä noussut merisavu tekivät olosuhteista haastavat. Toisaalta kirkas ja paikoin aurinkoinen keli sekä maahan satanut ohut lumikerros toivat valoa, joten tehokasta retkiaikaa oli hieman paremmin kuin joulukuussa keskimäärin. Ralliaika oli perinteinen klo 0.00-18.00 ja alueena koko Tringan toimialue. Purku pidettiin edellisvuoden tapaan kertaa etäyhteyden välityksellä.

Perinteisen sarjan voiton vei toista kertaa peräkkäin konkarijoukkue Takaveto (Jari Laitasalo, Jukka Salokangas, Andreas Lindén, Juha Kettunen) havaitsemillaan 67 lajilla. Toisen sijan otti 61 lajilla Pyndeo (Petro Pynnönen, Petteri Tolvanen, Johannes Silvonen) ja kolmannen sijan MC Rallus (Pentti Kallio, Juha Laaksonen, Petteri Lehikoinen, Jarkko Santaharju, Tuomas Seimola) 57 lajilla. Ekosarjan ykkönen oli SS-team (Sami Virta, Solja Kvarnström) 36 lajia. Rallin yhteislajimäärä oli 85 lajia.

Tämän vuoden kisaa sävytti marraskuun loppupuolelta jatkuneen pakkasjakson ja kisapäivän hyisen sään lisäksi hyvä pihlajanmarjatilanne. Vesilinnut olivat vähissä, esimerkiksi merimetson havaitsi vain 3 joukkuetta ja peruslajeista mm. alli ja laulujoutsen tuottivat hankaluuksia, eikä hyönteissyöjälintujen kaltaisista viivyttelijöistä kannattanut edes haaveilla. Sen sijaan rastaita ja peippolintuja oli maastossa runsaasti, järripeipon havaitsi joukkueista jokainen ja punakylkirastaskin löytyi 7 joukkueen lajilistalta. Satapäisiä rastasparvia nähtiin ympäri rallialuetta (10/10, eli kaikilla joukkueilla), hieman pienempiä tilhiparvia siellä täällä (6/10) ja kottaraisiakin paikoin (5/10). Muuta mainittavaa: tundrahanhi (He Töölönlahti, 7/10), hiiripöllö (He, 4/10), turkinkyyhky (Ha, 4/10), kangaskiuru (Ha, 3/10), kuningaskalastaja (3/10), maakotka (Ha, He, 2/10). Ässät, eli lajit jotka vain yksi joukkue onnistui havaitsemaan rallissa, löytyvät kaikki alla olevasta listasta.

1.Takaveto (J. Laitasalo, J. Salokangas, A. Lindén, J. Kettunen) – 67 lajia. Ässät: taivaanvuohi, lehtokurppa, nokikana, haapana, kulorastas, urpiainen.
2. Pyndeo (P. Pynnönen, P. Tolvanen, J. Silvonen) – 61 lajia. Ässät: jänkäkurppa, viiksitimali.
3. MC Rallus (P. Kallio, J. Laaksonen, P. Lehikoinen, J. Santaharju, T. Seimola) – 57 lajia.

4. Bottenhaavet (Matti Koivula, Harri Hölttä) – 50 lajia. Ässät: teeri, mustalintu.
5. Myyrävuosi (Terhi Ahde-Uusitalo, Peter Buchert, Lauri Saarela) – 48 lajia. Ässät: pikkukäpylintu.
6. Haliasveterans (Kari Soilevaara, Aatu Vattulainen, Petri Saarinen) – 46 lajia. Ässät: tukkakoskelo, naurulokki.
7. Aquila (István Kecskeméti, Jaakko Hynninen) – 40 lajia.

Ekojoukkueet:

1. SS-team (Sami Virta, Solja Kvarnström) – 36 lajia. Ässät: laulurastas, pajusirkku.
2. Leppälinnut (Rixu ja Mikko Leppänen, Jaakko Sarparanta, Jaakko Ekman) – 31 lajia. Ässät: sinisuohaukka, piekana.
3. MikaMissäMilloin (Mika Hermas) – 18 lajia.

Rallin täyden lajilistan ja tulokset voi pyytää sähköpostilla: toimisto(ät)tringa.fi