Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

MEDIATIEDOTE 26.1.2018

Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

Hangon lintuaseman järjestämä haahkaveikkaus ratkesi perjantaiaamuna, kun lintuaseman havainnoijat näkivät Tulliniemen länsipuolella kevään ensimmäisen paikallisen juhlapukuisen haahkakoiraan. Havainto on kautta aikain varhaisin aseman lähes 40-vuotisen historian aikana.

”Ennätysaikainen haahka ei ollut täysin odottamaton. Lämmin sää aikaistaa niin haahkojen kuin monien muidenkin muuttolintujen kevätmuuttoa. Talvi on ollut tähän asti hyvin leuto, ja viime päivien voimakkaat lounaiset tuulet ovat olleet suotuisia ensimmäisille muuttolinnuille”, sanoo asemanhoitaja Jari Laitasalo. Perjantaina asemalla havaittiin myös etelästä saapunut juhlapukuinen harmaalokki, joka on haahkan tavoin yksi tyypillisimmistä kevään ensimerkeistä.

Haahkaveikkaus on Hangon lintuaseman järjestämä leikkimielinen kisa, jossa arvuutellaan kevään ensimmäisen juhlapukuisen haahkan saapumispäivämäärää. Tänä vuonna osallistujia oli 183, mutta yksikään veikkaus ei osunut oikeaan. Lähimmäksi osui Sampo Laukkanen Kirkkonummelta. Hän saa palkinnoksi Hangon lintuaseman t-paidan. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvottiin paidat, jotka menivät Jari Markkulalle ja Eero Vainiolle. Onnittelut!

Hangon lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämä tutkimusasema, jossa on tehty vakioitua muutonseurantaa vapaaehtoisvoimin vuodesta 1979 alkaen. Asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä Uddskatanilla. Lintuasemalla kerätty muutonseuranta-aineisto julkistettiin avoimena datana viime syksynä: https://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Juhlapukuinen haahkakoiras © Sampo Laukkanen

 

Lisätietoja:

Asemanhoitaja Jari Laitasalo, 040 6866 262

 

Tringa ry: http://www.tringa.fi/

Hangon lintuasema:

https://www.tringa.fi/halias-esittely/ (suomeksi)

https://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer/ (på svenska)

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus 2018 – Hangö fågelstations ejdertippning 2018

Koirashaahkat saapuvat alkukeväällä Suomeen. Kuva: Lauri Mäenpää

Kevät alkaa monelle meistä haahkan saapumisesta saaristoon. Hangon lintuaseman tutkimusten perusteella on havaittu, että kevätmuuton ajoitus riippuu talven voimakkuudesta. Leutoina talvina haahkat nähdään jo helmikuussa, kylminä talvina vasta huhtikuussa. Leuto talvi lisää myös poikastuottoa, koska naaraat ovat paremmassa kunnossa sen jälkeen. Talvien lämpenemisestä huolimatta haahkakanta on laskenut ja laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi.

Hangon lintuaseman eli Haliaksen haahkavisassa veikataan nyt kahdeksannen kerran haahkan saapumispäivää.

Arvaa milloin kevään ensimmäinen juhlapukuinen haahka nähdään Hangon lintuasemalla! Voit veikata tästä linkistä: https://goo.gl/forms/06IAKGyBiw3xppjE2

Aiemmin ensimmäinen juhlapukuinen haahka on nähty 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013, 21.2.2014, 23.2.2015, 17.2.2016 ja 1.3.2017.

Tarkimmin arvannut palkitaan Haliaksen t-paidalla ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi Halias-kangaskassia. Viimeinen veikkauspäivä on 21.1.2018.

 

Till många av oss våren börjar när ejdrarnas ankommer till skärgården. Enligt de undersökningar som gjorts på Hangö Fågelsation beror ankomsten mycket på hur sträng har vintern varit. På varma vintrar kommer de första ejdrarna redan i februari, men på kalla vintrar i april. Milda vintrar ökar också ungproduktionen under häckningstiden, eftersom då är också ådorna är i gott skick. Trots att vintrarna i snitt har blivit varmare, klassas ejdern nu som sårbar i Europa till följd av att stammen decimerats.

I Hangö Fågelstations (Halias) åttonde ejdertippning gissar vi då på vilken dag ejdern kommer.

Gissa vilken dag de första ejdrarna i vårlig praktdräkt anländer våren 2018 till Hangö Fågelstation! Du kan tippa via länken: https://goo.gl/forms/06IAKGyBiw3xppjE2

Tidigare år har den första ejdern anlänt 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014 23.2.2015, 17.2.2016 och 1.3.2017.

De som kommit närmast i sin gissning belönas med en fin Halias-t-skjorta, och bland alla deltagare utlottas två Halias-tygpåsar. Den sista dagen för att tippa är den 21.1.2018.

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta / Mer om Hangö fågelstationen:

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/ (suomeksi)

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer (på svenska)

Lisätietoja Tringa ry:sta / Mer om Tringa rf:

http://www.tringa.fi/ (suomeksi)

Tringa tiedottaa: Ainutlaatuinen suomalainen muuttolintuaineisto on nyt avoimesti verkossa

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman havaintoaineisto on ladattavissa kokonaisuudessaan aseman verkkosivuilta. Aineisto sisältää havaintoja yli 300 lintulajista ja yli 36 miljoonasta linnusta.

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämän Hangon lintuaseman aineisto on jo nyt osoittautunut merkittäväksi tietolähteeksi esimerkiksi ympäristönmuutoksia tutkittaessa: sitä on käytetty 130 julkaisussa, sisältäen useita väitöskirjoja sekä kansainvälisiä tiedeartikkeleita. Vaikka havaintosarja on aikaisemminkin ollut saatavissa yhdistykseltä pyynnöstä, Tringa toivoo, että aineiston avoimuus lisäisi entisestään sen käyttöä.

– Ilmastonmuutos on esimerkiksi aikaistanut lintujen kevätmuuttoa Hangossa ja toisaalta viivästyttänyt vesilintujen syysmuuttoa, luettelee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta, Luomukselta, esimerkkejä aineistosta tehdyistä tutkimuksista.

Hangon lintuasemalla on kerätty systemaattisesti aineistoa laskemalla paikallisia ja ohimuuttavia lintuja. Hanko on Suomen lintuasemista ensimmäinen, joka julkaisee koko havaintosarjansa avoimesti mm. tutkijoiden, lintuharrastajien, ympäristöviranomaisten ja muiden aineistosta kiinnostuneiden käyttöön. Maailmanlaajuisestikin muuttolintuasemien aineistot ovat harvoin julkisesti saatavissa.

– Tringa haluaa tällä teolla kannustaa muitakin lintuasemia julkaisemaan omia aineistojaan avoimesti sekä kiinnittää huomiota pitkälti vapaaehtoistöinä tehtävään aineistonkeruuseen, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Ohjeet aineiston käyttöön löytyvät Tringan verkkosivulta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Laajan aineiston mukana on analysointia helpottava R-ohjelman koodi.

Aineistoa päivitetään vuosittain ja sen voi ladata osoitteesta
http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Lisätietoja:

Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732 (Maanantaina lintuasemalla, jolloin voi tiedustella tuoreimmat lintujen syysmuuton kuulumiset).

Jukka Hintikka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry, puheenjohtaja@tringa.fi, 044-5665593

 

Haahka on yksi runsaslukuisimmista muuttolinnuista Hangon lintuasemalla.© Heikki Eriksson

Lintuasemalla esitellään peipon ja järripeipon pukueroja nuorille lintuharrastajille. © Aleksi Lehikoinen

 

Minikokoinen jymy-yllätys Hangon Lintuasemalla

Tänään tiistaina 17.10 Hangon lintuasemalla koettiin mukava yllätys, kun lintuharrastaja Jari Laitasalo löysi lepäilijälaskennan yhteydessä harvinaisen kääpiökertun. Lintu lymyili rauhoitusalueella ruusupuskissa, ja näyttäytyi vain hetkittäin. Aseman kaikki kuusi havainnoijaa onnistuivat kuitenkin näkemään linnun.

Hangon lintuaseman toinen kääpiökerttu lymyili puskissa sadekelissä. Kuva Jari Laitasalo

Kyseessä on vasta 12 havainto lajista Suomessa, mutta jo toinen Hangon lintuasemalta. Edellisen kerran laji tavattiin Hangossa 22.10.2005.

Kääpiökerttu on nimensä mukaisesti pieni, vain hieman hippiäistä suurempi varpuslintu. Se on väritykseltään vaatimattoman harmaa, mutta keltainen silmä antaa pienelle linnulle terhakkaan pistävän katseen. Kääpiökerttu pesii Keski- ja Länsi-Aasian aavikoilla ja talvehtii Intiasta Arabian niemimaalle ulottuvalla alueella.

Huomisaamuksi Hankoon saattaa kerääntyä iso joukko bongareita, jotka toivovat näkevänsä linnun. Lintu havaittiin yleisöpolun ulkopuolella, jonne pääsy on sallittu vain luonnonsuojelualuetta hallinnoivan Metsähallituksen luvalla. Hangon lintuaseman toive on, että kaikki noudattavat luonnonsuojelualueen sääntöjä ja pysyvät merkatuilla poluilla. Bongariliitto tiedottaa linnun havainnoinnista omissa kanavissaan.

Parhaillaan muuttolinnuista aktiivisimmin liikkeellä ovat vaelluslinnut, kuten tikat, tiaiset, pähkinänakkelit ja urpiaiset. Muun muassa palokärkiä ja pohjantikkoja on ollut liikkeellä normaalivuosia enemmän. Loppusyksyiset tuhansien allien levähdysparvet ovat myös ilmestyneet viime päivinä saaristoon.

Retkikertomus Tringan nuortenretkeltä Hangon lintuasemalle

Tringa järjesti retken nuorille lintuharrastajille Hangon lintuasemalle 5.-7.8.2017. Mukaan lähti seitsemän yläkoulu- ja lukioikäistä nuorta. Elokuun alussa etenkin kahlaajien muutto on jo käynnissä, joten retken yhtenä tavoitteena oli päästä seuraamaan muuttomatkalla levähtävien arktisten kahlaajien rengastusta. Näin huikeaa kahlaajaviikonloppua ei varmasti kukaan kuitenkaan osannut etukäteen odottaa…

Lintuasemalle saavuttiin lauantai-iltapäivänä kahden jälkeen. Samana päivänä asemalla järjestetty avoimien ovien päivä oli juuri päättynyt. Päivällisen ja pienen asema-alueen tutustumiskierroksen jälkeen ohjelmassa oli iltaretki Gåsörsuddenille. Gåsörsudden, eli Gåu, on aseman pohjoispuolella sijaitseva pitkä riutta, joka etenkin meriveden ollessa matalalla vetää puoleensa ruokailemaan ja lepäilemään pysähtyviä lokkeja, tiiroja ja kahlaajia.

Koko viikon vallinnut epävakainen ja tuulinen sää oli kuitenkin nostanut meriveden tavanomaista korkeammalle ja Gåun riutasta oli näkyvillä vain tyvi. Tilanne oli siis optimaalinen kahlaajien rengastusta varten. Kahlaajia pyydetään tarkoitusta varten rakennetuilla katiskoilla ja korkean veden aikaan särkän pinta-ala pienenee, jolloin linnut helpommin kävelevät katiskoihin. Lisäksi kova vastatuuli ja ajoittaiset sadekuurot olivat saaneet normaalisti korkealla lentävät kahlaajat pudottautumaan alemmas ja pysähtelemään sopiville levähdyspaikoille. Jo edellisenä viikonloppuna ja alkuviikon aikana lintuasemalla oli rengastettu tavanomaista parempia määriä kahlaajia ja meno vaikutti jatkuvan.

Lauantaiaamuna lukuisten suosirrien lisäksi Gåulla oli havaittu myös lapin-, iso- ja kuovisirrejä. Illalla Gåulla oli paikallisena kuitenkin vain suosirrejä, joita tosin päästiin katselemaan lähietäisyydeltä sekä maastossa että rengastajan kädessä. Illalla pidettiin iltahuuto, jossa kootaan päivän havainnot yhteen. Samalla selvisi, että päivän aikana oli rengastettu lähes 100 kahlaajaa, joista 89 suosirrejä.

Toisen retkipäivän herätys oli aikaisin. Lintuaseman rutiineihin kuuluva aamuvakio alkoi klo 5.20. Tosin osa retkeläisistä heräsi jo yli tuntia aikaisemmin ja lähti rengastajan mukaan avaamaan asema-alueen verkkoja vakiopyyntiä varten. Aamuvakion aikana aseman miehittäjät seuraavat ja laskevat kaikki havaintopisteen ohittavat muuttavat linnut neljän tunnin ajan auringonnoususta eteenpäin. Verkkovakiolla taas pyydetään lintuja rengastettavaksi vakioidusti samoilla verkkopaikoilla joka aamu.

Koska aamun sää oli tuulinen (puuskissa yli 15m/s), aamuvakio suoritettiin poikkeuksellisesti etelämetsän suojista käsin. Muutto oli melko rauhallista, kuten tähän vuodenaikaan usein vielä on. Myös kova tuuli rauhoitti muuton, liikenteessä oli lähinnä lokkeja sekä vesilintuja. Pilkkasiipiparvi ohitti niemenkärjen lähietäisyydeltä ja muutama kaakkuri havaittiin kauempana merellä.

Elokuussa myös trooppiikkiin talvehtimaan suuntaavat hyönteissyöjät lähtevät muutolle. Edellisenä viikonloppuna asemalla rengastettiin kolminumeroinen luku pikkulintuja, mutta nyt kova tuuli sai linnut pysymään pois verkoista. Jokunen pajulintu, pensaskerttu sekä hernekerttu kuitenkin eksyi verkkoihin ja sai renkaan jalkaansa. Iltapäivällä petoverkkoon lensi varpushaukka, jota retkeläiset pääsivät tarkastelemaan ja kuvaamaan lähietäisyydeltä. Lintu sai renkaan jalkaan ja lähti jatkamaan muuttomatkaansa.

Päivän parasta antia tarjosivat kuitenkin kahlaajat, joita tuntui olevan liikkeellä vielä eilistäkin paremmin. Aamuvakion jälkeen lähdettiin koko porukalla Gåulle seuraamaan kahlaajien rengastusta. Useampi kymmenen suosirriä sai renkaan jalkaan ja retkeläiset pääsivät harjoittelemaan kahlaajien nostamista pois katiskasta, lintujen punnitsemista sekä kirjaamaan ylös rengastuksen ohessa linnuista tallennettavia tietoja. Parhaimmillaan Gåun särkällä ruokaili samanaikaisesti kymmeniä suosirrejä ja jokunen isosirri. Iltapäivällä suosirrien joukossa näyttäytyi myös kaksi kuovisirriä. Iltahuudossa asemalomakkeelle kirjattiin yhteensä 300 paikallista sekä 94 muuttavaa suosirriä. Hangon lintuaseman vanha (vuodelta 1982 ollut) suosirrin yhden vuorokauden rengastusennätys meni rikki jo lauantaina, mutta tänään pistettiin vielä paremmaksi: renkaan sai jalkaansa 109 suosirriä, ja lisäksi katiskasta poimittiin yksi Puolassa rengastettu suosirri. Renkaan sai jalkaansa myös nuori kapustarinta sekä jokunen liro.

Sääennuste lupaili sateista aamua kolmannelle retkipäivälle. Aamu oli jälleen tuulinen ja aamuvakio suoritettiin etelämetsän suojista. Sää oli myös pilvinen, mutta sateet kiersivät niemenkärjen pohjoispuolelta ja päivä oli paria sadekuuroa lukuunottamatta poutainen. Aamumuutto oli edellisen päivän tapaan vaisua: jokunen kaakkuri merellä, pari varpushaukkaa ja joitakin kahlaajia ohitti niemen. Sen sijaan Gåulla kahlaajien meno jatkui lähes eilisen kaltaisena. Retken lajilistalle saatiin yksi sirrilaji lisää, kun suosirrien seurassa havaittiin pikkusirri. Katiskoihin eksyi myös muutama isosirri, joten tällä retkellä pääsimme seuraamaan isosirrienkin rengastamista. Isosirrin päivärengastusennätys (vuodelta 2004) meni uusiksi, kun päivän aikana isosirrejä rengastettiin yhteensä kymmenen.

Iltapäivällä koitti kotiinlähdön aika. Sitä ennen ehdittiin vielä syödä lounas, pakata tavarat ja suorittaa loppusiivous. Sää oli muuttunut aurinkoiseksi ja seurasimme vielä ennen lähtöä niemen kärjen yllä pyörivää räystäs- sekä törmäpääskyparvea.

Tringa on järjestänyt nuortenretkiä Hangon lintuasemalle lähes vuosittain vuodesta 2008 lähtien ja sitä ennenkin säännöllisen epäsäännöllisesti. Seuraava nuortenretki Hangon lintuasemalle järjestetään ensi vuonna, mutta sitä ennen luvassa on muita retkiä nuorille. Tulevat nuortenretket löytyvät täältä ja myös uudet retkeläiset ovat tervetulleita mukaan!

 

Kuvat ylimmästä alimpaan sekä kuvaajat:

1. retkeläiset sekä toinen oppaista, Markus Lampinen, aseman pihalla © Kaisa Välimäki
2. suosirriparvi ohittaa Gåsörsuddenin © Markus Kanninen
3. pilkkasiivet matkalla länteen © Jaakko Koponen
4. varpushaukka © Jaakko Koponen
5. paikallinen suosirri Gåulla © Markus Kanninen
6. paikallinen isosirri Gåulla © Jaakko Koponen
7. isosirri rengastajan kädessä © Jaakko Koponen

Retkikertomuksen kirjoitti Johannes Silvonen (joka oli myös retkellä oppaana). Toisena oppaana retkellä toimi Markus Lampinen, joka esitteli retkeläisille rengastusta. Kiitos myös muille viikonlopun miehittäjille ja rengastajille, Aatu Vattulaiselle, Aleksi Lehikoiselle ja Pekka Toppille.

Tule tutustumaan Hangon lintuasemaan lauantaina 5. elokuuta!

Elokuun ensimmäisenä lauantaina 5.8. klo 9–14 järjestetään avoimien ovien päivä Hangon lintuasemalla, joka sijaitsee Hankoniemen eteläkärjessä Uddskatanin luonnonsuojelualueella. Silloin on mahdollista tutustua lintuaseman toimintaan, lintujen rengastukseen sekä liki satavuotiaaseen asemarakennukseen.

Tapahtumaan voi osallistua kävelemällä luontopolkua pitkin Tulliniemen eteläkärjen näköalakalliolle, josta lähtee opastettu kierros tasatunnein lintuaseman alueelle. Kello 9, 11 ja 13 lähtevillä kierroksilla opastus on suomeksi ja klo 10 ja 12 lähtevät kierrokset opastetaan ruotsiksi.

Luonto-oppaan johdolla kuljetaan mm. lintuverkkojen ja havainnointibunkkerin kautta asemarakennuksena toimivalle talolle, jonka hankolainen kalastaja Anders Sundström rakensi vuonna 1919 poikansa Gunnarin kanssa.

Tulliniemen luontopolku avattiin yleisölle vuonna 2014. Lintuaseman alueella ei tavallisesti saa liikkua, sillä asema sijaitsee yleisöpolun ulkopuolella. Avoimien ovien päivä onkin oivallinen tilaisuus tutustua lintuaseman lisäksi Uddskatanin upeaan luontoon.

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman eli Haliaksen omistaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Lintuasema toimii vapaaehtoisvoimin, ja aseman havaintoaineistoa on hyödynnetty mm. lukuisissa tieteellisissä artikkeleissa sekä väitöskirjoissa.

Tulliniemen eteläkärjessä on tapahtumapäivänä opasteita avoimien ovien päivästä. Aseman pihassa on mehutarjoilu. Tapahtuma on maksuton ja siihen kannattaa varautua sään mukaisella vaatetuksella. Hangon lintuasemalle kuljetaan Tulliniemen luontopolkua pitkin, kävelymatka on yhteen suuntaan noin 3,5 kilometriä. Reitti on paikoin vaikeakulkuinen eikä sovellu liikuntaesteisille.

Tiedustelut:
toiminnanjohtaja@tringa.fi,
0503274877 / Johannes Silvonen

Linkki valokuvaan Hangon lintuasemasta, kuvaajan nimi (Johannes Silvonen) ja assosiaatio mainittava kuvan käytön yhteydessä.

Hangon lintuaseman historiaa.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Tringalla on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

Kom och bekanta dig med Hangö fågelstation lördag den 5 augusti!

Första veckoslutet i augusti på lördag kl. 9-14 ordnas öppna dörrars dag på Hangö fågelstation som ligger på Uddskatans naturskyddsområde på den sydligaste spetsen av Hangöudd. Då blir det möjligt att bekanta sig med fågelstationens verksamhet så som fågelringmärkning och den närmare 100 år gammal stationsbyggnaden.

Vill man delta, kan man vandra ut längs naturstigen till utsiktsberget på södra sidan. Från berget ordnas guidade turer varje timme. Guidning på finska med start kl. 9, 11 och13 och på svenska med start kl. 10 och 12. Naturguiden tar er till fågelnäten, observationsbunkern och till stationsbyggnaden, som fiskaren Anders Sundström byggde 1919 tillsammans med sin son Gunnar.

Tulluddens naturstig öppnades 2014 för allmänheten. På öppna dörrarsdagen kan man besöka den natursköna Uddskatan samt röra sig på fågelstationsområdet vilket vanligen inte är tillåtet.

Hangö Fågelstation – Halias – grundades 1979 och ägs av Helsingforsnejdens Ornitologiska Förening Tringa r.f. Stationen fungerar helt på ideell bas, och stationens observationsdata har använts i många vetenskapliga artiklar och doktorsavhandlingar.

Evenemanget är gratis. På Tulluddens södra spets finns info och skyltning. På stationen bjuds det på saft. Det är bra att klä sig enligt väder och vind. Man tar sig fram till fågelstationen längs den 3,5 kilometer långa stigen som inte är lättframkomlig och för alla tillgänglig. Utflykten kan således tyvärr inte rekommenderas för rörelsehindrade.

Mera information fås av:
toiminnanjohtaja@tringa.fi,
0503274877 / Johannes Silvonen

Länken till ett foto av Hangö fågelstation (fotograf: Johannes Silvonen)

Hangon lintuaseman yleisöopastukset

 

Tringa osallistuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon järjestämällä loppukesästä yleisöopastuksia Hangon lintuasemalla. Tringan hanke Hangon lintuaseman yleisöopastukset on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa.

 

 

Hangon lintuasema on perustettu vuonna 1979. Suomen mantereen eteläkärjessä, Uddskatanin luonnonsuojelualueella sijaitseva lintuasema on normaalisti suljettu yleisöltä ja liikkuminen aseman alueella luvanvaraista. Hangon lintuaseman yleisöopastukset -hankkeen myötä yleisöllä on mahdollisuus tutustua paikan päällä lintuaseman toimintaan. Hanke koostuu avoimet ovet -tapahtumasta sekä hankolaisille koululuokille järjestettävistä opastuksista.

Lauantaina 5. elokuuta järjestettävän Haliaksen avoimien ovien myötä yleisölle aukeaa pääsy lintuaseman alueelle. Opastetut kierrokset lähtevät klo 9.00 alkaen tasatunnein Tulliniemen luontopolun päästä, eteläkärjen näköalapaikalta. Kello 9, 11 ja 13 lähtevillä kierroksilla opastus on suomeksi ja klo 10 ja 12 lähtevät kierrokset opastetaan ruotsiksi. Kierroksilla kuljetaan oppaan seurassa aseman verkkoalueen läpi, käydään kurkistamassa näkymiä muutonseurantabunkkerilla ja päätetään kierros lintuaseman piha-alueelle. Aseman pihassa on mehutarjoilu. Tapahtuman tarkempi aikataulu ja muut tiedot löytyvät tapahtumakalenterista.

Elo-syyskuussa hankolaisilla koululuokilla on mahdollisuus vierailla lintuasemalla. Vierailujen opastuksista vastaavat Hangon lintuaseman rengastajat sekä miehittäjät.

 

Tiedustelut: toiminnanjohtaja(ÄT)tringa.fi

Tringan nuortenretki Hangon lintuasemalle 21.-23.4.2017

Tringa järjesti retken nuorille lintuharrastajille Hangon lintuasemalle huhtikuisena viikonloppuna (21.-23.4.). Mukana retkellä oli viisi yläkouluikäistä nuorta, joista neljä vieraili lintuasemalla ensimmäistä kertaa.

Perille saavuttiin perjantai-iltana hieman ennen auringonlaskua. Asema-alueen tutustumiskierroksen jälkeen vuorossa oli iltapala ja sen jälkeen vetäydyttiin yöpuulle, koska herätys olisi seuraavana aamuna aikaisin. Osa retkeläisistä oli päättänyt nousta ylös seuraamaan verkkojen avaamista ja aamuvakiokin alkaisi auringon noustessa klo 5.55.


Aamuvakion lomassa katseltiin verkosta tullutta laulurastasta (kuva Johannes Silvonen)

Lauantaiaamun sää oli kolea, lämpötila juuri ja juuri nollan yläpuolella ja tuuli puhalteli luoteen suunnalta. Sääennuste ei luvannut viikonlopulle sentään huonointa mahdollista keliä, eli yhtenäistä sadetta, mutta edelleen jatkuva kylmä pohjoisvirtaus tiesi sitä, että mitään suurta muuttoa ei olisi tälle viikonlopulle tiedossa. Vaikka aamu oli sekä verkoilla että muuton puolesta rauhallinen, joitakin lintuja sentään eksyi verkkoihin, mm. rautiainen, laulurastas ja hippiäinen. Aamuvakion päälajit olivat haahka ja peippo, joista jälkimmäistä kirjattiin neljän tunnin aamuvakion aikana reilut 500 muuttavaa. Aamun piristävimmät havainnot lienevät kohti pohjoista muuttanut yksinäinen punakuiri sekä niemen eteläkärjen yllä lennähtänyt luotokirvinen, ilmeisesti sama lintu löytyi myöhemmin päivällä Lilla Munkhamnin rannasta, jossa lintu havaittiin vielä seuraavanakin aamuna.


Luotokirvinen Lilla Munkhamin levävallilla (kuva Johannes Silvonen)

Iltapäiväksi luvattu kuurottainen vesisade alkoi jo aamuvakion loppuminuuteilla hieman ennen kymmentä ja sen jälkeen loppupäivän ajan saatiinkin niskaan vaihtelevasti vesi-, räntä ja raekuuroja. Rankempien kuurojen aikana vetäydyttiin asemarakennuksen suojiin pitämään sadetta, mutta suurin osa päivästä vietettiin kuitenkin ulkona. Osa ryhmästä hajaantui niemelle valokuvaamaan pikkulintuja, muiden kiertäessä rengastajan kanssa verkoilla tai staijatessa muuttoa muutonhavainnointibunkkerilla. Iltapäivällä luoteistuuli yltyi sen verran navakaksi, että muutonseuranta päätettiin lopettaa tältä päivältä. Paikallinen ristisorsa ilahdutti kotilahden lähiluodolla, osa retkeläisistä kuittasi siitä elämänpinnan ja osa vuodenpinnan.


Hippiäinen Länsikärjen tyven katajikossa (kuva Julius Laitinen)

Lounaan jälkeen lähdettiin laskemaan lepäilevät vesilinnut Gåun särkältä, jossa vielä edellisenä päivänä oli ollut paikallisena toistasataa meriharakkaa. Meriharakat olivat vähentyneet 30:een ja saman verran riutalta laskettiin nyt myös paikallisia kalatiiroja. Muita kahlaajia edustivat yksinäinen punajalkaviklo ja tylli. Gåun ruovikosta nousi kahdeksan taivaanvuohta. Loppupäivän ohjelmassa oli sauna, illallinen ja iltahuuto, jossa koottiin yhteen ja tallennettiin asemalomakkeelle päivän lintuhavainnot. Päivän yhteislajimääräksi saatiin 72.


Hangon nimikkolintu, meriharakka (kuva Julius Laitinen)

Sunnuntaiaamun sää oli edellisaamun kaltainen, lämpötila +2 ja tuuli edelleen luoteessa, tosin ehkä pari pykälää rauhallisempi kuin edellisenä päivänä. Pikkulintuja tuntui niemellä liikkuvan hieman eilistä paremmin, mutta kirkas sää piti linnut poissa verkoista. Peippo oli jälleen päivän runsain muuttava laji, niitä kirjattiin ylös hieman edellispäivää enemmän. Myös kevään ensimmäinen metsäkirvinen havaittiin muutolla. Auringon noustessa korkeammalle ja myös lämpötilan noustessa alkoi yksittäisiä petolintujakin näkyä, muutama varpushaukka havaittiin, samoin pohjoista kohti muuttava kalasääski. Tuulihaukkakoiras saalisteli lähiluodoilla, muutama kurki saapui mereltä ja yksinäinen naarasteeri kävi pyörähtämässä niemen kärjessä.


Varpushaukka on runsain muuttava petolintu Hangon lintuasemalla (kuva Markus Kanninen)

Aamuvakion jälkeen vuorossa oli tavaroiden pakkaaminen, aseman siivous ja lounas, jonka jälkeen alkoi paluumatka kohti Helsinkiä. Hangon linja-autoasemalla, linja-autoa odotellessa, saatiin vielä pari täydennystä retken lajilistalle: kivitasku ja varpunen. Inkoon kohdalla linja-auton ikkunasta nähtiin naaraspukuinen suohaukka, mutta havaintotilanne oli sen verran nopea että tarkempi lajimääritys jäi auki. Retken oppaina toimivat Johannes Silvonen ja Markus Lampinen ja apuoppaana Valtteri Salonen. Seuraava nuortenretki Hangon lintuasemalle järjestetään elokuun alkupuolella (alustavasti 5.-7.8.), tarkemmat tiedot päivitetään Tringan tapahtumakalenteriin viimeistään kesäkuun alussa.


Laulurastas (kuva Markus Kanninen)

Retkellä havaitut lajit:

kyhmyjoutsen kalasääski peukaloinen
laulujoutsen tuulihaukka rautiainen
merihanhi kurki punarinta
valkoposkihanhi meriharakka kivitasku
ristisorsa tylli räkättirastas
haapana kuovi laulurastas
harmaasorsa punakuiri punakylkirastas
tavi punajalkaviklo kulorastas
sinisorsa lehtokurppa hippiäinen
lapasorsa taivaanvuohi sinitiainen
tukkasotka merikihu talitiainen
haahka kalatiira puukiipijä
alli naurulokki naakka
mustalintu kalalokki varis
pilkkasiipi selkälokki korppi
telkkä harmaalokki kottarainen
uivelo merilokki varpunen
tukkakoskelo kesykyyhky pikkuvarpunen
isokoskelo uuttukyyhky peippo
teeri sepelkyyhky järripeippo
kaakkuri kiuru viherpeippo
kuikka kangaskiuru tikli
silkkiuikku haarapääsky vihervarpunen
merimetso metsäkirvinen hemppo
harmaahaikara niittykirvinen urpiainen
merikotka luotokirvinen keltasirkku
suohaukkalaji västäräkki pajusirkku
varpushaukka tilhi (yht. 83 lajia)

 

Teksti: Johannes Silvonen

Haahkaveikkaus on ohi – nyt vain odotetaan kevättä!

Hangon lintuaseman ja Tvärminnen haahkatutkimusryhmän yhteiseen haahkan saapumispäivän veikkaukseen saatiin karvaa vaille 200 vastausta. Veikkauksia saapui ympäri Suomea, mutta mahtui mukaan veikkauksia, niin Hollannista, Ruotsista kuin Thaimaastakin.

Viime vuosien tapaan suosituin veikkauspäivä sijoittui helmi – maaliskuun taitteeseen. Eniten veikkauksia sai 26.2, joille osui 19 veikkausta. Hangon lintuaseman ympäristön merialue on vielä täysin auki, joten lopputalvi näyttää miten kilpailussa käy! Järjestäjät toivottavat kaikille hyvää vuoden alkua, ja nyt jäädään innolla odottaman milloin ensimmäinen juhlapukuinen haahka nähdään asemalla!

Kaikkien vastanneiden veikkauspäivämäärät on esitetty alla olevaan kuvaajaan.

Hangö Fågelstations och Tvärminnes ejderteams gemensamma gissningstävlingen om när ejdern anländer lockade nästan 200 bidrag! De flesta gissningarna kom runt Finland, men också från Nederlands, Sverige och Thailand.

De flesta gissningarna föll på den 26.2. (hela 19). Havet runt fågelstation är fortfarande öppet, så resten av vintern visar hur det slutligen går! Arrangörerna önskar alla en trevlig början på det nya året! Nu är det bara att vänta tills den första gudingen i sommardräkt uppenbarar sig på fågelstationen!

Alla gissningar på ankomstdatum är visade i diagrammet nedan.

jakauma

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus 2017/ Hangö fågelstations ejdertippning 2017

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Vaikka monet muut vesilinnut ilmastonmuutoksen seurauksena talvehtivat aiempaa pohjoisena, sinisimpukoita ravintonaan hyödyntävät haahkat suuntaavat muuttonsa edelleen Tanskan salmien simpukka-apajille. Haahkan saapuminen saaristoon pimeän talven jälkeen onkin kevään alkamisen merkki.

Talvien lämpötila vaikuttaa kuitenkin haahkojen elämään voimakkaasti. Hangon lintuaseman tutkimukset osoittavat että kevätmuuton ajoittuminen riippuu voimakkaasti talven ankaruudesta, leutoina talvina ensimmäiset haahkat nähdään jo helmikuussa, mutta kovina talvina muutto saattaa venähtää huhtikuulle. Haahkan poikastuotto on myös parempaa leudon talven jälkeen, koska naaraat ovat parempikuntoisia. Tästä huolimatta haahka ei ole hyötynyt talvien lämpenemisestä vaan on nykyään kannanlaskun takia luokiteltu Euroopassa silmälläpidettäväksi.

Hangon lintuaseman ja Tvärminnen haahkatutkimusryhmän seitsemännessä haahkakisassa veikataan jälleen haahkan saapumispäivää. Arvaa minä päivänä ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään vuonna 2017 Hangon lintuasemalla? Tarkimmin oikeaan osunut palkitaan aseman termosmukeilla ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi yllätyspalkintoa. Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2017.

Vinkkinä voidaan sanoa että aikaisempina vuosina ensimmäiset haahkat on nähty 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014, 23.2.2015, 17.2.2016

 


 

Sommol06_55 Du kan tippa via länken

Fast många andra sjöfåglar numera övervintrar allt längre norrut på grund av klimatförändringen, flyttar ejdern ännu till Danmark för att äta danska blåmusslor på vintern. Ejdrarnas ankomst till skärgården är ännu också startskottet för våren, då vintermörkret bryts.

Vinterns temperaturer påverkar ändå ejderns liv genomgripande. Undersökningar gjorda på Hangö Fågelstation visar nämligen att ejderns ankomst beror på hur sträng vintern varit. Är vintern varm visar sig de första ejdrarna redan i februari, men har det varit ordentligt kallt kan ankomsten ske först en bit in i april. Ejdern får också mer ungar efter en varm vinter, därför att ådorna (honorna) då är i bättre kondition. Trots att vintrarna i snitt blivit varmare, har ejdern tyvärr inte dragit så stor nytta av detta, och den klassas nu som sårbar i Europa till följd av att stammen decimerats.

I Hangö Fågelstations och Tvärminnes ejderteams sjunde ejdertippning gissar vi då på vilken dag ejdern kommer. Tippa alltså vilken dag de första ejdrarna i vårlig praktdräkt anländer till Hangö Fågelstation!
De som kommit närmast i sin gissning belönas med termosmuggar, och bland alla deltagare utlottas överraskningspris. Den sista dagen för att tippa är den 10.1. 2016.

Tips: Tidigare år har den första ejdern anlänt 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014, 23.2.2015, 17.2.2016

 

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2017/ Sista dag för gissningar är 10.1.2017!

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta / Mer om Hangö fågelstationen:

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/ (suomeksi)

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer (på svenska)

Lisätietoja Tringa ry:sta / Mer om Tringa rf:

http://www.tringa.fi/ (suomeksi)

Lisätietoja Tvärminnen haahkatiimistä / Mer om Tvärminnes ejderteam:

tutkija/forskare Kim Jaatinen, Tvärminnen eläintieteellinen asema/Tvärminne zoologiska station (suomeksi och på svenska) kim.jaatinen@helsinki.fi, +358  40 5945186

Hangon lintuasemaan tutustuttiin aurinkoisessa säässä

Hangon lintuasemalla vietettiin viime lauantaina avointen ovien päivää. Aurinkoisen päivän aikana lintuaseman toimintaan, alueeseen ja rakennuksiin kävi tutustumassa noin sata vierasta. Opastetut kävelykierrokset veivät yleisön verkkoalueen poikki havainnointibunkkerille ja sieltä asemarakennuksen pihalle. Paikalla olleet rengastajat esittelivät lintujen rengastusta ja oppaat kertoivat aseman toiminnasta ja historiasta. Yleisö pääsi myös kiipeämään nykyisin aseman lintutornina toimivan entisen tulenjohtobunkkerin katolle sekä kurkistamaan asemarakennuksen sisätiloihin.

Tringan omistama Hangon lintuasema toimii vuoden ympäri vapaaehtoisvoimin. Lintuaseman miehittäjät keräävät systemaattista lintuaineistoa tutkimuskäyttöön kolmella eri menetelmällä: rengastamalla, laskemalla läpimuuttavat linnut sekä laskemalla paikalla levähtävät ja pesivät linnut. Hangon lintuasemalla rengastetaan vuosittain noin 10 000 lintua ja lasketaan noin puoli miljoonaa muuttavaa lintua. Näin kertynyttä aineistoa on käytetty jo yli sadassa julkaisussa mukaan lukien yliopistoissa tehdyt väitöskirja ja pro gradu työt. Hangon lintuasema sijaitsee Uddskatanin luonnonsuojelualueella Hankoniemen eteläkärjessä, lintuaseman alueella liikkuminen on normaalisti kielletty muilta kuin aseman miehittäjiltä.

Vuodesta 1979 toimineen lintuaseman ovet olivat avoinna yleisölle nyt ensimmäistä kertaa, mutta tapahtumalle on varmasti luvassa jatkoa, ehkä jo ensi vuonna…

Halias_avoimet_ovet_Johannes_Silvonen
Opas esittelee vieraille lintuaseman toimintaa lähes 100-vuotiaan asemarakennuksen pihassa.

Halias_avoimet_ovet2_Johannes_Silvonen
Aseman piha-alue, taustalla vuonna 2009 valmistunut sauna ja rengastushuone.

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta: http://www.tringa.fi/halias-esittely/

Nuorten lintuasemakurssit Hangon lintuasemalla keväällä 2016

Tringa järjesti keväällä 2016 nuorille lintuharrastajille suunnatun retkimuotoisen lintuasemakurssin Hangon lintuasemalla. Retkiä järjestettiin lopulta kaksi, koska mukaan ilmoittautui enemmän nuoria, kuin mihin lintuaseman majoitustilat olisivat kerralla riittäneet. Retket järjestettiin huhtikuussa peräkkäisinä viikonloppuina. Ensimmäisen viikonlopun (8.-10.4.) retkelle osallistui kuusi 15-24-vuotiasta nuorta.

Toisena viikonloppuna (15.-17.4.) mukana oli neljä nuorta. Kaikki osallistujat, yhtä nuorta lukuunottamatta, vierailivat Hangon lintuasemalla ensimmäistä kertaa.


Muutontarkkailua aamuvakiolla (kuva Johannes Silvonen)

Retkeläiset pääsivät tutustumaan Hangon lintuaseman toimintaan käytännössä: Nuoret osallistuivat aseman aamuvakion sekä paikallisten lintujen laskemiseen, saivat tutustua lintujen rengastukseen rengastajan opastuksessa ja muihin lintuaseman rutiineihin, kuten iltahuutoon. Lähes koko valoisa aika vietettiin ulkona maastossa, eikä mielenkiintoisilta lintuhavainnoilta vältytty kummankaan viikonlopun aikana. Ensimmäisen retken huippuhetkiä oli Gåsörsvikeniltä löytynyt lintuaseman historian toinen kuningaskalastaja sekä aamuvakiolla yllättänyt muuttava kyhmyhaahkakoiras.


Kyhmyhaahkakoiras muutti itään haahkaparvessa (kuva Ahti Pulli)

Aseman historian toinen kuningaskalastaja kaukoputken läpi kuvattuna (kuva Valtteri Salonen)

Toisella retkellä havaittiin mm. paikallinen sepelrastas ja 19 muuttavaa nokkavarpusta.  Tringa järjesti osallistujille kyydin Helsingistä Hankoon ja takaisin sekä ruokailut lintuasemalla. Ruoka valmistettiin yhdessä lintuaseman keittiössä. Retkien vastuuoppaana toimi Johannes Silvonen ja lintujen rengastusta esitteli Markus Lampinen. Vastaavanlainen kurssi on suunnitteilla myös ensi keväälle.

 
Sepelrastas Inre Kallskärin tyvellä (kuvat Nico Niemenmaa)

Tilhi (kuva Nico Niemenmaa)

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus / Hango fågelstations ejdertippning

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Vaikka monet muut vesilinnut ilmastonmuutoksen seurauksena talvehtivat aiempaa pohjoisena, sinisimpukoita ravintonaan hyödyntävät haahkat suuntaavat muuttonsa edelleen Tanskan salmien simpukka-apajille. Haahkan saapuminen saaristoon pimeän talven jälkeen onkin kevään alkamisen merkki.

Talvien lämpötila vaikuttaa kuitenkin haahkojen elämään voimakkaasti. Hangon lintuaseman tutkimukset osoittavat että kevätmuuton ajoittuminen riippuu voimakkaasti talven ankaruudesta, leutoina talvina ensimmäiset haahkat nähdään jo helmikuussa, mutta kovina talvina muutto saattaa venähtää huhtikuulle. Haahkan poikastuotto on myös parempaa leudon talven jälkeen, koska naaraat ovat parempikuntoisia. Tästä huolimatta haahka ei ole hyötynyt talvien lämpenemisestä vaan on nykyään kannanlaskun takia luokiteltu Euroopassa silmälläpidettäväksi.

Pariisin ilmastokokouksen hengessä Hangon lintuaseman ja Aronian haahkatutkimustiimin viidennessä haahkakisassa veikataan jälleen haahkan saapumispäivää, mutta myös saapumispäivän lämpötilaa. Arvaa minä päivänä ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään vuonna 2016 Hangon lintuasemalla ja mikä on kyseisen päivän lämpötila? Lämpötila katsotaan haahkan saapumispäivänä Tulliniemen sääasemalta kello 12.00. Tarkimmin oikeaan osuneet palkitaan aseman termosmukeilla ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi yllätyspalkintoa. Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016.

Vinkkinä voidaan sanoa että aikaisempina vuosina ensimmäiset haahkat on nähty 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 


 

Hangö Fågelstations ejdertippning

 

Sommol06_55 Fast många andra sjöfåglar numera övervintrar allt längre norrut på grund av klimatförändringen, flyttar ejdern ännu till Danmark för att äta danska blåmusslor på vintern. Ejdrarnas ankomst till skärgården är ännu också startskottet för våren, då vintermörkret bryts.

Vinterns temperaturer påverkar ändå ejderns liv genomgripande. Undersökningar gjorda på Hangö Fågelstation visar nämligen att ejderns ankomst beror på hur sträng vintern varit. Är vintern varm visar sig de första ejdrarna redan i februari, men har det varit ordentligt kallt kan ankomsten ske först en bit in i april. Ejdern får också mer ungar efter en varm vinter, därför att ådorna (honorna) då är i bättre kondition. Trots att vintrarna i snitt blivit varmare, har ejdern tyvärr inte dragit så stor nytta av detta, och den klassas nu som sårbar i Europa till följd av att stammen decimerats.

I Hangö Fågelstations och Aronia ejderteam´s femte ejdertippning gissar vi då på vilken dag ejdern kommer, och också – i klimatmötets i Paris anda – vilken temperatur det är på ankomstdagen. Tippa alltså vilken dag de första ejdrarna i vårlig praktdräkt anländer till Hangö Fågelstation, och vilken är då dagens temperatur! Temperaturen kontrolleras vid Tulluddens väderstation kl. 12.00 på ankomstdagen.

De som kommit närmast i sin gissning belönas med termosmuggar, och bland alla deltagare utlottas överraskningspris. Den sista dagen för att tippa är den 10.1. 2016.

Tip: På tidigare år har den första ejdern anlänt 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016/ Sista dag för gissningar är 10.1.2016!

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta / Mer om Hangö fågelstationen:

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/ (suomeksi)

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer.html (på svenska)

Lisätietoja Tringa ry:sta / Mer om Tringa rf:

http://www.tringa.fi/ (suomeksi)2

Lisätietoja Aronian haahkatiimistä / Mer om Aronias ejderteam:

http://www.novia.fi/ejder/ (på svenska)
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi)

Hangon Uddskatan aukeaa retkeilijöille maanantaina 19.5!

sekalaistasälää 031

Hangon Uddskatan, jossa Tringan hallinnoima lintuasemakin sijaitsee, avautuu päiväretkeilijöille. Eli enää Uddskatanille linturetkeilemään haluavien ei tarvitse anoa lupaa asemanhoitajille, vaan kuka tahansa voi kävellä eteläkärkeen vievää polkua pitkin. Polun avautuminen tapahtuu iltatapahtumassa, jossa Tringaa edustaa asemanhoitaja Petteri Lehikoinen.
Alueen avaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Uddskatanilla voisi liikkua missä vain. Mm. luonnonsuojelualueen asetuksen takia alueella saa liikkua vain valkoisin tolpin merkittyä polkua pitkin. Polun linjaus on merkitty Haliaksen sivuilla olevaan karttaan ja sivuja tullaan päivittämään lähipäivinä. On ensisijaisen tärkeää, että alueella liikkuvat lintuharrastajat näyttävät hyvää esimerkkiä muille liikkumisrajoitusten noudattamisessa. Näin häiritään alueen linnustoa, muuta luontoa ja lintuaseman toimintaa mahdollisimman vähän. Lintuasemalle miehittämään menevien tulee edelleen olla yhteydessä etukäteen asemanhoitajiin (halias ät tringa.fi)
Uddskatanilla on tehty aktiivisesti töitä viimeisten viikkojen ajan, jotta mm. polkuverkosto ja opastus olisi valmis avautumiselle. Viime viikolla maastoon ilmestyivät opastuskyltit, mutta esimerkiksi yleisökäymälä ei ollut vielä saapunut paikalle perjantaihin mennessä. Paikanpäällä kannattaa tutustua opastus- ja infokyltteihin.
Haliaksen sivuilla on karttaan merkitty mustilla täplillä parhaimmat havainnointipisteet:
http://www.tringa.fi/halias-esittely/

  • Gåsörsvikenin etelärannalla olevalta korkealta kalliolta näkyy hyvin Gåsörsuddenille, jossa levähtää ajoittain mukavasti vesi- ja rantalintuja.
  • Kalskärin kalliolta näkyy sama alue hieman laajemmalla sektorilla.
  • Uddfladan eteläreunaa kulkevalta polulta avautuu näkymä pohjoiseen ja länteen. Tästä pisteestä näkyi mm. pari vuotta sitten lahdella levähtänyt amerikantukkasotka.
  • Eteläkärjen havainnointikallio on parhain paikka muutonhavainnointiin. Kalliolta avautuu hyvä näkymä useimpiin ilmansuuntiin.

Kalliolle on tarkoitus tulla jossain vaiheessa pöytä – penkkiyhdistelmä. Tähän hätään sitä ei ehditty vielä toteuttaa.

Vapaasataman päätöksen takia vanhaan malliin sataman läpi liikkumiseen pääsee enää vain lintuaseman henkilökunta.  Uuden tilanteen myötä Tringan bussiretket eivät siis pääse vanhaan malliin portin kautta asemalle, vaan kulku on tapahduttava pohjoisrantaa pitkin kuten muidenkin ryhmien. Sama koskee myös mm. Hangon kaupungin järjestämiä opastettuja retkiä, joten kaikki ryhmät ovat samalla viivalla.

Lintuasema esitelmöi ja demonstroi edelleen mielellään lintujen rengastusta yleisöryhmille, kun näistä sovitaan etukäteen. Näissä tapauksissa kannattaa olla etukäteen yhteydessä asemanhoitajiin osoitteessa halias@tringa.fi. Samoin verkosta tulevat harvinaiset linnut pyritään tuodaan eteläkärjen staijikalliolle näytille, mikäli siihen on vain mahdollisuus lintujen turvallisuutta vaarantamatta. Päiväretkeilevillä tringalaisilla ei ole kuitenkaan edelleenkään oikeutta liikkua lintuaseman verkko- tai piha-alueelle.

Lintuaseman miehittäjille tilanne on melko samanlainen jatkossakin. Varaukset asemalle tulemiseen on tehtävä ajoissa, kaksi arkipäivää ennen asemalle saapumista osoitteeseen halias@tringa.fi. Lintuaseman miehittäjillä on velvollisuus osallistua alueen vakiohavainnointiin, näistä raportointiin ja muuhun talkootoimintaan. Lintuasemalla tehdyllä työllä Tringa maksaa vuokraa lintuaseman piha-alueen vuokrasta. Näistä töistä vastapalveluna lintuaseman miehittäjillä on laajempi oikeus liikkua alueella. Gåsörsuddenin alueella miehittäjät käyttävät kulkiessaan merkkiliivejä, jotta he erottuisivat päiväretkeilijöistä.

Kevään ensimmäinen haahka Haliaksella!

Alkaneen lintukevään ensimmäiset juhlapukuiset haahkat havaittiin Hangon lintuasemalla tänään maanantaina 24. helmikuuta. Haliaksen muutonhavainnoitsija Aatu Vattulainen havaitsi päivän aikana kevätmuutolla yhteensä neljä juhlapukuista koirashaahkaa sekä yhden naaraan.

Samalla ratkesi nyt neljättä kertaa järjestetty veikkaus keväisten haahkojen saapumispäivämäärästä. Neljän oikeaa päivää veikanneen joukosta arvottiin voittajaksi Sami Törbnblom, joka saa palkinnoksi
Halias-hupparin. Lisäksi arvottiin kaikkien veikkaukseen osallistuneiden kesken Halias-t-paidat, jotka menevät Markku Kleemolalle ja Erkki Tietäväiselle.

Haahkaveikkauksen järjestivät Hangon lintuasema ja rannikkotutkimusryhmä Aronia. Aikaisempina veikkausvuosina haahka on saapunut 16.3.2013, 20.2.2012 ja 9.3.2011.

Korean haahkan saapuminen saaristoon on yksi ensimmäisistä kevään merkeistä. Huhtikuuhun mennessä haahkojen lukumäärä lasketaan Hangon lintuasemalla jo tuhansissa.

Haahka on runsain sorsa merisaaristossamme. Laji on kuitenkin vähentynyt jopa 40 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana. Haahka talvehtii pääosin Tanskan salmissa ja Pohjanmeren matalikoilla. Haahka saapuu saaristoomme pääosin maalis-huhtikuun vaihteessa ja muuttaa pois syys-lokakuun aikana.

Hangon lintuaseman tutkimusten perusteella talven ankaruus vaikuttaa voimakkaasti haahkan kevätmuuton ajoittumiseen. Leudon talven jälkeen ensimmäiset haahka-airueet nähdään tyypillisesti helmikuun jälkipuoliskolla, kun taas esimerkiksi kylmän ja pitkän jäätalven 1996 jälkeen ensimmäiset muuttajat nähtiin vasta aprillipäivänä.

Haahkojen keväinen muuttoparvi (c) Heikki ErikssonHangon lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoisvoimin toimiva perinteikäs seurantapaikka. Lintuaseman havaintoaineistoa on hyödynnetty yli sadassa tieteellisessä julkaisussa.

Uudenmaan lintuharrastajien yhteenliittymä Tringa täytti 40 vuotta tammikuussa 2014. Yhdistyksellä on 2500 jäsentä.

www.tringa.fi
Median vapaaseen käyttöön kuva haahkasta, kuvaaja Heikki Eriksson kuvan osoite: http://tringa.fi/web/images/stories/uutiskuvat/Haahkojen_muuttoparvi_Heikki%20Eriksson.jpg
Lisätiedot: Aleksi Lehikoinen, Asemanhoitaja puh. nro 045-1375732

 

Koska ensimmäinen haahka nähdään Hangon lintuasemalla?

Sommol kevatparvi DSC 2812

Haahkan saapuminen saaristoon on ensimmäisiä kevään merkkejä. Hangon lintuaseman tutkimusten perusteella talven ankaruus vaikuttaa voimakkaasti haahkan kevätmuuton ajoittumiseen. Leudon talven jälkeen ensimmäiset haahka-airueet nähdään jo helmikuun jälkipuoliskolla, kun taas kylmän ja pitkän jäätalven 1996 jälkeen ensimmäiset muuttajat nähtiin vasta aprillipäivänä. Talven ankaruudella on myös vaikutusta haahkan poikastuottoon. Rannikkotutkimusryhmä Aronian haahkatiimin tulosten perusteella haahkoilla on eniten poikasia leutojen talvien jälkeen, jolloin haahkaemot ovat myös parhaimmassa kunnossa.

Hangon lintuasema ja Aronian haahkatiimi järjestää kaikille avoimen veikkauskilpailun haahkan saapumispäivästä. Arvaa minä päivänä ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään vuonna 2014 Hangon lintuasemalla, joka on nykyään miehitettynä joka päiväOikein vastanneiden kesken arvotaan kaksi Hangon lintuaseman logolla varustettu hupparia sekä kaikkien vastanneiden kesken kaksi T-paitaa. Viimeinen päivä osallistua veikkaukseen on 12.1.2014.

När kommer den första ejdern till Hangö?

Ejdrarnas ankomst till skärgården är startskottet för våren. Enligt de undersökningar som gjorts på Hangö Fågelstation beror ankomsten väldigt mycket på hur sträng vintern varit. Ifall vintern varit varm, kommer de första redan i februari, men ifall vintern är kall och isarna ligger länge, kommer ejdrarna runt första april, vilket senast hände våren 1996.
Stränga vintrar påverkar också ungproduktionen under häckningstiden.
Enligt de resultat som ejderteamet vid Aronias kustlandsgrupp tagit fram, lyckas ejdrarna bäst om vintern varit mild, och då är också ådorna är i gott skick.

Hangö Fågelstation och Aronias ejderteam ordnar en öppen tippning på ankomstdag för den första ejdern. Gissa vilken dag de första flyttande ejdrarna i praktdräkt kommer våren 2014 till Hangö Fågelstation, som numera är bemannad året runt!
Vi lottar ut två college-tröjor bland de som svarat rätt, samt två t-tröjor bland alla deltagare. Lämna in din gissning senast den 12.1.2014!

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä/till formen:
 https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/47660/lomake.html

Lisätietoja Aronian haahkatiimistä ruotsiksi ja englanniksi (linkit):
 http://www.novia.fi/ejder/
 http://www.novia.fi/eider/

Eurooppalaiset lintujen rengastajat vierailevat Haliaksella

Eurooppalainen rengastustoimistojen kattojärjestö EURING täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Suomalainen rengastustoiminta saavuttaa puolestaan sadan vuoden iän ja sai tämän kunniaksi järjestää tuplajuhlakokouksen maanosamme lintuammattilaisille. Luomuksen isännöimään, torstaina alkaneeseen kokoukseen on saapunut yli 50 vierasta eri euroopan maiden rengastustoimistoista. Lauantaina on vuorossa kokouksen retkipäivä, joka suuntautuu tietenkin Haliakselle.

Halias loka-marras 2008 216Lintujen muuton ajoittumista on tutkittu asemalla vuodesta 1979 lähtien.  Rengastus- ja havaintoaineiston perusteella kevät- ja syysmuuton ajoittuminen tunnetaan hyvin yli 200 lajin osalta. Pitkät aikasarjat, kuten Hangossa yli 30 vuotta kestänyt muuton havainnointi, ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvitettäessä. Hangon lintuaseman rengastus ja ja muutonseuranta-aineistoa onkin käytetty monissa ilmastotutkimuksissa.

Hangon Lintuaseman asemanhoitajan Aleksi Lehikoisen mukaan  asemalla  vierailee vuosittain satoja lintuharrastajia. On kuitenkin varsin harvinaista, että niemelle saapuu samanaikaisesti näin mittava kansainvälinen asiantuntijajoukko tutustumaan aseman rengastustoimintaan ja tutkimustyöhön.  -Toivottasti launtaina on hyvä retkisää ja eri maiden vieraat pääsevät näkemään Haliaksen parhaimmillaan, toivoo Lehikoinen.


EURING: http://www.euring.org/
Luomuksen tiedote kokouksesta: 
http://www.luomus.fi/info/tiedotteet/?p=2609
Luomuksen Rengastustoimisto:    http://www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/index.htm

Hangon Lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan omistama, vapaaehtoisvoimin pyörivä lintuasema Hangon Tulliniemessä. Lintuasema on perustettu vuonna 1979 ja sen toimintaa koostuu vakioidusta muuttolintujen seurannasta, rengastamisesta ja saaristolinnuston tilan seurannasta.

Tornien taiston voitto Haliakselle!

Tornien taiston voitto meni tänä vuonna Hangon lintuaseman joukkueelle! Aseman joukkue onnistui havaitsemaan peräti 115 lajia vanhan sodanaikaisen tulenjohtotornin laelta. Päivä ei ollut muuton osalta kovin kummoinen. Vain meriharakoilla (2356 muuttavaa + iso kahlaaja 967), pikkukuovilla (105m) ja kapustarinnoilla (113m) muutto oli voimakkaampaa. Lajeja tippui kuitenkin tasaisesti, ja olimme itsekin yllättyneitä, kun ennen yhdeksää tehty välilajisumma antoi luvun 87. Sata lajia rikkoontui ennen kymmentä, ja viimeinen laji, kalasääski, muutti vajaa puoli tuntia ennen taiston päättymistä.

Valtakunnallinen tulostaulukko löytyy täältä:

http://www.birdlife.fi/tornientaisto/tt/tulokset.php

Jatka lukemista:

Kurkien ennätysmuutto!

Tänään laitettiin kurkien Suomen ennätys uuteen uskoon. Aamuvakiolla kello 10 mennessä oli mennyt peräti 4 kurkea, mutta iltapäivällä alkoi rynnistys, joka jatkui iltaan asti. Loppusummaksi ynnättiin 9875m. Suurimmassa parvessa oli n. 500 lintua. Kurkien mukana meni myös kaksi kattohaikaraa. 

grusit_dsc_3690.jpg