Haahkakilpailu – Ejdertävling!

Hangon lintuaseman ja Aronian haahkatutkimusryhmän yhteiseen haahkan saapumispäivän veikkaukseen saatiin kaiken kaikkiaan 324 vastausta (viime vuonna 211). Valtaosa veikkauksista oli luonnollisesti etelärannikolta, mutta kisaan oli osallistuttu myös mm. Juukasta, Kokkolasta, Oulunsalosta, Rovaniemeltä, Oslosta ja Brysselistä.

Eniten veikkauksia sai yllättäen karkauspäivä, jolle osui peräti 34 veikkausta. Ilmeisesti leudosta alkutalvesta oli päätelty, että saapumispäivä olisi tänä keväänä aikaisempi kuin viime vuonna. Jäästä ei tällä hetkellä ole asemalla vielä tietoakaan, mutta jo ensi viikon vaihteessa pakkasen pitäisi kiristyä tuntuvasti. Lopputalvi näyttää miten kilpailussa käy! Järjestäjät toivottavat kaikille hyvää vuoden alkua, ja nyt jäädään innolla odottaman milloin ensimmäinen juhlapukuinen haahka nähdään asemalla!

Kaikkien vastanneiden veikkauspäivämäärät on esitetty alla olevaan kuvaajaan.

Hangö fågelstations och Aronias ejderforskningsgrupps gemensamma tävling, vars mål är att gissa ejderns ankomstdatum, har lockat i sin helhet 325 bidrag (förra året 211). Majoriteten av svaren var från sydkusten, men gissningar kom även från Juga, Karleby, Oulunsalo, Rovaniemi, Oslo och Bryssel.



Något överraskande fick skottdagen flest gissningar (hela 34). Uppenbarligen tänker sig folk att den milda vintern leder till en tidigare ankomst än förra våren. I denna stund finns ingen is vid fågelstationen, men redan nästa vecka lär kylan bli betydligt strängare. Slutet av vintern visar tävlingens slutresultat! Arrangörerna önskar alla en god början på det nya året. Nu är det bara att vänta tills den första gudingen i sommardräkt uppenbarar sig på fågelstationen!



Alla gissningar av ankomstdatum är visade i diagrammet nedan.

haahka2012kuvaaja.png

Varpuspöllönaaraat vaeltavat, koiraat jäävät vartioimaan pesimäreviiriä

Varpuspöllöt liikehtivät etenkin syksyisin, ja vaellukset ovat osittain yhteydessä pikkunisäkkäiden kannanvaihteluihin. Voimakkaimpina vaellussyksyinä 2003 ja 2009 Hangon lintuasemalla saatiin verkoista peräti 350 ja 139 varpuspöllöä, ja molemmat vaellussyksyt ovat sattuneet samanlaisissa myyräolosuhteissa. Keväisen tiheän myyrätilanteen ansiosta pesimämenestys on ollut erinomainen, ja pesimäkauden jälkeinen myyräkannan romahdus on laukaissut vaelluksen. Rengaslöytöjen perusteella vaellusmatkat voivat olla jopa yli 600 kilometriä pitkiä. Lintuaseman aineiston mukaan voimakkaimmin liikkuvatkin nuoret linnut ja etenkin nuoret naaraat, joita vaeltajista on Journal of Avian Biology -sarjassa julkaistun tuoreen tutkimuksen perusteella yli kolme neljästä. Vanhat koiraat vaeltavat puolestaan kaikista vähiten.

varpuspollot_rivissa.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varpuspöllösatoa syksyltä 2009 (c) Aleksi Lehikoinen.

Jatka lukemista:

Vesilintujen syysmuutto on viivästynyt Suomessa – Sjöfåglarnas höstflyttning har försenats i Finland

Suomalaiset vesilinnut jäävät syksyllä yhä pidemmäksi aikaa maahamme. Merihanhi ja tukkasotka ovat tuoreen tutkimuksen mukaan viivästyttäneet syysmuuttoaan jopa kuukauden. Tutkimus julkaistiin vastikään Journal of Ornithology-tiedesarjassa.

Ilmastonmuutos muuttaa lajien vuosikiertoa. Tästä yleinen esimerkki on lintujen kevätmuuton aikaistuminen keväiden lämmetessä. Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutusta lintujen syysmuuttoon on tutkittu huomattavasti vähemmän, vaikka syyslämpötilat ovat nousseet maassamme yli puolitoista astetta. Hangon lintuasemalta kerätty muuttoaineisto osoittaa, että useat vesilintulajit ovat viivästyttäneet syysmuuttoaan viimeisen 30 vuoden aikana.

Jatka lukemista:

Sadas Hangon lintuaseman julkaisu on tosiasia! Den hundrade publikationen från Hangö fågelstation!

Nyt jo 33 vuotta toimineen Hangon lintuaseman julkaisutahti on kiihtynyt voimakkaasti viime vuosina, ja vastaa nykyään esimerkiksi Ruotsin suurten lintuasemien Falsterbon ja Ottenbyn vuosittaista julkaisutehokkuutta. Sadasta julkaisusta on 2000-luvulta 69, joista peräti 11 on vuodelta 2011.

Nu 33-åriga Hangö fågelstations publikationstakt har ökat skraftigt de senaste åren, och motsvarar numera t.ex. Sveriges stora fågelstationers Falsterbo och Ottenby årliga publikationseffektivitet. Av 100 publikationer är 69 från 2000-talet, och inte mindre än 11 från år 2011. 

 

Jatka lukemista:

Asemanpinna #306!

Tänään koettiin asemalla hieno lintupäivä! Jo yö enteili hyvää, sillä verkoista saatiin neljä sarvipöllöä sekä suo- ja varpuspöllö. Meno kiihtyi heti aamusta.

Kalle Mellerin komppaus Gåsörsuddenia kohden pysähtyi Kalskärsbergetille, jossa taksui ruskouunilintu. Koko aseman miehityskaarti kutsuttiin koolle, ja lintu ehdittiin havaita ennen sen katoamistemppua ruovikkoon. Kallen ja Aatun retki jatkui Gåsörsuddenille, josta löytyi ensin tunturikiuru ja heti perään harmaasirkku, joka oli asemalle uusi laji (nro 306). Harmaasirkku onnistuttiin teemailemaan verkkoon ja rengastettiin. Päivää piristivät vielä mm. 4+1 nuorta pikkukajavaa muutolla sekä paikalliset kolme suopöllöä ja yksi sarvipöllö. Illan ensimmäinen pöllörengastus (sarvipöllö) oli tosiasia jo kuuden jälkeen, joten lisää lienee pian tiedossa. Päivän runsain muuttaja oli tilhi, joita nähtiin yli 1200m. Marraskuussakin näkee siis lintuja!

 

Uhanalaisen valkoselkätikan kanta kolminkertaistunut – vaeltajien määrät myös kasvussa

Suomessa uhanalaisen valkoselkätikan pesimäkanta on ilahduttavasti runsastunut  viimeisten 15 vuoden aikana. 1990-luvun alun aallonpohjasta kanta on jopa kolminkertaistunut. Voimakkainta kasvu on ollut Suomen itäosissa.

Kannankasvun taustalla lienee useita tekijöitä. Lajin parantunut pesimämenestys  ja toisaalta Venäjältä suuntautuvat muuttovaellukset  ovat lisänneet valkoselkätikkojen määrää Suomessa. Lisäksi kannankasvua ovat saattaneet edistää pesimäalueiden suojelutoimet, lehtimetsien suhteellisen osuuden kasvu, talvien leudontuminen ilmastonmuutoksen myötä ja lintujen talviruokinta.


Jatka lukemista:

Balkanin- tai vuoriuunilintu verkosta!

Rauhallinen lauantaipäivä 10.9. sai asemalla vipinää, kun yli 44 000 lintua asemalla rengastanut Jarmo Ruoho poimi verkosta oudonnäköisen vaalean uunilinnun. Hetken tutkailun jälkeen lintu paljastui balkanin- tai vuoriuunilinnuksi. Lajipari on haastava määrityksellisesti, ja parhain maastotuntomerkki on kutsuääni. Pyydystetty lintu ei äännellyt kädessä, ja se katosi heti vapautuksen jälkeen. Linnun pukutuntomerkit viittasivat kuitenkin enemmän balkaninuunilintuun. Lopullinen lajimääritys saadaankin vasta linnusta irronneista höyhenistä DNA-tekniikan avulla.

Lajiparista on yhteensä seitsemän havaintoa Suomesta, joista kolme on määritetty vuoriuunilinnuiksi ja kaksi balkaninuunilinnuiksi. Suomen ensimmäinen vuoriuunilintu löytyi juuri Haliakselta kesäkuussa 2000. Olisiko nyt sitten balkaninuunilinnun vuoro?

 

Lisäkuvia linnusta löytyy täältä .

Asemanhoitajat reissaavat 1.-17.7. ja talkoot 22.-24.7.

Asemanhoitajat ovat reissussa 1.-17.7., minkä takia lupia asemalle ei pystytä järjestämään tänä aikana.

Hangon lintuasemalla järjestetään talkoot 22.-24.7. Tarkoituksena on huoltaa asemaa syyskautta
varten, mutta samalla aikaa jää myös lintujen katseluun. Ohjelmassa on mm.
–        sisätilojen maalausta
–        puutöiden tekoa
–        verkkolinjojen ja polkujen kunnostusta

Talkoot on hyvä tilaisuus tutustua aseman toimintaan sekä nauttia Uddskatanin kauniista
saaristoluonnosta. Asema tarjoaa talkooväelle lounaan la ja su.

Vaikka asemanhoitajat ovat tavoittamattomissa 1.-17.7. välisenä aikana, voi talkoisiin ilmoittautua mm. lähettämällä heille sähköpostia.

Varpushaukan syysmuuton aikaistuminen on lisännyt kaukomuuttajien saalistusriskiä

Varpushaukka, joka on tärkein varpuslintujen saalistaja, on aikaistanut syysmuuttoaan ilmastonmuutoksen myötä noin kymmenen vuorokautta 30 vuoden aikana. Runsaimpien varpuslintulajien syysmuuton ajankohta ei puolestaan ole muuttunut juurikaan. Haukkamuuton aikaistuminen on johtanutkin siihen, että yhä suurempi osa varpushaukoista muuttaa syksyisin samaan aikaan tropiikissa talvehtivien kaukomuuttajien kanssa. Sen sijaan varpushaukkojen ja Euroopassa sekä Välimeren alueella talvehtivien lähimuuttajien syysmuuttoaikojen päällekkäisyys on pienentynyt.

Jatka lukemista:

Turturikyyhky verkosta!

Onni suosi tiistaina rengastusvuorossa ollutta Markus Pihaa, kun kolmatta päivää niemellä pörrännyt turturikyyhky narahti verkkoon. Tämä oli vasta kolmas turturikyyhkyrengastus koko aseman historiassa, ja koko Suomessakin lajia on rengastettu alle 40 yksilöä. Verkkoon eksyi myöhemmin myös 2kv pikkusieppo.


Jatka lukemista:

Halias kolmanneksi Tornien taistossa

Hangon lintuasemalla havaittiin Tornien taistossa 101 lajia, mikä riitti koko maassa jaettuun kolmanteen ja Tringan alueen parhaaseen sijaan. Päivälle uusia lajeja havaittiin myös taiston jälkeen. Koko päivän lajisaldo kipusi Haliaksella 111:een, joka on kolmanneksi paras päiväsumma aseman historian aikana.

Jatka lukemista:

Suomenlahden haahkat saapuivat rytinällä!

Pitkään kestäneet kylmät säät ovat pantanneet kevätmuuttajia jo  viikkoja.  Vaikka kevään ensimmäinen haahka nähtiin jo 9. maaliskuuta  ovat muuttajamäärät olleet ennen tätä päivää vaatimattomia. Tiistaina  5. huhtikuuta kuitenkin rysähti ja lujaa. Usean sateisen ja sumupäivän  jälkeen kirkkaassa ja lounaistuulisessa kelissä Hangon lintuasemalla  laskettiin yli 21 000 haahkaa. Tämä on huomattava osa Suomenlahden 10  000 parin kannasta. Haahkojen sukupuolijakauma on muuttunut viime  vuosikymmeninä koirasvoittoiseksi ja nykyään noin 65-70% muuttajista  on koiraita.
Muuttajamäärä on uusi muuttoennätys yli 30-vuotisen aseman historian  aikana. Aikaisempi ennätys saavutettiin 6.4.1991, jolloin laskettiin 20  105 muuttajaa. ”Meno oli heti aamusta voimakasta ja hämärässä ennen  auringon nousua oli jo muuttanut yli 3000 lintua!”, kertoo Aatu Vattulainen Hangon lintuasemalta. Monipuolinen muuttopäivä on ollut  hyvä myös muille vesilintulajeille ja kurjille, joita kello yhteen  mennessä oli laskettu jo yli 900.

 

Finska Vikens ejdrar skrällde!

En längre tids kallt väder har hållit tillbaka fåglarnas vårflyttning. Fast de första ejdrarna observerades redan den 9 mars, har antalet flyttare varit ganska så anspråkslöst. Tisdagen den 5 april skrällde de sedan till riktigt ordentligt! Efter några dagar av dimma och regn räknades på Hangö Fågelstation på morgonen och förmiddagen in 21 000 sträckande ejdrar! Detta är majoriteten av alla häckande par i Finska Viken (ca. 10 000).
Könsfördelningen hos de sträckande ejdrarna har blivit förskjuten mot allt fler gudingar, och nuförtiden är 65-70% av alla sträckare hanar.
Antalet flyttare är det högsta som någonsin noteras på Hangö Fågelstation under de drygt 30 åren stationen har verkat. Föregående toppnotering på en dag gjordes 6.4.1991 då sammanlagt 20 105 ejdrar passerade. ”Trafiken var häftig redan tidigt på morgonen, och innan soluppgången hade 3000 fåglar passerat!” säger Aatu Vattulainen som är huvudobservatör. Tisdagen har hittills också varit mycket mångsidig vad gäller övriga sjöfåglar, och mer än 900 tranor hade också räknats in före tidig eftermiddag.

Jatka lukemista:

Haliaksen kangaskiurut kuvaavat laskenta-aineistojen saloja

Laskettujen yksilöiden lukumäärät ovat mitä tyypillisintä aineistoa ekologisessa tutkimuksessa. Tällaisissa aineistoissa esiintyvän satunnaisuuden laadun ja määrän menetelmällinen huomioiminen on tärkeää tulosten kannalta. Satunnaisuutta aineistoon syntyy esimerkiksi parvikäyttäytymisen, ympäristön vaikutusten ja laskentatapojen myötä. Tiedot käyvät ilmi amerikkalaisen Ecology-tiedesarjan verkkosivuilla julkaistusta tutkimusartikkelista. Artikkeli myös esittelee menetelmän, jolla tällaisia eri vaihtelun lähteitä pystytään tutkimuksessa monipuolisesti huomioimaan.

Tutkimuksen esimerkkiaineistona on käytetty Hangon lintuasemalla laskettujen kangaskiurujen päivittäisiä syysmuuttomääriä vuosina 2007–2009. Tälle aineistolle ominaista on suuri päivittäinen vaihtelu; jopa nollapäiviä esiintyy säännöllisesti kesken parhaan muuttokauden. Asianmukaisella mallilla aineistosta voi silti arvoida vuosittaiset muuttomäärät sekä muuton ajoittuminen.

Lindén, A. & Mäntyniemi, S. (in press). Using negative binomial distribution to model overdispersion in ecological count data. – Ecology. [doi:10.1890/10-1831.1] Linkki alkuperäisjulkaisuun

Ensimmäiset haahkat saapuivat – Kevät alkoi!!

Ensimmäiset haahkat ovat saapuneet Hankoon 9.3. voimakkaan lounaistuulen siivittämänä! Kevät voidaan näin virallisesti julistaa alkaneeksi!

Hangon lintuaseman päähavainnoija näki uljaan neljän koiraan ja yhden naaraan muuttoparven keskiviikkoaamuna kello 7:24. Hangon lintuaseman ja Aronian haahkatutkimusryhmän yhteisen saapumispäiväveikkauskilpailun voitti Petteri Lehikoinen. Hän oli ainoa, joka oli veikannut juuri maaliskuun 9. päivää. Esimerkiksi 8.3. oli veikattu kuudesti ja 10.3. yhdeksän kertaa. Petteri saa opastetun kahden hengen lintuasemaretken lisäksi Hangon lintuasema-aiheisen T-paidan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotut Uudenmaan linnusto-kirjat menivät Jaakko Ekmanille Vantaalle ja Juha Sjöholmille Poriin. Onnittelut voittajille!

Lisätietoja Aronian haahkatiimistä / Mer om Aronias ejderteam:
http://www.novia.fi/ejder/ (på svenska)
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi)

Kuusen käpysato vaikuttaa käpytikan kannan kokoon ja muuttokäyttäytymiseen

Voimakkaasti vuosittain vaihtelevalla kuusen käpysadolla on suuri vaikutus käpytikalle. Talvi on käpytikalle, kuten monelle muullekin lajille, vaikein elinkierron aika. Ravintoa on löydyttävä riittävästi tai muuten käy huonosti. Käpytikka on normaalisti ympäri vuoden samoilla seuduilla viihtyvä paikkalintu, mutta käpykadon sattuessa osa tikoista joutuu lähtemään syksyllä vaellukselle, sillä ravinto ei alueella riittäisi tulevana talvena kaikkien ruokkimiseen.

 

Jatka lukemista: