Tringan lintutilannekatsaus – tammikuun alku

Hyvällä tuurilla voi talviretkeilyllä sopivan avoimesta maastosta löytää vaikka talvehtivan pulmusen. Kuva: Micha Fager.

Lintumaailma on viimeistään kunnollisen lumipeitteen ilmestymisen myötä siirtynyt nyt talven hiljaiseloon. Hyvillä talviruokinnoilla käy kuitenkin kuhina, ja peltoaukeilla ja ruderaattien talventörröttäjillä voi nähdä suuria parvia esimerkiksi tiklejä, urpiaisia ja keltasirkkuja.

Isommista kerääntymistä mainittakoon 623 telkkää Hangon Vedagrundetilla, 20 uiveloa sekä Hangon lintuasemalla että Tvärminnessä, 14 merimetsoa Santahaminassa, 20 naurulokkia Hangon Itäsatamassa, 170 peippoa (sis. sp.) Raaseporin Pohjassa ja 170 tikliä Mäntsälän Metsäkulmassa.

Pikkukivoja harvinaisuuksia ovat olleet mm. muuttava allihaahka Porkkalassa, pikku-uikut Inkoon Sandfjärdenillä ja Hangon Itäsatamassa, 9 peltopyytä Mäntsälän Metsäkulmassa, lapinpöllö Hanko Bengtsårissa, 2 tunturikiurua Vantaan Pitkäsuolla ja 3 Inkoon Degerbyssä, lapintiainen Viikissä, ja lisäksi muutama kuningaskalastaja ja yksi virtavästäräkki.

Vuodenajalle epätyypillisistä lajeista voisi vielä mainita valkoposkihanhen, harmaasorsan, punasotkan, 2 muuttohaukkaa, pikkulokin, luhtakanan, 3 mustavariksen parven, västäräkin, laulurastaan ja niittykirvisen.

Tringan lintutilannekatsaus – vuoden viimeiset viikot

Vuorihempot. Kuva: Micha Fager

Lintuvuosi 2018 saatiin Tringankin alueella pakettiin. Viime vuoden ilmiöistä mieleen jää varmasti ainakin monipuolinen vaellussyksy, jonka aikana ennätyksiä rikottiin esimerkiksi tiaisten ja närhien osalta. Lapintiaisia havaittiin Tringan alueella vuoden aikana lopulta 20 yksilöä.

Harvinaisuuspuolelta muistella kannattaa ainakin tammikuussa Kirkkonummella laajalti bongattua mäntysirkkua, 24.4. Espoon Iso-Huopalahdella piipahtanutta yöhaikaraa, 3.6. pääkaupunkiseudun yli itään muuttanutta keisarikotkaa, syys-lokakuussa Uudellamaallakin seikkaillutta munkkikorppikotkaa sekä tarinalleen onnellisen lopun saaneen vaaleakiitäjän vaiheita marraskuussa. Mainittakoon nyt vielä lisäksi ainakin arokotka, tunturihaukka, mustanmerenlokki, 7 valkosiipitiiran parvi, taigakirvinen, stejnegeri-sepeltasku ja 4 tulipäähippiäistä.

Vuoden kahden viimeisen viikon hyvistä kerääntymistä voisi mainita mm. 36 tukkakoskeloa Hangon lintuasemalla, 15 harmaahaikaran parven Vuosaaren Uutelassa, 187 nokikanaa Tammisaaren Stadsfjärdenillä, 30 pähkinähakkia Lohjan Ristenissä, peräti 5 Kirkkonummen puolella talvehtivaa maakotkaa Espoon Soukasta nähtynä, 10 sepelkyyhkyä Hangon keskustassa ja 5 vuorihemppoa Vantaan Pyymosalla.

Ilman suurharvinaisuutta ei jääty vuoden viimeisellä viikollakaan: Helsingin Eirassa pyörähti pikaisesti grönlanninlokki. Muita parempia lajeja jaksolla olivat muutama kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja 2 tunturikiurua.

Vuodenaikaan nähden kiinnostavia havaintoja olivat mm. 5 valkoposkihanhea, harmaasorsa, punasotka, 2 tuulihaukkaa, 5 ampuhaukkaa, 2 muuttohaukkaa, luhtakana, ruokki, 4 kangaskiurua, kiuru, 4 västäräkkiä, 2 rautiaista, 6 laulurastasta, kulorastas, 2 mustavarista ja lapinsirkku.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 49-50

Punarinta. Kuva: Micha Fager

Jaksolla Hangon etelärannoilta laskettiin yhteensä 224 laulujoutsenta, ja Etu-Viikin pelloilla ruokaili enimmillään 175 kanadanhanhea. Hyviä kerääntymiä olivat myös mm. 750 sinisorsaa Lohjan Hiidensalmella, 55 uiveloa Espoon Soukassa sekä 1830 tukkasotkaa, 16 lapasotkaa ja 160 nokikanaa Tammisaaren Stadsfjärdenillä. Hyvinkään Kytäjän peltoaukeilla talveaan viettää vielä ainakin 4 hiirihaukkaa ja 2 piekanaa. Mielenkiintoinen havainto oli myös 180 kanadanhanhen muuttoparvi Vuosaaressa matkalla lounaaseen.

Joulukuussa punarintoja on ilmoitettu selvästi keskimääräistä runsaammin, kun taas peukaloisia melko keskiverto määrä. Viime talven ennätyksellisissä peippolintumäärissä ei tänä vuonna olla, mutta muutamalla paikalla on havaittu isompia kerääntymiä, kuten 150 peippoa Raaseporin Pohjassa. Tilhiä on havaittu kohtalaisen vähän, ja pajusirkut näyttäisivät olevan lähes kokonaan kateissa. Hömötiaisia sen sijaan on ilmoitettu enemmän kuin 2010-luvulla kertaakaan aiemmin.

Vuosaaren kyhmyhaahka ja turturikyyhky katosivat maisemista itsenäisyyspäivän jälkeen. Jakson muita pikkuharvinaisuuksia olivat mm. 4-5 isolokkia, pikkukajava, 3 pikku-uikkua, 2 turkinkyyhkyä ja mustaleppälintu.

Harvalukuisia jaksolla havaittuja talvilajeja olivat mm. 4 harmaasorsaa, 4 punasotkaa, 2 härkälintua, 2 sinisuohaukkaa, muuttohaukka, töyhtöhyyppä, 3 ruokkia, 3 pikkulokkia, 4 kangaskiurua, 2 kiurua, 2 niittykirvistä, luotokirvinen, peräti 14 västäräkkiä, 4 rautiaista, kymmenkunta laulurastasta, 2 kulorastasta, 2 mustavarista ja lapinsirkku.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 47-48

Talvisella retkellä voi lähteä vaikka etsimään Etelä-Suomen puroille ja koskille talvehtimaan saapuneita koskikaroja. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginkoskella laskettiin samanaikaisesti näkyvissä enimmillään 5 koskikaraa. Kuva: Matti Rekilä.

Tälle jaksolle sää viileni selvästi, ja monet sisävesistöt ovat jo ehtineet kokonaisuudessaan jäätyä. Kuluvalle viikolle ennustetaan kuitenkin selvästi plusasteita, joten jäät voivat osittain sulaa, eikä lumipeitettä ole vielä näköpiirissä.

Lintuja riittää vielä Uudellamaalla, ja talviretkeily kannattaa havaintojenkin puolesta. Hyvinä lajien paikallissummina laskettiin mm. 380 laulujoutsenta Raaseporin Läppträsketillä, 240 kanadanhanhea Kirkkonummen Medvastössä, 2050 tukkasotkaa Inkoon Kopparnäsissä, 51 teertä Mäntsälän Tuhtijärvellä, 31 harmaahaikaran parvi Helsingin Munkkiniemessä, 7 hiirihaukkaa Hyvinkään Kytäjällä, 3 maakotkaa Espoon Soukassa, 211 merisirriä Raaseporin Ropanlängdenillä ja 6 vuorihemppoa Espoon Stenskärillä.

Yksi jakson mielenkiintoisimmista havainnoista oli nuoren turturikyyhkyn löytyminen uudelleen Vuosaaresta joulukuun toisena päivänä. Kyseessä on Tringan alueen toinen talviaikainen turturikyyhkyhavainto. Vuosaaren Kallvikissa on noin viikon ajan viihtynyt lisäksi naaraspukuinen kyhmyhaahka. Jakson muista harvinaisuuksista mainittakoon allihaahka Helsingissä, isolokki Espoossa, harjalintu Hangossa, lapintiainen Hyvinkäällä, sekä 4 pikku-uikkua, 2 pikkukajavaa ja ainakin 6 tunturikiurua.

Hangossa havaittiin 19.11. Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi myöhäisin pajulintu. Myöhäisiä havaintoja lajeista olivat myös mm. tundrahanhi, 4 haarapääskyä, luotokirvinen, lapinsirkku ja 4 tiltalttia.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 45-46

Hiiripöllöjä on marraskuussa alkanut näkymään Uudellamaalla enenevissä määrin, tällä jaksolla ainakin 8 eri yksilöä. Kuva: Micha Fager

Marraskuun alkupuolta vietettiin Etelä-Suomessa selvästi plusasteiden puolella, ja vesistöt ovat vielä suurimmassa osassa maata täysin jäättömiä.

Paikallisten lintujen kerääntymistä voisi mainita 271 haapanaa Espoon Matalajärvellä, 41 lapasotkaa Haliaksella, 45 silkkiuikkua Lohjanjärvellä, 19 harmaahaikaraa Lohjan Aurlahdella, 5 jänkäkurppaa Laajalahdella ja 11 taivaanvuohta Viikissä. Raaseporin Ropanlängden-luodolla laskettiin tepastelemassa peräti 208 merisirriä, mikä on yhdeltä paikalta ilmoitettu Tringan alueen uusi ennätyskerääntymä.

Muuttoakin voi vielä jonkin verran nähdä, esimerkiksi sisävesiltä etelään poistuvia joutsenia, hanhia ja muita vesilintuja lähtee todennäköisesti pakkaskauden alkaessa runsaasti liikkeelle. Viime sunnuntaina (18.11.) Espoossa laskettiin muutolla 84 laulujoutsenta, ja sekä Helsingissä että Raaseporissa 122 muuttavaa kanadanhanhea. Myös Hangon lintuasemalla saatiin jaksolla useita hyviä päiväsummia, esimerkiksi 203 muuttavaa pilkkasiipeä, 195 sepelkyyhkyä ja 102 yömuuttavaa punakylkirastasta.

Jakson harvinaisin lintu oli Lohjanjärven selällä hetken uiskennellut amerikanjääkuikka. Pikkukivoja olivat mm. jääkuikkalaji, 4 pikku-uikkua, jalohaikara, 6 pikkukajavaa, lapinpöllö, kuningaskalastaja, 2 tunturikiurua, virtavästäräkki ja tristis-tiltaltti. Syksyn vaelluksen jäljiltä yksi lapintiainen näyttää harkitsevan talvehtimista Hyvinkäällä.

Viivyttelijöistä mainittakoon taigauunilintu, 2 liejukanaa, 3 kurkea, meriharakka, 2 kapustarintaa, sinirinta ja pajulintu.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 43-44

Kuvassa Vuosaaressa pitkään viihtynyt nuori turturikyyhky. Kuva: Micha Fager

Viime viikon hetkellinen kylmänpurkaus tyhjensi Suomen melkoisen tehokkaasti pakkasherkistä hyönteissyöjälinnuista. Paras syysmuuttokausi on auttamatta ohi, mutta tulevan lämpöaallon takia monia lajeja saattaa viivytellä vielä pitkäänkin ja uusia harvinaisuuksia virrata etelän suunnasta.

Satoja laulujoutsenia ja kanadanhanhia on laskettu monilla pelloilla ympäri Uuttamaata odottelemassa lumen ja pakkasten saapumista. Vesilintujen suurimmista kerääntymistä mainittakoon 200 laulujoutsenta Mäntsälän Sulkavassa, 1000 kanadanhanhea Raaseporin Pohjassa, 1580 haapanaa ja 455 harmaasorsaa Espoon Matalajärvellä, 1840 telkkää Inkoon Torbackavikenillä ja 70 uiveloa Kirkkonummen Haapajärvellä.

Hyviä muuttoja olivat esimerkiksi 644 pikkulokkia Espoon Stenskärillä, 28 ruokkia Kirkkonummen Mäkiluodossa ja 290 punatulkkua Kirkkonummella.

Suomen kolmas munkkikorppikotka löytyi Espoosta 22.10. ja oli tämän jälkeen bongattavana Kirkkonummella vielä seuraavanakin päivänä. Kyseessä oli sama yksilö joka havaittiin syyskuussa Vuosaaressa ja nähtiin tämän jälkeen seikkailemassa ympäri Suomea. Toinen suurharvinaisuus, Suomen 3. vaaleakiitäjä löytyi uupuneena maasta Viikistä ja toimitettiin hoitoon Korkeasaareen. Kaikki kolme Suomessa tavattua vaaleakiitäjää ovat löytyneet Tringan alueelta – edelliset Hangosta ja Helsingistä vuonna 2004.

Jakson pikkuharvinaisuuksia olivat mm. 8 pikku-uikkua, leveäpyrstökihu, 13 pikkukajavaa, turturikyyhky, 3 kuningaskalastajaa, 3 harjalintua, 6 tunturikiurua, 3 virtavästäräkkiä, 2 sepelrastasta ja 5 lapintiaista. Myöhäisiä havaintoja taas olivat mm. marraskuiset 2 kapustarintaa, kurki ja kirjosieppo.

Tringan alueella on muuten tänä vuonna havaittu nyt 284 luonnonvaraista lintulajia. Viime vuoden kokonaistulos oli alustavien laskelmien mukaan 287 lajia. 

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 41-42

Yksi lintusyksyn ilmiöistä on Etelä-Suomeen asti yltänyt lapintiaisvaellus. Tringan alueella on havaittu lokakuussa nyt 12 lapintiaista, joista 9 Haliaksella. Edelliset vaellukset koettiin vuosina 2001 ja 2004 muutaman yksilön voimin. Kuva: Micha Fager

Tiaisten hurja vaellussyksy jatkuu, ja Hangon lintuasemalla laitettiinkin sini- ja talitiaisen suomenennätykset uusiksi. 10.10. Haliaksella muutti 8617 sinitiaista ja 13.10. 7761 talitiaista. Myös kuusitiaisia (korkein päiväsumma 795) ja pyrstötiaisia (763) muuttaa edelleen satoja päivässä.

16.-17.10. välisenä yönä Haliaksella havainnoitiin runsasta varpuslintujen yömuuttoa, ja kokonaissummina yön ajalta saatiin mm. 450 muuttavaa punarintaa (ennätysmuutto), 750 laulurastasta, 1500 punakylkirastasta ja 80 kiurua.

Kirkkonummella laskettiin 5180 muuttavaa sepelhanhea ja 73 580 allia (sekä 40 000 paikallista). Hangossa taas nähtiin poikkeuksellisen myöhäistä haahkamuuttoa, kun vielä 20.10. ynnättiin 2046 muuttavaa yksilöä. Muita korkeita muuttosummia Tringan alueelta lajeittain olivat mm. 193 varpushaukkaa, 5005 sepelkyyhkyä, 30 kangaskiurua, 201 mustarastasta, 4250 räkättirastasta, 835 närheä, 126 tikliä, 187 hemppoa, 3804 urpiaista, 909 punatulkkua ja 6 pähkinänakkelia.

Paikallisista kerääntymistä voisi mainita 2300 haapanaa ja 460 harmaasorsaa Espoon Matalajärvellä, 80 uiveloa Mäntsälän Isojärvellä sekä 109 merisirriä Ropanlängden-luodolla Raaseporissa.

Juuri nyt on vuoden paras aika havaita lintuharvinaisuuksia, ja bongareille onkin riittänyt paljon ihasteltavaa. Tringan alueen 6. taigakirvinen piipahti Helsingin Kallvikissä, sepeltaskut havaittiin Espoossa ja Kirkkonummella, viitatiainen viihtyi useamman päivän Helsingin Herttoniemessä, ennätysmyöhäiset 2 riuttatiiraa muuttivat Kirkkonummella ja hippiäisuunilintu rengastettiin Haliaksella. Muita harvinaisuuksia olivat mm. mandariinisorsa edelleen Karkkilassa, leveäpyrstökihu, 2 aroharmaalokkia, kuningaskalastaja, sama turturikyyhky Helsingissä, 5 sepelrastasta, harjalintu, tunturikiuru, 3 virtavästäräkkiä ja 2 europaeus-alalajin pyrstötiaista.

Myöhäisistä viivyttelijöistä mainittakoon vielä viikonloppuna havaitut etelänkiisla, valkoviklo, meriharakka, karikukko, lehtokerttu ja harmaasieppo.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 39-40

Pöllövaellus on tänä syksynä Etelä-Suomessa ollut toistaiseksi melko vähäistä. Kuvassa päivehtivän helmipöllön ikuisti Matti Rekilä.

Viimeisimpään kahteen viikkoon mahtui useita huippumuuttoja ja runsaasti harvinaisuuksia. Tutuimmista linnuista muun muassa peipot, kurjet ja sepelkyyhkyt ovat nyt pääosin poistuneet etelään, mutta lokakuunkin ajalle riittää vielä laskettavaa muuttoa. Tiaisia vaeltaa tänä syksynä runsaasti, ja esimerkiksi räkättirastaiden, tilhien ja punatulkkujen muuttohuippu on aivan kohta edessä.

Kurkien massat muuttivat 24.9., jolloin Raaseporissa laskettiin noin 12 500 muuttavaa yksilöä. Sepelkyyhkyjen korkeimpia lukemia taas olivat Helsingissä kahtena päivänä lasketut 20 000 yksilön päiväsummat. Hangossa ynnättiin enimmillään 44 muuttavaa sinisuohaukkaa ja Kirkkonummella 236 hiirihaukkaa. Muita hienoja muuttosummia olivat esimerkiksi 516 kulorastasta ja 897 punatulkkua Kirkkonummella sekä pikkuvarpusten uusi Suomen ennätysmuutto: 835 yksilöä Haliaksella.

Monia vaelluslintuja on ollut tänä syksynä runsaasti liikkeellä, ja Uudellamaalla niiden suurimmat summat on saatu Hangon lintuasemalta. Haliaksen korkeimpia päiväsummia olivat mm. 2657 sinitiaista, 1360 kuusitiaista, 3210 närheä ja 41 pähkinähakkia.

Viiksitimaleja ilmoitettiin Vanhankaupunginlahdelta Tringan alueen suurin yhdeltä paikalta havaittu yksilömäärä ‐ 76 yksilöä Pornaistenniemen tornista.

Harvinaisuuspuolen parasta antia edustivat hetken Vanhankaupunginlahdella voimalinjatolpalla istuskellut tunturihaukka, Espoon Laajalahdella havaittu punapäänarsku, Haliaksella tavatut tulipäähippiäinen ja viitatiainen, Karkkilassa edelleen viihtyvä mandariinisorsa sekä 2 turturikyyhkyä Helsingissä.

Muista rariteeteista mainittakoon 4 kiljukotkaa, riuttatiira, harjalintu, sinipyrstö, isokirvinen, virtavästäräkki ja 2 pikkusirkkua. Fenologiapuolen kiinnostavia viivyttelijöitä taas olivat mm. lokakuiset kirjokerttu Tähtitorninmäellä ja mustapyrstökuiri Lauttasaaressa.

 

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 37-38

Taigauunilintu ©Micha Fager

Kurkien päämuutto on tätä katsausta kirjoittaessa täysillä käynnissä, ja jo eilen (23.9.) illalla Raaseporissa laskettiin muutamassa tunnissa yli 4000 yksilöä matkaamassa kohti Viroa.

Närhien vaellus on yltänyt jo Tringan alueellekin: sunnuntaina Helsingin Santahaminassa muutti lounaaseen 790 närheä. Hangon lintuasemalla puolestaan on havaittu mm. runsasta kuusitiaisvaellusta, enimmillään 2591 muuttavaa lintua. Korkeita muuttosummia lajikohtaisesti olivat myös esimerkiksi 377 pikkulokkia Kirkkonummella, 55 000 peippoa Helsingissä sekä 22 000 vihervarpusta, 44 pähkinähakkia ja 32 kangaskiurua Hangossa.

Myös petolintumuuttoa on seurattu aktiivisesti ympäri etelärannikkoa. Varpushaukkoja ynnättiin monilla paikoilla useampana päivänä yli 200 yksilöä, enimmillään eilen Hangon lintuasemalla: 406 lintua. Helsingissä laskettiin sunnuntaina 17 muuttavaa sinisuohaukkaa ja Espoossa 15 ruskosuohaukkaa.

Harvinaisuuksilta ei onnistuttu välttymään ‒ jaksolla havaittiin esimerkiksi mandariinisorsa Karkkilassa, palsasirri Espoossa, tunturikihu ja sinipyrstö Hangossa sekä kilju- ja pikkukiljukotka Raaseporissa. Muista harvinaisuuksista mainittakoon 2 kiljukotkalajia, punajalkahaukka, 2 niittysuohaukkaa, isokirvinen ja 4 virtavästäräkkiä.

Jalohaikaroita on ilmoitettu Tringan alueelta syyskuussa jo tähän mennessä ennätyksellisen paljon. Myös viime vuosina selvästi runsastuneita taigauunilintuja eli “inoja” havaittiin jaksolla mukavat 26 yksilöä.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 35-36

Nuori arosuohaukka. Kuva: Micha Fager

Jakson ehdoton huippukohta koettiin perjantaina 7.9. Helsingin Vuosaaressa, kun Suomen kolmas munkkikorppikotka pyörähti Itä-Helsingin päällä jatkaen lentoaan itään. Korppikotkahavainto jäi lopulta pienen havaitsijaporukan iloksi, kun lintu teki Helsingistä poistuttuaan katoamistempun. Mikäli rariteettikomitea hyväksyy havainnon, on kyseessä Tringan toinen ja Helsingin ensimmäinen havainto tästä Euroopan suurimmasta päiväpetolinnusta. 

Lintujen syysmuutto jatkuu kiivaimmillaan, ja jaksolla laskettiinkin monilla lajeilla hyviä yksilömääriä. Suurimpia muuttosummia lajikohtaisesti olivat mm. 73 mehiläishaukkaa, 346 varpushaukkaa, 1820 metsäkirvistä, 270 kuusitiaista ja 8693 vihervarpusta. Hangon lintuasemalla tehtiin harmaasieppojen uusi päiväennätys, 242 yksilöä, joista 236 muutolla.

Monilla lajeilla näkyvä muutto jää usein pieneksi, mutta myös suuret paikallisten lintujen kerääntymät kertovat muuttohuipun ajoittumisesta. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella laskettiin paikallisena 180 taivaanvuohta, Kirkkonummen Järsössä 110 törmäpääskyä, Helsingin Viikissä 60 kivitaskua, ja Kirkkonummen Mäkiluodossa 65 hernekerttua sekä 200 pajulintua. 

Harvalukuisia arosuohaukkoja on havaittu tänä syksynä taas poikkeuksellisen runsaasti, Tringankin alueella useita kymmeniä yksilöitä. Myös jalohaikaroita on saapunut Etelä-Suomeen viime päivien aikana paljon, ja Kirkkonummella havaittiinkin sunnuntaina Tringan alueen uusi ennätysparvi, 12 yksilöä.

Munkkikorppikotkan lisäksi jaksolla havaittiin pitkästä aikaa mukavasti muitakin harvinaisuuksia. Espoon Ämmässuolta löytyi nuori mustanmerenlokki ja 2 aroharmaalokkia, pikkukiljukotka nähtiin Raaseporissa ja Kirkkonummella, Hangossa havaittiin tavallinen sekä fulvescens-muodon kiljukotka, ja Vantaalta löytyi harjalintu. Muita harvinaisuuksia olivat mm. 3 niittysuohaukkaa, punajalkahaukka, 2 kuningaskalastajaa, riuttatiira ja 7 isokirvistä (sis. iso-/mongoliankirviset).

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 33-34

Kauniin sinirinnan kuvasi Micha Fager.

Hiljaisehkon kesän jälkeen lintujen syysmuutto vilkastui viime viikkojen aikana reippaasti. Syksyn tulon huomaa myös siitä, että Lapin pesimälintuja, kuten sinirintoja ja lapinkirvisiä on havaittu Tringan alueella jo useilla paikoilla. Hyönteissyöjistä esimerkiksi luhta- ja viitakerttuset, sirkkalinnut, idänuunilinnut ja punavarpuset ovat pääosin jo jättäneet Suomen maankamaran. Päiväpetolintujen muutto on kiihtymässä, ja nyt on hyvä aika tähyillä taivaalle mm. mehiläis- ja varpushaukkoja havaitakseen.

Hangon lintuasemalla laskettiin 20.8. aseman historian toiseksi suurin metsäkirvismuutto – 10382 yksilöä. Yli 2000 metsäkirvisen muuttoja ynnättiin eri puolilla Tringan aluetta seitsemänä eri päivänä, mikä kertoo pesinnän onnistuneen erittäin hyvin. Yli 1000 keltavästäräkin muutot havaittiin Hangossa ja Tuusulassa, ja vihervarpusia Hangossa laskettiin parhaimmillaan 4550 muuttavaa yksilöä.

Helsingin Tähtitorninmäellä hyöri viikonloppuna 26 kirjosieppoa, Espoon Laajalahdella laskettiin paikallisena 940 tavia ja 132 lapasorsaa, Siuntion Vejansissa 175 kapustarintaa, Kirkkonummen Saltfjärdenillä 590 kurkea ja Helsingin Viikissä 22 pikkulepinkäistä.

Jakson harvinaisuuksiin lukeutuivat mm. fulvescens-muodon kiljukotka Raaseporissa, pikkukiljukotka Helsingissä, punajalkahaukka Kirkkonummella, niittysuohaukat Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa, sekä aroharmaalokkeja yksi yksilö Lohjalla, kaksi Espoossa. Hangossa nähtiin luodolla paikallisena peräti 5 riuttatiiran parvi, ja lisäksi Hangon lintuasemalla havaittiin useampana päivänä kiertelemässä ilmeisesti samat 2 yksilöä.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 31-32

Kuvassa vanha kuovisirri ©Micha Fager. Kahlaajien osalta nyt on käsillä viimeiset hetket nähdä vanhoja lintuja.

Lämpötilat putosivat jonkin verran viime viikon aikana, ja ilmassa alkaa olla jo syksyn tuntua. Metsäkirvisten ja keltavästäräkkien päämuutto on nyt täysillä käynnissä; Hangossa laskettiin jaksolla enimmillään 572 muuttavaa keltavästäräkkiä, Helsingissä 590 metsäkirvistä. Arktisten kahlaajien – tundrakurmitsojen, isosirrien ja punakuirien – muuttoparvia on havaittu monilla paikoilla. Tiirat ja naurulokit ovat pääosin jo kadonneet.

Kirkkonummen Saltfjärdenille on kerääntynyt syysmuuttoa odottelemaan jo 317 kurkea, ja Helsingin Viikkiin 6550 valkoposkihanhea. Espoon Laajalahdella on parhaimmillaan laskettu mm. 321 tavia ja 240 harmaasorsaa. Yli 2000 kottaraisen parvia on havaittu ainakin Viikissä, Laajalahdella ja Espoon Suomenojalla.

Harvinaisuuspuolella on koko kesän ollut hyvin hiljaista, ja sama meno jatkuu edelleen.  Parasta antia edustivat 4 riuttatiiraa (Hangossa 3 ja Kirkkonummella 1), aroharmaalokki ja pikku-uikku Espoossa, kuningaskalastaja Hyvinkäällä sekä heinäkurppa Hangossa.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 29-30

Käpytikka juomassa ©Micha Fager.

Kesähelteet ja korkeapaine itätuulineen jatkuivat edellisten viikkojen ajan, eikä Etelä-Suomessa ole paljoa sadetta näkynyt. Toivottavasti tulevina viikkoina saadaan edes hieman helpotusta luontoa vaivaavaan kuivuuteen.

Mustalintukoiraiden syysmuuttoa on havaittu runsaana Itä- ja Keski-Suomessa, ja Tringan alueellakin nähtiin viime viikolla parhaimmillaan satoja yksilöitä. Vesilintujen, erityisesti puolisukeltajasorsien kerääntymät ovat kasvaneet huomattavasti edellisen jakson aikana. Monilla kahlaajilla vanhat linnut ovat jo poistuneet etelään, ja esimerkiksi vikloista suurin osa on nyt nuoria lintuja. Hyönteissyöjien muutto jatkuu, ja taivaalta kuuluu nyt enenevissä määrin mm. metsäkirvisten ja keltavästäräkkien ääniä.

Espoon Ämmässuolta löytyivät vuoden ensimmäiset nuoret aroharmaalokit (2 yksilöä), Tuusulassa havaittiin mustatiira ja Helsingissä mustapyrstökuiri. Muista pikkukivoista voisi mainita ainakin 2 viiriäistä, 3 pikku-uikkua, haarahaukan, 2 turkinkyyhkyä, sitruunavästäräkin, 2 mustaleppälintua, ruokosirkkalinnun ja 2 kirjosiipikäpylintua. Ajankohtaan nähden kiinnostavia havaintoja jaksolta olivat mm. metsähanhi, uivelo sekä jänkäkurppa.

 

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 26-28

Kuumat kesähelteet saapuivat Suomeen, ja jatkuvat näillä näkymin vielä monta viikkoa. Pesinnästä suoriutuneita lintuja alkaa nyt kerääntyä suuriksi parviksi, mutta heinäkuussa monella lajilla on vielä toinen pesintä käynnissä. Mm. nauru- ja kalalokkeja muuttaa taivaalla jo nyt jatkuvasti pikkuparvissa etelään, ja lapintiirat poistuvat Suomesta kokonaan muutaman viikon sisällä. Kahlaajien syysmuutto jatkuu tasaisesti läpi kesän, ja hyönteissyöjälintujen vilkkaasti liikkuvista sekaparvista voi kuulla monen eri lajin syyslaulua.

Pikkukäpylintuja on muuttanut runsaasti heinäkuussa, parhaimmillaan niitä laskettiin  Helsingissä yhden aamun aikana 1177 muuttavaa yksilöä. Keskikesällä voi nähdä ulkomerellä myös runsasta ruokkiliikehdintää, ja 10.7. Inkoossa laskettiinkin 105 muuttavaa ruokkia. Espoosta ilmoitettiin 531 muuttavaa liroa. Espoon Suomenojalla laskettiin taas hyvä määrä harmaasorsia – yhteensä 302 yksilöä – joista 57 tämän vuoden poikasia.

Vuodenaikaan nähden mielenkiintoisin lintu on ollut Helsingissä kesäänsä viettävä rossicus-alalajin metsähanhi, joka on viihtynyt samalla paikalla nyt jo kaksi viikkoa. Aiemmin metsähanhi on havaittu Tringan alueella heinäkuussa vain kaksi kertaa.

Harvinaisuuspuolella havaittiin mm. virtavästäräkin onnistunut pesintä Järvenpäässä, lampiviklo Kirkkonummella, 2 pikku-uikkua Espoossa ja ruokosirkkalintu Helsingissä. Lisäksi ilmoitettiin ainakin 7 haarahaukkaa, 6 viiriäistä, 4 turkinkyyhkyä ja 2 kirjosiipikäpylintua.

Saapa nähdä minkälaisia harvinaisuuksia kuuma kaakkoinen virtaus tuo lähiviikkoina Suomeen…

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 21-22

Isosirrejä kevätmuutolla. ©Micha Fager

Viimeiset kaksi viikkoa saatiin Etelä-Suomessa nauttia poikkeuksellisen korkeista lämpötiloista. Aurinko on paistanut lähes koko ajan, eikä sadetta olla kunnolla saatu moneen viikkoon. Lisäksi Suomenlahden vesi on korkeapaineen johdosta ollut hyvin alhaalla, mikä on tehnyt esimerkiksi ranta-alueista ja -lietteistä hyvin kuivia.

Kaikki Tringan alueella pesivät lintulajit on nyt havaittu, mutta esimerkiksi hyönteissyöjiä saapuu lisää vielä päivittäin. Kahden viikon jakson aikana havaittiin 5 keväälle uutta lajia; arokotka, keisarikotka, mustatiira, valkosiipitiira ja punakottarainen. Kokonaislajimäärä vuoden osalta on nyt 266 lajia.

Arktika huipentui loppuviikosta sepelhanhien päämuuttoon, Kirkkonummella niitä laskettiin 1.6. 13 000, ja 2.6. 19 000 yksilöä muutolla. Nyt arktikasta on jäljellä enää lähinnä viimeisten kahlaajien, kuten tundrakurmitsojen ja isosirrien rippeet. Kevään paras kahlaajamuutto nähtiin 27.5. Hangossa, kun kahlaajien (pääosin tundrakurmitsoja) kokonaissummaksi saatiin 6235. Komeita paikallisten lintujen lukumääriä ovat olleet mm. 9 laulavaa rastaskerttusta Vanhankaupunginlahdella ja 11 000 haahkaa Hangon lintuasemalla.

Harvinaisuuspuolella on ollut melko vilkasta. Jakson harvinaisin lintu, Suomen 10:s keisarikotka muutti sunnuntaina Espoosta Helsingin yli itään, saaden aikaan paniikkia ja kiikareiden tärinää monessa tarkkailupisteessä. Viikkoa aiemmin Kirkkonummella havaittiin arokotka. Hyvinkään Ridasjärveltä löytyi 7 valkosiipitiiran parvi, mikä on suurin Suomessa tavattu lukumäärä koskaan. Amerikanjääkuikkia ilmoitettiin ainakin kaksi yksilöä Kirkkonummelta ja Helsingistä, punapäänarskunaaras viihtyi päivän Espoon Laajalahdella, rantakurvi piipahti Kirkkonummella, ja punakottarainen löytyi Espoosta. Muita harvinaisuuksia olivat mm. 2 hrota-alalajin sepelhanhea, jääkuikka, niittysuohaukka, pikkukiljukotka, punajalkahaukka, lampiviklo, riuttatiira, 2 turturikyyhkyä ja 2 keltahemppoa.

Tringan lintutilannekatsaus, viikko 20

Komeita ja kuuluvasti laulavia pikkusieppoja (kuvassa) on saapunut jo runsaasti. Tiirasta löytyy tällä hetkellä ilmoituksia 120 yksilöstä. Kuva: Micha Fager

Viikolla havaittiin 9 vuodelle uutta lajia; sepelhanhi, viiriäinen, jänkäsirriäinen, pikkusirri, vesipääsky, kuhankeittäjä, kirjokerttu, mustaotsalepinkäinen ja viitasirkkalintu.

Tringan alueella kevätarktikan muuttosummat eivät ole kohonneet aivan huippulukemiin, mutta jotain on kuitenkin nähty. 16.5. Helsingissä laskettiin 66 000 muuttavaa vesilintua, pääosin alleja ja mustalintuja. Samana päivänä Kirkkonummelta ilmoitettiin 2716 muuttavaa kuikkaa. Valkoposkihanhille on saatu useina päivinä kymmenien tuhansien lintujen päiväsummia, korkeimmillaan 39 000 yksilöä Helsingistä. Seassa on mennyt jonkin verran tundra-, metsä- ja sepelhanhia. Sepelhanhien, isosirrien, suosirrien ja tundrakurmitsojen päämuutto on todennäköisesti odotettavissa lähipäiville.

Suurharvinaisuuksilta vältyttiin tällä viikolla, mutta pikkuharvinaisuuksia nähtiin sitäkin enemmän. Jakson harvinaisin lintu, mustaotsalepinkäinen, ilahdutti bongareita Helsingissä lauantaina. Lisäksi havaittiin mm. 3 kyhmyhaahkaa, viiriäinen, 2 jääkuikkaa, niittysuohaukka, 2 pikkukiljukotkaa, 5 punajalkahaukkaa, 4 leveäpyrstökihua, turturikyyhky, harjalintu ja 3 keltahemppoa.

Helsingin Vanhakaupunginlahden kiertolaskennoissa havaittiin peräti 6 laulavaa rastaskerttusta, 29 satakieltä ja 8 luhtakanaa. Vihdin Vanjärvellä oli viikolla paikallisena vielä 320 laulujoutsenta ja 150 tundrahanhea.

Tringan lintutilannekatsaus, viikko 19

Komeita jääkuikkia (kuvassa) nähtiin kuikkamuuton ohessa peräti 10 yksilöä. Kuva: Annika Forsten.

Lämpöaalto työntyi loppuviikosta Suomeen tuoden mukanaan kesäiset retkeilykelit. Lämmön ja hyvien itäisten virtausten johdosta esimerkiksi punavarpusia ja idänuunilintuja on saapunut poikkeuksellisen paljon ajankohtaan nähden, ja ensimmäiset laulavat viitakerttusetkin kuultiin viikonloppuna. Muita viikolla saapuneita lajeja olivat mm. iso-, kuovi- ja pulmussirri, pensassirkkalintu sekä lapinkirvinen.

Viikon aikana tehtiin ensihavainnot 15:stä keväälle uudesta lajista. Tringan alueella on havaittu tänä vuonna nyt yhteensä 252 luonnonvaraista lintulajia. Viime vuonna samalla päivämäärällä havaintoja oli 239 lajista, joten edellä mennään siis reilusti.

Arktika on päässyt hyvään vauhtiin. Mustalintuja on havaittu runsaasti yömuutolla, ja Kirkkonummella laskettiin lauantaiaamuna 27 800 muuttavaa yksilöä. Allien päämuutto on ehkä vielä tulossa, mutta niitäkin ynnättiin perjantaina jo 11 110. Kirkkonummella muutti lauantaina yhteensä 760 kuikkalintua, joista 479 määritettiin kuikiksi. Helsingissä 10.5. lasketut 551 muuttavaa pikkulokkia on Tringan uusi kevätennätys. Myös arktisten valkoposkihanhien kevätmuutto on käynnistynyt.

Harvinaisuuksistakin päästiin viikolla nauttimaan. Kirkkonummella muutti amerikanjääkuikka, pikkukiljukotkan matkaa seurattiin Espoosta pääkaupunkiseudun yli itään, Espoosta löytyi kevään toinen laulava tulipäähippiäinen, Hangossa rantahiekalla tepasteli nummikirvinen, ja Kirkkonummelta ilmoitettiin mäntysirkku. Muita pikkukivoja olivat mm. punakaulahanhi, kyhmyhaahka, 10 jääkuikkaa, 4 niittysuohaukkaa, 5 punajalkahaukkaa, riuttatiira, turturikyyhky ja 2 keltahemppoa.

Tringan lintutilannekatsaus, viikko 18

Ensimmäiset mehiläishaukat (kuvassa) ovat saapuneet. Kesä tulee! ©Micha Fager.

Keväälle uusia lajeja havaittiin viime viikon aikana peräti 26. Kesän lähestymisestä kertovat ensihavainnot esimerkiksi ruisrääkästä, tervapääskystä, satakielestä, kultarinnasta ja lehtokertusta.

Kevätarktika alkaa olla nyt kiihkeimmillään. Tälle ja seuraavalle viikolle on todennäköisesti odotettavissa kuikkien, allien, mustalintujen ja valkoposkihanhien päämuutot. Lähipäivinä kannattaa siis suunnata niemien kärkiin ja ulkosaariin seuraamaan kymmenien- tai jopa satojentuhansien lintujen massamuuttoa matkallaan Siperian pesimäpaikoille. Sunnuntaina Kirkkonummella laskettiin jo lähes 17 000 muuttavaa mustalintua, ja Helsingissä lauantaina 424 kuikkalintua matkalla itään. Allihaahkojen päämuutto ajoittui viime viikonlopulle, kun Kirkkonummella havaittiin lauantaina mukavat 178 yksilöä.

Suurista paikallisista kerääntymistä mainitsemisen arvoisia voisivat olla 60 härkälintua Kirkkonummelta, Siuntiossa lasketut 1400 kapustarintaa, 300 suokukkoa Mäntsälästä ja 21 leppälintua Hangosta.

Viikon harvinaisuuksiin kuului mm. Kirkkonummelta löytynyt laulava tulipäähippiäinen, joka on pitänyt reviiriä nyt jo muutaman päivän ajan. Sepelsiepot löytyivät Helsingistä ja Kirkkonummelta, lyhytvarvaskiuru nähtiin Hangossa ja Espoossa muutti rantakurvi. Lisäksi havaittiin 2 kyhmyhaahkaa, jääkuikka, 2 pikku-uikkua, 2 niittysuohaukkaa, punajalkahaukka, lampiviklo, heinäkurppa, pikkukajava, kuningaskalastaja, 2 harjalintua, virtavästäräkki, 2 nokivarista, 6 keltahemppoa ja keväällä hyvin harvalukuinen pohjansirkku.

Tringan lintutilannekatsaus, viikko 17

Kevään ensimmäinen harjalintu (kuvassa eri yksilö) saapui Kirkkonummen Rönnskärille sunnuntaina. Kuva: Micha Fager

Viikon aikana saapui Tringan alueelle 14 keväälle uutta lajia. Samalla ohitettiin tämän vuoden osalta 200 lajin rajapyykki, kokonaislajimäärän ollessa nyt 211. Ensimmäiset kukkuvat käet on kuultu, ja hyönteissyöjistä mm. pajulintuja, kirjosieppoja ja ruokokerttusia on havaittu jo monella paikalla.

Muuttorintamalla on ollut melko rauhallista, kevätarktikasta on nähty lähinnä vasta mustalintujen, pilkkasiipien ja kuikkien etujoukkoja. 23.4. havaittiin useilla paikoilla hienoa kuovimuuttoa, Kirkkonummen Porkkalassa laskettiin tällöin 1041 muuttavaa kuovia. Samana päivänä Hangosta ilmoitettiin hienot 457 muuttavaa pilkkasiipeä.

Viikon kovin harvinaisuus oli tiistai-iltana muutaman tunnin Espoossa viipynyt Tringan alueen kolmas ja Suomen 12. yöhaikara. Viimeksi yöhaikara on havaittu Tringan alueella yli 40 vuotta sitten, Hangossa 1977. Kirkkonummelta löytyi sepelsieppokoiras ja harjalintu, Espoossa nähtiin virtavästäräkki, Hangossa keltahemppo, ja ruokosirkkalintu kuultiin Raaseporissa ja Helsingissä. Viikolla havaittiin myös mm. leveäpyrstökihu, kattohaikara, 2 haarahaukkaa, 3 arosuohaukkaa, 6 muuttohaukkaa, turkinkyyhky, 2 sitruunavästäräkkiä ja ainakin 6 pussitiaista. Ennätyksellinen 6 mustapyrstökuirin parvi viihtyi Espoossa pari päivää.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 15-16

Käenpiikoja (kuvassa) saapui viime viikolla muutamia yksilöitä. ©Micha Fager

Kevät etenee kovaa vauhtia. Yöpakkasten päätyttyä lumet sulivat Etelä-Suomesta vain muutamassa päivässä, ja suurin osa Uudenmaan sisälahdista ja järvistä on jo menettänyt jääpeitteensä. Loputtomalta tuntuneen talven jälkeen on taas päästy lintumaailman kiireisimpään aikaan, ja Tringan alueen lintuharrastuksen “hotspotit” täyttyvät nyt sekä linnuista että innokkaista harrastajista.

Kahden viimeisen viikon aikana Tringan alueelle saatiin 29 keväälle uutta lajia. Useiden vesilintulajien ja kahlaajien määrä moninkertaistui viime viikon aikana, ja lämpiminä öinä hyönteissyöjälintuja saapuu koko ajan lisää. Monien tuttujen lajien, kuten joutsenten, kurkien, metsähanhien, silkkiuikkujen ja töyhtöhyyppien näkyvä kevätmuutto alkaa olla jo ohi, mutta kaikkia näitä voi havaita vielä suurina kerääntyminä parhailla levähdyspaikoilla odottelemassa pohjoisen lumien sulamista.

Nurmijärven Lepsämästä ilmoitettiin 14.4. peräti 18 800 metsähanhea, mikä on määritettyjen metsähanhien suurin Suomessa koskaan havaittu paikallinen kerääntymä. Tringan alueen ulkopuolelta on tosin tänä keväänä ilmoitettu yli 20 000 määrittämättömän harmaahanhen kerääntymiä Orimattilasta ja Kouvolasta.

Jakson harvinaisimpia lintuja olivat kahdella paikalla havaitut punapäänarskut; pariskunta Hangossa, ja naaras Nurmijärvellä. Espoossa nähtiin virtavästäräkki ja Helsingissä pussitiainen. Helsingin komea mandariinisorsakoiras on kerännyt runsaan bongariyleisön. Mandariinisorsa on alunperin aasialainen laji, joka on aikoinaan tuotu tarhalinnuksi Eurooppaan. Osa linnuista on karannut ja villiintynyt, ja Suomessa tavattavat mandariinisorsat ovat useimmiten tästä villiintyneestä puistoissa elävästä populaatiosta peräisin olevia harhailijoita. Muista kivoista lajeista havaittiin mm. lyhytnokkahanhia vähintään 33, jalohaikaroita 11, kattohaikaroita 3, haarahaukkoja 10-15, arosuohaukkoja 6, muuttohaukkoja 8, mustapyrstökuireja 5, yksi turkinkyyhky, sepelrastaita ainakin 45, mustaleppälintuja 14 ja yksi kirjosiipikäpylintu (yksilöiden minimimääriä).

Loppukevään ajan Tringan lintutilannekatsaus ilmestyy viikon välein.