Tringan lintutilannekatsaus, toukokuun loppu

Pensassirkkalintu. Kuva: Micha Fager

Kevätarktika alkaa olla ohi. Jäljellä on enää lähinnä viimeiset tundrakurmitsa- ja isosirriparvet. Hyönteissyöjiä saapuu öisin runsaasti lisää vielä pitkälle kesäkuun puolelle saakka. Viimeisimpiä saapujia olivat vesipääsky, jänkäsirriäinen, kuhankeittäjä, viitasirkkalintu ja kirjokerttu.

Valkoposkihanhilla ei nähty tänä vuonna Suomessa massapäivää, parhaina päivinä laskettiin vain joitain kymmeniä tuhansia. Sepelhanhia sen sijaan näkyi oikein mukavasti erityisesti 24.-25.5., suurimpana summana Inkoon Sommarnilla 24.5. lasketut 108 000 muuttavaa yksilöä. Kuikkalintujen suurin ilmoitettu määrä oli 2223 muuttavaa yksilöä 23.5.

Arktisia kahlaajia näkyi kivasti: parhaana päivänä (27.5.) Porkkalassa laskettiin yli 10 000 muuttavaa isoa kahlaajaa, joista valtaosa oli tundrakurmitsoja. Kahlaajia näkyi muutenkin hyvin: suuria paikalliskerääntymiä olivat mm. 91 jänkäsirriäistä Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 44 lapinsirriä Espoon Laajalahdella ja 10 pulmussirriä Kirkkonummen Lökhällarnalla. 

Muita hyviä muuttosummia jaksolla olivat mm. 37 merikihua, 9 etelänkiislaa ja 33 mehiläishaukkaa Porkkalassa sekä 404 pikkukäpylintua Haliaksella. Hyönteissyöjien muutto on nähtävissä parhaiten saarissa ja niemissä. Mainittakkoon hyvistä hysysummista 51 harmaasieppoa ja 17 kultarintaa Haliaksella sekä 40 hernekerttua, 200 pajulintua ja 20 punavarpusta Mäkiluodossa. 

Jakson harvinaisin lintu oli 19.5. Hangon lintuasemalla rengastettu Suomen kolmas hemprichii-alalajin sepeltasku. Samana päivänä Haliaksella muutti myös mehiläissyöjä länteen. Porkkalassa muutti mustahaikara, Helsingistä ja Inkoosta löytyivät pikkuhuitit, Lohjalta ja Helsingistä tulipäähippiäiset ja Helsingissä ja Hangossa nähtiin mustaotsalepinkäiset.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. mandariinisorsa, 4 jääkuikkaa, 3 isohaarahaukkaa, 2 kiljukotkaa, pikkukiljukotka, 2 punajalkahaukkaa, 2 avosettia, 5 lampivikloa, 4 riuttatiiraa, aroharmaalokki, turturikyyhky, harjalintu ja 10 keltahemppoa. Kattohaikaroita ja leveäpyrstökihuja nähtiin tänä keväänä melko heikosti.

Tringan lintutilannekatsaus, toukokuun puoliväli

Leppälintu. Kuva: Micha Fager.

Kevät edistyy, ja uusia lajeja saapuu Suomeen lähes joka päivä. Ajankohtaisista ”pitkänmatkalaisista” harmaasieppo, tervapääsky, lehtokerttu, rytikerttunen, pikkulepinkäinen, pikkusieppo ja ruisrääkkä ovat saavuttaneet Suomen edellisen katsauksen jälkeen.

Myös arktika on alkanut varsin näyttävästi. Valkoposkihanhia on painellut itäisiin suuntiin isoja parvia lähes päivittäin. Toukokuun kahdeksantena, iltapäivästä alkaen, nähtiin kuitenkin näin aikaiseksi ajankohdaksi poikkeuksellisen suuri arktikailta. Esimerkiksi Helsingin Skatanniemestä kirjattiin kuuden tunnin aikana yli 35 000 muuttavaa hanhea. Muista jakson hyvistä muuttosummista mainittakoon 80 000 mustalintua Sipoon Eestiluodolla, 351 kuikkaa Kirkkonummen Rönnskärillä, 1 836 punakuiria Porkkalan kärjessä ja 201 suokukkoa Helsingin Lauttasaaressa. Arktikan voimistumisesta kertoo myös muutama jääkuikkahavainto mereltä.

Jakson kovimmat rarit lienevät Hangossa havaitut ruostepääsky ja rusorintakerttu, joista viimeksi mainittu on viihtynyt eräässä saaressa jo viikon. Myös useampi mandariinisorsa, avosetti, punajalkahaukka, mustahaikara, tulipäähippiäinen, niittysuohaukka, lampiviklo, haara- ja isohaarahaukka, keltahemppo ja yksi pikkukiljukotka on havaittu aivan hiljattain Tringan alueella. Kirkkonummen Rönnskärillä havaittiin paikallisena naaras sepelsieppo.

Kevään edistymisestä kertovat myös allit, tai oikeastaan niiden väheneminen pesimäseuduille siirtymisen takia. Samoin jaksolla lisääntyivät myös mm. leveäpyrstökihu- ja kattohaikarahavainnot.

Tringan lintutilannekatsaus, huhtikuun loppu ja toukokuun alku

Pensastasku. Kuva: Micha Fager.

Koleat säät ja heikot muuttovirtaukset hellittivät vappuna, jolloin hyönteissyöjiäkin rynnisti viimein Suomeen. Viimeisimpiä saapujia ovat olleet mm. luhtahuitti, mustaviklo, käki, satakieli, sirittäjä, pajulintu, herne- ja pensaskerttu sekä kelta- ja sitruunavästäräkki. 

Jaksolla laskettiin useita hienoja muuttoja. Mainittakoon parhaista 230 muuttavaa lapasotkaa Haliaksella, 11 015 mustalintua Kirkkonummen Mäkiluodossa, 68 piekanaa Porkkalassa, 16 tuulihaukkaa Haliaksella, 551 kuovia Porkkalassa ja 28 metsävikloa Espoon Soukassa. Kurjet muuttivat tänä keväänä ripotellen: kuun puolivälin tienoilla ynnättiin useana päivänä yli 2000 linnun muuttoja, suurimpana summana 5200 lintua Haliaksella 22.4.

Komeita kerääntymiä olivat mm. 15 000 allia Kirkkonummen Mäkiluodossa, 570 tavia Lohjan Hyvelänjärvellä, 244 kuovia Kirkkonummen Järsössä, 207 kapustarintaa Vihdin Vanjärvellä, 520 punarintaa Hangon lintuasemalla ja 1100 punakylkirastasta Espoon Koskelossa.

Kevään tähän asti kovin rariteetti oli Helsingistä löytynyt Tringan alueen kolmas arotasku. Edellisestä havainnosta oli kulunut jo 24 vuotta. Hyvin bongattuja lintuja ovat olleet myös Tuusulassa viihtyneet 2 renkaatonta kiljuhanhea, sekä nuori että vanha lintu. Muita parempia harvinaisuuksia jaksolla olivat amerikanjääkuikka Kirkkonummella, pikkuhuitti Lohjalla, mustanmerenlokki Vihdissä ja tulipäähippiäiset Helsingissä (2 yksilöä) ja Inkoossa (1).

Arosuohaukkojen esiintyminen on ollut tänä keväänä koko maassa runsasta. Tringan alueelta ilmoitettiin jaksolta Tiiraan 57 lintua, tosin jotkin havainnot koskevat samoja yksilöitä. Allihaahkojen päämuutto ajoittui vappuun ja lintuja nähtiin tänä vuonna taas hieman paremmin: Haliaksella laskettiin 40 paikallisen linnun parvi ja Porkkalassa 31 paikallisen linnun lisäksi myös joitakin kymmeniä muuttavia. Myös sepelrastaita havaittiin mukavan paljon, yli parikymmentä eri yksilöä. 

Tringan lintutilannekatsaus, huhtikuun alku

Liejukana. Kuva: Micha Fager

Meininki luonnossa alkaa vaikuttamaan jo varsin keväiseltä! Hyvien säävirtausten takia lintujen muutto on ollut oikein laadukasta ja näkyvää. Ensimmäiset kahlaajajoukot (pikkutylli, metsä-, valko-, ja punajalkaviklo) ovat saapuneet, ja onpa ensimmäiset haarapääskytkin jo nähty Suomessa. Nyt koittaa kuitenkin taas hetkeksi muutama välipäivä, kun tuuli kääntyy pohjoiseen ja sateita tulee paljon.

Jakson selvästi suurin muuttosumma oli Kirkkonummella Porkkalan kärjestä 10.4. ilmoitetut 22 650 muuttavaa peippoa. Haahkojen päämuutto sijoittui hienosti kuun alkupäiville, parhaana päiväsummana Hangon lintuasemalta laskettiin 2.4. lähes 7 000 muuttavaa ja noin 1 800 paikallista haahkaa. Porkkalassa 7.4. lasketut 293 muuttavaa jouhisorsaa on Tringan alueen toiseksi suurin kevätmuuttosumma. Sepelkyyhkyjä ja vihervarpusia on useinakin päivinä muuttanut muutamia tuhansia. Myöhemmin jakson aikana myös kurkia alkoi liikehtimään hyvin. Päämuutto saattaa olla vielä edessä, vaikka Raaseporin ja Hangon suunnalla päästiin jakson parhaina päivinä määrässä jo yli kahdentuhannen.

Paikalliset metsä- ja tundrahanhimäärät kasvoivat jaksolla hieman entisestään. Vihdin Vanjärveltä on laskettu noin 6000 paikallista anser-hanhea ja Hyvinkään Ridasjärveltä noin 7000. Hanhijoukoissa voi nähdä myös yksittäisiä lyhytnokkahanhia.

Mitään superraria ei tälle jaksolle sattunut, parhaina lajeina nähtiin amerinkantavi sekä Vihdin Vanjärvellä että Lohjan Pusulanjärvellä ja tulipäähippiäinen Espoon Suomenojalla. Vuoden ensimmäinen kiljukotka muutti 11.4. Kirkkonummella ja isohaarahaukkoja havaittiin jaksolla muutama. Porkkalassa on nähty useitakin kyhmyhaahkoja lisää tälle keväälle. Eri puolilla Uuttamaata on nähty useita pikkujoutsenia, mustaleppälintuja ja lyhytnokkahanhia. Jalohaikarahavaintojakin on tehty yhä enenevissä määrin.

Tringan lintutilannekatsaus, maaliskuun loppupuoli


Kuvassa harmaasorsapariskunta ©Micha Fager.

Kevät otti jaksolla jälleen harppauksen eteenpäin. Viimeisimpiä uusia saapujia ovat olleet mm. jouhisorsa, heinätavi, silkkiuikku, ruskosuohaukka, meriharakka, niittykirvinen ja mustaleppälintu. Tämän viikon muutto on todennäköisesti pysähdyksissä kylmän sään ja vastatuulen takia.

Harmaahanhien eli anserien massat muuttivat maaliskuun aikana. Suurin muutto laskettiin 19.3., kun Espoon Soukassa muutti yli 6000 anseria. Hangon lintuaseman hienoja muuttoja edustivat mm. 3875 muuttavaa haahkaa, 60 pilkkasiipeä, 197 kurkea ja 15 kangaskiurua. Muista mukavista muuttosummista mainittakoon 1100 sepelkyyhkyä ja 161 mustarastasta Espoossa sekä 12 vuorihemppoa Kirkkonummella. 

Metsä- ja tundrahanhikerääntymät ovat tänäkin vuonna kasvaneet suuriksi. Enimmillään Vihdin Vanjärvellä laskettiin 5800 anseria. Hyvistä kerääntymistä mainittakoon myös 420 laulujoutsenta Karkkilan Alimmaisessa, 90 tavia Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 150 harmaahaikaraa Inkoon Kopparnäsissä ja 208 merisirriä luodolla Tammisaaren ulkosaaristossa.

Jakson harvinaisin lintu oli Vihdin Vanjärveltä löytynyt amerikantavi. Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella 22.3. muuttanut huippuaikainen kattohaikara paransi Tringan saapumisennätystä kahdeksalla päivällä. Isohaarahaukkoja on ilmoitettu pitkin maaliskuuta peräti yhdeksästä eri Tringan alueen kunnasta, todennäköisesti kyse on muutamasta (3-4) ympäri Suomea seikkailevasta yksilöstä. 

Muita harvinaisuuksia olivat 5 kyhmyhaahkaa, 2 jääkuikkaa, 2 pikku-uikkua, pikkukajava ja 2 tunturikiurua. Lyhytnokkahanhi ja pikkujoutsen esiintyivät runsaana, molempia havaittiin kymmenittäin. Jalohaikaroita ilmoitettiin kymmenkunta.

Tringan lintutilannekatsaus: helmikuun loppu – maaliskuun alku

Metsähanhi. Kuva: Matti Rekilä

Kevään saapuvat muuttolinnut ovat edelleen aikataulua reippaasti edellä. Viime katsauksen jälkeen on Tringan alueella nähty esimerkiksi kevään ensimmäiset tyllit, tundrahanhet, lapinsirkut ja valkoposkihanhet. 

Tässä vaiheessa aikaista kevättä on osunut kohdalle jo muutama oikein hyvä muuttopäivä. Toistaiseksi parhaana massapäivänä voidaan pitää maaliskuun kuudetta päivää, jolloin satoja metsähanhia, töyhtöhyyppiä ja kiuruja rynnisti Suomeen, valtaosa Porkkalan ”johtolinjaa” pitkin.

Harvinaisuusosastolla on yllättävän vähän mainittavaa. Nokivaris viihtyy edelleen Vanhankaupunginlahden alueella Helsingissä ja samalla alueella nähtiin 27.2. mustakaularastas. Maininnan ansaitsevat myös Vihdissä hanhien sekaparvessa paikallisena oleskellut lyhytnokkahanhi ja Mäntsälästä löytynyt lapintiainen.

Ensimmäisten vesilintujen ja hanhien hyviä kerääntymiä löytyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon pelloilta ja lahdilta. Porkkalan merialueillekin on saapunut jo keväisen suuret määrät alleja (muutama tuhat). Muutamia pikkujoutsenia on nähty paikallisena Helsingissä, Kirkkonummella, Hangossa ja Raaseporissa. Ensimmäiset yksittäiset punasotkat ja kurjet on myös nähty. Meilahden kulorastaskin on saanut useita lajitovereita kaveriksi etelämpää maastoon. Nyt jos koskaan kannattaa lähteä retkelle, uusia lajeja saapunee rytinällä Suomeen lähipäivinä!

Tringan lintutilannekatsaus – helmikuu

Tukkakoskelo. Kuva: Micha Fager

Lintutilannekatsaukset palaavat talvitauolta!

Etelä-Suomeen ei olla tänä talvena saatu laisinkaan lunta. Niinpä monet viivyttelijät ovat löytäneet ravintoa ja selvinneet talven läpi hyvävoimaisina. Talvesta kertoo paljon se, että espoolainen mustarastaspariskunta päätti laittaa kaikki ennätykset uusiksi ja pesi onnistuneesti keskellä talvea, saaden poikaset lentokykyisiksi helmikuun alkupuolella.

Myös lintujen kevätmuutto on alkanut tänä vuonna ennätysaikaisin. Haahkoja, merimetsoja, töyhtöhyyppiä, uuttu- ja sepelkyyhkyjä sekä kiuruja on nähty jo kymmenittäin, merihanhia ainakin 15 ja metsähanhiakin muutamia. Ristisorsa sivusi Tringan saapumisennätystä ilmaantumalla Hankoon 23.2.

Harvinaisuuksista isohaarahaukka on liikkunut vuodenvaihteen jälkeen Varsinais-Suomen ja Uudenmaan väliä, näyttäytyen useina päivinä Kirkkonummella ja Vihdissä. Viimeisin havainto Tringan alueelta samasta yksilöstä saatiin 12.2. Siuntiosta. Porkkalassa uiskenteli jääkuikka helmikuun puoliväliin asti ja Viikissä on talvehtinut nokivaris, joka viihtyy edelleen paikalla. Hangossa havaittiin virtavästäräkki, joka kenties on saapunut lounaisten tuulten mukana.

Merenlahdet ja isommat järvet ovat säilyneet talven läpi lähes täysin sulina, joten vesilintuja on havaittu helmikuussa poikkeuksellisen runsaasti ajankohtaan nähden. Esimerkiksi Lohjan Savijärvellä laskettiin helmikuun alussa 53 kanadanhanhea ja Tammisaaren Stadsfjärdenillä 50 nokikanaa. Muita hyviä lintukerääntymiä olivat mm. 82 tukkakoskeloa Hangossa, 6 hiirihaukkaa ja 5 maakotkaa Espoossa, huimat 11 piekanaa Hyvinkäällä sekä 150 kottaraista ja 31 pajusirkkua Viikissä. Syksyllä vaeltaneita kirjosiipikäpylintuja on talvehtinyt mukavasti Uudellamaalla, suurimpina parvina 7 yksilöä Helsingissä Malmilla ja Eirassa.

Harvinaisia talvehtijoita olivat mm. metsähanhi Lohjalla, suopöllö Vihdissä ja tiltaltti Hangossa. Pikkukivojen lista on ollut muutenkin helmikuussa harvinaisen pitkä: harmaasorsa, punasotka, 2 pikku-uikkua, sinisuohaukka, pikkulokki, isolokki, 3 niittykirvistä, 2 luotokirvistä, 5 västäräkkiä, rautiainen, 3 laulurastasta, 3 kulorastasta, mustapääkerttu ja 4 tunturikiurua…

Tringan lintutilannekatsaus: syyskuun loppu – lokakuun alku

Valkoselkätikka. Kuva: Micha Fager

Suurin osa kurjista, sepelkyyhkyistä, peipoista ja hyönteissyöjistä on lähtenyt. Lokakuussa etelärannikolle saapuu enenevissä määrin esimerkiksi tilhiä, punatulkkuja ja rastaita. Syksyn etenemisestä kertoo myös muutaman päivän sisällä tehdyt havainnot ensimmäisistä hiiripöllöistä.

Tänä syksynä käynnissä on ollut mukavaa vaellusta ainakin tikoilla, pähkinänakkeleilla ja närhillä. Jaksolla Hangon lintuaseman suurimpia päiväsummia edustivat 12 muuttavaa palokärkeä, 15 pikkutikkaa, 5 pohjantikkaa ja 5 valkoselkätikkaa. Nakkeleiden isoimmat päiväsummat olivat 6 yksilöä, ja närhien huippumuuttona peräti 1218 yksilöä. 

Muista komeista muutoista mainittakoon 37 800 hanhea Helsingistä (pääosin valkoposkia), 18 muuttavaa merikotkaa Haliakselta, 360 hiirihaukkaa Helsingistä, 26 maakotkaa Kirkkonummelta, 15 300 sepelkyyhkyä ja 110 kulorastasta Helsingistä, 140 hömötiaista Haliakselta, 8 isolepinkäistä Espoosta ja 140 pajusirkkua Raaseporista.

Suuria yksilökerääntymiä edustivat mm. 40 000 valkoposkihanhea Tuusulan Rantamossa, 1500 haapanaa ja 665 harmaasorsaa Espoon Matalajärvellä, 31 tiltalttia Lauttasaaressa ja 6000 järripeippoa Tuusulan Rantamossa.

Jakson harvinaisin lintu oli Helsingin ja Espoon rajalla Talissa piipahtanut sininärhi. Edellisestä sininärhihavainnosta Tringan alueella oli kulunut peräti 32 vuotta. Muita harvinaisuuksia olivat mm. arokotka Espoossa, ainakin 2 eri mandariinisorsakoirasta Vantaalla ja Helsingissä, turturikyyhky Hangossa, harjalintu Helsingissä sekä 4 punajalkahaukkaa, 6 kuningaskalastajaa, 2 isokirvistä ja 3 virtavästäräkkiä.

Fenologisesti kiinnostavia havaintoja olivat esimerkiksi kuhankeittäjä Hangossa 30. syyskuuta ja lokakuun puolella havaitut käki Kirkkonummella sekä liro Helsingissä.

Kirjosiipikäpylinnuista on tehty tavanomaiseen syksyyn verrattuna keskimääräistä enemmän havaintoja. Myös taigauunilintu on ollut jälleen kohtalaisen runsas.

Tringan lintutilannekatsaus, elokuun loppu – syyskuun puoliväli

Taigauunilintu. Kuva: Micha Fager

Etelän puoleiset tuulet ehtivät puhaltaa pari viikkoa jarruttaen muuttoa. Viime viikonloppuna tuuli kääntyi viimein pohjoisen puolelle, ja muuttotulppa pääsi purkautumaan. Viime lauantaina Helsingissä laskettiin iltapainotteisesti muutolla yli 6000 kurkea. Maanantaina puolestaan ilmoitettiin sekä Espoosta että Helsingistä yli 4000 kurkea. Lähipäivinä Suomesta poistunee runsaasti lintuja pohjoistuulen avittamina.

25.8. Haliaksella laskettiin uusi metsäkirvisten suomenennätysmuutto, yli 21 000 yksilöä. Muita komeita muuttoja edustivat jaksolla mm. 384 jouhisorsaa Kirkkonummella, 253 mehiläishaukkaa ja 32 sinisuohaukkaa Hangossa, vajaat 600 varpushaukkaa ja 53 tuulihaukkaa Haliaksella, 36 palokärkeä Haliaksella, 1086 keltavästäräkkiä Kirkkonummella sekä noin 17500 peippoa ja 8800 vihervarpusta Haliaksella.

Hyviä paikalliskerääntymiä olivat mm. 620 haapanaa Espoon Laajalahdella, 548 harmaasorsaa Espoon Matalajärvellä, 1470 tavia Laajalahdella, 488 töyhtöhyyppää Viikissä, 110 taivaanvuohta Laajalahdella, 920 västäräkkiä, 60 pensastaskua ja 47 kivitaskua Viikissä sekä 340 hemppoa Helsingin Niskalassa.

Punajalkahaukkojen invaasio Baltiasta alkoi elokuun puolella, ja muutamassa päivässä Tringankin alueella tehtiin lajista kymmeniä havaintoja. Tämän jälkeen punajalkahaukkoja löytyi parin viikon ajan lähinnä paikallisina peltoaukeilta ympäri Etelä-Suomea, mutta nyt paras aika näyttää olevan ohi. Viimeisen 20 päivän ajalta Tringan alueelta on ilmoitettu Tiiraan peräti 428 punajalkahaukkaa, mutta näistä suuri osa koskee samoja yksilöitä.

Elokuun lopun harvinaisimmat lajit olivat pari päivää Vantaalla viipynyt arokotka sekä Espoossa ja Helsingissä muuttanut fulvescens-värimuodon kiljukotka. Syyskuun harvinaisuuskavalkadia ovat tähän mennessä edustaneet mm. arohiirihaukka Raaseporissa, 2 mustahaikaraa Espoossa ja palsasirri Haliaksella.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. mandariinisorsa, 5 niittysuohaukkaa, pikkukiljukotka, harjalintu, 2 virtavästäräkkiä, pussitiainen ja nokivaris.

Tringan alueen syksyn ensimmäiset taigauunilinnut havaittiin eilen Helsingissä ja Hangossa. Vuoden paras harvinaisuusaika alkaa olla nyt käsillä, joten muitakin itäisiä vieraita on lähiaikoina odotettavissa.


Tringan lintutilannekatsaus: heinäkuun puoliväli – elokuun alkupuoli

Kirjosiipikäpylintu ©Micha Fager


Lintumaailmassa alkaa olla syksyn tuntua. Keltavästäräkkien ja metsäkirvisten ääniä alkaa kuulumaan taivaalta enenevissä määrin, ja hyönteissyöjälintujen parvia voi nähdä puskissa pyörimässä. Myös päiväpetolintujen, kuten varpus- tuuli- ja mehiläishaukkojen muutto kiihtyy pikku hiljaa.

Arktisia kahlaajia on havaittu ajankohtaan nähden todella vähän. Korkeapaineen johdosta muuttokelit ovat olleet “liian hyvät”, jolloin kahlaajat ovat todennäköisesti lentäneet korkealla Suomen yli pysähtymättä rannoille levähtämään. 

Suuria kerääntymiä jaksolla edustivat mm. 288 harmaasorsaa Espoon Suomenojalla ja 180 Laajalahdella, yli 18 000 haahkaa Haliaksella, 2600 merimetsoa Siuntion Isolla Haahkaluodolla, 23 pikkutylliä Viikissä, 300 liroa Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 108 taivaanvuohta Viikissä, 50 räyskää Laajalahdella, 20 kivitaskua Mäntsälän Kapulissa ja 5000 kottaraisen yöpymisparvi Viikissä.

Muuttosummilla ei kesän aikana yleensä hurjastella, mutta jotain nähtiin kuitenkin. Hangon lintuasemalla laskettiin parhaina päiväsummina mm. 211 muuttavaa mustalintua, 136 harmaahaikaraa ja 91 ruokkia. Santahaminassa ynnättiin 51 muuttavaa kuovia, ja Inkoossa 280 pikkukäpylintua.

Jakson harvinaisimmat linnut olivat Lohjalla havaittu isohaarahaukka ja Espoossa muuttanut mustahaikara. Riuttatiiroja havaittiin mukavasti, ainakin 15 yksilöä. Pikkukivoista mainittakoon pikku-uikku, 2 kuningaskalastajaa, virtavästäräkki, keltahemppo ja 7 aroharmaalokkia.

Kirjosiipikäpylinnuilla on viime viikkoina ollut käynnissä vaellusliikehdintää, joka on yltänyt etelärannikolle asti. Tringan alueelta ilmoitettiin jaksolla yli 50 “kirjoloxiaa”. Myös jalohaikaroita on saapunut Baltiasta elokuulle tyypillisesti mukavan runsaasti, ja Espoon Laajalahdelta ilmoitettiinkin Tringan alueen ennätysmäärä, 24 lintua.

Tringan lintutilannekatsaus: kesäkuun puoliväli – heinäkuun alkupuoli

Kuvassa lapintiira ©Micha Fager.

Monilla lajeilla on käynnissä toinen pesintä, ja lintujen poikasia on nyt runsaasti maastossa liikkeellä. Parhaille kosteikkoalueille kerääntyy vesilintukoiraita suuriksi parviksi kesää viettämään. Kahlaajien syysmuutto on ollut käynnissä jo loppukeväästä asti, ja jatkuu tasaisena läpi kesän.

Jaksolla komeita kerääntymiä olivat mm. 12000 haahkaa Haliaksella, 262 harmaasorsaa ja 71 punasotkaa Suomenojalla, 101 silkkiuikkua Espoon Matalajärvellä, 31 mustakurkku-uikkua Lohjan Kunnarlassa, 121 harmaahaikaraa Viikissä, 110 riskilää Helsingin Koirasaaressa sekä 36 mustavikloa ja 1370 kottaraista Viikissä.

Heinäkuussa on mahdollista havaita myös lintujen näkyvää muuttoa. Inkoon Sadelnilla laskettiin 165 muuttavaa tai kiertelevää ruokkia, Hangon lintuasemalta 50 isokäpylintua ja Espoon Laajalahdella 255 liroa (195m, 60p).

Kesäkauden hiljaiselosta huolimatta harvinaisuuksista kiinnostuneilla on riittänyt bongattavaa. Jakson kovimpia rariteetteja edustivat rantakurvi Hangossa, tulipäähippiäinen Lohjalla, pikkukultarinnat Helsingissä ja Tuusulassa sekä lapinuunilintu Kirkkonummella. Lisäksi havaittiin mm. 2 kyhmyhaahkaa, pikku-uikku, 4 viiriäistä, 2 pikkukiljukotkaa, punajalkahaukka, avosetti, 2 lampivikloa, 9 riuttatiiraa, pikkutiira, englanninvästäräkki, 2 virtavästäräkkiä ja 3 keltahemppoa. 

Vuodenaikaan nähden kiinnostavia lajeja olivat mm. uivelo ja 3 kapustarintaa. Espoossa 1.7. nähdyt 2 nuorta mustapyrstökuiria olivat kaikkien aikojen aikaisimmat nuoret linnut Tringan alueella.

Tringan lintutilannekatsaus – toukokuun loppupuoli – kesäkuun alku

Punavarpunen. Kuva: Micha Fager

Edellisestä katsauksesta onkin jo kolmisen viikkoa, ja paljon on ehtinyt välissä tapahtua.

Osalla hyönteissyöjälinnuista kevätmuutto on vielä kesken, mutta samanaikaisesti jotkin kahlaajat, kuten metsä- ja mustaviklonaaraat aloittelevat jo syysmuuttoa etelään. Myös esimerkiksi haahka-, telkkä- ja koskelokoiraita muuttaa Itämerellä lounaaseen sulkimaan kesäksi.

Valkoposkihanhien muuttohuippu nähtiin 22.5., kun Helsingissä laskettiin 44 000 muuttavaa yksilöä iltapainotteisesti. Edelliskeväiden hurjiin valkoposkien päiväsummiin ei tänä vuonna päästy, sillä hanhien muutto jakautui usealle päivälle. Sepelhanhilta sen sijaan nähtiin 25.5. hieno näytös, kun sankan sumun hälvettyä Lauttasaaressa muutti muutamassa tunnissa 30 000 yksilöä. Tällöin suurimmassa parvessa laskettiin olleen 17 000 lintua. Mustalintujen ja allien arktinen muutto jäi tänä vuonna Tringan alueella vaisuksi, suurimpana allilukuna 15 000 muuttavaa Kirkkonummen Mäkiluodossa. Kevään suurin kuikkalintusumma ilmoitettiin Mäkiluodosta 19.5., jolloin muutti noin 2200 gaviaa.

30.5. etelärannikolla havainnoitiin hienoa isojen kahlaajien muuttoa. Kahlaajien yhteissumma kohosi Porkkalassa tällöin yli 22000:een. Vastaaviin summiin ei olla päästy moniin vuosiin. Mäkiluodosta määritettiin lajilleen yli 6000 tundrakurmitsaa ja 1200 isosirriä. Mainittakoon jakson hyvistä muutoista vielä Viikissä muuttaneet 41 mehiläishaukkaa ja Mäkiluodon 11 etelänkiislaa.

Jakson hyviä paikallissummia olivat mm. 15 nuolihaukkaa Vihdin Vanjärvellä, 7 luhtahuittia Lohjan Koisjärvellä, 8 ruisrääkkää Kirkkonummen Sundetilla, 10 keräkurmitsaa Vantaan Seutulassa, 170 tylliä ja 40 lapinsirriä Espoon Laajalahdella, 5 pikkusirriä Viikissä, 12 luotokirvistä Raaseporin Segelskärillä, 7 rastaskerttusta Viikissä, 6 idänuunilintua Helsingin Isosaaressa ja 25 punavarpusta Mäkiluodossa.

Jakson harvinaisin lintu oli Kirkkonummen Rönnskäriltä 19.5. löytynyt Suomen ensimmäinen pikkupajusirkkukoiras. Lisätietoja havainnosta voi lukea täältä: https://www.birdlife.fi/tiedote-20190520/

Muita kovia harvinaisuuksia olivat mm. jalohaikaran kanssa Lauttasaaressa muuttanut silkkihaikara, koiras ja naaras pikkuhuitit Lohjan Savijärvellä, rantakurvi Laajalahdella, mustapäätaskut Haliaksella ja Inkoon Kopparnäsissä , pikkukultarinta Helsingin Malmilla sekä tulipäähippiäiset Espoossa, Raaseporissa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä.

Jakson harvinaisuuslistaa täydensivät 2 pikku-uikkua, 4 jääkuikkaa, tiibetinhanhi, punakaulahanhi, 2 kyhmyhaahkaa, niittysuohaukka, kiljukotka, pikkukiljukotka, 3 punajalkahaukkaa, avosetti, 3 lampivikloa, 7 leveäpyrstökihua, tunturikihu, 5 riuttatiiraa, pikkukajava, 2 aroharmaalokkia, 8 viiriäistä, 3 turturikyyhkyä, 4 harjalintua, 3 ruokosirkkalintua, sepelsieppo, 3 keltahemppoa ja pikkusirkku.

Kuhankeittäjiä on havaittu ilahduttavan runsaasti viimeisen viikon aikana, huomattavasti enemmän kuin muutamana edellisvuonna.

Tringan lintutilannekatsaus – toukokuun puoliväli

Sinirinta. Kuva: Micha Fager

Viime viikkoina on saatu kokea vaihtelevia säitä ja suuria lämpötilaeroja. Tulevalle viikonvaihteelle lähestyy etelästä kuuma putki, ja sen mukana toivottavasti myös lintuja. Viime päivien saapujiin kuuluivat mm. suosirri, vesipääsky, ruisrääkkä, idänuunilintu, viitakerttunen, pensassirkkalintu, sinirinta ja kehrääjä.

Kevätarktikan huippu on parhaillaan käynnissä. Toistaiseksi vesilintujen ja muidenkin arktisten muuttajien lukumäärät ovat jääneet Tringan alueella melko pieniksi. Suurin mustalintujen muuttosumma ynnättiin 7.5., jolloin Helsingin Santahaminassa muutti 36000 mustalintua. Allien päämuutto on nähtävästi vielä edessä, ja valkoposkihanhiakin on odotettavissa lisää. Allihaahkoja nähtiin tänä keväänä niukasti, parhaana päiväsummana 14 muuttavaa lintua Kirkkonummen Söderskärillä.

Hyviä muuttosummia jaksolla olivat mm. 101 jouhisorsaa, 68 lapasorsaa ja 233 tukkakoskeloa Porkkalassa, 726 kuikkalintua (joista 437 määritettyjä kuikkia) Kirkkonummen Mäkiluodossa, 106 pikkukuovia Haliaksella ja 248 punakuiria Porkkalassa.

Suurista paikalliskerääntymistä mainittakoon 1650 metsähanhea ja 3120 tundrahanhea Vihdin Vanjärvellä, 10 heinätavia Haliaksella, 900 kapustarintaa Mäntsälässä, 1060 suokukkoa ja 350 liroa Vanjärvellä, 10 keräkurmitsaa Vantaan Seutulassa, 115 pikkulokkia Tuusulanjärvellä ja peräti 7 rastaskerttusta Viikissä.

Käärmekotka muutti vappuaattona Espoossa itään, isohaarahaukka pyörähti Tornien taistossa Raaseporissa, amerikantavit havaittiin Porkkalassa ja Viikissä ja mustapäätasku Viikissä. Lisäksi jakson runsasta harvinaisuuskavalkadia täydensivät mm. 8 punakaulahanhea (joista 4 vietti useamman päivän Viikissä), tiibetinhanhi, jääkuikka, 3 kyhmyhaahkaa, kiljukotka, 5 niittysuohaukkaa, 5 punajalkahaukkaa, 3 lampivikloa, 2 mustatiiraa, pikkukajava, 2 leveäpyrstökihua, harjalintu, 2 ruokosirkkalintua, 2 sepelsieppoa ja 3 keltahemppoa.

Tringan lintutilannekatsaus – huhtikuun loppupuoli

Kevään ensimmäiset sitruunavästäräkit saapuivat muutaman yksilön voimin. Kuva: Micha Fager.

Pohjoisvirtaus kääntyi etelän kautta kaakkoon reilu viikko sitten, mutta korkeapaine jatkuu edelleen. Suuria muuttoryntäyksiä ei ole koettu, vaan kevät on edennyt pikku hiljaa. Meriveden pinta on tällä hetkellä hurjan alhaalla.

Tringan alueella on havaittu tänä vuonna nyt noin 220 lintulajia. Uusia lajeja saatiin viime katsauksen jälkeen noin 40. Ensimmäiset pajulinnut, sirittäjät, kirjosiepot, keltavästäräkit, käet, pääskyt, hernekertut ja leppälinnut ovat saapuneet. Kahlaajista mm. musta- ja valkoviklojen, lirojen, suokukkojen ja rantasipien etujoukot ovat niin ikään löytäneet tiensä Etelä-Suomeen.

Komeista paikalliskerääntymistä mainittakoon 5000 tundrahanhea Nurmijärven Lepsämästä, 11 200 haahkaa Kirkkonummen Mäkiluodosta, 13 000 allia Porkkalasta, 141 uiveloa Siuntion Pikkalanlahdelta, peräti 800 kapustarintaa Lepsämästä sekä 29 pikkutylliä ja 96 suokukkoa Viikistä.

Hyviä muuttosummia jaksolla olivat mm. 205 muuttavaa kuikkaa Porkkalassa, 36 härkälintua Mäkiluodossa, 2403 kurkea Raaseporissa, 1113 kuovia Mäkiluodossa, 128 laulurastasta Raaseporissa ja 69 pikkujoutsenen muuttoparvi Espoossa.

Rariteeteistakin on päästy nauttimaan jo hieman runsaammin. Jakson harvinaisin lintu oli Hangon lintuasemalla muuttanut pilkkaniska – Tringan alueen 7. havainto kyseisestä lajista. Amerikantavi löytyi uudestaan Lohjalta, Hangossa havaittiin 2 tulipäähippiäistä ja punajalkahaukka muutti Helsingin Vuosaaressa. Muita harvinaisuuksia olivat mm. 4 kyhmyhaahkaa, pikku-uikku, 3 kiljukotkaa, pikkukiljukotka, 3 niittysuohaukkaa, 7 avosettiä, pikkukajava, 2 kuningaskalastajaa, 2 virtavästäräkkiä, harjalintu, ruokosirkkalintu ja 2 keltahemppoa.

Fenologisesti kiinnostavia lajihavaintoja olivat esimerkiksi poikkeuksellisen aikaisin saapuneet 5 sepelhanhea, tervapääsky, 3 mehiläishaukkaa, pensaskerttu sekä rastas- ja rytikerttunen. Kattohaikaroita havaittiin jaksolla parikymmentä, haarahaukkoja ja sepelrastaita kymmenkunta, turkinkyyhkyjä 6, ja pohjansirkkuja 2.

Myös kevään ensimmäiset sitruunavästäräkit saapuivat muutaman yksilön voimin. Kuva: Micha Fager.

Tringan lintutilannekatsaus – huhtikuun alkupuoli

Kattohaikara. Kuva: Micha Fager

Uusia saapujia saatiin viime katsauksen jälkeen viitisentoista lajia, mm. härkälintu, heinätavi, sääksi, ruskosuohaukka, räyskä, punajalkaviklo ja pikkutylli. Muutto on ollut nyt muutaman päivän pysähdyksissä vastatuulen ja viileiden lämpötilojen vuoksi, ja viikonlopuksi on luvattu vain hieman parempaa säätä. Kun tuuli jossain vaiheessa ensi viikolla kääntyy myötäiseksi, saattaa edessä olla kovakin rynnistys.

Anser- eli harmaahanhien päämuutto alkaa olla ohi, ja suuret hanhikerääntymät ovat pienenemään päin. Yli kolmen tuhannen hanhen paikallissummia on kuitenkin ilmoitettu vielä viime päivinäkin. Hyvistä kerääntymistä jaksolta mainittakoon 254 laulujoutsenta Vanjärveltä, 300 valkoposkihanhea Viikistä, 41 punasotkaa Suomenojalta, 14 kuikkaa Raaseporin Pohjasta, 80 riskilää Inkoon Sommarnilta, 127 merisirriä Raaseporin Mygganilta ja 3000 peippoa Mäntsälän Saaresta.

Kevään suurin töyhtöhyyppien muuttosumma saatiin Vuosaaresta, kun 29.3. laskettiin 551 pohjoiseen matkaavaa hyyppää. Seuraavana päivänä Haliaksella muutti 156 tukkakoskeloa. 2.4. Haliaksella taas muutti 156 pilkkasiipeä ja peräti 3437 kurkea, ja samana päivänä Espoon Soukassa ynnättiin 2287 muuttavaa sepelkyyhkyä. 7.4. Kirkkonummen Mäkiluodossa muutti 27 ruokkia. Myös meriharakkamäärät kasvoivat, parhaana päiväsummana ilmoitettiin 193 yksilöä (146p, 47m) Haliakselta 7.4.

Isohaarahaukat jaksoivat edelleen ilahduttaa lintuharrastajia. Laji havaittiin Tringan alueella viitenä päivänä kahdeksassa eri kunnassa. Todennäköisesti kyse oli 2-3:sta eri yksilöstä, jotka seilasivat ympäri Etelä-Suomea milloin mihinkin suuntaan.

Amerikantavi viihtyi 4 päivää Lohjan Savijärvellä, mandariinisorsakoiras nähtiin Kirkkonummella ja saman lajin pariskunta Raaseporin Snappertunassa. Muita harvinaisuuksia olivat mm. kyhmyhaahka Hangossa, pikku-uikku Espoossa, avosetti Hangossa, isolokki ja kuningaskalastaja Kirkkonummella, tunturikiurut Hangossa ja Raaseporissa, virtavästäräkki Hangossa, nokivaris Helsingissä ja keltahemppo Kirkkonummella.

30.3. Hangosta löytynyt punakuiri oli Suomen kaikkien aikojen aikaisin havainto lajista. Viikkiin 5.4. saapunut mustapyrstökuiri taas laittoi Tringan alueen saapumisennätyksen uusiksi. Jalohaikaroita jaksolla nähtiin ainakin 6, ja etelästä puhaltava virtaus toi kattohaikaroitakin jo 4-5 yksilöä. Mustaleppälintuja ja pikkujoutsenia havaittiin runsaasti, kuovit sen sijaan ovat olleet hämmästyttävän vähissä.

Tringan lintutilannekatsaus – maaliskuun loppupuoli

Metsäviklo. Kuva: Micha Fager

Edellisen katsauksen jälkeen kevät on ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Ensihavainnot saatiin jaksolla reilusta 20 lajista, mm. risti-, jouhi- ja lapasorsasta, kuovista, kapustarinnasta, tyllistä, metsäviklosta, selkälokista, luotokirvisestä, kangaskiurusta ja tiltaltista.

Metsä- ja tundrahanhilla on ollut käynnissä jo kovaa muuttoa. Tähän mennessä suurin päiväsumma laskettiin 21.3., kun Porkkalassa muutti yhteensä 4147 hanhea, lähes kaikkien määritettyjen ollessa ansereita. 27.3. Hangon lintuasemalla muutti 7096 haahkaa ja Kirkkonummen Salftjärdenillä samana päivänä 60 hiirihaukkaa. Hyviä muuttosummia olivat myös mm. Haliaksella 25.3. lasketut 178 kurkea ja 24.3. ynnätyt 226 kulorastasta.

Uudenmaan parhailla levähdysalueilla laiduntaa parhaillaan tuhansien anser- eli harmaahanhien kerääntymiä. Vihdin Vanjärvellä laskettiin enimmillään paikallisena 3300 metsähanhea ja Nurmijärven Lepsämässä 2500 tundrahanhea. Muita korkeita paikallismääriä olivat mm. 638 kanadanhanhea Raaseporin Prästkullassa, 10 000 allia Porkkalassa, 1040 tukkasotkaa Tammisaaren Ramsholmenilla, 73 riskilää Inkoon Sommarnilla, 90 harmahaikaraa Tammisaaren Stadsfjärdenillä, 190 hemppoa Helsingin Haltialassa ja 300 pulmusta Kirkkonummen Danskarbyssä. Haliaksella vietettiin 23.3. pudotuskelissä sumuista mutta hyvää lintupäivää, ja päiväsummiksi ynnättiin tällöin mm. 80 punarintaa, 7 peukaloista, 7 rautiaista, 119 hippiäistä ja 23 punakylkirastasta.

Myös harvinaisuuspuolella meno on vilkastunut selvästi. Viime viikkojen kovimmat rariteetit olivat isohaarahaukat, joita havaittiin Tringan alueella tulkintatavasta riippuen 2-3 yksilöä. Ensimmäinen lintu muutti 17.3. Helsingin läpi itään. Kenties sama lintu palasi 25.3. samaa reittiä takaisin länteen vietettyään viikon Porvoon suunnalla. Myös Raaseporissa havaittiin isohaarahaukka 24.3.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. Hangon Täktomissa viikon viihtynyt mustapäätasku, Viikin pelloilla muutaman päivän pyörinyt nokivaris, pikkukajava Porkkalassa, lapinpöllö Lohjalla ja virtavästäräkki Helsingissä. Kyhmyhaahkasta tehtiin havaintoja Hangossa, Kirkkonummella ja Helsingissä, todennäköisesti 4-6:sta eri koirasyksilöstä.

Ensihavainnot tehtiin myös jalohaikarasta (4 yksilöä) ja mustaleppälinnusta. Pikkujoutsenia ja lyhytnokkahanhia on havaittu runsaasti, molempia useita kymmeniä yksilöitä.

Tringan lintutilannekatsaus – maaliskuun alkupuoli

Merihanhet. Kuva: Micha Fager

Kevät jatkaa etenemistään pienin askelin. Päivälämpötilat kääntyvät pääosin jo plussan puolelle, mutta lunta ja jäätä riittää maastossa vielä jonkin aikaa. Uusia muuttolintuja ilmaantuu tipotellen päivittäin.

Viime viikonlopun aikana saatiin Tringan alueelle ensihavainnot mm. metsähanhesta, kurjesta ja suopöllöstä. Merihanhia on havaittu jo kymmenittäin. Hangon lintuasemalla 9.3. muuttanut meriharakka oli kaikkien aikojen aikaisin havainto lajista Tringan alueella.

Paikallisista kerääntymistä mainittakoon 65 laulujoutsenta Vihdin Vanjärveltä, 79 kanadanhanhea Viikin pelloilta ja 43 töyhtöhyyppää Kirkkonummen Saltfjärdeniltä. 500 paikallista kiurua laskettiin Siuntion Backsista peltoaukealta, 41 uuttukyyhkyä Vantaan Seutulasta ja 54 pulmusta Vantaan Pyymosalta.

Harvalukuisempien lajien havaintoja olivat mm. muuttohaukat Raaseporin Segelskärillä ja Hangon lintuasemalla, Mäntsälän Isolakeella edelleen viihtyvä hiiripöllö ja vuorihempot, joita nähtiin 5 linnun parvi Hangossa ja 2 yksilöä Vantaalla. Hangon Bengtsårissa koko talven viettänyt lapinpöllö oli paikalla vielä viime viikolla.


Tringan lintutilannekatsaus – helmi-maaliskuun vaihde

Töyhtöhyyppä ©Matti Rekilä

Kevät koitti tänä vuonna aikaisin. Kiuruja ja uuttukyyhkyjä on saapunut Uudellemaalle jo sadoittain, töyhtöhyyppiä, sepelkyyhkyjä, kottaraisia ja pulmusia taas hieman vähemmän. Haahka saapui Helsinkiin 23.2., jolloin Santahaminassa muutti päivän aikana yhteensä 7 yksilöä itään.

Vesilintumäärät lisääntyvät kiihtyvää vauhtia, uusia muuttajia havaitaan päivittäin. Hangon Uddskatanilla laskettiin 45 uivelon paikallinen parvi sekä 19 tukkakoskeloa, Hangon Kobbenilla 570 telkkää, Santahaminassa puolestaan 5 riskilää. Raaseporiin Fiskarsin ruukin joelle on kerääntynyt peräti 8 koskikaraa. Mainittakoon vielä mukavan kokoinen 50 linnun teeriparvi Mäntsälän Suojärveltä.

Harvinaisuuspuolella on ollut hiljaisempaa. Eniten bongareita ovat keränneet monella paikalla havaitut lapinpöllöt, joilla näyttää olevan käynnissä pieni nälkävaellus Etelä-Suomeen. Helmikuun puolella tavattiin ainakin 4 lapinpöllöä eri puolilla Tringan aluetta. Muita “pikkukivoja” olivat esimerkiksi 3 muuttavaa tunturikiurua matkalla pohjoiseen Inkoon Stora Ångestössä sekä turkinkyyhky Hangon keskustassa.

Hiiripöllöt tavattiin Mäntsälässä ja Vantaalla, muuttohaukka Helsingissä, kuikka Hangossa. Laulurastas viihtyy edelleen Helsingissä ja kulorastas pyörähti Kirkkonummella. Valkoposkihanhi on talvehtinut jälleen onnistuneesti Töölönlahdella sinisorsien kanssa sulassa, nyt viidettä talvea peräkkäin – tosin tällä kertaa vain yhden yksilön voimin. Myös useampi kuningaskalastaja on onnistunut sinnittelemään talven läpi jokien ja purojen sulapaikoilla.

Tringan alueella on havaittu tänä vuonna nyt 129 luonnonvaraista lintulajia. Viikonlopun jälkeen sää viilenee ja muutto hidastuu jälleen hetkeksi. Muuttolintuja odotellessa kannattaa harkita vaikka pöllöretken tekemistä, sillä pöllöjen kevätsoidin alkaa nyt olla kiivaimmillaan.

Tringan lintutilannekatsaus – helmikuun alku

Kuvassa viiksitimali ©Micha Fager.

Lintutalvi on jatkunut helmikuisen hiljaisena. Talvi saattaa olla kuitenkin jo suurimmilta osin selätetty, sillä 15 vuorokauden sääennuste näyttää etelärannikolle helmikuun loppuun saakka nollan asteen yläpuolisia päivälämpötiloja. Saapa nähdä, joko kiurujen, uuttukyyhkyjen ja töyhtöhyyppien kevätmuutto on käynnistynyt seuraavaan katsaukseen mennessä.

Jaksolla pikkukajava muutti Porkkalassa länteen ja tunturikiuru nähtiin pellolla Siuntion Störsbyssä. Mäntsälän Metsäkulmassa viihtyy edelleen 5 peltopyyn parvi, jotka ovat Tringan alueella käyneet hyvin harvalukuisiksi. Hiiripöllöt taas nähtiin Tuusulassa, Mäntsälässä ja Helsingissä, lapinpöllö Espoossa.  

Kerääntymistä mainittakoon 11 750 allia Porkkalassa, 550 telkkää Hangon Tulliniemessä, 5 hiirihaukkaa Raaseporin Snappertunassa, 14 naurulokkia Hangon kalasatamassa ja 20 nokkavarpusta Helsingin Puistolassa.

Harvalukuisia talvilajeja olivat mm. Hangossa nähdyt muuttava harmaasorsa ja merellä uiva kuikka, rautiainen Siuntiossa, laulurastas edelleen Helsingissä, lapinsirkku Hangossa ja 2 mustavarista Helsingissä.

Tringan lintutilannekatsaus – tammikuun loppupuoli

Laulurastas on viihtynyt koko talven ruokinnalla Maunulassa. Kuva: Micha Fager

Pakkaset ja hieno lumitalvi näyttäisivät jatkuvan vielä pitkään. Merikin on jäässä pitkälle ulkosaaristoon asti, joten talvehtivia vesilintuja on Hankoa lukuun ottamatta Uudellamaalla havaittavissa hyvin vähän.

Hyviä ilmoitettuja yksilösummia jaksolla olivat mm. vajaat 17 000 allia Porkkalassa ulkomerellä, 55 uiveloa ja 9 tukkakoskeloa Hangon lintuasemalla, 37 viiksitimalin parvi Vanhankaupunginlahdella, 60 peippoa Kirkkonummen Mattbyssä ja 12 nokkavarpusta sekä Espoon Muuralassa että Helsingin Puistolassa.

Hangon keskustasta löytyi turkinkyyhky, 3 tunturikiurua viihtyivät Inkoon Degerbyssä 20.1. saakka ja Helsingin Hernesaaressa nähtiin samanaikaisesti enimmillään 12 vuorihemppoa.

Punarintoja näyttäisi talvehtivan edelleen poikkeuksellisen paljon. Tiirasta löytyy tammikuun puolenvälin jälkeen Tringan alueelta havaintoja peräti 153 punarinnasta, näistä toki merkittävä osa koskee samoja yksilöitä. Pähkinänakkeleita havaittiin pihabongauksessakin useita, jaksolta ilmoitettiin ainakin 11 eri yksilöä. Myös hiiripöllöjä on edelleen maisemissa jonkin verran, niitä nähtiin 8 yksilöä.

Vuodenaikaan nähden paremmista lajeista mainittakoon vielä valkoposkihanhi edelleen Eläintarhanlahden sulassa, sinisuohaukka Kirkkonummen Träskbyssä, laulurastas Maunulassa, rautiainen Lauttasaaressa, mustapääkerttu Tähtitorninmäellä, lapinsirkku Hangon keskustassa, sekä 5 piekanaa, ainakin 6 ampuhaukkaa, 5 mustavarista ja 2 kiurua.