Tringan lintutilannekatsaus, viikot 15-16

Käenpiikoja (kuvassa) saapui viime viikolla muutamia yksilöitä. ©Micha Fager

Kevät etenee kovaa vauhtia. Yöpakkasten päätyttyä lumet sulivat Etelä-Suomesta vain muutamassa päivässä, ja suurin osa Uudenmaan sisälahdista ja järvistä on jo menettänyt jääpeitteensä. Loputtomalta tuntuneen talven jälkeen on taas päästy lintumaailman kiireisimpään aikaan, ja Tringan alueen lintuharrastuksen “hotspotit” täyttyvät nyt sekä linnuista että innokkaista harrastajista.

Kahden viimeisen viikon aikana Tringan alueelle saatiin 29 keväälle uutta lajia. Useiden vesilintulajien ja kahlaajien määrä moninkertaistui viime viikon aikana, ja lämpiminä öinä hyönteissyöjälintuja saapuu koko ajan lisää. Monien tuttujen lajien, kuten joutsenten, kurkien, metsähanhien, silkkiuikkujen ja töyhtöhyyppien näkyvä kevätmuutto alkaa olla jo ohi, mutta kaikkia näitä voi havaita vielä suurina kerääntyminä parhailla levähdyspaikoilla odottelemassa pohjoisen lumien sulamista.

Nurmijärven Lepsämästä ilmoitettiin 14.4. peräti 18 800 metsähanhea, mikä on määritettyjen metsähanhien suurin Suomessa koskaan havaittu paikallinen kerääntymä. Tringan alueen ulkopuolelta on tosin tänä keväänä ilmoitettu yli 20 000 määrittämättömän harmaahanhen kerääntymiä Orimattilasta ja Kouvolasta.

Jakson harvinaisimpia lintuja olivat kahdella paikalla havaitut punapäänarskut; pariskunta Hangossa, ja naaras Nurmijärvellä. Espoossa nähtiin virtavästäräkki ja Helsingissä pussitiainen. Helsingin komea mandariinisorsakoiras on kerännyt runsaan bongariyleisön. Mandariinisorsa on alunperin aasialainen laji, joka on aikoinaan tuotu tarhalinnuksi Eurooppaan. Osa linnuista on karannut ja villiintynyt, ja Suomessa tavattavat mandariinisorsat ovat useimmiten tästä villiintyneestä puistoissa elävästä populaatiosta peräisin olevia harhailijoita. Muista kivoista lajeista havaittiin mm. lyhytnokkahanhia vähintään 33, jalohaikaroita 11, kattohaikaroita 3, haarahaukkoja 10-15, arosuohaukkoja 6, muuttohaukkoja 8, mustapyrstökuireja 5, yksi turkinkyyhky, sepelrastaita ainakin 45, mustaleppälintuja 14 ja yksi kirjosiipikäpylintu (yksilöiden minimimääriä).

Loppukevään ajan Tringan lintutilannekatsaus ilmestyy viikon välein.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 13-14

Upean kyhmyhaahkakoiraan kuvasi Micha Fager.

Kevät otti muutaman viime päivän aikana hurjan harppauksen eteenpäin. Uusia lajeja havaittiin viime katsauksen jälkeen ainakin 25, ja tarkkailupaikoilla on laskettu hienoja muuttosummia. Ensihavainnot mm. kalatiirasta, sääksestä, metsäviklosta, pikkutyllistä ja metsäkirvisestä kertovat talven olevan jo kaukana takana päin.

Eilen 8.4. havaittiin ympäri Uuttamaata runsasta harmaahanhien muuttoa, ja Kirkkonummelta ilmoitetut yhteensä 3400 muuttavaa anser-hanhea on Tiira-ajan kevätmuuttoennätys. Samana päivänä Helsingin Santahaminassa laskettiin yhteensä 4827 muuttavaa hanhea, jotka todennäköisesti olivat pääosin ansereita. Näistä suurin osa jätettiin kuitenkin määrittämättä. Muista huomattavimmista muuttoluvuista viime viikolta voisi mainita Hangossa menneet komeat 15280 haahkaa, Kirkkonummella muuttaneet 3150 sepelkyyhkyä, 2012 kurkea Hangosta, 83 varpushaukkaa Espoosta ja 475 töyhtöhyyppää Vihdistä.

Perinteisillä levähdyspaikoilla, kuten laajoilla peltoaukeilla voi nyt havaita suuriakin kerääntymiä hanhia, joutsenia, hyyppiä ja rastaita. Esimerkiksi Vihdin Vanjärvellä laskettiin paikallisena 950 metsä- ja 150 tundrahanhea, Helsingin Viikissä 366 kanadanhanhea ja Raaseporissa 608 töyhtöhyyppää.

Sään lämmetessä ja virtausten kääntyessä otollisiksi alkavat myös harvinaisuudet lisääntyä. Jakson pikkuharvinaisuuksiin kuuluivat mm. isolokki Helsingistä, virtavästäräkki Hangosta ja ainakin 5 kyhmyhaahkaa Hangosta ja Kirkkonummelta. Muista “pikkukivoista” havaittiin mm. pikkujoutsenia 11, lyhytnokkahanhia vähintään 16, arosuohaukkoja 2, jalohaikaroita 6 ja mustaleppälintuja 5. Lisäksi Hangossa ihasteltiin naaraspukuista morsiosorsaa, joka on sijoitettu tarhakarkulaiskategoriaan.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 11-12

Töyhtöhyypän kuvasi ©Jonne von Hertzen

Vihdoinkin kevät! Kyllä se sieltä näyttää taas tulevan, tosin hitaanlaisesti ja huomattavasti viime vuotta myöhäisempänä. Kuluneella viikolla lyötiin kevätmuuton alkutahdit kunnolla käyntiin, kun mm. hanhia, joutsenia, haahkoja, töyhtöhyyppiä, kyyhkyjä ja kiuruja saapui jo sadoittain Uudellemaalle. Keväälle uusia lajeja saatiin viime katsauksen jälkeen 7; pikkujoutsen, metsä- ja tundrahanhi, kurki, töyhtöhyyppä, pikkukajava sekä sepelrastas.

Avoimilta ja vähälumisilta peltoaukeilta voi nyt löytää muuttomatkallaan pysähtyvien lintujen kerääntymiä. Esimerkiksi Hangossa on havaittu parhaimmillaan jo 150 kiurua ja 60 kottaraista, ja Vantaalla 60 uuttukyyhkyä yhdellä pellolla. Hangon lintuasemalla havaittiin viikonloppuna muutolla mm. 249 haahkaa ja 6 kulorastasta. Myös päiväpetolintujen, kuten hiiri- ja varpushaukkojen sekä merikotkien muutto alkaa pikkuhiljaa kiihtymään; Espoossa ynnättiin lauantaina 15 muuttavaa hiirihaukkaa. Kurkien ensimmäiset tunnustelijat saapuivat viikolla Tringan alueelle muutaman yksilön voimin.

Viime viikkojen harvinaisimmat linnut ovat olleet pikkukajava Hangossa, isolokki Espoossa, sekä sepelrastas ja tunturikiuru Helsingissä.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 9-10

Kuvassa peltopyy ©Matti Rekilä

Maaliskuu lähestyy puoltaväliään, mutta kunnon alkurynnistys lintujen kevätmuuttoon antaa vielä odottaa itseään. Viikonloppuna saatiin kuitenkin jo pieniä maistiaisia, kun ensimmäiset paluumuuttavat laulujoutsenet, merihanhet ja harmaalokit havaittiin. Viime viikon aikana on ilmoitettu myös useita muuttavia uuttu- ja sepelkyyhkyjä, sekä yksi muuttava kiuru.

Nyt on paras ajankohta lähteä pöllöretkelle. Pöllöjen kevätsoidin uhkaa kuitenkin jäädä tänä vuonna melko vaisuksi, sillä Etelä-Suomessa on menossa ilmeisen huono myyrävuosi. Myyräkadon takia osa pöllöistä on lähtenyt nälkävaellukselle; viime viikkoina on havaittu esimerkiksi useita viiru-, sarvi- ja helmipöllöjä päiväsaikaan taajamissa ja kaupunkimetsissä.

Viimeisten kahden viikon aikana saatiin Tringan alueelle yksi keväälle uusi laji, kun Mäntsälästä löytyi 7 peltopyyn parvi. Tringan alueelta peltopyyn luonnonvarainen kanta on nykyään lähes kadonnut, mutta Itä-Uudenmaan kanta on melko vakaa. Nämäkin linnut viihtyvät enimmäkseen Pukkilan puolella.

Harvinaisista talvehtijoista monet ovat edelleen nähtävissä tutuilla paikoilla. Parhaimpina voisi mainita 3 tunturikiurua Vantaalta, kangaskiurun ja rautiaisen Helsingistä, sekä mustapääkertun Espoosta. Helsingissä 2 valkoposkihanhea onnistuivat talvehtimaan jo kolmannen perättäisen talven pienessä sulassa Töölönlahdella.

 

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 7-8

Kuvassa kaksi kolmesta Vantaalla talvehtivasta tunturikiurusta. ©Micha Fager

Lintumaailmassa on eletty viime viikkoina melko hiljaista aikaa. Kylmä ilmamassa on tuonut kovia pakkasia myös etelään, ja kevätmuuton alku tuntuu vielä lykkääntyvän. Viime vuonna tähän päivämäärään mennessä oli Tringan alueella havaittu jo ensimmäiset muuttavat kiurut, töyhtöhyypät ja kyyhkyt, mutta nyt niitä saadaan todennäköisesti odottaa vielä jonkin aikaa. Keväälle uusia lajeja saatiin viime katsauksen jälkeen vain yksi: taviokuurna Vantaalta.

Jääraja siirtyy etelämmäksi, mutta isoja vesilintukerääntymiä on silti havaittu: 220 kyhmyjoutsenta, 1510 telkkää, 500 isokoskeloa ja 28 tukkakoskeloa Hangosta, sekä 6000 allia, 1100 telkkää ja 550 tukkasotkaa Kirkkonummelta. Syksyn vaelluksen jäljiltä maisemissa on edelleen paljon hiiripöllöjä, viimeisen kahden viikon aikana ilmoitettiin ainakin 11 eri yksilöä.

Vantaalla talvehtivat 3 tunturikiurua ovat keränneet paikalle runsaasti ihastelijoita. Samalla paikalla on havaittu myös mukavat 8 vuorihemppoa. Kivoja talviharvinaisuuksia ovat olleet myös mm. punasotka Karkkilassa, Hangossa talvehtiva vanha muuttohaukka, lapinpöllö Kirkkonummella, sekä Helsingissä edelleen sinnittelevä kangaskiuru.

Tringa haluaa muistuttaa, että kovien pakkasten aikaan on erityisen tärkeää suoda talvehtiville linnuille ruokailurauha, sekä riittävästi tilaa ravinnon etsimiseen. Lintujen jahtaaminen tai lentoon ajaminen vievät turhaa energiaa valoisan ajan tärkeimmästä tehtävästä, eli ravinnon hankkimisesta. Antoisia kevättalven retkiä!

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 5-6

Pari viimeisintä viikkoa on Etelä-Suomessakin saatu nauttia raikkaista pakkaskeleistä. Pakkasista huolimatta kevättä kohti mennään kovaa vauhtia. Pöllöt aloittelevat kevätsoidintaan, ja esimerkiksi käpylinnut saattavat jo hautoa munia pesillään.

Parikymmensenttinen lumipeite on saanut talvehtivia lintuja kerääntymään entistä enemmän ruokinnoille. Tavallisimpien lajien lisäksi ruokintapaikkojen läheisyydestä voi löytää nyt normaalia enemmän esimerkiksi peippoja, järripeippoja, tiklejä ja nokkavarpusia. Espoosta on ilmoitettu poikkeuksellisen suuri nokkavarpuskerääntymä, vähintään 70 yksilöä! Muita hienoja kerääntymiä ovat olleet mm. 43 pähkinähakkia Lohjalla ja 140 hemppoa Mäntsälässä. Pieniä ja vilkkaita peukaloisia on havaittu helmikuussa ennätysrunsaasti.

Suomenlahden talvehtivia allimassoja pääsee ihastelemaan Uudenmaan rannikolla. Viime viikolla Kirkkonummen Porkkalasta ilmoitettiin 16500 allia. Inkoossa talvehtii 38 lapasotkan parvi, ja Hangosta ilmoitetut 30 uiveloa on toiseksi suurin helmikuinen uiveloparvi Tringan alueelta.

Viime katsauksen jälkeen on Tringan alueelle saatu kolme vuodelle uutta lajia: sinisuohaukka ja kangaskiuru Helsingistä, sekä 3 tunturikiurua Vantaalta. Muista vuodenaikaan nähden mielenkiintoisista lajeista voisi mainita muuttohaukan Hangosta, 3 pikkulokkia Helsingistä, suopöllöt Kirkkonummelta ja Nurmijärveltä, kulorastaan Helsingistä ja niittykirvisen Espoosta. Vuorihemppoja on havaittu Vantaalla 6 ja Mäntsälässä 1.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 3-4

Kuvassa allihaahkakoiras ©Matti Rekilä

Hetkellinen talvi ehti jo tänne eteläänkin, mutta viikon puolivälissä alkanut leuto jakso sulatti kuitenkin lähes kaiken lumen. Sään leudontuminen ja lounaaseen kääntynyt lämmin tuuli tuntuvat sekoittaneen joidenkin lintujen pään; Hangon lintuasemalle saapui ensimmäinen juhlapukuinen koirashaahka ennätysaikaisin, ja Vantaalla havaittiin pohjoiseen muuttanut kiuru!

Kuluneen viikon harvinaisin lintu on ollut Kirkkonummella viihtynyt mäntysirkku. Lintu on liikkunut suuressa keltasirkkuparvessa, ja ollut hieman hankalasti bongattavissa. Mäntysirkusta on saatu vain muutama dokumenttikuva, joiden perusteella sitä on epäilty mahdollisesti risteymäksi. Linnun siivessä on havaittu keltaista väriä, mikä saattaa viitata keltasirkun vaikutukseen sen perimässä.

Järripeippojen ennätystalvi jatkuu. Hurjia, yli 300 linnun parvia on ilmoitettu Kirkkonummelta ja Helsingistä. Sisävesien jäädyttyä rannikon edustalle merelle on kerääntynyt suuria vesilintujen talvehtimisparvia. Hangosta on ilmoitettu tuttuun tapaan mukavia vesilintusummia, kuten 240 kyhmyjoutsenta, 108 laulujoutsenta, 24 uiveloa, 700 telkkää ja 14 tukkakoskeloa.

Mäntysirkun lisäksi mielenkiintoisimpia lajeja ovat olleet mm. 3 allihaahkaa Helsingissä, isolokki Espoossa, sekä kirjosiipikäpylinnut Hangossa ja Helsingissä.

Viivyttelijöitä, eli talvella harvinaisia lintuja on havaittu viimeisten viikkojen aikana vielä runsain mitoin. Harvinaisempiin talvehtijoihin lukeutuvat mm. 2 punasotkaa, kaulushaikara, västäräkki, niittykirvinen, 2 rautiaista, 2 kiurua, 4 laulurastasta, mustapääkerttu ja lapinsirkku. Suomenlinnassa havaittiin paikallisena peräti 13 vuorihempon parvi.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 1-2

Hippiäisuunilintu Espoon Kaitalahdella. Kuva: Micha Fager

Lintuvuoden aloitus Etelä-Suomessa on ollut vauhdikas. 14.1. mennessä Tiira-lintutietopalveluun on ilmoitettu Tringan alueelta havaintoja jo 124:stä eri lintulajista. Vuoden ensimmäinen viikko oli hyvin lauha, mutta viikonlopun jälkeen alkanut pakkasjakso jäädytti järvet ja sisälahdet tehokkaasti. Pysyvä lumipeite antaa vielä odottaa itseään.

Tringan alueella monilla lajeilla on havaittu tammikuun uusia ennätyskerääntymiä: Lohjalla laskettiin 236 laulujoutsenta, Nurmijärvellä 375 kanadanhanhea, Kirkkonummella 200 järripeippoa, Helsingissä 140 peippoa, ja Mäntsälän 2000 urpiaista on toiseksi suurin Tiiraan ilmoitettu tammikuinen urpiaisparvi Tringan alueelta. Lisäksi Raaseporissa havaittiin Tringan alueen suurin talviaikainen merisirriparvi, kun 13.1. Ropanlängden-luodolla piipersi 106 merisirriä. Huomattavasti tavallista suurempia määriä on ilmoitettu edellä mainittujen lisäksi mm. hiiripöllöjä, peukaloisia, viiksitimaleja, hemppoja ja pajusirkkuja.

Harvinaisuuksiakin on ehditty jo havaitsemaan. Vuodenvaihteen bongatuin lintu oli joulupäivänä Helsingistä löytynyt korea mustaleppälintu, joka todennäköisesti edustaa alalajia phoenicuroides. Suuren medianäkyvyyden saavuttanut lintu valitettavasti menehtyi vuoden ensimmäisen viikon jälkeen, ja rumpuputkesta 9.1. löydetty ruumis on nyt toimitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon analysoitavaksi. Toinen hyvin harvinainen talvivieras, uudenvuodenaattona Espoosta löytynyt hippiäisuunilintu on sinnitellyt ruovikossa nyt kaksi viikkoa ja ilahduttanut satoja bongareita. Myös Helsingin Viikissä pitkään viihtynyt lapinpöllö on kerännyt paikalle runsaasti bongareita ja kuvaajia. Samanaikaisesti Viikissä on havaittu parhaimmillaan kaksi lapinpöllöä.

Muista harvinaisuuksista parhaimpina voisi mainita Kirkkonummella ja Hangossa havaitut allihaahkat, mustaleppälinnun Hangossa, sekä amerikanjääkuikan/jääkuikan Inkoossa. Talvella harvalukuisia lajeja on alkuvuonna havaittu mm. 4 merihanhea, harmaasorsa, punasotka, 2 muuttohaukkaa, 2 suopöllöä, 4 västäräkkiä, kiuru, 2 luotokirvistä, 3 rautiaista, 2 laulu- ja 3 kulorastasta, tiltaltti, sekä 3 kirjosiipikäpylintua.

Jatkossa Tringan lintutilannekatsauksia on tarkoitus julkaista Tringan sivuilla kahden viikon välein.