Luontojärjestöjen yhteinen mielipide Herttoniemen luonnon– ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta

Tringa jätti sunnuntaina 16.1. yhdessä Helsyn ja Luonto-Liiton metsäryhmän kanssa järjestöjen yhteisen mielipiteen nähtävillä olleesta Herttoniemen luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Järjestöjen näkemyksen mukaan suunnitelmaluonnos on nykymuodossaan vanhentunut, toteuttamiskelvoton ja ristiriidassa Helsingin kaupungin omien monimuotoisuutta sekä metsänhoitoa koskevien tavoitteiden kanssa. Tästä johtuen esitämme suunnitelman palauttamista uuteen valmisteluun. 

Suunnitelman keskeiset ongelmat ovat esitettyjen hakkuiden ja pienpuuston harventamisen liiallinen mittakaava sekä Länsi-Herttoniemen metsäselänteen huomattavien suojeluarvojen sivuuttaminen. Lisäksi vieraslajitorjuntaan tulee kiinnittää enemmän huomiota erityisesti Viikki-Vanhankaupunginlahden suojelualueen läheisyydessä. 

Länsi-Herttoniemen metsäselänne on yhtenäisenä metsäalueena tällä hetkellä Helsingin arvokkaimpia vielä suojelemattomia metsäkohteita, ja järjestöt tulevat esittämään selänteen metsien liittämistä tulevaan luonnonsuojeluohjelmaan, kunhan ohjelman valmistelu käynnistyy. 

Koko yhteinen mielipide yleisine osineen ja kuviokohtaisine kommentteineen on luettavissa täällä:

Suuret kiitokset kaikille lausunnon valmisteluun osallistuneille ja kaikille, jotka kävivät jättämässä oman mielipiteensä suunnitelmasta Helsingin kaupungin verkkokyselyssä.

Kuva: Emilia Pippola

Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Vanhankaupunginlahden linnuston seurantalaskennan loppuraportti 2021

Helsingin Vanhankaupunginlahden linnuston tilaa seurataan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksessa kartoitetaan vuosittain Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueella pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Tänä vuonna seurannassa oli lisäksi koko lahden alueella kevät- ja syysmuuttokaudella levähtävän kosteikkolinnuston lukumäärät.

Hannu Sarvanteen kirjoittamasta raportista selviää mm. alueen pesimälinnuston parimäärien muutokset vuosina 2013 – 2021 ja raportissa käsitellään myös pesintöjen onnistumista varsinkin vesilinnuilla. Useiden pesimälajien tilanne on alueen hoitotoimien ansiosta parempi kuin valtakunnallisesti, mutta ihan kaikkeen ei paikallisilla toimilla voida vaikuttaa.

Lue raportti tästä: Vanhankaupunginlahden linnustonseurantalaskentojen loppuraportti 2021


Vanhankaupunginlahden hoitoniityillä pesivien töyhtöhyyppien parimäärä on noussut Lammassaaren hoitoniityn laajentamisen myötä. Kuva © Matti Rekilä

Suojelusihteeri vieraili PVF:n podcastissa, jakso nyt kuunneltavissa

Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen vieraili Tringan edustajana Poliittisen valokuvan festivaalin podcast-sarjassa keskustelemassa Suomen lintujen uhanalaistumisesta ja siitä, millaisia vaikutusmahdollisuuksia meillä on.

Tuo kyseinen jakso on nyt julkaistu otsikolla “Linnun kohtalo”, ja se on kuunneltavissa Soundcloudissa ja Spotifyssa (suorat linkit festivaalin sivuilla). Keskustelemassa Juho Leppänen, Elokapina-liikkeen aktiivi Tiina Jalonen ja keskustelun vetäjä, festivaalin tuottaja Kerttu Matinpuro.

Lokakuun alussa avautunut festivaali on yleisölle avoinna Suomen valokuvataiteen museolla Helsingissä 6.1.2022 saakka. Festivaali koostuu laajasta valokuvanäyttelystä, kaupunkitilateoksesta sekä aihetta syventävästä podcast-keskusteluohjelmasta. Tringan kevätkokous myönsi Suomen uhanalaisia lintuja käsittelevälle “Uhan alla” -valokuvateokselle Tringan linnustonsuojeluapurahan, ja Tringa on näin yksi festivaalin yhteistyökumppaneista. 

Vasemmalta äänittäjä Peik Rastenberger, Elokapina-aktiivi Tiina Jalonen, suojelusihteeri Juho Leppänen sekä festivaalin tuottaja Kerttu Matinpuro. Kuva: Teemu Matinpuro

Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringa lausui luonnonsuojelulain uudistuksesta

Uudistettavana oleva luonnonsuojelulaki oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021, ja myös Tringa jätti nähtävillä olleesta luonnoksesta ja lain esitöistä lausuntonsa ympäristöministeriölle.

Voimassa oleva säädös on kaivannut ajantasaistamista ja päivitystä, ja monessa suhteessa nyt esillä ollut luonnos on askel oikeaan suuntaan. Kannatettavia uudistuksia ovat esimerkiksi: 

– luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lain ensimmäisenä tavoitteena (aiemman ylläpitämisen sijasta) ja ilmastonmuutoksen huomioiminen 
– varovaisuusperiaatteen kirjaaminen lakiin
– kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman säädöspohjan kirjaaminen lakiin
– malminetsintäkielto suojelualueilla 
– ekologisen kompensaation säädöspohjan luominen
– dynaamisen luonnonsuojelun keinojen lisääminen (esim. erityisesti suojeltavan lajin avustettu leviäminen)

Toisaalta useita kohtia on syytä vielä vahvistaa esitetystä, eikä esimerkiksi ekologista kompensaatiota tule jättää vapaaehtoisuuden varaan. Lintunäkökulmasta luonnos paikoitellen unohtaa lintudirektiivin huomioimisen. Esitimme lintujen pesintää koskeviin pykäliin useita tarkennuksia ja parannuksia, ja nostimme esille useiden riistalintujen uhanalaisuuden huomioimisen tarpeen.

Lakiuudistuksessa on tärkeää muistaa myös, että luonnonsuojelulaki on vain yksi luonnon monimuotoisuutta turvaava sektorilaki, eikä näin ollen yksinään ole riittävä työkalu luontokadon torjumiseksi. Luontoa on suojeltava vahvemmin myös varsinaisen suojelualueverkoston ja erityisesti suojeltavien luontotyyppien ulkopuolella. Tämän vuoksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee huomioida myös muun ympäristölainsäädännön uudistushankkeissa ja ottaa kaikkea päätöksentekoa läpileikkaavaksi tavoitteeksi.

Tringan koko lausunto on luettavissa täällä.

Tringan alueen valkoposkihanhet 2021

Tringan, Hakin ja Lullulan alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 4.9. Tämänkaltaiset laajat laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten laskijoiden korvaamatonta työpanosta, joten suuret ja sydämelliset kiitokset jokaiselle laskennassa mukana olleelle! Erityiskiitokset Jan Södersvedille Hakin ja Risto Willamolle Lullulan alueen laskentojen koordinoinnista.

Viime syksyn tapaan laskennan tarkkuus oli erittäin hyvä, kiitos runsaan osallistujamäärän. Keskeisillä yöpymispaikoilla hanhet laskettiin jälleen auringonnousun aikaan yöpymisparvista, muut kohteet kierrettiin sitten aamun mittaan. Ilahduttavasti valtaosa kaikista tarjolla olleista kohteista saatiin kierrettyä ja laskettua, nostettakoon erityisesti esille Espoon ja Vantaan sekä Lullulan alueen kattava tarkistus tänä syksynä. 

Laskenta-aamun sää oli kolea, mutta kauniin selkeä ja kuulas. Kuten moni laskija huomasi, ei hanhia tänä vuonna juuri pelloilla, niityillä ja nurmialueilla näkynyt. Monin paikoin pellot olivat puimatta, mikä osaltaan varmasti vaikutti hanhien liikkeisiin. Sama ilmiö toistui ympäri Uuttamaata: esimerkiksi Kirkkonummen ja Inkoon pelloilla nähtiin vain murto-osa edellisvuoden laiduntajiin nähden, ja Sipoon peltoalueet olivat täysin hanhista tyhjät. Hakin alueella hanhien määrä nousi hieman edellisvuodesta, kun taas Lullulan peltojen tulos putosi liki nolliin.

Laajalahdelta laskettiin 4005 ja Vanhankaupunginlahdelta 6400 hanhea. Näiden suurten yöpymisparvien linnut liikkuivat laajalla säteellä ruokailupaikkoja etsien, tänä vuonna samoiksi tulkittuja hanhia nähtiin esimerkiksi Helsingin Haltialassa (yht. 564) ja Taka-Viikissä (592) sekä Vantaan peltoalueilla (Piispankylä 800, Tapola 600 ja Seutula 107). Samoiksi tulkittujen lintujen lentoreittejä ja parvikokoja ilmoitettiin ahkerasti Helsingistä mm. Arabianrannan, Kallion ja Lauttasaaren alueilta, josta kiitokset. 

Yhteensä Tringan alueella havaittiin tänä vuonna 11 070 hanhea, eli n. 3000 vähemmän kuin edellissyksynä. Luku muodostuu suurista yöpymisparvista sekä laskenta-aikaan (eli lauantaiaamuna 7.30-9.30) muissa kohteissa havaituista paikallisista hanhista, pois lukien samoiksi tulkitut linnut/parvet. Luku ei luonnollisesti ole tarkka arvo, vaan kerättyyn aineistoon ja tulkintaan perustuva valistunut arvio. Osaltaan kohteiden hanhimäärien vaihtelua selittää Uudenmaan sisäinen liike: esimerkiksi Kirkkonummella vielä elokuun lopussa havaitut tuhannet hanhet lienevät siirtyneet yöpymään joko Laajalahdelle tai Vanhankaupunginlahdelle. Hanhien esiintyminen pitkin rannikkoa myös vaihtelee jonkin verran vuosittain. Tänä syksynä etelärannikon hanhet ovat viipyneet myös idässä ja kaakossa, eivätkä ole kertyneet Helsingin seudulle aivan niin selkeästi kuin useina edellisvuosina. Vaikka on mahdollista, että yksittäiset hanhet olivat ennen laskentaa jatkaneet matkaansa Suomen rajojen ulkopuolelle, varsinaista syysmuuttoa ei kuitenkaan vielä nähty ja tulokset vaikuttaisivat sikäli vertailukelpoisilta.

Voimakkaimmin kantaan lienevät tänä vuonna vaikuttaneet yhtäältä kesän pitkä kuivuusjakso, joka heikensi hanhien pesintämenestystä ja poikastuottoa, ja toisaalta hanhien talvehtimisalueilla Länsi-Euroopassa riehunut lintuinfluenssa, joka vähensi aikuista pesimäkantaa. Nämä seikat huomioon ottaen pudotus edellisvuodesta on jokseenkin odotettu tulos. 

Myös valtakunnallisesti valkoposkihanhien kokonaismäärä putosi hieman edellisvuodesta, jos kohta tätä pudotusta selittää pitkälti Tringan alueen hanhimäärän väheneminen. Valtakunnalliset tulokset löytyvät BirdLifen sivuilta.

Kaikkia laskijoita lämpimästi kiittäen

Juho Leppänen

Laskentakoordinaattori

Tringa ry

Valkoposkihanhilaskentojen 2021 tulokset (paikalliset + ylilentävät yms.)

Espoo:

Alberga Golf (Johannes Silvonen): 0

Espoo Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 0

Haukilahti

Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

Kilon kartano, hevoshaat

Kilon kartanon eteläpuolen pellot

Laaksolahden ranta (Janne Loisa): 0

Laajalahti (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 4005

Latokaski (Ilona Heiskari): 0

Leppävaaran urheilupuisto (Johannes Silvonen): 0

Mankkaankallio (Ilona Heiskari): 0

Matalajärvi (Janne Loisa + Mikko Karkia): 0+179

Oittaan leirintäalue + ranta

Otaniemen nurmet

Pakankylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Janne Loisa): 0+5

Röylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Södersskog

Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
  niityt, Louhentien itäpuolen nurmet (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 0

Vermo (Johannes Silvonen): 2

Helsinki:

Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Mika Perkiömäki, Anni Lappela): 29+297

Fallkullan kartanon pellot (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Hakuninmaa

Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki (Antti Salovaara (muut) + Tuuli Siiskonen (Tähtitorninmäki): 2

Hietaniemi

Iso-Huopalahti

Husön kartanon pellot

Kaisaniemi (Sini Hyvärinen): 0

Kalviikin niemi (Heidi Syrjäläinen, Ilmari Leinonen): 0+4

Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

Kivikko

Kivinokka

Kustaanmiekka

Käpylä

Laajasalo

Lauttasaari (Pekka Rusanen): 46

Lapinlahti

Länsimäki

Malmin lentokenttä (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin lentokentän viereiset pellot (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malminkartano

Meri-Rastila

Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Lasse Kurvinen): 1

Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jyri Heino ym.): 564

Paloheinä golf (Paavo Turkulainen): 68

Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pikku-Huopalahti (Lasse Kurvinen): 0

Porolahden nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pukinmäen rantapuisto

Puotilan nurmet ja uimaranta

Rastilan uimaranta

Savela-Pihlajisto ympäristön (Niko Björkell): 0

Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

Skatanniemi

Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

Suomenlinna (Antti Salovaara): 9+1

Sörnäisen nurmet

Talin golfkenttä (Minna Helasti): 29

Tamminiemi/Seurasaari

Tapanila (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Tammisalo (Pasi Pursiainen): 0

Tokoinranta (Sini Hyvärinen): 62

Tullisaari

Tuomarinkylän pellot (Timo Mäkinen, Henna Rajapuro): 0+45

Tuorinniemen uimaranta

Töölönlahti (Sini Hyvärinen): 0

Vartiokylänlahti (Jyrki Kaila): 8+57

Viikki (Kalle Meller): 6400

Vuosaari Aurinkolahti

Vuosaari Skatanniemi

Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 0+16

Vuosaari golf

Vuosaari Uutelan kanava

Östersundom pellot

Inkoo (Taavi Sulander)

Kopparnäs: 0

Degerby: 24

Innanbäck: 0

Fagervik: 0

Finnapada: 0

Tähtelä: 0

Rankila: 0

Vassböle: 0

Päivölä: 0

Knappa, Tvära: 0

Östersolberg

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen, Magnus Nordman)

Hilan pellot: 0

Honksby: 0

Järson pellot: 0

Kaftakärret: 0

Mattbyn pellot: 0

Saltfjärden, Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby: 264

Sarfvikin golfkenttä: 0

Storkanskogin pellot: 0

Torsvikin seudun pellot: 0

Raasepori

Karjaa, Finnbacka (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Högbensjön ja Starkomin pellot (Risto Willamo): 0

Karjaa, Lepinjärvi (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Meltolan-Sannäsin pellot (Risto Willamo): 0

Pohja, Degersjön eteläranta, Fiskars (Pirkko Ranta-aho): 0

Pohja, Ekerön pellot (Sami Virta): 8

Pohja, Elimogrundet ja Bryggan (Hannu Haapasaari): 0

Pohja, Gumnäs (Roger Morberg): 0

Pohja, Näsby, Brödtorp, Ramskulla, Bollsta (Pirkko Ranta-aho + Roger Morberg): 0

Pohja, Pohjanpitäjänlahden itäranta (Sami Virta): 0

Pohja, Pohjankuru, Nordcenter (Pirkko Ranta-aho, Erkki Tietäväinen, Sami Virta): 10

Snappertunan peltoalueet ja Boxin ranta (Kirsi Lindroos): 0

Tammisaari, kaupungin rannat (Anneli Fredriksson, Kirsi Lindroos): 0

Tenhola, Bonäs-Fastarby, Siggby, Germundby (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Gennarbyvikenin länsiranta (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Prästkullan ja Finby Grändin seutu (Carita Aminoff): 0

Sipoo (Aapo Salmela, Anne Salmela)

Box, pellot: 0

Gumbostrandin rantaniityt: 0

Hangelby: 0

Immersby: 0

Massbyn pellot: 0

Nevas: 0

Sipoonlahden rantaniityt: 0

Sipoonranta: 0

Siuntio (Leena Kangasmaa, Petri Lehto, Jan Södersved, Ari Turunen, Leo Wallinmaa)

Hamburgsåkarna: 0

Lempans: 0

Malmi: 0

Munks, Bäcks: 5

Myrans: 136

Nordanviksslätten: 0

Pikkalanlahti uimaranta: 0

Pikkala, tekonurmikenttä: 0

Pikkala, Björknäs: 0

Pikkala, Sandfjärden: 0

Störsviken + golfkenttä: 3

Sunnanvik + Vikträsk: 2

Svartbäck + Skeppas: 0

Tiilitehtaanmäki: 4

Tjusträsk: 0

Vejans: 0

Vantaa:

Backaksen ja Ylästön pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+1

Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+7

Hakunilan Kormuniitty (Joona Koskinen): 0

Hanabölen pellot (Joona Koskinen): 0

Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Joona Koskinen): 0

Hämeenkylän pellot (Janne Loisa): 0+9

Luhtaanmäki

Kivistö Tapola (Timo Lintula): 600

Maarinkunnas (Joona Koskinen): 0

Mellunmäki

Peräjänkulman pellot

Piispankylän pellot (Timo Lintula): 800+60

Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

Päiväkummun pellot (Joona Koskinen): 0

Riipilä (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Sandbacka (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Seutulan isoniityt (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 107

Seutulan Lentokenttä länsipuoli (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Tammisto (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Vantaanlaakson pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Westerkullan pellot

Valkoposkihanhilaskennat 4.9.2021

Jälleen on vuosi kiertänyt siihen vaiheeseen, että on aika laskea Tringan alueen valkoposkihanhet. Laskenta suoritetaan lauantaina 4.9.2021 klo 7.30-9.30 välisenä aikana, kun hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan. Laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten lintuharrastajien korvaamatonta apua, joten tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia mukaan!

Kuluneena kesänä pääkaupunkiseutua vaivannut kuivuus on kurittanut myös valkoposkihanhien poikueita. SYKE:n heinäkuun lopussa tekemän laskennan mukaan hanhien määrä on pk-seudulla vähentynyt yhteensä (aikuiset + poikueet/poikaset) 18 prosenttia edelliskesästä. Tilanne on siis vähintään mielenkiintoinen, ja vertailukelpoisen aineiston kerääminen on siksi ensiarvoisen tärkeää. 

Tringan alueen laskentapaikat on listattu alla. Hanhien laskenta on useimmilla paikoilla helppoa ja nopeaa, eikä aikaisempaa kokemusta lintulaskennoista vaadita. Listasta voi varata kohteita halunsa mukaan, ja kahdessa tunnissa ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! Laskentaan voi ilmoittautua koordinaattori Juho Leppäselle (suojelusihteeri(AT)tringa.fi). Laskennan tulokset pyydetään ilmoittamaan sunnuntaina 5.9. klo 16 mennessä Tiiraan tai vaihtoehtoisesti suoraan Juholle. Kirjaa hanhimäärän lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Syksyllä 2020 laskennan tarkkuus oli runsaan osallistujamäärän ansiosta viime vuosien paras. Toivottavasti saamme siis jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat kierrettyä ja päivitettyä kannan tämän hetkisen koon. Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti koko maassa vuodesta 2008 alkaen. Laskennat toteuttaa yhteistyössä Suomen Ympäristökeskus, BirdLife ja Tringa (+aluejaostot Lullula ja Hakki).

Aiheesta lisätietoa esimerkiksi BirdLifen sivuilta:https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/.

SYKE:n tiedote heinäkuun lopun 2021 laskennoista: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kuivuus_kuritti_valkoposkihanhien_poikue(61204)

Kuva: Matti Rekilä

Valkoposkihanhilaskennat 4.9.2021

Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä

 Fallakerin pellot Karvasmäessä

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana)

 Kilon kartano, hevoshaat

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Nadja Weisshaupt & Jarmo Koistinen)

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio

 Matalajärvi

 Oittaan leirintäalue + ranta

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
  niityt, Louhentien itäpuolen nurmet

 Vermo

Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

 Hietaniemi

 Iso-Huopalahti

 Husön kartanon pellot

 Kaisaniemi

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

 Kivikko

 Kivinokka

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo

 Lauttasaari

 Lapinlahti

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä

 Malmin lentokentän viereiset pellot

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet

 Malminkartano

 Meri-Rastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jyri Heino ym.)

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet

 Pukinmäen rantapuisto

 Puotilan nurmet ja uimaranta

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristön

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila

 Tullisaari

 Tuomarinkylän pellot

 Tuorinniemen uimaranta

 Töölönlahti

 Vartiokylänlahti

 Viikki (Kalle Meller)

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi

 Vuosaaren maankaatopaikka

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos):

 Järson pellot

 Mattbyn pellot

 Sarfvikin golf-kenttä

 Torsvikin seudun pellot

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo (Aapo Salmela):

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby

 Massbyn pellot

 Nevas

 Sipoonlahden rantaniityt

 Sipoonranta

Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Hakunilan Kormuniitty

 Hanabölen pellot

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki

 Peräjänkulman pellot

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot

Tringa osallistui Helsingin LUMO-seminaariin

Tringa osallistui 12.8.2021 Helsingin kaupungin järjestämään seminaariin, jossa käsiteltiin keväällä hyväksyttyä Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa 2021–2028 (LUMO).

Kaupungin edustajat kertoivat tilaisuudessa LUMO-ohjelman tavoitteista ja tavoitteiden ekologisista perusteluista sekä kunkin tavoitteen ja toimenpiteen käytännön toteutuksesta. Jokaisen tavoitteen aihepiiriä kutsuttiin kommentoimaan kaupungin ulkopuolinen taho. Tringasta paikalla oli suojelusihteeri Juho Leppänen, joka kommentoi ohjelman tavoitetta 5. Rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta rikastetaan tulevaisuutta ennakoiden.

Seminaaria ei tallennettu yleisölle, mutta tapahtumasta on tulossa myöhemmin tiivistelmä kaupungin sivuille. Myös LUMO-ohjelma on luettavissa sivuilla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Tringan kommenttipuheenvuoron runko on luettavissa täällä.

Elokuussa talkoillaan

Tringan tapahtumakalenteriin on lisätty kahdet talkoot, joista ensimmäinen järjestetään Hangon lintuasemalla elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-8.8. ja seuraava 14.-15.8. Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Molempiin talkoisiin haetaan vapaaehtoisia talkoolaisia, osallistua voi myös ilman aikaisempaa talkookokemusta! Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla olevista linkeistä:

Hangon lintuaseman kesätalkoot 6.-8.8.2021
Tringan niittotalkoot Vanhankaupunginlahdella 14.-15.8.2021

Hangon lintuaseman pihan niittoa © Aleksi Lehikoinen
Lintuasemarakennuksen kunnostusta © Johannes Silvonen
Talkooporukkaa Vanhankaupunginlahdella © Dolf Assmann
Ruokojen niittoa Vanhankaupunginlahdella © Eero Haapanen

KHO kumosi Östersundomin yleiskaavan, maakuntakaava pysyi voimassa

Lisää hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2021:60 kumonnut Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan. Ratkaisussaan KHO katsoi, että Natura-alueelle kohdistuvat yhteisvaikutukset olisi tullut selvittää yleiskaavaa laadittaessa, sillä niiden riittävän laaja arviointi ei ollut enää yksityiskohtaisemmalla osayleiskaava- tai asemakaavatasolla mahdollista.

Alun perin vuonna 2018 Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustojen hyväksymän yleiskaavan keskeinen ongelma oli siinä, että Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen välinen Salmenkallion alue oli jätetty selvitysalueeksi. Tämän selvitysalueen tarkempi maankäyttö oli suunniteltu ratkaistavaksi pienemmissä kaavoissa, mutta näin ei kuitenkaan pystytty poissulkemaan mahdollisia heikentäviä vaikutuksia linnustollisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen. Tästä syystä tuomioistuin asettui siis Tringan, SLL:n Uudenmaan piirin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen valituksen kannalle ja piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kaavan kumoamisesta maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vastaisena. 

Sen sijaan Östersundomin maakuntakaavaa koskenut valitus hylättiin ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava jäi siten alueen osalta voimaan. KHO totesi perusteluissaan, että hyväksytty kaavaratkaisu mahdollistaa Natura-alueen luontoarvojen turvaamisen ottaen huomioon, että suojeluratkaisut tulee tehdä yleiskaavatason suunnittelussa.

Östersundomin yleiskaavan kumoaminen on jo toinen merkittävä voitto linnustolle ja suojelutyölle lyhyen ajan sisään. Östersundomin alueeseen on kohdistunut voimakasta rakennuspainetta jo hyvän tovin, ja Tringa on antanut ensimmäiset kannanottonsa yleiskaavaprosessiin jo vuonna 2011. Jälleen suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiset kiitokset ansiokkaasta suojelutyöstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle, Hanna-Maija Kehvolalle, Kalle Mellerille ja Aili Jukaraiselle.

Työ ei kuitenkaan Östersundomin osalta pääty tähän. Suunnittelussa ja rakentamisessa on jatkossa otettava Natura-alueeseen kohdistuvat yhteisvaikutukset huomioon selkeämmin ja vahvemmin kuin nyt kumotussa yleiskaavassa. Tringa on myös jatkossa osaltaan mukana työskentelemässä alueen linnuston hyväksi.

Yleiskaavaa koskeva vuosikirjapäätös on luettavissa täällä.

Maakuntakaavaa koskeva muu päätös taas löytyy täältä.

Kuva: Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 2/2021: Traficom, Karkkila ym.

Mainioiden Finnoo-uutisten vanavedessä on aika vuoden toiselle suojelukatsaukselle. Tällä kertaa lyhyenä yhteenvetona Tringan suojeluasioita maalis-huhtikuussa 2021.

1)Tringa antoi 9.4. lausunnon Traficomin UAS-ilmatilavyöhykkeiden perustamista koskevasta määräysluonnoksesta. Määräysluonnoksen tarkoituksena oli perustaa kieltäviä, rajoittavia ja sallivia UAS-ilmatilavyöhykkeitä miehittämättömien ilma-alusten eli dronejen toiminnan selkeyttämiseksi.

Lausunnossaan Tringa esitti ilmailulain 11 a §:n nojalla miehittämättömän ilmailun rajoittamista linnuston suojelemiseksi siten, että tärkeille linnustonsuojelualueille perustettaisiin rajoittavia UAS-vyöhykkeitä. Tringan esityksen mukaan dronejen toimintaa rajoitettaisiin näillä vyöhykkeillä vuosittain ajallisesti lintujen pesimäaikana sekä syysmuuton levähdysaikana. Tämä rajoitus olisi linjassa myös luonnonsuojelulain 39 §:n tahallisen häirinnän kiellon kanssa.

Prosessi on kesken, ja vyöhykkeiden perustaminen tulisi Traficomin mukaan ajankohtaiseksi aikaisintaan keväällä 2022. Tringa jatkaa asian valmistelua yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Lausunto on luettavissa täällä.

2)Tringa jätti 16.4. Karkkilan kaupungille mielipiteen Jokipuiston asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavoittaa Vihdintien ja Karjaanjoen väliselle ranta-alueelle pienkerrostaloja. Kohdealue sijaitsee Karjaanjokilaakson maakunnallisesti tärkeällä lintualueella. Jokilaakson alue on eräs viimeisiä koskikaran maakunnallisesti tärkeitä pesimäpaikkoja Uudellamaalla, ja viime vuosina alueelta on lisäksi tehty havaintoja mm. äärimmäisen uhanalaisesta kuningaskalastajasta, virtavästäräkistä ja useista tikkalajeista. Tringa huomautti, ettei hanketta varten oltu tehty riittäviä selvityksiä, ja kohdealueen herkkyyden ja luontoarvojen vuoksi Tringa edellytti mielipiteessään asianmukaisten linnusto- ja luontoselvitysten tekemistä.

Karkkilan kaupunki on kuulemisen jälkeen tilannut linnustoselvityksen, ja hanke odottaa tätä kirjoitettaessa kaupungin teknisen lautakunnan linjausta jatkosta.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Muissa suojeluasioissa Tringa on osallisena Helen Oy:n merivettä hyödyntävän lämpöpumppuhankkeen vastikään käynnistyneessä YVA-seurantaryhmässä. Hankkeen tarkoitus on rakentaa Salmisaareen lämpöpumppu(ja) ja liittyvät vedenottoputket/-tunnelit Helsingin edustalle. Linnuston kannalta hankkeella on hankkeen toteutuessa todennäköistä vaikutusta Espoon-Helsingin matalikkojen IBA-alueelle, ja myös hankkeen mahdolliset vaikutukset Vanhankaupunginlahden ja Laajalahden Natura-alueille on tarvittaessa arvioitava asianmukaisesti. Sidosryhmät kokoustivat YVA-luonnoksesta huhtikuun lopussa, seuraava kokous on syksyllä YVA-ohjelman valmistuessa.

Suojelutoimikunta on ollut myös yhteydessä Carunaan koskien mahdollisten lisäheijastimien asentamista sähkölinjoihin ja sähkölinjojen maakaapelointitilannetta tärkeillä lintualueilla.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

KHO kumosi Finnoon keskuksen asemakaavan

Hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on Tringan valituksen johdosta tänään 4.5.2021 Finnoon keskuksen asemakaavasta antamallaan päätöksellä (KHO:2021:56) kumonnut sekä Espoon kaupunginvaltuuston että hallinto-oikeuden päätökset. Asemakaavan kumoutuminen on merkittävä työvoitto sekä Suomenojan alueen monimuotoisen ja arvokkaan linnuston että laajemmin linnustonsuojelutyön kannalta. Finnoon keskuksen asemakaavan tarkoitus oli mahdollistaa yhdyskuntarakennetta tiivistävän Finnoon keskuksen toteuttaminen. Alueelle oli tarkoitus tulla liki 3000 asukasta, ja lähin kaavoitettu asuinkerrostalokortteli sijoittui kaavassa n. 50 metrin etäisyydelle lintukosteikosta. 

KHO katsoi päätöksessään, ettei asemakaava kaavamääräyksineen täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n asettamia sisältövaatimuksia Suomenojan alueen linnustollisten arvojen vaalimisen suhteen. Tämän vuoksi Espoon kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Keskeinen perustelu tälle oli se, ettei alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ollut asemakaavan toteuttamista oikeudellisesti sitova asiakirja eikä erillisenä asiakirjana sellaisenaan osa asemakaavaa. Näin ollen KHO linjasi, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet olisi tullut kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin hoito- ja käyttösuunnitelman suositusten sijasta. Tältä osin KHO:n ratkaisu oli Tringan valituksen ja vastaselityksen mukainen. 

Finnoon keskuksen asemakaavaa on käsitelty pitkään. Tringa on laatinut nykymuotoisesta kaavaehdotuksesta ensimmäisen muistutuksen vuonna 2017, ja asemakaavan hyväksymisen (v. 2018) jälkeen Tringa on kulkenut hallintotuomioistuimet läpi Suomenojan linnuston puolesta kamppaillessaan. Valituksia, selityksiä ja vastaselityksiä on laadittu sekä hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiskiitokset ansiokkaasta työstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle sekä Hanna-Maija Kehvolalle. 

Koko päätös perusteluineen on luettavissa täällä.

Mustakurkku-uikku. Kuva: Micha Fager

Tringa ja Helsy ottivat yhdessä kantaa Helsingin LUMO-ohjelmaluonnokseen

Luonnos Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaksi (ns. LUMO-ohjelma) vuosille 2021-2028 on valmistunut, ja tämän luonnoksen käsittely on tiistaina 30.3. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla.

Ohjelmaluonnoksessa on paljon hyvää, mutta myös runsaasti kehitettävää. Erityisesti luonnonhoidon linjaukset ja työohjeet on päivitettävä vastaamaan kaupungin nykyisiä monimuotoisuustavoitteita, ekologisten yhteyksien ja verkostojen säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota ja muut kuin turvallisuuden kannalta välttämättömät poimintahakkuut on lopetettava kaupungin viheralueilla lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. 

Tringa lähetti yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kymp-lautakunnan jäsenille ja varajäsenille ennen viikonvaihdetta kannanoton, johon on koostettu 11 olennaista täydennys- tai muutosehdotusta ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. 

Järjestöjen yhteiskannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Tringa osallistui Helsyn kanssa myös Malmin ja Pukinmäen yleisten alueiden suunnitelmasta 2021-2030 annettuun yhteislausuntoon. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Tringan suojelukatsaus 1/2021: Ämmässuo, Oittaa-Hepokorpi & Apoli 2020

Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa esitellään lyhyesti Tringan suojeluasioita helmi-maaliskuussa 2021.

1) Tringa jätti 9.3. Espoon kaupungille mielipiteen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunnitellun tuulivoimalan asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhden tuulivoimalan rakentaminen laitoksen koillispuolelle. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa, mutta tällaisen hankkeen vaikutuksia sekä alueen linnustoon että muuttaviin lintuihin tulee arvioida tarkkaan suhteessa hankkeesta saatavaan hyötyyn. 

Tuulivoimahankkeisiin liittyy aina lintukuolleisuutta, kun linnuilla on vaarana törmätä tuulivoimalan lapoihin. Ämmässuon hankkeen keskeiset ongelmat koskevat alueella liikkuvien lokkien (harmaa-, meri-, selkä-, nauru-) ja varislintujen (varis, naakka, korppi) kohonnutta törmäysriskiä. Erityisesti lokeilla kaartelevina lintuina törmäysriski voi kohota merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Tringa katsoo, että lokkien ja varislintujen törmäysriskin arvioinnin suhteen tarvitaan tarkempia selvityksiä. 

Törmäysriski on olemassa myös petolinnuilla. Tringa muistuttaa, että suuret petolinnut ovat herkkiä vähäisellekin lisäkuolleisuudelle niiden pitkän iän ja pienen jälkeläistuoton vuoksi. Myös petolintujen törmäysriskiä on syytä arvioida tarkemmin.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset lokkeja ja muuta alueen linnustoa koskevista tiedoista ja avusta Hannu Holmströmille, Petteri Hytöselle, Jörgen Palmgrenille, Tapio Soloselle, Jukka Tannerille ja Sami Tuomelalle sekä erityiskiitos Matti Koivulalle tietojen kokoamisesta. 

2) Espoon Hepokorven ja Oittaan alueelle ollaan suunnittelemassa suurta datakeskushanketta. Suojelutoimikunta toimitti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ennen lautakunnan kokousta 3.3. viestin, jossa muistutettiin alueen linnustoarvoista ja vaadittiin harkitsemaan datakeskukselle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tai vähintään selvittämään alueen luontoarvot huolella ja arvioimaan rakentamisen vaikutukset niihin. Lautakunta kuitenkin päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tringa seuraa prosessia ja tulee ottamaan tarvittaessa kantaa laatimalla muistutuksen kaavaehdotuksesta. 

3) OKM:n ja YM:n asettaman työryhmän ehdotus Suomen uudeksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi (Apoli 2020) oli nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun puoliväliin saakka. Ohjelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan se toimii yleisenä arkkitehtuuria ja rakentamista ohjaavana ja viitoittavana välineenä. Suojelutoimikunta jätti ehdotuksesta lausunnon, jossa muistutettiin arkkitehtuuripoliittisten valintojen merkityksestä lintujen törmäysalttiuden kannalta ja korostettiin lintuystävällisten ratkaisujen, kuten heijastavien pintojen pystyraidoituksen ja ultraviolettimerkityn ikkunalasin huomioimisen tärkeyttä valtakunnallisen ohjelman tasolla.

Lausunto on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Juho Leppänen aloittaa Tringan suojelusihteerinä

Tringan uudeksi suojelusihteeriksi on valittu Juho Leppänen. Juho on intohimoinen luonnonsuojelija ja lintuharrastaja, jonka rakkaus lintuihin syttyi vuosituhannen alun Savonlinnassa matalalla kaarrellutta arosuohaukkakoirasta seuratessa. Viime vuosina Juhoon on voinut törmätä erityisesti Vanhankaupunginlahden ympäristössä, niin lintutorneissa, metsissä kuin Tringan talkooporukoissakin. 

Juho opiskelee paraikaa hallintotieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa pääaineenaan ympäristöoikeus. Aiemmalta koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri, jonka lisäksi hän on opiskellut biologiaa, ympäristötieteitä sekä filosofiaa. Juho on opettajana toimiessaan vetänyt alakoululaisille linturetkiä pääkaupunkiseudun kohteisiin ja osallistunut piha- ja pönttöbongauksiin. Hänellä on pitkä historia eri ympäristöjärjestöissä toimimisesta. Vastapainoksi Juho on myös aktiivinen kuoroharrastaja ja monipuolinen muusikko.

Edellinen suojelusihteeri Aapo Salmela jatkaa linnustonsuojelun parissa keskusjärjestö BirdLife Suomen suojelutehtävissä.

Suojelusihteeri Juho Leppänen Elfvikin lintutornissa.
Kuva: Eeva-Maija Kakko

Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin. Tehtäväkuvaa on mahdollista muokata tarkemmin työntekijän vahvuuksien ja toiveiden perusteella.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojeluun
  • Korona-tilanteen salliessa työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa vähintään 4 kk:n työntunteja. Maksamme aluksi tuntiluonteista korvausta nykyisen suojelusihteerin opastamana.

Lisätiedot: suojelusihteeri Aapo Salmela suojelusihteeri(ät)tringa.fi ja varapuheenjohtaja Aili Jukarainen aili.jukarainen(ät)gmail.com

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa 11.1.2021 mennessä sähköpostitse yllä mainittuun varapuheenjohtajan osoitteeseen.




Vanhankaupunginlahden linnustonseurannan 2020 loppuraportti

Harmaahaikara. Kuva: Micha Fager

Helsingin Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston tilaa seurataan alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti vuosittain toteutettavilla linnustolaskennoilla.

Tutkimuksessa kartoitetaan koko Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen ja Natura 2000 -alueen pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Vuosittaisten seurantalaskentojen tulokset ohjaavat alueen hoitotoimia lintujen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Hannu Sarvanteen kirjoittama raportti tarjoaa tietoa mm. lajien parimääristä vuosina 2013 – 2020 sekä tämän vuoden pesinnän onnistumisesta. Uudeksi pesimälajiksi lahdelle asettui vuonna 2020 merikotka. Muista lajeista ilahduttavaa pesimäkannan kasvua oli mm. merihanhella, haapanalla, nokikanalla, töyhtöhyypällä ja keltavästäräkillä.

Lue raportti täältä:

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri