Pesimälinnustokartoitukset ovat meneillään

Samuli Lehikoinen tutkii maastoa ja linnustoa

Tringan pesimälinnustolaskentojen 13. peräkkäinen vuosi toteutuu parhaillaan yhteistyössä Lohjan lintutieteellisen yhdistyksen Hakin kanssa: laskentakohteemme ovat pääosin metsä- ja kosteikkoalueita Lohjalla ja Siuntiossa. Lisäksi kartoitamme eräitä metsäalueita Espoossa, Nurmijärven Sääksjärven, Meltolan peltoaukean ja Högbensjön Raaseporissa sekä Santalankorven Hangossa. Kohteiden yhteispinta-ala on 3300 hehtaaria. Lisäksi Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus tutkii lukuisia kohteita (2200 hehtaaria) Hyvinkäällä, näistä merkittävimpänä Ridasjärven. Useimmat kohteet tutkitaan kevään aikana kolmesti. Parhaillaan on päättymässä laskentojen ensimmäinen kierros. Vesistöt ovat pääosin vielä jäässä ja puhtailla vesistökohteilla laskennat pääsevät käyntiin vasta viikon-parin päästä. Myös peltokohteella ensimmäinen laskentakierros tehdään vasta toukokuun alussa.

Tringan alueen punasotkakartoitukset vuonna 2018

Tringan alueen punasotkat kartoitetaan tänä vuonna

Koiras punasotka. Kuva: Tuomas Lahti.

Birdlife Suomen vuoden lintu vuonna 2018 on punasotka. Laji on taantunut nopeasti erittäin uhanalaiseksi – vesilintulaskentojen mukaan lajin kanta on supistunut Suomessa jopa 80 prosenttia noin parinkymmenen vuoden aikana. Laji pesi aiemmin runsaana monilla hyvillä lintukosteikoilla, mutta nykyään tilanne on monin paikoin synkkä: esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahden pesimäkanta on supistunut kymmenistä pareista noin yhteen vuosittaiseen pesijäpariin! Pääsyynä taantumiseen pidetään elinympäristöjen laadun huonontumista ja esimerkiksi naurulokkikolonioiden katoamisen heikentämää pesintämenestystä. Taantumisesta huolimatta punasotka kuuluu yhä vapaasti metsästettäviin riistalintuihin. Birdlife Suomi vaatii keväisessä julkilausumassaan (https://www.birdlife.fi/tiedote-20180317b/) lajin rauhoittamista ja lisäpanostusta kosteikkojen hoitoon.

Vuoden 2018 aikana on tarkoitus kartoittaa punasotkien pesimäpaikat ja tarkentaa lajin kannanarviota. Osana valtakunnallista projektia jokainen havainto on tärkeä, joten seuraavaksi seuraa vetoomus kaikille Tringan alueella retkeileville:

Ilmoita jokainen punasotkahavaintosi Tiiraan mahdollisimman tarkasti!

Erityisen tärkeitä ovat havainnot lajin potentiaalisilta pesimäpaikoilta: reheviltä järviltä ja merenlahdilta. Havainnoista toivotaan mahdollisimman tarkkoja: jos suinkin mahdollista, kirjaa muistiin linnun tila (paikallinen / muuttava), yksilömäärä, sukupuolijakauma, kellonajat ja tarkka paikka. Havaintoja käytetään vuoden aikana kannanarvion tekemiseen.

Erityisen tarkasti on kevään ja kesän aikana tarkoitus kartoittaa lajin perinteiset pesimä- ja kerääntymäkohteet Tringan alueella. Linkin takaa (https://docs.google.com/spreadsheets/d/1VFBLR9_h6Jm4SUYIjpT2GcnYTP76omw2NIW3wB9z7Lk/edit#) löytyvästä taulukosta löytyy lista kartoitettavista kohteista. Voit varata oman laskentakohteesi ottamalla yhteyttä laskentavastaaviin. Kohteilla on tarkoitus vierailla vuoden aikana kahdesti: ennen pesinnän alkua (huhti-toukokuun vaihde) ja uudestaan poikasaikaan (touko-kesäkuu) ainakin niillä kohteilla, joilla havaittiin lintuja ensimmäisellä käynnillä. Tarkka laskentaohje ja lisätietoa täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/punasotka/

Lista laskentakohteista ei sisällä kaikkia lajin potentiaalisia pesimäkohteita – tällaisia paikkoja on Tringan alueella paljon! Siksi niillä retkeily ja havaintojen ilmoittaminen on toivottavaa. Punasotka on mukava kartoituskohde, koska retkeilemällä hyvillä lintujärvillä hyvään lintuaikaan voi havaita paljon muutakin mielenkiintoista.

Punasotkalaskentojen ohessa toistetaan vuosien 2004- 2006 aikana toteutetut vesilintujen tornilaskennat (https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskennat-lintutorneista) ja kerätään näin tietoja myös muiden vesilintujen kannankehityksestä. Tringan alueen tornikohteet ovat varsin hyvin miehitettyjä, mutta alla luetellut kohteet ovat vielä vailla omaa laskijaa, olisitko se sinä? Vesilintujen laskeminen tornista on helppo ja nopea laskentamuoto, joka ei vaadi aiempaa kokemusta lintulaskennoista, lisää tietoa löytyy täältä: https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta

Hanko, Svanvikin lintutorni

Espoo, Espoonlahden lintutorni

 

Tringan alueen punasotkalaskentoja koordinoivat Aapo Salmela (aapo.salmela@gmail.com) ja Tuomas Lahti (tuomas.lahti87@gmail.com).

 

Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta.
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojelun puolesta.
  • Työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin.
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja.
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti.

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta.
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön.

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa noin 4 kk:n työntunteja. Tehtävään perehdytetään.

Lisätiedot: puheenjohtaja Jukka Hintikka – puheenjohtaja(ät)tringa.fi
suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola – suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa sunnuntaihin 8.4.2018 mennessä sähköpostitse: puheenjohtaja(ät)tringa.fi


kuva © Hanna-Maija Kehvola

Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto -raportti on julkaistu

Tringan vapaaehtoisten lintukartoittajien ja havainnoijien yhteinen työ on saatettu kirjoihin ja kansiin. Tänään julkaistu raportti “Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto” esittelee suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta.

Raportti osoittaa, että linnuille on yhä tilaa pääkaupungissamme. Erityisesti Helsingin saaristo ja merenlahdet ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita. Sen sijaan niittyjen ja peltojen lajisto on ahdingossa. Esimerkiksi peltopyy ja kuovi ovat hävinneet Helsingistä.

Raportti osoittaa, että kaupungin tulisi keskittyä entistä enemmän linnuille ja muulle luonnolle merkittävien alueiden hoitoon ja suojeluun. Tässä työssä tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja hoito- ja suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Moni merkittävä luontoalue on saanut odottaa suojelun toteuttamista suojeluohjelmasta toiseen.

Helsingin kaupungin julkaisema raportti pohjaa suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin ja havaintoihin. Laskennoissa on ollut mukana yli sata tringalaista, ja raportin on koostanut Tringan lintualuevastaava Margus Ellermaa.

Karjaan Läppträsketille rakennettiin tekosaari pesimälintujen turvaksi

Tringan paikallisjaoston Lullulan aktiivit rakensivat viikonloppuna talkoovoimin Raaseporissa sijaitsevalle Karjaan Läppträsketille tekosaaren, jonka toivotaan tarjoavan pesimälinnuille, erityisesti kosteikon avainlajille naurulokille, suojaa nisäkäspetojen saalistusriskiltä.

Läppträsket eli Lepinjärvi on Uudenmaan parhaita lintujärviä ja tärkeä kosteikkolintujen pesimäalue. Järvellä ja sen laitamilla pesiviä lajeja ovat esimerkiksi kyhmyjoutsen, laulujoutsen, härkälintu, kurki, pikkutikka ja rastaskerttunen. Muutonaikaisena levähdysalueena Läppträsketillä on merkitystä esimerkiksi kyhmy- ja laulujoutsenelle, merihanhelle, haapanalle, tukkasotkalle, uivelolle, härkälinnulle ja nokikanalle.

Natura 2000 -verkostoon kuuluva Läppträsket on hyväksytty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Läppträsket sisältyy myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Luvat rakentamiselle saatiin Uudenmaan ELY-keskukselta ja Metsähallituksesta.

Ohessa Aleksi Lehikoisen kuvasarja rakentamisesta.

Tringa hakee muutosta Helsingin yleiskaavaan

Tiedote 7.3.2018

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry jätti tänään valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin yleiskaavasta. Tringa vaatii valituksessaan rakentamisvarausten poistamista Viikin pelloilta, Pornaistenniemestä, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsistä sekä Saunalahden ympäristöstä.

Vanhankaupunginlahti on kansainvälisesti merkittävä lintukosteikko, jonka arvot tulee turvata maankäytön suunnittelussa. Yhdistys katsoo, että yleiskaavassa osoitettu rakentaminen lahden ympäristössä johtaa Vanhankaupunginlahden lintuvedet -Natura-alueen suojelun perusteena olevien linnustoarvojen heikentymiseen. Lisäksi Natura-vaikutusten arviointi on yhdistyksen mukaan jäänyt puutteelliseksi, sillä siinä ei ole asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu Natura-alueeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia eikä hyödynnetty riittävästi olemassa olevia havaintotietoja alueilla esiintyvistä lajeista.

Valituskirje on ladattavissa täältä.

Tue Tringan linnustonsuojelutyötä jouluna 2017!

 

Tringan linnustonsuojelukeräys 2017 on käynnissä. Suojelukeräyksen tuotolla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja, rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Viime vuoden lahjoitusten ansiosta Tringa pystyi tekemään muun muassa seuraavaa:

Järjestettiin hoitotalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahdella.
-Kartoitettiin arvokkaita lintualueita Helsingissä, Raaseporissa ja Lohjalla.
-Jätettiin yhteensä 16 lausuntoa, mielipidettä, valitusta tai muistutusta Uudenmaan lintupaikkoja uhkaavasta maankäytöstä.
-Tavattiin virkamiehiä ja kuntapäättäjiä ja tuotiin aktiivisesti lintunäkökulmaa päätöksentekoon.
-Tehtiin kysely useiden Uudenmaan kuntien kuntavaaliehdokkaille.

Tringan aktiivisuuden ansiosta Espoon Suomenojan kosteikko on merkitty kaavassa suojelualueeksi. Massiivinen asuinrakentaminen silti yhä uhkaa kansainvälisesti arvokasta lintualuetta. Myös Östersundomin liitosalueen suhteen Tringan suojelutoiminta on kantanut hedelmää, ja tärkeän Natura-alueen linnuston osalta tilanne näyttää hieman valoisammalta kuin vuosi sitten.

Kaikille jäsenille on tällä viikolla postitettu keräyskirje. Suojelukeräykseen voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen tilille FI75 8000 1200 1636 33 viitenumerolla 1050 1500 0171 1845 54. Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

(Rahankeräyslupa: Poliisihallituksen myöntämä BirdLife Suomen rahankeräyslupa, RA/2017/607)


Kuva © Jari Kostet

Tringa tiedottaa: Ainutlaatuinen suomalainen muuttolintuaineisto on nyt avoimesti verkossa

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman havaintoaineisto on ladattavissa kokonaisuudessaan aseman verkkosivuilta. Aineisto sisältää havaintoja yli 300 lintulajista ja yli 36 miljoonasta linnusta.

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämän Hangon lintuaseman aineisto on jo nyt osoittautunut merkittäväksi tietolähteeksi esimerkiksi ympäristönmuutoksia tutkittaessa: sitä on käytetty 130 julkaisussa, sisältäen useita väitöskirjoja sekä kansainvälisiä tiedeartikkeleita. Vaikka havaintosarja on aikaisemminkin ollut saatavissa yhdistykseltä pyynnöstä, Tringa toivoo, että aineiston avoimuus lisäisi entisestään sen käyttöä.

– Ilmastonmuutos on esimerkiksi aikaistanut lintujen kevätmuuttoa Hangossa ja toisaalta viivästyttänyt vesilintujen syysmuuttoa, luettelee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta, Luomukselta, esimerkkejä aineistosta tehdyistä tutkimuksista.

Hangon lintuasemalla on kerätty systemaattisesti aineistoa laskemalla paikallisia ja ohimuuttavia lintuja. Hanko on Suomen lintuasemista ensimmäinen, joka julkaisee koko havaintosarjansa avoimesti mm. tutkijoiden, lintuharrastajien, ympäristöviranomaisten ja muiden aineistosta kiinnostuneiden käyttöön. Maailmanlaajuisestikin muuttolintuasemien aineistot ovat harvoin julkisesti saatavissa.

– Tringa haluaa tällä teolla kannustaa muitakin lintuasemia julkaisemaan omia aineistojaan avoimesti sekä kiinnittää huomiota pitkälti vapaaehtoistöinä tehtävään aineistonkeruuseen, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Ohjeet aineiston käyttöön löytyvät Tringan verkkosivulta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Laajan aineiston mukana on analysointia helpottava R-ohjelman koodi.

Aineistoa päivitetään vuosittain ja sen voi ladata osoitteesta
http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Lisätietoja:

Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732 (Maanantaina lintuasemalla, jolloin voi tiedustella tuoreimmat lintujen syysmuuton kuulumiset).

Jukka Hintikka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry, puheenjohtaja@tringa.fi, 044-5665593

 

Haahka on yksi runsaslukuisimmista muuttolinnuista Hangon lintuasemalla.© Heikki Eriksson

Lintuasemalla esitellään peipon ja järripeipon pukueroja nuorille lintuharrastajille. © Aleksi Lehikoinen

 

Helmikuun koskikaralaskennan tuloksia

Helmikuun koskikaralaskennan alustavia tuloksia

Helmikuun alkupuolella järjestettiin valtakunnallinen koskikaralaskenta, jonka tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva maassamme talvehtivien koskikarojen määrästä. Laskennat toteutettiin myös Tringan havaintojenkeruualueella, jossa reilun viikon jaksolla tarkastettiin yli 200 sopivaa koskikarakohdetta. Laskentoihin osallistuneet lintuharrastajat löysivätkin alueelta yhteensä noin 150 koskikaraa.

Tringan havaintojenkeruualueen kunnista kattavimmat laskentatulokset saatiin paikallisjaosto Lullulan alueelta Raaseporista, jossa tarkastettiin 105 kohdetta ja havaittiin 74 karaa. Hyviä karakuntia olivat myös Espoo (31 kohdetta/29 karaa), Helsinki (23/21), Kirkkonummi (26/20) ja Vantaa (17/18).

Kun helmikuun laskentatuloksiin lisätään vielä joulu-tammikuussa muilla paikoilla havaitut karat ja otetaan huomioon se, että laskennoissa jäi jokunen tärkeä karapuro kokonaan tarkastamatta (samoin iso joukko vielä laskentajakson alussa sulia metsäpuroja), voidaan arvella, että Tringan havaintojenkeruualueella viettää talveaan karkeasti 250-300 karaa.

Tarkemmat laskentatulokset ja raportti laskennoista julkaistaan myöhemmin Tringa-lehdessä. Kiitos kaikille laskentoihin osallistuneille tringalaisille!

Teksti: MKo & JSn
Kuva: MRe

Koskikaroja lasketaan helmikuussa

Viikonloppuna käynnistyy Tringan alueen tehostettu koskikaralaskenta. Laskennan tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva Tringan alueella talvehtivien koskikarojen määrästä. Koskikaroja lasketaan helmikuussa tehostetusti koko maassa.

Virtavesien äärellä viihtyvä koskikara on helppo tuntea ja helppo myös havaita. Nyt kannattaa lähteä kararetkelle ja osallistua laskentoihin ilmoittamalla havainnot Tiiraan.

Lisätietoja Tringan alueen laskennasta: www.tringa.fi/vuoden-lintu/

Kuva © Matti Rekilä

 

 

Tringan alueen linnustonsuojelukeräys jouluna 2016

Tringan perinteinen suojelukeräys on jälleen käynnissä!

Keräyksen tavoitteena on lintujen ja lintupaikkojen suojelu Tringan toimialueella Uudellamaalla. Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työn jatkuminen ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla. Kansalaistoiminnan merkitys koko ajan kasvaa, kun ympäristöhallintoa ja sen voimavaroja ja tehtäviä ajetaan alas. Samaan aikaan kuntien kaavoitusvaltaa on päätetty lisätä, ja monet uudet kaavasuunnitelmat uhkaavat jo suojeltujakin alueita.

Ajankohtaisia haasteita ovat Helsingin yleiskaavan suunniteltu suojelu- ja virkistysalueiden supistaminen mm. Keskuspuistossa, saariston lintuluodoilla ja Östersundomin–Mustavuoren suunnalla. Hyväksytty yleiskaava uhkaa myös Vanhankaupunginlahden ja Viikin alueen reunoja, joita Tringa on voimakkaasti pitänyt esillä. Espoon Suomenojalla on saavutettu tuloksia mm. kosteikon suojavyöhykkeen suhteen, mutta massiivinen asuinrakentaminen on yhä uhka kansainvälisesti arvokkaalle kosteikolle.

Tringan työ on hiljattain johtanut lintupaikoille suunnitellun rakentamisen hylkäämiseen esimerkiksi Helsingin Kivinokassa ja Pornaistenniemellä. Myös Östersundomin kaavoittamisessa Tringa on saanut äänensä kuuluviin. Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus tukee arvokasta työtä lintujen puolesta.

Lämmin kiitos tuestasi lintujen hyväksi sekä hyvää joulua,

Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka ja hallitus

Voit osallistua keräykseen 20–50€:n lahjoituksella tai itse valitsemallasi lahjoitussummalla. Maksu osoitetaan BirdLife Suomi ry:n tilille
FI75 8000 1200 1636 33

Kotiin lähetetyissä kirjeessä on oma viitenumero, mutta halutessaan voi käyttää myös viitettä 1180.

Keräys päättyy 30.12.2016.

(Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015)

Kuvitus © Jari Kostet

Talvehtivat koskikarat lasketaan tänä talvena

Koskikara on BirdLife Suomen vuoden lintu 2016. Mutta koskikaravuosi jatkuu vielä ensi vuodenkin puolelle, koska talven aikana on tarkoitus selvittää, kuinka paljon meillä koskikaroja talvehtii. Tämän vuoksi helmikuulle on suunnitteilla yhtä aikaa koko maassa järjestettävä karalaskenta. Tringan alueen laskennoista tiedotetaan tarkemmin alkuvuodesta.

Helmikuun karalaskennan lisäksi talvihavaintoja kerätään koko talven yli, joten kaikki koskikarahavainnot toivotaan tallennettavan huolellisesti Tiiraan. Talven aikana olisi suositeltavaa suunnata kararetkille myös Tringan vähemmän retkeillyille alueille (Sipoo, Pornainen, Inkoo, Raasepori jne). Talviset kelit saapuivat tänä vuonna etelään hieman totuttua aiemmin, ja koskikarat ovat jo alkaneet asettua talvireviireilleen. Nyt on hyvä aika lähteä kararetkelle!

cincin06_matti_rekila%cc%88
Kuva © Matti Rekilä

Syke kaipaa Tringalaisten havaintoja öljyyntyneen Maunulanpuron koskikaroista

Viikon kuluessa on uutisoitu Maunulanpuroa kohdanneesta öljypäästöstä ja sen mahdollisista vaikutuksista puroa ympärivuotisesti asuttamiin taimeniin sekä lintuihin, joista koskikara on erityisessä vaaravyöhykkeessä tällä hetkellä. Karat heittävät henkensä altistuessaan öljylle, joka hävittää höyhenpeitteen eristyskyvyn, ja kylmä vesi pääsee iholle johtaen hypotermiaan. Tällaisessa tilanteessa olevat karat saattavat jäädä nököttämään rantapenkereelle siinä vaiheessa, kun eivät enää kestä sukeltamista ravinnon perään.

Tämän hetken hyvät uutiset: Koskikaroja ei ole havaittu kolmeen päivään. Maanantaina pelastuslaitos havaitsi kaksi karaa, joista ainakin toinen oli öljyyntynyt, Maunulanpuron öljykalvon peittämällä alueella. Tämän jälkeen Tringalaiset Kari Lindblom ja Jarkko Santaharju ovat kunnostautuneet komppaamalla puronvarsia. Suomen ympäristökeskus kiittää komppaajia.

Mikäli havaitset koskikaran alueella, mukaan lukien Haaganpuro Kauppalanpuistossa sekä Pirkkolantien pohjoispuolinen puhdas pätkä, ilmoitathan mahdollisimman pikaisesti ainakin seuraaville henkilöille:

Suomen ympäristökeskus (SYKE): pekka.rusanen@ymparisto.fi & markku.mikkola-roos@ymparisto.fi
Koskikararengastajat: Jarkko Santaharju ja Jyrki Tolvanen

Löytyneet koskikarat yritetään pyydystää ja rengastaa, minkä jälkeen ne siirretään esimerkiksi Espoon puroihin. Öljyyntyneet yksilöt toimitetaan Korkeasaareen puhdistettaviksi ja hoidettaviksi ennen vapautusta. Yksittäisiä karoja saattaa ilmaantua pitkin talvea sää- ja virtausolojen vaihdellessa. Öljyn poistaminen ja poistuminen saattaa kestää vielä pitkään ja vedenkorkeuden vaihtelut aiheuttavat ajoittain uusia öljypulsseja rannoille tarttuneista jäämistä.

Kun tuli taas suojakelit ja purovedet ovat nousussa, myös sinisorsia saattaa ilmaantua öljyiselle alueelle. Puronvarsien öljyyntyneistä sorsista ja muista lajeista tulisi ilmoittaa ensisijaisesti Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikölle, jolla on pienten lintumäärien pyydystykseen soveltuva välineistö ja ammattitaito. Eläinpelastusyksikön tavoittaa pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta, puh. 09 310 30151.

Save

Save

Save

Maarin laidunta laajennetaan – laitumen länsipään pitkokset puretaan

Espoon Laajalahden Maarin laidunniittyä laajennetaan kuluvan syksyn aikana.

Retkeilyn ja virkistyskäytön kannalta merkittävin muutos tapahtuu nykyisen laitumen länsilaidalla, jossa olevat pitkokset puretaan. Jatkossa kulku ohjataan uuden laitumen länsipuolella kevyen liikenteen väylälle.

Hoitotöistä vastaa Metsähallitus, jonka mukaan laitumen laajennus on tarpeen, jotta laiduntavalle karjalle saadaan kuivaa maata ja suojaa puustosta. Laiduntava karja pitää rantaniityt matalina, mikä lisää sekä pesivää että muuton aikana lahdella levähtävää linnustoa.

Maarin laitumen laajennusosan pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Syksyn aikana laajennusosa kunnostusraivataan ja aidataan. Korkea ruovikko niitetään ja nuorta puustoa ja pensaikkoa raivataan eläinten kulkemisen helpottamiseksi ja valoisuuden lisäämiseksi.

Hoitotöiden arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä.

Metsähallituksen tiedotteen voi lukea täällä.

Mielipide: Suomenojan luontoarvot pitää turvata – Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois

Tringan puheenjohtajan Jukka Hintikan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 25.4.2016:

Helsingin Sanomat kertoi 20.4. Länsimetroon perustuvista rakentamissuunnitelmista ja niiden tuomasta taloudellisesta hyödystä. Esimerkkialueena mainittiin Suomenoja, jonne Espoo havittelee noin 14 000 asukkaan uutta keskustaa.

Suunnitellun Suomenojan keskustan vieressä sijaitsee kansainvälisesti tärkeä lintukosteikko, jonka linnustoarvot ovat vaarassa ylimitoitettujen rakennussuunnitelmien vuoksi. Espoon kaupunki on toistuvasti jättänyt ympäristöarvot retuperälle, kun merinäköalan tuomat miljoonat ovat vetäneet vaakakuppia toiseen suuntaan.

Espoon kaupunki on jo tehnyt päätöksen kosteikon säilyttämisestä. Silti kaupunki on tuhoamassa suunnitelmillaan kosteikon elintärkeät viheryhteydet ja tuomassa asutusta Uudenmaan suurimman ja äänekkäimmän naurulokkiyhdyskunnan viereen.

Kaupunkisuunnittelun pitää perustua voimassa olevaan alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Suomenojaa koskevat uudet suunnitelmat ovat selvästi maakuntakaavan vastaisia, sillä maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty viheryhteystarpeeksi, virkistystarvereitiksi ja energianhuollon tarpeisiin.

Lisäksi etenkin altaan länsipuolelle suunnitellut kerrostalot on osoitettu aivan liian lähelle arvokasta lintualuetta. Tringa ry on tuonut epäkohdat toistuvasti esiin muistutuksissaan, mutta konsulttien ja Espoon virkamiesten maailmaan ei tunnu mahtuvan muita kuin taloudellisia arvoja.

Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois. Hieman toisenlaisilla valinnoilla sekä saadaan alueelle tarpeeksi asukkaita että turvataan kosteikon linnuston ja virkistysalueiden tulevaisuus.

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Mediatiedote: 129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoiset kartoittivat keväällä ja kesällä 2015 Nuuksion järviylängön linnuston 126 neliökilometrin alueelta. Kartoituksen ansiosta mm. kaakkurin, metson, pohjantikan ja pikkusiepon kannat tunnetaan nyt paremmin.

“Koko Nuuksion järviylängön kattavan alueen kartoitukseen osallistui 129 lintuharrastajaa. Heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on valtavan arvokas”, kuvaa kartoituksen organisoinut ornitologi Margus Ellermaa. Raportti linnustokartoituksesta julkaistiin Tringa-lehden numerossa 1/2016 (linkki alla).

Tringan kartoituksessa todettiin 15 kaakkurin pesintää. Vielä vuonna 1994, jolloin Nuuksion kansallispuisto perustetiin, alueella pesi vain yksi kaakkuripari.

“Nuuksion kaakkurit pesivät pääosin tekolautoilla, joita ovat rakentaneet Veli-Matti Väänänen ja Raimo Pakarinen Helsingin yliopistosta. Tekopesien ansiosta Nuuksioon on muodostunut yksi Etelä-Suomen edustavimmista kaakkurikeskittymistä”, Ellermaa kertoo.

Metso sen sijaan vähenee Nuuksiossa. Tringan vapaaehtoiset löysivät kartoituksessa yhdeksän soidinpaikkaa ja varmistivat kolme pesintää. Koppeloita havaittiin ilahduttavan runsaasti, jopa 27.

“Alueen eteläisin tunnettu metson soidinpaikka Hakjärvellä oli vaiennut, mahdollisesti äskettäisen avohakkuun sekä suuren virkistyspaineen seurauksena”, Ellermaa arvioi.

Nuuksio on erityisen edustava paikka palokärjelle, harmaapäätikalle sekä Uudellamaalla vähälukuiselle pohjantikalle, jonka reviirimääräksi arvioitiin 19. Pohjantikka on varttuneiden kuusikoiden ja kuusisekametsien laji, joka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi ja koko Suomessa silmälläpidettäväksi.

Hyönteissyöjistä idänuunilintu ja sirittäjä olivat runsastuneet eniten edellisen, vuonna 2007 tehdyn selvityksen jälkeen.

“Sirittäjän runsastuminen saattaa osittain selittyä metsien ikääntymisellä. Myös vanhoja kuusimetsiä suosiva pikkusieppo viihtyy Nuuksion metsissä ja lajin reviirejä todettiin nyt 34.”

Tringan kartoittama 126 neliökilometrin alue sijaitsi pääosin Espoossa ja Vihdissä, pieni osa myös Kirkkonummella. Alue kattoi Nuuksion järviylängön kokonaisuudessaan lukuunottamatta isoimpia kyliä, reunojen suuria vesistöjä sekä Histan aluetta. Noin kolmannes (4900 ha) kartoitetusta alueesta sijaitsi Nuuksion kansallispuistossa. Loput olivat yksityisiä suojelualueita (757 ha), kuntien virkistysalueita (3600 ha), pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta (2766 ha) sekä taajamatoiminnoille varattua aluetta (323 ha).

Kartoitusalue jaettiin 98 osa-alueeseen, jotta kartoitustalkoisiin osallistuneiden oli mahdollista käydä alueensa riittävän hyvin läpi yhden aamun aikana. Laskentakierroksia oli suunniteltu kolme jokaiselle alueelle, kahden viikon liukumavaralla: huhtikuun alkupuolelle, toukokuun alkupuolelle ja touko–kesäkuun vaihteeseen. Yksi laskennan osa-alue oli vesistöineen keskimäärin 120 hehtaaria, mutta vaihtelua oli noin 40 hehtaarista liki 200 hehtaariin.

 

Linkki Tringa-lehdessä julkaistuun raporttiin (PDF)

 

Kuvat (kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä!):

Kuva 1. Pohjantikka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi. Nuuksion järviylängöllä arvioidaan olevan peräti 19 pohjantikan reviiriä. © Hanna Hyvönen

Kuva 2. Vapaaehtoinen linnustokartoittaja Joni Sundström työssään. © Joni Sundström

Kuva 3. Metson kanta Nuuksiossa taantuu. Metsonaaraita eli koppeloita havaittiin kuitenkin runsaasti. © Matti Koivula

 

Lisätiedot:

Tringa ry
Margus Ellermaa
p. 050 362 9875

 

Tringa: ELY-keskuksen poikkeuslupa on ristiriidassa Byön maakunnallisesti tärkeän lintualueen kanssa

Mediatiedote

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry kritisoi ELY-keskuksen antamaa poikkeuslupaa, joka mahdollistaa Hangossa Byön saarella sijaitsevan merimetso- ja harmaahaikarayhdyskuntien karkottamisen. Poikkeuslupaa on haettu, sillä suureksi kasvanut merimetsokolonia aiheuttaa haittaa viereiselle kesämökkitontille ja tuhoaa metsätalousmetsää.

On ilmeistä, että merimetsoista aiheutuu merkittävää haittaa, sillä tilanne on Suomen oloissa ainutlaatuinen: pesimäsaari on suuri ja metsäinen, ja merimetsokolonia on levittäytynyt käytännössä lähimmän kesämökin pihalle. Miltei kaikki muut Suomen merimetsoyhdyskunnat sijaitsevat puuttomilla tai lähes puuttomilla alle 5 hehtaarin saarilla.

Alun perin Byön saarella esiintyi vain harmaahaikaroita, joiden määrä oli Uudenmaan mittakaavassa merkittävä. Tämän perusteella alue saikin vuonna 2010 maakunnallisesti tärkeän lintualueen statuksen (MAALI-alue). Merimetsot ilmaantuivat alueelle noin neljä vuotta sitten, mistä lähtien kanta on kasvanut harmaahaikaroiden kustannuksella. Alueella pesii kuitenkin vielä noin 13 harmaahaikaraparia, mikä on edelleen kohtuullisen suuri osuus koko Uudenmaan pesimäkannasta.

Ongelmallista on, että vaikka koettu haitta kohdistuu merimetsoihin, mahdollistaa lupa myös harmaahaikaroiden pesäpuiden hävittämisen, sillä harmaahaikaran ja merimetson pesiä on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Myönnetyn luvan myötä menetetään näin MAALI-alueen perusteena oleva harmaahaikaroiden pesimäalue. Lisäksi lupa jatkuu liian pitkälle kevääseen: Puiden kaataminen on sallittu vappuun saakka, jolloin harmaahaikarat ovat jo usein aloittaneet pesinnän.

Tringa huomauttaa, ettei merimetsokolonioiden häiritsemisestä voi muodostua jatkuvaa tapaa tai rutiinitoimenpidettä eri puolilla saaristoa, sillä häirintä hajottaa yhdyskuntia pienempiin osiin ja ongelma saattaa jatkua kertaluokkaa pahempana uudella paikalla, jonne linnut kotiutuvat.

Lisätietoja:

Jukka Hintikka
puheenjohtaja
044 5665593
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Linnustoarvot turvattava 4. vaihemaakuntakaavassa

Tiedote 1.3.2016

 

Tringa ry, BirdLife Suomi ry ja Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry jättivät maanantaina 29.2. yhteisen lausunnon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Yhdistysten mukaan kaavaehdotukseen tulisi tehdä vielä huomattavia muutoksia, jotta luonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata.

Yhdistykset painottivat Uudellamaalla tehtyjen selvitysten merkitystä tärkeiden luontokohteiden tunnistamisessa. Erityisen huolissaan yhdistykset ovat siitä, ettei Uudenmaan liitto ole huomioinut kansainvälisesti, kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden selvityksiä juuri lainkaan. Tärkeät lintualueet tulisi osoittaa luonnon monimuotoisuutta turvaavilla kaavamerkinnöillä.

Positiivista on, että kaavaehdotukseen on lisätty suojelualueita kaavan luonnosvaiheesta. Suojelualueiden määrä on kuitenkin edelleen riittämätön alueen muuhun käyttöpaineeseen nähden eivätkä olemassa olevat ja uudet suojelualuevaraukset muodosta toimivaa verkostoa. Yhdistykset kehottivat Uudenmaan liittoa lisäämään suojeluvarausten määrää mm. tärkeät lintualueet -hankkeissa tärkeiksi osoitetuilla kosteikko-, saaristo-, suo- ja metsäalueilla. Myös viheryhteyksiä tulisi lisätä erityisesti Natura-alueiden ja MLY-alueiden välillä.

Kaavaehdotuksessa olevien tuulivoima-alueiden valinnassa ja rajauksissa ei myöskään oltu tarpeeksi huomioitu tärkeitä lintualueita ja muuttoreittejä eikä otettu vakavasti tuulivoimaloiden aiheuttamaa metsien pirstoutumista. Yhdistykset esittivät kolmen tuulivoimala-alueen varauksen poistamista kaavasta. Lisäksi yhdistykset ottivat kantaa mm. kaavamääräyksiin. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

 

Kuva: Lauri Mäenpää