Tringa tiedottaa: Ainutlaatuinen suomalainen muuttolintuaineisto on nyt avoimesti verkossa

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman havaintoaineisto on ladattavissa kokonaisuudessaan aseman verkkosivuilta. Aineisto sisältää havaintoja yli 300 lintulajista ja yli 36 miljoonasta linnusta.

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämän Hangon lintuaseman aineisto on jo nyt osoittautunut merkittäväksi tietolähteeksi esimerkiksi ympäristönmuutoksia tutkittaessa: sitä on käytetty 130 julkaisussa, sisältäen useita väitöskirjoja sekä kansainvälisiä tiedeartikkeleita. Vaikka havaintosarja on aikaisemminkin ollut saatavissa yhdistykseltä pyynnöstä, Tringa toivoo, että aineiston avoimuus lisäisi entisestään sen käyttöä.

– Ilmastonmuutos on esimerkiksi aikaistanut lintujen kevätmuuttoa Hangossa ja toisaalta viivästyttänyt vesilintujen syysmuuttoa, luettelee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta, Luomukselta, esimerkkejä aineistosta tehdyistä tutkimuksista.

Hangon lintuasemalla on kerätty systemaattisesti aineistoa laskemalla paikallisia ja ohimuuttavia lintuja. Hanko on Suomen lintuasemista ensimmäinen, joka julkaisee koko havaintosarjansa avoimesti mm. tutkijoiden, lintuharrastajien, ympäristöviranomaisten ja muiden aineistosta kiinnostuneiden käyttöön. Maailmanlaajuisestikin muuttolintuasemien aineistot ovat harvoin julkisesti saatavissa.

– Tringa haluaa tällä teolla kannustaa muitakin lintuasemia julkaisemaan omia aineistojaan avoimesti sekä kiinnittää huomiota pitkälti vapaaehtoistöinä tehtävään aineistonkeruuseen, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Ohjeet aineiston käyttöön löytyvät Tringan verkkosivulta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Laajan aineiston mukana on analysointia helpottava R-ohjelman koodi.

Aineistoa päivitetään vuosittain ja sen voi ladata osoitteesta
http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Lisätietoja:

Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732 (Maanantaina lintuasemalla, jolloin voi tiedustella tuoreimmat lintujen syysmuuton kuulumiset).

Jukka Hintikka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry, puheenjohtaja@tringa.fi, 044-5665593

 

Haahka on yksi runsaslukuisimmista muuttolinnuista Hangon lintuasemalla.© Heikki Eriksson

Lintuasemalla esitellään peipon ja järripeipon pukueroja nuorille lintuharrastajille. © Aleksi Lehikoinen

 

Helmikuun koskikaralaskennan tuloksia

Helmikuun koskikaralaskennan alustavia tuloksia

Helmikuun alkupuolella järjestettiin valtakunnallinen koskikaralaskenta, jonka tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva maassamme talvehtivien koskikarojen määrästä. Laskennat toteutettiin myös Tringan havaintojenkeruualueella, jossa reilun viikon jaksolla tarkastettiin yli 200 sopivaa koskikarakohdetta. Laskentoihin osallistuneet lintuharrastajat löysivätkin alueelta yhteensä noin 150 koskikaraa.

Tringan havaintojenkeruualueen kunnista kattavimmat laskentatulokset saatiin paikallisjaosto Lullulan alueelta Raaseporista, jossa tarkastettiin 105 kohdetta ja havaittiin 74 karaa. Hyviä karakuntia olivat myös Espoo (31 kohdetta/29 karaa), Helsinki (23/21), Kirkkonummi (26/20) ja Vantaa (17/18).

Kun helmikuun laskentatuloksiin lisätään vielä joulu-tammikuussa muilla paikoilla havaitut karat ja otetaan huomioon se, että laskennoissa jäi jokunen tärkeä karapuro kokonaan tarkastamatta (samoin iso joukko vielä laskentajakson alussa sulia metsäpuroja), voidaan arvella, että Tringan havaintojenkeruualueella viettää talveaan karkeasti 250-300 karaa.

Tarkemmat laskentatulokset ja raportti laskennoista julkaistaan myöhemmin Tringa-lehdessä. Kiitos kaikille laskentoihin osallistuneille tringalaisille!

Teksti: MKo & JSn
Kuva: MRe

Koskikaroja lasketaan helmikuussa

Viikonloppuna käynnistyy Tringan alueen tehostettu koskikaralaskenta. Laskennan tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva Tringan alueella talvehtivien koskikarojen määrästä. Koskikaroja lasketaan helmikuussa tehostetusti koko maassa.

Virtavesien äärellä viihtyvä koskikara on helppo tuntea ja helppo myös havaita. Nyt kannattaa lähteä kararetkelle ja osallistua laskentoihin ilmoittamalla havainnot Tiiraan.

Lisätietoja Tringan alueen laskennasta: www.tringa.fi/vuoden-lintu/

Kuva © Matti Rekilä

 

 

Tringan alueen linnustonsuojelukeräys jouluna 2016

Tringan perinteinen suojelukeräys on jälleen käynnissä!

Keräyksen tavoitteena on lintujen ja lintupaikkojen suojelu Tringan toimialueella Uudellamaalla. Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työn jatkuminen ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla. Kansalaistoiminnan merkitys koko ajan kasvaa, kun ympäristöhallintoa ja sen voimavaroja ja tehtäviä ajetaan alas. Samaan aikaan kuntien kaavoitusvaltaa on päätetty lisätä, ja monet uudet kaavasuunnitelmat uhkaavat jo suojeltujakin alueita.

Ajankohtaisia haasteita ovat Helsingin yleiskaavan suunniteltu suojelu- ja virkistysalueiden supistaminen mm. Keskuspuistossa, saariston lintuluodoilla ja Östersundomin–Mustavuoren suunnalla. Hyväksytty yleiskaava uhkaa myös Vanhankaupunginlahden ja Viikin alueen reunoja, joita Tringa on voimakkaasti pitänyt esillä. Espoon Suomenojalla on saavutettu tuloksia mm. kosteikon suojavyöhykkeen suhteen, mutta massiivinen asuinrakentaminen on yhä uhka kansainvälisesti arvokkaalle kosteikolle.

Tringan työ on hiljattain johtanut lintupaikoille suunnitellun rakentamisen hylkäämiseen esimerkiksi Helsingin Kivinokassa ja Pornaistenniemellä. Myös Östersundomin kaavoittamisessa Tringa on saanut äänensä kuuluviin. Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus tukee arvokasta työtä lintujen puolesta.

Lämmin kiitos tuestasi lintujen hyväksi sekä hyvää joulua,

Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka ja hallitus

Voit osallistua keräykseen 20–50€:n lahjoituksella tai itse valitsemallasi lahjoitussummalla. Maksu osoitetaan BirdLife Suomi ry:n tilille
FI75 8000 1200 1636 33

Kotiin lähetetyissä kirjeessä on oma viitenumero, mutta halutessaan voi käyttää myös viitettä 1180.

Keräys päättyy 30.12.2016.

(Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015)

Kuvitus © Jari Kostet

Talvehtivat koskikarat lasketaan tänä talvena

Koskikara on BirdLife Suomen vuoden lintu 2016. Mutta koskikaravuosi jatkuu vielä ensi vuodenkin puolelle, koska talven aikana on tarkoitus selvittää, kuinka paljon meillä koskikaroja talvehtii. Tämän vuoksi helmikuulle on suunnitteilla yhtä aikaa koko maassa järjestettävä karalaskenta. Tringan alueen laskennoista tiedotetaan tarkemmin alkuvuodesta.

Helmikuun karalaskennan lisäksi talvihavaintoja kerätään koko talven yli, joten kaikki koskikarahavainnot toivotaan tallennettavan huolellisesti Tiiraan. Talven aikana olisi suositeltavaa suunnata kararetkille myös Tringan vähemmän retkeillyille alueille (Sipoo, Pornainen, Inkoo, Raasepori jne). Talviset kelit saapuivat tänä vuonna etelään hieman totuttua aiemmin, ja koskikarat ovat jo alkaneet asettua talvireviireilleen. Nyt on hyvä aika lähteä kararetkelle!

cincin06_matti_rekila%cc%88
Kuva © Matti Rekilä

Syke kaipaa Tringalaisten havaintoja öljyyntyneen Maunulanpuron koskikaroista

Viikon kuluessa on uutisoitu Maunulanpuroa kohdanneesta öljypäästöstä ja sen mahdollisista vaikutuksista puroa ympärivuotisesti asuttamiin taimeniin sekä lintuihin, joista koskikara on erityisessä vaaravyöhykkeessä tällä hetkellä. Karat heittävät henkensä altistuessaan öljylle, joka hävittää höyhenpeitteen eristyskyvyn, ja kylmä vesi pääsee iholle johtaen hypotermiaan. Tällaisessa tilanteessa olevat karat saattavat jäädä nököttämään rantapenkereelle siinä vaiheessa, kun eivät enää kestä sukeltamista ravinnon perään.

Tämän hetken hyvät uutiset: Koskikaroja ei ole havaittu kolmeen päivään. Maanantaina pelastuslaitos havaitsi kaksi karaa, joista ainakin toinen oli öljyyntynyt, Maunulanpuron öljykalvon peittämällä alueella. Tämän jälkeen Tringalaiset Kari Lindblom ja Jarkko Santaharju ovat kunnostautuneet komppaamalla puronvarsia. Suomen ympäristökeskus kiittää komppaajia.

Mikäli havaitset koskikaran alueella, mukaan lukien Haaganpuro Kauppalanpuistossa sekä Pirkkolantien pohjoispuolinen puhdas pätkä, ilmoitathan mahdollisimman pikaisesti ainakin seuraaville henkilöille:

Suomen ympäristökeskus (SYKE): pekka.rusanen@ymparisto.fi & markku.mikkola-roos@ymparisto.fi
Koskikararengastajat: Jarkko Santaharju ja Jyrki Tolvanen

Löytyneet koskikarat yritetään pyydystää ja rengastaa, minkä jälkeen ne siirretään esimerkiksi Espoon puroihin. Öljyyntyneet yksilöt toimitetaan Korkeasaareen puhdistettaviksi ja hoidettaviksi ennen vapautusta. Yksittäisiä karoja saattaa ilmaantua pitkin talvea sää- ja virtausolojen vaihdellessa. Öljyn poistaminen ja poistuminen saattaa kestää vielä pitkään ja vedenkorkeuden vaihtelut aiheuttavat ajoittain uusia öljypulsseja rannoille tarttuneista jäämistä.

Kun tuli taas suojakelit ja purovedet ovat nousussa, myös sinisorsia saattaa ilmaantua öljyiselle alueelle. Puronvarsien öljyyntyneistä sorsista ja muista lajeista tulisi ilmoittaa ensisijaisesti Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikölle, jolla on pienten lintumäärien pyydystykseen soveltuva välineistö ja ammattitaito. Eläinpelastusyksikön tavoittaa pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta, puh. 09 310 30151.

Save

Save

Save

Maarin laidunta laajennetaan – laitumen länsipään pitkokset puretaan

Espoon Laajalahden Maarin laidunniittyä laajennetaan kuluvan syksyn aikana.

Retkeilyn ja virkistyskäytön kannalta merkittävin muutos tapahtuu nykyisen laitumen länsilaidalla, jossa olevat pitkokset puretaan. Jatkossa kulku ohjataan uuden laitumen länsipuolella kevyen liikenteen väylälle.

Hoitotöistä vastaa Metsähallitus, jonka mukaan laitumen laajennus on tarpeen, jotta laiduntavalle karjalle saadaan kuivaa maata ja suojaa puustosta. Laiduntava karja pitää rantaniityt matalina, mikä lisää sekä pesivää että muuton aikana lahdella levähtävää linnustoa.

Maarin laitumen laajennusosan pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Syksyn aikana laajennusosa kunnostusraivataan ja aidataan. Korkea ruovikko niitetään ja nuorta puustoa ja pensaikkoa raivataan eläinten kulkemisen helpottamiseksi ja valoisuuden lisäämiseksi.

Hoitotöiden arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä.

Metsähallituksen tiedotteen voi lukea täällä.

Mielipide: Suomenojan luontoarvot pitää turvata – Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois

Tringan puheenjohtajan Jukka Hintikan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 25.4.2016:

Helsingin Sanomat kertoi 20.4. Länsimetroon perustuvista rakentamissuunnitelmista ja niiden tuomasta taloudellisesta hyödystä. Esimerkkialueena mainittiin Suomenoja, jonne Espoo havittelee noin 14 000 asukkaan uutta keskustaa.

Suunnitellun Suomenojan keskustan vieressä sijaitsee kansainvälisesti tärkeä lintukosteikko, jonka linnustoarvot ovat vaarassa ylimitoitettujen rakennussuunnitelmien vuoksi. Espoon kaupunki on toistuvasti jättänyt ympäristöarvot retuperälle, kun merinäköalan tuomat miljoonat ovat vetäneet vaakakuppia toiseen suuntaan.

Espoon kaupunki on jo tehnyt päätöksen kosteikon säilyttämisestä. Silti kaupunki on tuhoamassa suunnitelmillaan kosteikon elintärkeät viheryhteydet ja tuomassa asutusta Uudenmaan suurimman ja äänekkäimmän naurulokkiyhdyskunnan viereen.

Kaupunkisuunnittelun pitää perustua voimassa olevaan alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Suomenojaa koskevat uudet suunnitelmat ovat selvästi maakuntakaavan vastaisia, sillä maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty viheryhteystarpeeksi, virkistystarvereitiksi ja energianhuollon tarpeisiin.

Lisäksi etenkin altaan länsipuolelle suunnitellut kerrostalot on osoitettu aivan liian lähelle arvokasta lintualuetta. Tringa ry on tuonut epäkohdat toistuvasti esiin muistutuksissaan, mutta konsulttien ja Espoon virkamiesten maailmaan ei tunnu mahtuvan muita kuin taloudellisia arvoja.

Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois. Hieman toisenlaisilla valinnoilla sekä saadaan alueelle tarpeeksi asukkaita että turvataan kosteikon linnuston ja virkistysalueiden tulevaisuus.

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Mediatiedote: 129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoiset kartoittivat keväällä ja kesällä 2015 Nuuksion järviylängön linnuston 126 neliökilometrin alueelta. Kartoituksen ansiosta mm. kaakkurin, metson, pohjantikan ja pikkusiepon kannat tunnetaan nyt paremmin.

“Koko Nuuksion järviylängön kattavan alueen kartoitukseen osallistui 129 lintuharrastajaa. Heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on valtavan arvokas”, kuvaa kartoituksen organisoinut ornitologi Margus Ellermaa. Raportti linnustokartoituksesta julkaistiin Tringa-lehden numerossa 1/2016 (linkki alla).

Tringan kartoituksessa todettiin 15 kaakkurin pesintää. Vielä vuonna 1994, jolloin Nuuksion kansallispuisto perustetiin, alueella pesi vain yksi kaakkuripari.

“Nuuksion kaakkurit pesivät pääosin tekolautoilla, joita ovat rakentaneet Veli-Matti Väänänen ja Raimo Pakarinen Helsingin yliopistosta. Tekopesien ansiosta Nuuksioon on muodostunut yksi Etelä-Suomen edustavimmista kaakkurikeskittymistä”, Ellermaa kertoo.

Metso sen sijaan vähenee Nuuksiossa. Tringan vapaaehtoiset löysivät kartoituksessa yhdeksän soidinpaikkaa ja varmistivat kolme pesintää. Koppeloita havaittiin ilahduttavan runsaasti, jopa 27.

“Alueen eteläisin tunnettu metson soidinpaikka Hakjärvellä oli vaiennut, mahdollisesti äskettäisen avohakkuun sekä suuren virkistyspaineen seurauksena”, Ellermaa arvioi.

Nuuksio on erityisen edustava paikka palokärjelle, harmaapäätikalle sekä Uudellamaalla vähälukuiselle pohjantikalle, jonka reviirimääräksi arvioitiin 19. Pohjantikka on varttuneiden kuusikoiden ja kuusisekametsien laji, joka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi ja koko Suomessa silmälläpidettäväksi.

Hyönteissyöjistä idänuunilintu ja sirittäjä olivat runsastuneet eniten edellisen, vuonna 2007 tehdyn selvityksen jälkeen.

“Sirittäjän runsastuminen saattaa osittain selittyä metsien ikääntymisellä. Myös vanhoja kuusimetsiä suosiva pikkusieppo viihtyy Nuuksion metsissä ja lajin reviirejä todettiin nyt 34.”

Tringan kartoittama 126 neliökilometrin alue sijaitsi pääosin Espoossa ja Vihdissä, pieni osa myös Kirkkonummella. Alue kattoi Nuuksion järviylängön kokonaisuudessaan lukuunottamatta isoimpia kyliä, reunojen suuria vesistöjä sekä Histan aluetta. Noin kolmannes (4900 ha) kartoitetusta alueesta sijaitsi Nuuksion kansallispuistossa. Loput olivat yksityisiä suojelualueita (757 ha), kuntien virkistysalueita (3600 ha), pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta (2766 ha) sekä taajamatoiminnoille varattua aluetta (323 ha).

Kartoitusalue jaettiin 98 osa-alueeseen, jotta kartoitustalkoisiin osallistuneiden oli mahdollista käydä alueensa riittävän hyvin läpi yhden aamun aikana. Laskentakierroksia oli suunniteltu kolme jokaiselle alueelle, kahden viikon liukumavaralla: huhtikuun alkupuolelle, toukokuun alkupuolelle ja touko–kesäkuun vaihteeseen. Yksi laskennan osa-alue oli vesistöineen keskimäärin 120 hehtaaria, mutta vaihtelua oli noin 40 hehtaarista liki 200 hehtaariin.

 

Linkki Tringa-lehdessä julkaistuun raporttiin (PDF)

 

Kuvat (kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä!):

Kuva 1. Pohjantikka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi. Nuuksion järviylängöllä arvioidaan olevan peräti 19 pohjantikan reviiriä. © Hanna Hyvönen

Kuva 2. Vapaaehtoinen linnustokartoittaja Joni Sundström työssään. © Joni Sundström

Kuva 3. Metson kanta Nuuksiossa taantuu. Metsonaaraita eli koppeloita havaittiin kuitenkin runsaasti. © Matti Koivula

 

Lisätiedot:

Tringa ry
Margus Ellermaa
p. 050 362 9875

 

Tringa: ELY-keskuksen poikkeuslupa on ristiriidassa Byön maakunnallisesti tärkeän lintualueen kanssa

Mediatiedote

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry kritisoi ELY-keskuksen antamaa poikkeuslupaa, joka mahdollistaa Hangossa Byön saarella sijaitsevan merimetso- ja harmaahaikarayhdyskuntien karkottamisen. Poikkeuslupaa on haettu, sillä suureksi kasvanut merimetsokolonia aiheuttaa haittaa viereiselle kesämökkitontille ja tuhoaa metsätalousmetsää.

On ilmeistä, että merimetsoista aiheutuu merkittävää haittaa, sillä tilanne on Suomen oloissa ainutlaatuinen: pesimäsaari on suuri ja metsäinen, ja merimetsokolonia on levittäytynyt käytännössä lähimmän kesämökin pihalle. Miltei kaikki muut Suomen merimetsoyhdyskunnat sijaitsevat puuttomilla tai lähes puuttomilla alle 5 hehtaarin saarilla.

Alun perin Byön saarella esiintyi vain harmaahaikaroita, joiden määrä oli Uudenmaan mittakaavassa merkittävä. Tämän perusteella alue saikin vuonna 2010 maakunnallisesti tärkeän lintualueen statuksen (MAALI-alue). Merimetsot ilmaantuivat alueelle noin neljä vuotta sitten, mistä lähtien kanta on kasvanut harmaahaikaroiden kustannuksella. Alueella pesii kuitenkin vielä noin 13 harmaahaikaraparia, mikä on edelleen kohtuullisen suuri osuus koko Uudenmaan pesimäkannasta.

Ongelmallista on, että vaikka koettu haitta kohdistuu merimetsoihin, mahdollistaa lupa myös harmaahaikaroiden pesäpuiden hävittämisen, sillä harmaahaikaran ja merimetson pesiä on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Myönnetyn luvan myötä menetetään näin MAALI-alueen perusteena oleva harmaahaikaroiden pesimäalue. Lisäksi lupa jatkuu liian pitkälle kevääseen: Puiden kaataminen on sallittu vappuun saakka, jolloin harmaahaikarat ovat jo usein aloittaneet pesinnän.

Tringa huomauttaa, ettei merimetsokolonioiden häiritsemisestä voi muodostua jatkuvaa tapaa tai rutiinitoimenpidettä eri puolilla saaristoa, sillä häirintä hajottaa yhdyskuntia pienempiin osiin ja ongelma saattaa jatkua kertaluokkaa pahempana uudella paikalla, jonne linnut kotiutuvat.

Lisätietoja:

Jukka Hintikka
puheenjohtaja
044 5665593
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Linnustoarvot turvattava 4. vaihemaakuntakaavassa

Tiedote 1.3.2016

 

Tringa ry, BirdLife Suomi ry ja Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry jättivät maanantaina 29.2. yhteisen lausunnon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Yhdistysten mukaan kaavaehdotukseen tulisi tehdä vielä huomattavia muutoksia, jotta luonnon monimuotoisuus voitaisiin turvata.

Yhdistykset painottivat Uudellamaalla tehtyjen selvitysten merkitystä tärkeiden luontokohteiden tunnistamisessa. Erityisen huolissaan yhdistykset ovat siitä, ettei Uudenmaan liitto ole huomioinut kansainvälisesti, kansallisesti ja maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden selvityksiä juuri lainkaan. Tärkeät lintualueet tulisi osoittaa luonnon monimuotoisuutta turvaavilla kaavamerkinnöillä.

Positiivista on, että kaavaehdotukseen on lisätty suojelualueita kaavan luonnosvaiheesta. Suojelualueiden määrä on kuitenkin edelleen riittämätön alueen muuhun käyttöpaineeseen nähden eivätkä olemassa olevat ja uudet suojelualuevaraukset muodosta toimivaa verkostoa. Yhdistykset kehottivat Uudenmaan liittoa lisäämään suojeluvarausten määrää mm. tärkeät lintualueet -hankkeissa tärkeiksi osoitetuilla kosteikko-, saaristo-, suo- ja metsäalueilla. Myös viheryhteyksiä tulisi lisätä erityisesti Natura-alueiden ja MLY-alueiden välillä.

Kaavaehdotuksessa olevien tuulivoima-alueiden valinnassa ja rajauksissa ei myöskään oltu tarpeeksi huomioitu tärkeitä lintualueita ja muuttoreittejä eikä otettu vakavasti tuulivoimaloiden aiheuttamaa metsien pirstoutumista. Yhdistykset esittivät kolmen tuulivoimala-alueen varauksen poistamista kaavasta. Lisäksi yhdistykset ottivat kantaa mm. kaavamääräyksiin. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

 

Kuva: Lauri Mäenpää

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Porkkalaan ei kansallispuistoa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi

Vuodenvaihteessa Tringan puheenjohtajuudesta luopunut Seppo Vuolanto kirjoittaa:

Porkkalaan ei kansallispuistoa Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi

Hallitus päätti sen sijaan perustaa kansallispuiston Suomussalmen Hossaan. Porkkalan valtion omistamille alueille perustetaan kuitenkin luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella. Se käsittäisi Kirkkonummen ja Inkoon saaristojen Natura-alueiden maa- ja vesialueiden lisäksi myös avomeren yleisten vesien matalikoita, joilla on runsaita sinisimpukka- ja punaleväesiintymiä. Lisäksi hallitus ilmoittaa laativansa eri yhteistyötahojen kanssa selvityksen Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon rannikko-, saaristo- ja merialueiden suojelusta ja kehittämisestä eri tavoitteiden yhteensovittamiseksi sekä virkistyspalvelujen tuottamiseen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi.

Tringa on yksi Porkkalan kansallispuiston perustamista esittäneistä kansalaisjärjestöistä. Alueen luonto on huomattavan monimuotoinen, mikä johtuu sekä eteläisestä sijainnista että meren, saariston ja manneralueen mosaiikista.

Alueen virkistys- ja muu käyttö on nykyisin jo niin vilkasta, että se uhkaa luonnon säilymistä.

Seppo Vuolanto Virolahdella 2015. © Minttu Heimovirta

Seppo Vuolanto Virolahdella 2015. © Minttu Heimovirta

Vartiosaari säästettävä rakentamiselta

Tiedote 15.1.2016

 

Tringa jätti tänään muistutuksen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksesta. Muistutuksessaan Tringa totesi, että Vartiosaari kuuluu lintujen muuttoreittinä käyttämään metsäiseen akseliin Vuosaaresta Santahaminaan ja edelleen merta kohti. Alueen muuttolintuja ovat erityisesti varpus- ja petolinnut sekä kyyhkyt, jotka hyötyvät yhtenäisestä metsäisestä linjasta. Saari tarjoaa myös runsaasti elinympäristöjä ja pesimäpaikkoja monille metsälinnuille.

Osayleiskaavassa esitetty rakentaminen heikentäisi oleellisesti saaren linnusto- ja muita luontoarvoja. Ainutlaatuista ja rauhallisena säilynyttä luontokeidasta tulisi rakentamisen sijaan kehittää luonnon virkistyskäytön ja monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.

Tringan muistutus luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

 

 

 

Talvilintulaskennat jatkuvat 25.12. – adoptoi orpo reitti!

Talvilintulaskennat jatkuvat joulun jälkeen erittäin mielenkiintoisissa olosuhteissa. Alkutalvi on ollut varsin leuto maan eteläpuoliskolla joten muutolta jättäytyneitä lintuja on varmasti runsaasti maastossa.

Luomuksen Linnustonseuranta kannustaa perustamaan uusia reittejä etenkin metsäalueille ja vesistöjen yhteyteen. Myös vanhan talvilintureitin herättäminen henkiin on hyvä asia! Tringan sivuille on koottu luettelo Uudenmaan vanhoista reiteistä, joilla ei ole enää laskijaa.

Lisätietoja uuden reitin perustamiseen ja vanhan laskemiseen saa linnustonseurannasta, linnustonseuranta(ät)luomus.fi

Suuntaa-antava kartta vapaista reiteistä:

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757

Talvivesilintulaskennat Tringan alueella

Linnustonseurannan tutkimustulokset osoittavat, että useiden muiden vesilintujen talvehtijamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Vaikka suuntaus on selvä Suomessa talvea viettävien vesilintujen kokonaismääriä ja tärkeimpiä talvhtimisalueita ei tunneta.  Tämä on ongelmallista suojelun kannalta.

Harrastajia pyydetäänkin nyt retkeilemään 1.–18.1.2016 välisenä aikana talvilintulaskentojen ulkopuolisilla alueilla ja ilmoittamaan tarkat lintujen sijaintipaikat niin talvilintulaskentojen kuin muidenkin alueiden vesilinnuista Tiiraan (www.tiira.fi).  projektin tietoja tullaan käyttämään niin suojelutyössä kuin kansainvälisessä seurannassakin, sillä koko Itämeren alueen talvehtivien vesilintujen runsaudet pyritään arvioimaan tammikuun 2016 laskentojen perusteella. Jokainen ilmoitettu vesilintutieto – myös nollalaskenta – on tärkeä!

Miten voit osallistua?

  • Retkeile 1.-18.1.2016 vesistöjen ääressä, laske kohteiden vesilinnut ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi).
  • Tringan alueella rannikkoalue on jaettu laskenta-alueisiin, joista vapaaehtoiset voivat valita omat sektorit ja käydä laskemassa ne itse valitsemiltaan laskentapisteiltä.
  • Katso tästä tiedostosta (PDF) Tringan alueelta erikseen rajatut sektorit ja varaa omasi sähköpostitse (linnustonseuranta@luomus.fi)
  • Lista varatuista laskentasektoreista löytyy talvivesilintulaskentojen sivulta https://www.luomus.fi/fi/talvivesilinnut-2016.
  • Ilmoita havaintosi aina mahdollisimman pian järjestelmään, sillä reaaliaikainen tietojen ilmoittaminen Tiiraan antaa hyvän kuvan miltä alueilta on tietoja ja mistä niitä vielä kaivataan.
  • Talvilintulaskentojen vesilintutiedot (vaikka ne tehtäisiin joulukuun puolella) kelpaavat myös mukaan laskentoihin, joten muut laskennat kannattaa toteuttaa talvireittien ulkopuoleisille alueille.

Miten ilmoitat havainnot?

  • Ilmoita kaikki havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan, havainnointipaikaksi luonnollisesti se piste, josta katsoit merelle. Kirjaa havainnon lisätietokenttään koodi ”VLL”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut vesilintulajit ja yksilöt. Tämä tulee muistaa kunkin lajin havaintoihin. Muista kirjata myös laskentapisteen tarkkuus.
  • Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan vesilintua, ilmoita havainto ”vesilintu 0” ja kirjoita lisätietoihin koodi ”VLL”.
  • Merkitse isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus, sillä yksi projektin tavoitteista on selvittää linnuille tärkeitä talvehtimisalueita. Ilmoittamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä: 50 isokoskeloa ei ole esimerkiksi Etelä-Suomessa iso parvi, mutta 50 uiveloa sen sijaan on ja sen paikka tulee merkitä mahdollisimman tarkkaan. Edelleen esimerkiksi yksittäisten allihaahkojenkin sijainnit ovat tärkeitä. Jos samaan pisteeseen näkyy esimerkiksi 1000 isokoskelon jättiparvi ja kauempana 24 yksilöä, merkitään linnun paikaksi isomman parven sijainti. Kun linnut ovat hajallaan isolla alueella, voidaan linnun paikaksi kirjoittaa niiden summittainen keskipiste ja linnun paikan tarkkuudella (esim. <1 km) kerrotaan, että linnut olivat hajallaan. Mikäli yhteen pisteeseen näkyy saman lajin kaksi suurta parvea, jotka sijaitsevat toisistaan huomattavasti erillään (esimerkiksi eri lahdet) kannattaa ne ilmoittaa omina havaintoinaan. Tällöin on tärkeää, että havainnoissa on myös kellonaika, joka kertoo parvien näkyneen samaan aikaan.

Jokainen ilmoitettu havainto, myös nollatieto on tärkeä!

Kysy lisätietoja!

Mikäli haluat osallistua, mutta jokin asia on epäselvää, ota yhteyttä linnustonseurantaan (linnustonseuranta@luomus.fi) tai BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivaseen (tero.toivanen@birdlife.fi).

Talvivesilintulaskennan sektoreita Hankoniemellä ja Bromarvissa. Varaa omasi!

 

Nuuksion metsäalueen linnustokartoituksen tuloksia esitellään marraskuun kuukausikokouksessa

Vapaaehtoiset kartoittivat viime keväänä laajan Nuuksion metsäalueen linnuston. Kartoitettava alue oli 125 neliökilometriä ja osallistujia yli 120. Mitä tehtiin ja mitä saatiin selville – tule kuuntelemaan Tieteiden Talolle torstaina 5.11 klo 18:00 alkaen (Helsinki, Kirkkokatu 6, 1. kerroksen auditorio). Laskentojen koordinattori Margus Ellermaa esittää yhteenvedon linnustosta ja paikallinen luonto-opas Mika Aronen ja retkikaverinsa Roger Olander näyttävät luontokuviaan Nuuksiosta.
Huomaa, että ennen esityksiä on Tringan syyskokous ja Nuuksiota käsittävä ohjelma alkaa noin 18.30.

2015-11-Alue-66_tip_074

Nuuksion metsälinnustoa kartoittamassa (kuva © Timo Pettay)