Luontojärjestöt huolissaan Herttoniemen viheralueiden tulevaisuudesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet Helsingin kaupungille yhteisen mielipiteen Herttoniemen aluesuunnitelman luonnoksesta. Aluesuunnitelma ohjaa mm. viheralueiden hoitoa ja kehittämistä. Herttoniemen aluesuunnitelman piiriin kuuluu useita luontoarvoiltaan merkittäviä viheralueita, jotka ovat myös tärkeitä virkistysalueita. Alue on myös tärkeä osa Vanhankaupunginlahden kansainvälisesti merkittävää lintualuetta.

Järjestöjen mielestä suunnitelmaluonnoksen luonnon- ja maisemanhoidossa ei ole tunnistettu suunnittelualueen korvaamatonta merkitystä koko Helsingin viheralueverkostolle sekä luontoalueiden virkistyskäytölle. Erityisen huolestuttavana järjestöt pitävät suunnitelman mahdollistamia mittavia metsänhoitotoimia alueella. Lue koko mielipide täältä.

Lisätietoja:

Aapo Salmela

Järjestösihteeri

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

helsy@sll.fi

Keijo Savola

Luonnonsuojeluasiantuntija

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

keijo.savola@sll.fi

Vanhankaupunginlahden v. 2019 linnustonseurantalaskennan loppuraportti

Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston tilaa seurataan vuosittain Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen ja Natura-2000 – alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti toteutettavilla linnustolaskennoilla.

Seurantalaskentojen tulokset ohjaavat alueen hoitotoimia lintujen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2019 seurantalaskentojen loppuraportti on yhteenveto juuri päättyneestä pesimäkaudesta. Raportti tarjoaa tietoa mm. lajien parimääristä v. 2013 – 2019 sekä pesinnän onnistumisesta, erityisesti vesilinnuilla. Tämän vuoden hyviä uutisia ovat esim. keltavästäräkin ja punajalkaviklon parimäärän kasvu, nokikanojen hyvin onnistunut pesintä sekä merimetson asettuminen uudeksi pesimälajiksi lahdelle.

Lue raportti täältä:

Valkoposkihanhilaskennat 2019

Tringan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 7.9.2019. Alla seuraa lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Laskennan tarkkuus oli hyvä, jopa erinomainen. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, Kirkkonummen hanhista saatiin hyvä kokonaisarvio, Hakin alueen pellot tarkastettiin tarkkaan ja Sipoon kohteetkin tuli tarkistettua vuosien tauon jälkeen hyvin tuloksin. Osa Vantaan pelloista jäi tarkistamatta, samoin esimerkiksi Leppävaaran urheilupuisto.

Kirkkonummen, Sipoon ja Hakin alueen hanhia lie turvallista käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Näitten osalta kokonaisluvut ovat seuraavat: Kirkkonummi 2454 (maksimi), Sipoo 1658 ja Hakki 1210. Vantaan, Espoon ja Helsingin osalta havainnot koskevat todennäköisesti lähinnä Viikissä ja Laajalahdella yöpyneitä hanhia, lisäksi Kajuuttaluodoilta ilmoitettiin neljä yöpyvää – olisiko tämä perinteinen yöpymispaikka vähitellen väistymässä hanhien käytöstä? Syyskuun alussa laskettiin Haltialan pelloilta parhaimmillaan jopa 6000 hanhea, mutta laskenta-aikaan siellä oli selvästi hiljaisempaa. Viikin hanhista iso osa jäi Viikkiin, loput jatkoivat ilmeisesti Haltialaan ja Vantaalle, jonne suuntasi myös osa Laajalahden hanhista. Osa Laajalahden hanhista jatkoi ruokailemaan länteen, esimerkiksi Matalajärven eteläpuolisella pellolla näkyi a1200. Vuosaaren kasalta havaittiin päivän aikana vain kaksi parvea, joista isompi a800 suuntasi länteen Talosaaren suunnalta – nämä linnut lienevät Vantaa kautta kiertäneitä Viikin yöpyjiä.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 16503. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Edellisen vuoden tulokseen (13790) verrattuna kasvua on siis runsaasti, mutta ero selittyy suurimmaksi osaksi Sipoon kohteiden hanhilla. Ilman näitä hanhia kanta kasvoi vain lievästi – samaan tapaan kuin koko maassa.

Tringan alueen laskentoja koordinoi Aapo Salmela ja Hakin alueen laskentoja Jan Södersved. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

Valkoposkihanhilaskennat 7.9.2019 (paikalliset + ylilentävät yms.)

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 36

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 5277

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Mikko Karkia): 227 + 1200

 Oittaan leirintäalue + ranta (Marko Kirjavainen): 401

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 2

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot (Leena Hintsanen): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

 Tähtitorninmäki (Hanna Mensonen): 0

 Hietaniemi (Petri Puromies): 0

 Iso-Huopalahti (Jaakko Ekman): 0 + 2

 Husön kartanon pellot (Heikki Salonen): 0

 Kaisaniemi (Seppo Kuusela): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Hannu Linkola): 0 + 97

 Keravanjoki (Markku Varhimo): 0

 Kivikko

 Kivinokka (Risto Attila): 0

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo (Risto Attila): 0

 Lauttasaari

 Lapinlahti (Petri Puromies): 0

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä (Ilkka Lyytikäinen, Leena Hintsanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 9

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Leena Hintsanen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko T. Voutilainen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 6

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki + Paloheinä Golf (Johannes Silvonen): 765

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet (Risto Attila): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Puotilan nurmet ja uimaranta (Hannu Varkki): 1

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristö (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Markku Varhimo): 0

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Puromies): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Jaakko Ekman): 7

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila (Ilkka Lyytikäinen): 0

 Tullisaari (Risto Attila): 0

 Tuomarinkylän pellot (Johannes Silvonen, Esko T. Voutilainen): 740

 Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0

 Töölönlahti (Seppo Kuusela, Marko Kirjavainen): 0

 Vartiokylänlahti (Hannu Varkki): 0

 Viikki (Hannu Sarvanne): 4565

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi (Ari Viljanen): 4

 Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 870

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Heikki Salonen): 0

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot (Eetu Paljakka, Antero Paljakka): 0

 Sarfvikin golf-kenttä (Lasse Kurvinen): 0

 Torsvikin seudun pellot (Lasse Kurvinen): 0

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Eetu Paljakka, Antero Paljakka, Magnus     Nordman): 2454

 Sipoo:

 Box, pellot (Aapo Salmela): 1630

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela): 28

 Nevas (Aapo Salmela): 0

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela): 0

 Siuntio: (Hakki: Erkko Einiö, Petri Hasunen, Petri Lehto, Reima Stigell, Jan Södersved ja Leo Wallinmaa)

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans: 800

 Nordanviksslätten: 230

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik: 180 + 220

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk

 Vejans

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Markku Varhimo): 0

 Hakunilan Kormuniitty (Heikki Salonen): 0

 Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0 + 180

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 350

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki (Heikki Salonen): 0

 Peräjänkulman pellot (Kim Söderling): 70

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Heikki Salonen): 85

Tringan suojelutoiminnan kevätkuulumisia

Tringan suojelupuolella on riittänyt kiirettä kuluneena keväänä. Isoja projekteja ovat olleet muutoksenhaut Östersundomin yhteisen yleiskaavaan ja Finnoon keskuksen asemaakaavaan Helsingin hallinto-oikeudesta sekä Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotusvaiheen lausunto. Lisäksi olemme tehneet töitä mm. valkoposkihanhien aiheuttamien ristiriitojen ratkaisemiseksi ja Helsingin pesimäaikaisten metsähakkuiden kieltämiseksi.

Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeudesta Östersundomin ja Finnoon kaavoihin (ks. uutinen tammikuulta: https://www.tringa.fi/2019/01/hho-finnoo-ostersundom/) on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Vastaselitysvaiheessa kaavoittamisesta vastaavat (näissä tapauksissa siis Östersundom-toimikunta ja Espoon kaupunki) antavat asiasta omat lausuntonsa. Tringa on tämän jälkeen täydentänyt valituksiaan vastaselityksillä. Vaadimme edelleen kaavojen muuttamista alueiden linnustoarvojen turvaamiseksi.

Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeuteen Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/04/Vastaselitys-Finnoo-2019-Tringa.pdf

Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeuteen Östersundomin yhteistä yleiskaavaa koskevassa valitusasiassa: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/05/Vastaselitys-HHO-%C3%96stersundom-Tringa-kotisivu.pdf

Östersundom on tärkeä alue mm. kuvan pyylle. Kuva: Matti Rekilä.

Koko Uudenmaan maankäyttöä pitkällä aikavälillä ohjaava Uusimaa 2050- kaava (tutummin maakuntakaava) on edennyt ehdotusvaiheeseen. Tringa otti kantaa kaavaluonnokseen edellisen kerran viime vuoden puolella (https://www.tringa.fi/2018/11/tringa-lausui-uudesta-maakuntakaavasta). Tämän jälkeen kaavasta vastaava Uudenmaan maakuntaliitto on tehnyt kaavaan muutoksia saatujen lausuntojen perusteella ja esitellyt uuden kaavaehdotuksen. Valitettavasti tässä uudessakin ehdotuksessa on paljon luontoarvojen kannalta huolestuttavia piirteitä. Tringa vaatiikin tuoreessa ehdotuksessaan mm. lisää suojelualueita, järkevämpiä viheryhteyksiä ja maakuntakaavan tarkentamista.

Lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/05/2019-lausunto_uudenmaan-mkk-ehdotuksesta.pdf

Lisäksi olemme tehneet töitä mm. valkoposkihanhien aiheuttamien ristiriitojen, Nuuksion kansallispuiston uuden hoito- ja käyttösuunnitelman ja Helsingin pesimäaikaisten metsähakkuiden kieltämisen parissa (ks. mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa 25.5.).

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Runsaasti uusia suojelualueita Uudellemaalle

Ympäristöministeriö valmistelee kymmenien uusien luonnonsuojelualueiden perustamista Uudellemaalle. Kaikki uudet alueet sijaitsevat valtion mailla ympäri maakuntaa ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 36 000 hehtaaria, josta valtaosa sijaitsee merialueilla. Erillisellä asetuksella perustetaan laaja Porkkalan luonnonsuojelualue Inkoon ja Kirkkonummen saaristoon. Muissa kohteissa sijaitsee muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita ja lintukosteikkoja.

Tringa ottaa lausunnossaan kantaa uusien alueiden rauhoitusmääräyksiin. Vaadimme täyskieltoa uhanalaisten vesilintujen, allin ja haahkan, metsästykseen luonnonsuojelualueilla. Lisäksi ehdotamme saaristolinnuille tuhoisien petojen, minkin ja supikoiran, pyyntiajan pidentämistä saaristolinnuston pesimärauhan turvaamiseksi.

Lisätietoja uusista luonnonsuojelualueista:

http://www.metsa.fi/uusimaa-suojelualueita

Tringan lausunto kokonaisuudessaan:

https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tringan-lausunto-YM.pdf

Haahka on uhanalainen laji. Kuva: Lauri Mäenpää.

Laulujoutsenten pääjoukot viipyvät meillä nykyään kuukauden pidempään – uusi muuttolintuselain Haahka kertoo Suomen linnustossa tapahtuneista muutoksista.

Mediatiedote 4.2.2019, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringa ry:n julkaisema Haahka-muuttolintuselain kokoaa yhteen arvokkaan lintuhavaintoaineiston, joka on kerätty Hangon lintuasemalla 40 vuoden aikana. Helppokäyttöinen sovellus auttaa hahmottamaan yli 300 lintulajin yksilömäärissä ja muuttokäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia ja esittelee lajit tekstein ja kuvin.

Nuori ja vanha laulujoutsen. Kuva © Jonne von Hertzen

Hangon lintuasemalla on kerätty vakioiduin menetelmin havaintoja lintujen muutosta jo 40 vuoden ajan. Aineistosta on julkaistu kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja sen avulla on pystytty esimerkiksi osoittamaan, että ilmastonmuutoksen seurauksena lintujen muutto on aikaistunut ja vesilintujen syysmuutto on viivästynyt.  

  • Kansallislintumme laulujoutsenen pääjoukot palaavat Suomeen kaksi viikkoa aikaisemmin kun 1980-luvulla, ja ne myös poistuvat myös kaksi viikkoa myöhemmin, kuvailee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen aseman aineistosta paljastuvia muutoksia.

Nyt havaintoaineisto on avattu helpossa muodossa kaikkien käytettäväksi. Koska lintuasema sijaitsee keskeisellä muuttoreitin varrella Hankoniemen kärjessä, kuvaavat yksilömäärien muutokset hyvin laaja-alaisia runsaudenmuutoksia. Muuttolintuselain Haahkassa olevien kuvaajien avulla voikin tarkastella esimerkiksi miten merikotkan kanta on kasvanut ympäristömyrkkyjen aiheuttaman aallonpohjan jälkeen, tai miten hyönteisiä ravintonaan käyttävät pääskyset ovat vähentyneet.

  • Toivomme, että kaikki linnuista ja ympäristöstä kiinnostuneet, niin luontoharrastajat, tutkijat, toimittajat, opettajat kuin myös päätöksentekijät löytäisivät palvelun ja hyödyntäisivät haahkaa helppona tietolähteenä, toteaa Hangon lintuaseman asemanhoitaja Hanne Kivimäki.

Muuttolintuselain Haahka löytyy osoitteesta: https://haahka.halias.fi. Lajihaku ja kuvaajien selitykset on esitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkosovelluksen sisällön tuottamisesta ovat vastanneet vapaaehtoiset lintuharrastajat ja tutkijat. Sovelluksen on toteuttanut Joona Lehtomäki avoimen lähdekoodin R-ohjelmointikielellä.

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.

Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2018

 

Osallistu Tringan jäsenkeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja! Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Tringan työllä on merkitystä. Sen ansiosta esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahden tulevaisuus muuttui tänä syksynä valoisammaksi, kun kaupunki lupasi lisää rahaa kosteikon kunnostamiseen ja hoitoon. Korkein hallinto-oikeus myös kumosi Tringan valituksen perusteella Viikintien eteläpuolen ja Pornaistenniemen lisärakentamisen, joten Tringa on todella saanut äänensä kuuluviin.  Tringa teki myös kuluneena vuonna mm. kolme MAALI-raporttia ja julkaisi Helsingin tärkeät lintualueet, jotka ovat tulevien suojelutaistojen ja maankäytön ohjaamisen kannalta hyvin tärkeitä pohjatöitä.

Lue lisää Tringan suojelutoiminnasta täällä.

Suojelukeräyskirje on postitettu kaikille jäsenille. Käytä mieluiten omassa keräyskirjeessäsi näkyvää viitenumeroa. Keräykseen voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen tilille FI76 8000 1502 0958 06 viitenumerolla 112015000171184550. Muista merkitä viitenumero, sillä lahjoitusta ei pystytä kohdistamaan tähän keräykseen ilman viitenumeroa!

Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

[Rahankeräyslupa: Poliisihallituksen myöntämä BirdLife Suomen rahankeräyslupa, RA/2017/607, voimassa 7.6.2017-6.6.2022.]

 

Kuva © Jari Kostet

 

Tringa lausui uudesta maakuntakaavasta

Tringa on jättänyt Uudenmaan maakuntaliitolle lausunnon uuden Uusimaa-kaavan 2050 (tutummin maakuntakaavan) luonnoksesta. Tringa keskittyi lausunnossaan uusien suojelualueiden tarpeeseen ja viheryhteyksien tärkeyteen. Uusia suojelualueita vaadittiin erityisesti merialueille, joista on viime aikoina löytynyt uusia maakunnallisesti tärkeitä lintualueita. Lisäksi vaadimme tuulivoimalla soveltuvan alueen poistamista lintujen muuttoreitiltä, luonnonsuojelun suunnittelun pitämistä maakuntatasolla ja muutoksia kaavamerkintöihin. Koko lausunto löytyy täältä:

https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2018/11/Tringan-lausunto-Uusimaa-kaava-2050.pdf

 

Lisätietoja maakunnallisesti tärkeistä lintualueista löytyy Tringan kotisivuilta ja tänä vuonna julkaistuista Tringa-lehdistä:

https://www.tringa.fi/maali/

Aintila, A. & Ellermaa, M. 2018: Maakunnallisesti tärkeät lintujen muutonaikaiset kerääntymäalueet Uudellamaalla. – Tringa 45(1):8-31

Ellermaa, M. 2018: Maakunnallisesti tärkeät saaristolintujen pesimäalueet Uudellamaalla. – Tringa 45(3):93-104.

 

Alli on suojelua vaativa laji ja yhtenä perusteena maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden valinnassa. Alliparven kuvasi Matti Rekilä.

Kysely Helsingin luonnon monimuotoisuudesta – osallistu ja vaikuta!

Helsingin kaupunki on avannut verkkokyselyn osana Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa. Kyselyn ideana on kerätä asukkailta ja muilta kiinnostuneilta mielipiteitä ja ajatuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta kaupunkiympäristössä, luonnon kannalta erityisen tärkeistä alueista ja siitä, miten kaupunki voisi toiminnallaan turvata luontoarvoja. Kysely löytyy täältä:

https://app.maptionnaire.com/fi/4907

Tringa haluaa kannustaa jäseniään osallistumaan kyselyyn ja muistuttumaan Helsingin kaupunkia upeista luonto- ja lintukohteistaan ja niiden vaatimista hoitotoimista.

Tringan mielestä elävä kaupunkiluonto on monimuotoista ja sisältää vaihtelevasti erilaisia elinympäristöjä. Monimuotoisessa kaupungissa elinympäristöjä (erityisesti metsiä) jätetään hallitusti hoitamattomiksi ja linnustolle elintärkeitä kosteikoita ennallistetaan.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta linnuille erityisen tärkeitä alueita ovat ainakin:

  • Vanhankaupungin alue (lintuvedet, pellot ja ympäröivät metsäalueet)
  • Vuosaaren ja Östersundomin metsäalueet ja Östersundomin lintuvedet
  • Haltialan / Niskalan pelto- ja metsäalueet
  • Helsingin Keskuspuisto
  • Helsingin laajan saariston muodostama kokonaisuus

Konkreettisesti kaupunki voi vaikuttaa monimuotoisuuteen esimerkiksi:

  • Jättämällä laajempia alueita hoitamattomiksi – lahopuuta ja niittyjä tarvitaan
  • Huolehtimalla viheryhteyksien säilymisestä
  • Jatkamalla ennallistamistoimia rantaniityillä, esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella
  • Vähentämällä vieraslajien istuttamista ja suosimalla istutuksissa meille luontaista lajistoa, esimerkiksi pihlajia
  • Parantamalla luonnonsuojelualueiden rajoista kertovia kyltityksiä ja lisäämällä tietoa saariston pesimälinnustolle tärkeistä alueista ja luotojen maihinnousukielloista
  • Perustamalla uusia suojelualueita
  • Pyrkimällä vähentämään valkoposkihanhien ja kaupunkilaisten välisiä konflikteja ohjaamalla lintuja ja jakamalla tietoa

Lisätietoja Helsingin arvokkaista lintualueista ja niiden linnustosta löytyy täältä: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-08-18.pdf

 

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela: Suojelusihteeri, Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Mediatiedote: Tringa vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon

Mediatiedote 13.10.2018, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon.

Viikin–Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan ja alueelle on palkattava koordinaattori turvaamaan alueen linnusto- ja luontoarvot.

”Vanhankaupunginlahti on Helsingin sydämessä sijaitseva kansainvälisesti arvokas lintuvesi, joka on erittäin tärkeä sekä linnustolle että tuhansille ulkoileville helsinkiläisille”, kertoo Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Alue on osa kansainvälistä Natura 2000 -suojelualueverkostoa.

Vanhankaupunginlahden hoito on tärkeää, sillä monia kotimaisia kosteikoilla esiintyviä vesilintu- ja kahlaajalajeja on luokiteltu tällä vuosikymmenellä uhanalaisiksi.

”Yksi tärkeimmistä syistä vesilintujen kantojen taantumiseen on lintuvesien huonontunut tila”, kertoo Tringa ry:n suojelusihteeri Kalle Meller. ”Pelkkä suojelualueiden olemassaolo ei riitä auttamaan uhanalaisten sorsalintujen ahdinkoa. Elinympäristöjä pitää hoitaa, jotta esimerkiksi punasotkan, tukkasotkan ja heinätavin väheneminen saadaan pysäytettyä”, Meller toteaa.

Monet lintuvedet ovat kasvaneet umpeen, jolloin vesilinnuille tärkeät lampareet ja avoimet rantaniityt ovat kadonneet. Vanhankaupunginlahdella pidetään avoimena kahta rantaniittyaluetta, mutta suuri osa lahden avoimesta alueesta on päässyt kasvamaan umpeen. Alueella tarvitaan enemmän niittoa, laidunnusta, pensaikon raivausta ja ruoppauksia, jotta kosteikkolinnusto saadaan palautettua muutaman vuosikymmenen takaiselle hyvälle tasolle.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alueelle on laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Osa suunnitelluista hoitotoimenpiteistä on saatu toteutettua Helsingin kaupungin, Tringa ry:n ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, mutta osa toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta.

”Hoitotoimenpiteet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan. Tämä edellyttää, että alueelle palkataan koordinaattori, jonka työn tavoitteena on alueen linnusto- ja luontoarvojen turvaaminen”, puheenjohtaja Hintikka linjaa.

Tringa ry järjesti Helsingissä lauantaina 13.10. linnustonsuojeluseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Puhujina seminaarissa olivat Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY), Margus Ellermaa (Tringa) sekä maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (Helsinki). Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kuvattiin Tringan suojeluseminaarin yhteydessä. © Kalle Meller

Vanhankaupunginlahdesta lintuparatiisi? – Tringan linnustonsuojeluseminaari 13.10.

Tringa järjestää Helsingissä Tieteiden talolla lauantaina 13.10.2018 suojeluseminaarin, jossa paneudutaan lintualueiden suojeluun, elinympäristöjen hoitoon ja lintuharrastukseen Vanhankaupunginlahden kautta.

Helsingin Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen parhaista lintualueista ja monille tringalaisille tuttu retkipaikka. Kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA) houkuttelee kävijöitä sekä läheltä että kaukaa monipuolisen lintulajistonsa ansiosta. Alueen linnustoarvot perustuvat sekä Vanhankaupunginlahden laajoihin rantaniittyihin, ruovikoihin ja vesialueisiin että lahtea ympäröivän alueen monipuolisuuteen. Vanhankaupunginlahden linnustoarvot ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, miten aluetta hoidetaan ja käytetään. Lisäksi asuntorakentaminen ja muu tiivistyvä maankäyttö uhkaavat Vanhankaupunginlahden linnustolle tärkeitä Viikin peltoja, rantametsiä ja muita aluetta ympäröiviä aiemmin rakentamattomia alueita. Kasvavan kaupungin keskellä olevan arvokkaan lintualueen säilyttämisessä riittää siis haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii aktiivisia toimia niin viranomaisilta kuin tringalaisiltakin.

Tringan linnustonsuojeluseminaarissa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi alueen kaavoittamisesta ja hoidosta vastaavat tahot pääsevät kertomaan näkemyksensä Vanhankaupunginlahdelle ja sen ympäristöön suunnitelluista toimista. Lopuksi keskustellaan siitä, kuinka linnustonsuojelu, kasvavan kaupungin tarpeet ja alati lisääntyvä virkistyskäyttö saadaan parhaiten yhteensovitettua. Puhujina seminaarissa ovat esimerkiksi Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY) ja Margus Ellermaa (Tringa), jotka kertovat kosteikkolinnuston tilasta sekä kosteikkojen hyvästä hoidosta Suomessa ja muualla maailmassa. Helsingin kaupungilta Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä on kommentoimassa muun muassa apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Linnustonsuojeluseminaarin koko ohjelma ja ennakkoilmoittautuminen löytyvät täältä. Tervetuloa mukaan!

Linnustonsuojeluseminaari Tringan tapahtumakalenterissa.

Tringan alueella 13790 valkoposkihanhea – viime vuodesta laskua 5 %

Tringan alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 8.9.2018. Alla lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä.

Laskennan tarkkuus oli tyydyttävä, jopa hyvä. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, samoin tärkeimmät ruokailualueet eli tänä vuonna Kirkkonummen Mattbyn pellot (siirtyivät Saltfjärdenille), Leppävaara, Niskalan peltoalue ja Hakin alueen pellot. Vantaan pelloilla urakoi vain yksi laskentapari ja osa pelloista jäi tarkistamatta, Sipoon kohteet jäivät puolestaan kokonaan laskematta. Yöpymispaikoista jäi tarkistamatta Kajuuttaluodot. Kirkkonummen ja Siuntion kohteet tarkastettiin käytännössä kaikki. Nurmikkoalueita laskettiin ihailtavan aktiivisesti varsinkin Helsingissä.

Hanhien painopiste on tänä vuonna selvästi lännempänä kuin edellisinä vuosina on totuttu: paikallisia hanhia oli idässä vähän eikä Vuosaaren kasalta havaittu aamulla yhtään hanhea! Suurimmat massat laskettiin Viikissä (n. 1500), Laajalahdella (n. 8000) ja Kirkkonummella (n. 3500). Tulkinta oli tänä vuonna varsin mutkatonta: Viikin linnut siirtyivät ruokailemaan Niskalaan ja Laajalahden linnuista sinne siirtyivät noin puolet. Malminkartanon mäeltä staijattiin Niskalan suuntaan hieman reilu neljä tuhatta hanhea, joka sopii hyvin yhteen Niskalassa laskettujen paikallisten hanhien määrään (n. 5500, eli 4000 Laajalahdelta ja 1500 Viikistä). Toinen puoli Laajalahden hanhista siirtyi Leppävaaran urheilupuiston tuntumaan ruokailemaan. Kirkkonummen hanhet ovat selvästi eri porukkaa ja niiden yöpymispaikka sijaitsee ilmeisesti jossain Kirkkonummen suunnan saaristossa.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 13790. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut. Laskua viime vuodesta (14460) on siis viitisen prosenttia.

Tringan alueen laskennat koordinoi tänä vuonna Aapo Salmela. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

 

Valkoposkihanhet 8.9.2018

Espoo:
Alberga Golf (Antti Nieminen): 0
Espoo Löfkullan Golfkenttä (Pekka Routasuo): 0
Fallakerin pellot Karvasmäessä
Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto
Haukilahti (Risto Nevanlinna): 0
Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Pekka Routasuo): 0
Kilon kartano, hevoshaat (Antti Nieminen): 0
Kilon kartanon eteläpuolen pellot (Antti Nieminen): 0
Laaksolahden ranta
Laajalahti (Nadja Weishaupt, Jarmo Koistinen): 8015
Latokaski
Leppävaaran urheilupuisto (Antti Nieminen): 4000
Mankkaan kallio
Matalajärvi
Oittaan leirintäalue + ranta (Pekka Routasuo): 0
Otaniemen nurmet (Essi Lindstedt-White): 0
Pakankylä (Pekka Routasuo): 0
Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Pekka Routasuo): 0
Röylä(Pekka Routasuo): 0
Södersskog (Pekka Routasuo): 0
Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
niityt, Louhentien itäpuolen
nurmet (Nadja Weishaupt, Jarmo Koistinen): 0
Vermo

Helsinki:
Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Hannu Sarvanne): 24
Fallkullan kartanon pellot (Esko Voutilainen): 0
Hakuninmaa
Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –
Tähtitorninmäki (Jaakko Paju, Eira Tuohimaa): 0
Hietaniemi (Jaakko Paju, Eira Tuohimaa): 1
Iso-Huopalahti
Husön kartanon pellot (Aki Arkiomaa): 0
Kaisaniemi (Tiina Tarkkanen): 0
Kalviikin niemi
Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Raisa
Kotkavuori-Karras): 8
Kivikko
Kivinokka (Risto Attila): 0
Kustaanmiekka (Karita Dillemuth): 0
Käpylä
Laajasalo (Ilkka Sammalkorpi): 0
Lauttasaari (Pekka Leskelä ym.): 28
Lapinlahti (Jaakko Paju, Eira Tuohimaa): 0
Länsimäki (Aki Arkiomaa): 0
Malmin lentokenttä (Esko Voutilainen): 0
Malmin lentokentän viereiset pellot (Esko Voutilainen): 0
Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko Voutilainen): 0
Malminkartano (Jukka Sirviö, Kalevi Hiironiemi): 4279
Merirastila
Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)
Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jouko Aavikko): 5500
Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet
Pikku-Huopalahti
Porolahden nurmet (Risto Attila): 0
Pukinmäen rantapuisto (Niko Björkell): 0
Puotilan nurmet ja uimaranta (Aki Arkiomaa): 0
Rastilan uimaranta (Aki Arkiomaa): 0
Savela-Pihlajisto ympäristön (Niko Björkell): 0
Siltamäen urheilupuisto ja nurmet
Skatanniemi
Soutustadionin ja Merikannontien nurmet
Suomenlinna (Karita Dillemuth): 0
Sörnäisen nurmet (Lasse Kurvinen): 0
Talin golfkenttä
Tamminiemi/Seurasaari
Tapanila
Tullisaari (Ilkka Sammalkorpi): 0
Tuomarinkylän pellot (Jouko Aavikko): 0
Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0
Töölönlahti (Tiina Tarkkanen): 0
Vartiokylänlahti (Aki Arkiomaa): 0
Viikki (Hannu Sarvanne): 1561
Vuosaari Aurinkolahti (Hanna Mensonen): 0
Vuosaari Skatanniemi
Vuosaaren maankaatopaikka
Vuosaari golf (Hanna Mensonen): 0
Vuosaari Uutelan kanava (Hanna Mensonen): 3
Östersundom pellot (Aki Arkiomaa): 0

Kirkkonummi:
Järson pellot
Mattbyn pellot (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen): 3500
Sarfvikin golf-kenttä
Torsvikin seudun pellot (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen): 35
Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo:
Gumbostrandin rantaniityt
Immersby
Massbyn pellot
Nevas
Sipoonlahden rantaniityt
Sipoonranta

Siuntio:
Hamburgsåkrarna
Lempans
Malmi
Munks, Bäcks
Myrans (Hakki: Tero Laiho, Leo Wallinmaa, Kari Kaartinen): 571
Nordanviksslätten
Pikkalanlahti uimaranta
Pikkala tekonurmikenttä
Pikkala Björknäs
Pikkala Sandfjärden
Störsviken + golfkenttä
Sunnanvik (Hakki: Tero Laiho, Leo Wallinmaa, Kari Kaartinen): 34
Svartbäck + Skeppas
Tjusträsk (Hakki: Tero Laiho, Leo Wallinmaa, Kari Kaartinen): 200
Vejans

Vantaa:
Backaksen ja Ylästön pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Hakunilan Kormuniitty
Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0
Hiekkaharju ja ympäristön pellot
Hämeenkylän pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Luhtaanmäki (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Kivistö Tapola (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Maarinkangas
Mellunmäki
Peräjänkulman pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Piispankylän pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki
Päiväkummun pellot
Sandbacka
Seutulan isoniityt (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Seutulan Lentokenttä länsipuoli (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Vantaanlaakson pellot (Kim Söderling, Hilkka Lampen): 0
Westerkullan pellot

Valkoposkihanhilaskennat lauantaina 8.9.2018 – varaa oma laskentakohteesi pian!

On jälleen aika laskea Helsingin seudun valkoposkihanhet. Laskenta
pääkaupunkiseudulla suoritetaan lauantaina 8.9.2017 klo 7.30-9.30
välisenä aikana, jolloin hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan.
Laskijoiksi tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia lintuharrastajia.
Alla olevassa listassa ovat laskentapaikat, viime vuonna paikalla
havaitut hanhet ja niiden laskijat.

Voit varata oman kohteesi sähköpostitse Aapo.salmela@gmail.com

Listasta voi varata kohteita kukin halunsa mukaan, kahdessa tunnissa
ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! “Massapaikoille” olisi
hyvä saada edellisien vuosien tapaan kokeneita laskijoita, sillä
isojen hanhimassojen laskenta voi olla varsin vaativaa.

Laskennan tulokset pyydetään
ilmoittamaan lauantaina kello neljään mennessä Tiiraan tai
vaihtoehtoisesti suoraan Aapolle. Kirjaa hanhimäärän
lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja
poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Toivottavasti saamme jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat
kierrettyä ja päivitettyä valkoposkihanhikannan tämän hetkisen koon.
Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti vuodesta 2008
alkaen. Laskennat toteuttavat yhteistyössä Birdlife, Tringa ja Suomen
Ympäristökeskus. Aiheesta löytyy lisätietoja esimerkiksi Birdlifen
sivuilta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/.
Valkoposkihanhi kärsi monen muun lintulajin tapaan kesän kovista
helteistä ja poikastuotto jäikin tänä vuonna kehnoksi:
http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Valkoposkihanhien_maara_vaheni_paakaupun(47479)

Valkoposkihanhilaskennat 8.9.2018, päivitetty lista

Espoo:
Alberga Golf (varattu):
Espoo Löfkullan Golfkenttä
Fallakerin pellot Karvasmäessä
Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto
Haukilahti
Kyrkängarna (pelto Ikean takana)
Kilon kartano, hevoshaat (varattu):
Kilon kartanon eteläpuolen pellot (varattu):
Laaksolahden ranta
Laajalahti
Latokaski
Leppävaaran urheilupuisto (varattu):
Mankkaan kallio
Matalajärvi
Oittaan leirintäalue + ranta
Otaniemen nurmet(varattu)
Pakankylä
Pitkäjärven pohjoisrantapellot
Röylä
Södersskog
Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
niityt, Louhentien itäpuolen
nurmet (varattu)

Helsinki:
Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet
Fallkullan kartanon pellot
Hakuninmaa
Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –
Tähtitorninmäki(varattu)
Hietaniemi (varattu)
Iso-Huopalahti
Husön kartanon pellot
Kaisaniemi
Kalviikin niemi
Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot
Kivikko
Kivinokka
Kustaanmiekka(varattu)
Käpylä
Laajasalo
Lauttasaari
Lapinlahti (varattu)
Länsimäki
Malmin lentokenttä
Malmin lentokentän viereiset pellot
Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet
Malminkartano
Merirastila
Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)
Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki
Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet
Pikku-Huopalahti
Porolahden nurmet
Pukinmäen rantapuisto
Puotilan nurmet ja uimaranta
Rastilan uimaranta
Savela-Pihlajisto ympäristön
Siltamäen urheilupuisto ja nurmet
Skatanniemi
Soutustadionin ja Merikannontien nurmet
Suomenlinna(varattu)
Sörnäisen nurmet (varattu)
Talin golfkenttä
Tamminiemi/Seurasaari
Tapanila
Tullisaari
Tuomarinkylän pellot
Tuorinniemen uimaranta
Töölönlahti
Vartiokylänlahti
Viikki(varattu)
Vuosaari Aurinkolahti(varattu)
Vuosaari Skatanniemi
Vuosaaren maankaatopaikka
Vuosaari golf
Vuosaari Uutelan kanava (varattu)
Östersundom pellot

Kirkkonummi:
Järson pellot
Mattbyn pellot
Sarfvikin golf-kenttä
Torsvikin seudun pellot
Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo:
Gumbostrandin rantaniityt
Immersby
Massbyn pellot
Nevas
Sipoonlahden rantaniityt
Sipoonranta

Siuntio:
Hamburgsåkrarna
Lempans
Malmi

Munks, Bäcks
Myrans
Nordanviksslätten
Pikkalanlahti uimaranta
Pikkala tekonurmikenttä
Pikkala Björknäs
Pikkala Sandfjärden
Störsviken + golfkenttä
Sunnanvik
Svartbäck + Skeppas
Tjusträsk
Vejans

 

Vantaa:
Backaksen ja Ylästön pellot
Hakunilan Kormuniitty
Hanabölen pellot
Hiekkaharju ja ympäristön pellot
Hämeenkylän pellot
Luhtaanmäki
Kivistö Tapola
Maarinkangas
Mellunmäki
Peräjänkulman pellot
Piispankylän pellot
Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki
Päiväkummun pellot
Sandbacka
Seutulan isoniityt
Seutulan Lentokenttä länsipuoli
Vantaanlaakson pellot
Westerkullan pellot

Pesimälinnustokartoitukset ovat meneillään

Samuli Lehikoinen tutkii maastoa ja linnustoa

Tringan pesimälinnustolaskentojen 13. peräkkäinen vuosi toteutuu parhaillaan yhteistyössä Lohjan lintutieteellisen yhdistyksen Hakin kanssa: laskentakohteemme ovat pääosin metsä- ja kosteikkoalueita Lohjalla ja Siuntiossa. Lisäksi kartoitamme eräitä metsäalueita Espoossa, Nurmijärven Sääksjärven, Meltolan peltoaukean ja Högbensjön Raaseporissa sekä Santalankorven Hangossa. Kohteiden yhteispinta-ala on 3300 hehtaaria. Lisäksi Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus tutkii lukuisia kohteita (2200 hehtaaria) Hyvinkäällä, näistä merkittävimpänä Ridasjärven. Useimmat kohteet tutkitaan kevään aikana kolmesti. Parhaillaan on päättymässä laskentojen ensimmäinen kierros. Vesistöt ovat pääosin vielä jäässä ja puhtailla vesistökohteilla laskennat pääsevät käyntiin vasta viikon-parin päästä. Myös peltokohteella ensimmäinen laskentakierros tehdään vasta toukokuun alussa.

Tringan alueen punasotkakartoitukset vuonna 2018

Tringan alueen punasotkat kartoitetaan tänä vuonna

Koiras punasotka. Kuva: Tuomas Lahti.

Birdlife Suomen vuoden lintu vuonna 2018 on punasotka. Laji on taantunut nopeasti erittäin uhanalaiseksi – vesilintulaskentojen mukaan lajin kanta on supistunut Suomessa jopa 80 prosenttia noin parinkymmenen vuoden aikana. Laji pesi aiemmin runsaana monilla hyvillä lintukosteikoilla, mutta nykyään tilanne on monin paikoin synkkä: esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahden pesimäkanta on supistunut kymmenistä pareista noin yhteen vuosittaiseen pesijäpariin! Pääsyynä taantumiseen pidetään elinympäristöjen laadun huonontumista ja esimerkiksi naurulokkikolonioiden katoamisen heikentämää pesintämenestystä. Taantumisesta huolimatta punasotka kuuluu yhä vapaasti metsästettäviin riistalintuihin. Birdlife Suomi vaatii keväisessä julkilausumassaan (https://www.birdlife.fi/tiedote-20180317b/) lajin rauhoittamista ja lisäpanostusta kosteikkojen hoitoon.

Vuoden 2018 aikana on tarkoitus kartoittaa punasotkien pesimäpaikat ja tarkentaa lajin kannanarviota. Osana valtakunnallista projektia jokainen havainto on tärkeä, joten seuraavaksi seuraa vetoomus kaikille Tringan alueella retkeileville:

Ilmoita jokainen punasotkahavaintosi Tiiraan mahdollisimman tarkasti!

Erityisen tärkeitä ovat havainnot lajin potentiaalisilta pesimäpaikoilta: reheviltä järviltä ja merenlahdilta. Havainnoista toivotaan mahdollisimman tarkkoja: jos suinkin mahdollista, kirjaa muistiin linnun tila (paikallinen / muuttava), yksilömäärä, sukupuolijakauma, kellonajat ja tarkka paikka. Havaintoja käytetään vuoden aikana kannanarvion tekemiseen.

Erityisen tarkasti on kevään ja kesän aikana tarkoitus kartoittaa lajin perinteiset pesimä- ja kerääntymäkohteet Tringan alueella. Linkin takaa (https://docs.google.com/spreadsheets/d/1VFBLR9_h6Jm4SUYIjpT2GcnYTP76omw2NIW3wB9z7Lk/edit#) löytyvästä taulukosta löytyy lista kartoitettavista kohteista. Voit varata oman laskentakohteesi ottamalla yhteyttä laskentavastaaviin. Kohteilla on tarkoitus vierailla vuoden aikana kahdesti: ennen pesinnän alkua (huhti-toukokuun vaihde) ja uudestaan poikasaikaan (touko-kesäkuu) ainakin niillä kohteilla, joilla havaittiin lintuja ensimmäisellä käynnillä. Tarkka laskentaohje ja lisätietoa täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/punasotka/

Lista laskentakohteista ei sisällä kaikkia lajin potentiaalisia pesimäkohteita – tällaisia paikkoja on Tringan alueella paljon! Siksi niillä retkeily ja havaintojen ilmoittaminen on toivottavaa. Punasotka on mukava kartoituskohde, koska retkeilemällä hyvillä lintujärvillä hyvään lintuaikaan voi havaita paljon muutakin mielenkiintoista.

Punasotkalaskentojen ohessa toistetaan vuosien 2004- 2006 aikana toteutetut vesilintujen tornilaskennat (https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskennat-lintutorneista) ja kerätään näin tietoja myös muiden vesilintujen kannankehityksestä. Tringan alueen tornikohteet ovat varsin hyvin miehitettyjä, mutta alla luetellut kohteet ovat vielä vailla omaa laskijaa, olisitko se sinä? Vesilintujen laskeminen tornista on helppo ja nopea laskentamuoto, joka ei vaadi aiempaa kokemusta lintulaskennoista, lisää tietoa löytyy täältä: https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta

Hanko, Svanvikin lintutorni

Espoo, Espoonlahden lintutorni

 

Tringan alueen punasotkalaskentoja koordinoivat Aapo Salmela (aapo.salmela@gmail.com) ja Tuomas Lahti (tuomas.lahti87@gmail.com).

 

Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta.
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojelun puolesta.
  • Työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin.
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja.
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti.

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta.
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön.

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa noin 4 kk:n työntunteja. Tehtävään perehdytetään.

Lisätiedot: puheenjohtaja Jukka Hintikka – puheenjohtaja(ät)tringa.fi
suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola – suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa sunnuntaihin 8.4.2018 mennessä sähköpostitse: puheenjohtaja(ät)tringa.fi


kuva © Hanna-Maija Kehvola

Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto -raportti on julkaistu

Tringan vapaaehtoisten lintukartoittajien ja havainnoijien yhteinen työ on saatettu kirjoihin ja kansiin. Tänään julkaistu raportti “Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto” esittelee suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta.

Raportti osoittaa, että linnuille on yhä tilaa pääkaupungissamme. Erityisesti Helsingin saaristo ja merenlahdet ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita. Sen sijaan niittyjen ja peltojen lajisto on ahdingossa. Esimerkiksi peltopyy ja kuovi ovat hävinneet Helsingistä.

Raportti osoittaa, että kaupungin tulisi keskittyä entistä enemmän linnuille ja muulle luonnolle merkittävien alueiden hoitoon ja suojeluun. Tässä työssä tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja hoito- ja suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Moni merkittävä luontoalue on saanut odottaa suojelun toteuttamista suojeluohjelmasta toiseen.

Helsingin kaupungin julkaisema raportti pohjaa suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin ja havaintoihin. Laskennoissa on ollut mukana yli sata tringalaista, ja raportin on koostanut Tringan lintualuevastaava Margus Ellermaa.

Karjaan Läppträsketille rakennettiin tekosaari pesimälintujen turvaksi

Tringan paikallisjaoston Lullulan aktiivit rakensivat viikonloppuna talkoovoimin Raaseporissa sijaitsevalle Karjaan Läppträsketille tekosaaren, jonka toivotaan tarjoavan pesimälinnuille, erityisesti kosteikon avainlajille naurulokille, suojaa nisäkäspetojen saalistusriskiltä.

Läppträsket eli Lepinjärvi on Uudenmaan parhaita lintujärviä ja tärkeä kosteikkolintujen pesimäalue. Järvellä ja sen laitamilla pesiviä lajeja ovat esimerkiksi kyhmyjoutsen, laulujoutsen, härkälintu, kurki, pikkutikka ja rastaskerttunen. Muutonaikaisena levähdysalueena Läppträsketillä on merkitystä esimerkiksi kyhmy- ja laulujoutsenelle, merihanhelle, haapanalle, tukkasotkalle, uivelolle, härkälinnulle ja nokikanalle.

Natura 2000 -verkostoon kuuluva Läppträsket on hyväksytty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Läppträsket sisältyy myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Luvat rakentamiselle saatiin Uudenmaan ELY-keskukselta ja Metsähallituksesta.

Ohessa Aleksi Lehikoisen kuvasarja rakentamisesta.

Tringa hakee muutosta Helsingin yleiskaavaan

Tiedote 7.3.2018

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry jätti tänään valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsingin yleiskaavasta. Tringa vaatii valituksessaan rakentamisvarausten poistamista Viikin pelloilta, Pornaistenniemestä, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsistä sekä Saunalahden ympäristöstä.

Vanhankaupunginlahti on kansainvälisesti merkittävä lintukosteikko, jonka arvot tulee turvata maankäytön suunnittelussa. Yhdistys katsoo, että yleiskaavassa osoitettu rakentaminen lahden ympäristössä johtaa Vanhankaupunginlahden lintuvedet -Natura-alueen suojelun perusteena olevien linnustoarvojen heikentymiseen. Lisäksi Natura-vaikutusten arviointi on yhdistyksen mukaan jäänyt puutteelliseksi, sillä siinä ei ole asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu Natura-alueeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia eikä hyödynnetty riittävästi olemassa olevia havaintotietoja alueilla esiintyvistä lajeista.

Valituskirje on ladattavissa täältä.