Tringa ja Helsy ottivat yhdessä kantaa Helsingin LUMO-ohjelmaluonnokseen

Luonnos Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaksi (ns. LUMO-ohjelma) vuosille 2021-2028 on valmistunut, ja tämän luonnoksen käsittely on tiistaina 30.3. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla.

Ohjelmaluonnoksessa on paljon hyvää, mutta myös runsaasti kehitettävää. Erityisesti luonnonhoidon linjaukset ja työohjeet on päivitettävä vastaamaan kaupungin nykyisiä monimuotoisuustavoitteita, ekologisten yhteyksien ja verkostojen säilyttämiseen on kiinnitettävä huomiota ja muut kuin turvallisuuden kannalta välttämättömät poimintahakkuut on lopetettava kaupungin viheralueilla lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. 

Tringa lähetti yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa kymp-lautakunnan jäsenille ja varajäsenille ennen viikonvaihdetta kannanoton, johon on koostettu 11 olennaista täydennys- tai muutosehdotusta ohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. 

Järjestöjen yhteiskannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Tringa osallistui Helsyn kanssa myös Malmin ja Pukinmäen yleisten alueiden suunnitelmasta 2021-2030 annettuun yhteislausuntoon. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Tringan suojelukatsaus 1/2021: Ämmässuo, Oittaa-Hepokorpi & Apoli 2020

Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa esitellään lyhyesti Tringan suojeluasioita helmi-maaliskuussa 2021.

1) Tringa jätti 9.3. Espoon kaupungille mielipiteen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunnitellun tuulivoimalan asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhden tuulivoimalan rakentaminen laitoksen koillispuolelle. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa, mutta tällaisen hankkeen vaikutuksia sekä alueen linnustoon että muuttaviin lintuihin tulee arvioida tarkkaan suhteessa hankkeesta saatavaan hyötyyn. 

Tuulivoimahankkeisiin liittyy aina lintukuolleisuutta, kun linnuilla on vaarana törmätä tuulivoimalan lapoihin. Ämmässuon hankkeen keskeiset ongelmat koskevat alueella liikkuvien lokkien (harmaa-, meri-, selkä-, nauru-) ja varislintujen (varis, naakka, korppi) kohonnutta törmäysriskiä. Erityisesti lokeilla kaartelevina lintuina törmäysriski voi kohota merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Tringa katsoo, että lokkien ja varislintujen törmäysriskin arvioinnin suhteen tarvitaan tarkempia selvityksiä. 

Törmäysriski on olemassa myös petolinnuilla. Tringa muistuttaa, että suuret petolinnut ovat herkkiä vähäisellekin lisäkuolleisuudelle niiden pitkän iän ja pienen jälkeläistuoton vuoksi. Myös petolintujen törmäysriskiä on syytä arvioida tarkemmin.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset lokkeja ja muuta alueen linnustoa koskevista tiedoista ja avusta Hannu Holmströmille, Petteri Hytöselle, Jörgen Palmgrenille, Tapio Soloselle, Jukka Tannerille ja Sami Tuomelalle sekä erityiskiitos Matti Koivulalle tietojen kokoamisesta. 

2) Espoon Hepokorven ja Oittaan alueelle ollaan suunnittelemassa suurta datakeskushanketta. Suojelutoimikunta toimitti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ennen lautakunnan kokousta 3.3. viestin, jossa muistutettiin alueen linnustoarvoista ja vaadittiin harkitsemaan datakeskukselle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tai vähintään selvittämään alueen luontoarvot huolella ja arvioimaan rakentamisen vaikutukset niihin. Lautakunta kuitenkin päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tringa seuraa prosessia ja tulee ottamaan tarvittaessa kantaa laatimalla muistutuksen kaavaehdotuksesta. 

3) OKM:n ja YM:n asettaman työryhmän ehdotus Suomen uudeksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi (Apoli 2020) oli nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun puoliväliin saakka. Ohjelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan se toimii yleisenä arkkitehtuuria ja rakentamista ohjaavana ja viitoittavana välineenä. Suojelutoimikunta jätti ehdotuksesta lausunnon, jossa muistutettiin arkkitehtuuripoliittisten valintojen merkityksestä lintujen törmäysalttiuden kannalta ja korostettiin lintuystävällisten ratkaisujen, kuten heijastavien pintojen pystyraidoituksen ja ultraviolettimerkityn ikkunalasin huomioimisen tärkeyttä valtakunnallisen ohjelman tasolla.

Lausunto on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Juho Leppänen aloittaa Tringan suojelusihteerinä

Tringan uudeksi suojelusihteeriksi on valittu Juho Leppänen. Juho on intohimoinen luonnonsuojelija ja lintuharrastaja, jonka rakkaus lintuihin syttyi vuosituhannen alun Savonlinnassa matalalla kaarrellutta arosuohaukkakoirasta seuratessa. Viime vuosina Juhoon on voinut törmätä erityisesti Vanhankaupunginlahden ympäristössä, niin lintutorneissa, metsissä kuin Tringan talkooporukoissakin. 

Juho opiskelee paraikaa hallintotieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa pääaineenaan ympäristöoikeus. Aiemmalta koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri, jonka lisäksi hän on opiskellut biologiaa, ympäristötieteitä sekä filosofiaa. Juho on opettajana toimiessaan vetänyt alakoululaisille linturetkiä pääkaupunkiseudun kohteisiin ja osallistunut piha- ja pönttöbongauksiin. Hänellä on pitkä historia eri ympäristöjärjestöissä toimimisesta. Vastapainoksi Juho on myös aktiivinen kuoroharrastaja ja monipuolinen muusikko.

Edellinen suojelusihteeri Aapo Salmela jatkaa linnustonsuojelun parissa keskusjärjestö BirdLife Suomen suojelutehtävissä.

Suojelusihteeri Juho Leppänen Elfvikin lintutornissa.
Kuva: Eeva-Maija Kakko

Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin. Tehtäväkuvaa on mahdollista muokata tarkemmin työntekijän vahvuuksien ja toiveiden perusteella.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojeluun
  • Korona-tilanteen salliessa työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa vähintään 4 kk:n työntunteja. Maksamme aluksi tuntiluonteista korvausta nykyisen suojelusihteerin opastamana.

Lisätiedot: suojelusihteeri Aapo Salmela suojelusihteeri(ät)tringa.fi ja varapuheenjohtaja Aili Jukarainen aili.jukarainen(ät)gmail.com

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa 11.1.2021 mennessä sähköpostitse yllä mainittuun varapuheenjohtajan osoitteeseen.




Vanhankaupunginlahden linnustonseurannan 2020 loppuraportti

Harmaahaikara. Kuva: Micha Fager

Helsingin Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston tilaa seurataan alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti vuosittain toteutettavilla linnustolaskennoilla.

Tutkimuksessa kartoitetaan koko Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen ja Natura 2000 -alueen pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Vuosittaisten seurantalaskentojen tulokset ohjaavat alueen hoitotoimia lintujen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Hannu Sarvanteen kirjoittama raportti tarjoaa tietoa mm. lajien parimääristä vuosina 2013 – 2020 sekä tämän vuoden pesinnän onnistumisesta. Uudeksi pesimälajiksi lahdelle asettui vuonna 2020 merikotka. Muista lajeista ilahduttavaa pesimäkannan kasvua oli mm. merihanhella, haapanalla, nokikanalla, töyhtöhyypällä ja keltavästäräkillä.

Lue raportti täältä:

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Tringan alueen valkoposkihanhet 2020

Tringan, Lullulan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 5.9. Lämpimät kiitokset kaikille mukana olleille! Tämänkaltaiset laajat laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten laskijoiden korvaamatonta työpanosta. Erityiset kiitokset kuuluvat Jan Södersvedille Hakin ja Risto Willamolle Lullulan alueiden laskentojen koordinoinnista. Alla on lyhyt yhteenveto laskennoista tuloksineen. Valtakunnalliset tulokset löytyvät BirdLifen sivuilta.

Laskennan tarkkuus nousi runsaan osallistujamäärän myötä viime vuosien parhaaksi. Laajalahden ja Vanhanakaupunginlahden hanhet laskettiin yöpymisparvista, muut kohteet kierrettiin aamun aikana. Ajoittain rankaksi yltynyt sade haittasi paikoitellen laskentoja, mutta tästä huolimatta liki kaikki suunnitellut kohteet saatiin tarkistettua. Viljat olivat monin paikoin vielä puimatta, mikä on varmasti vaikuttanut sänkipeltoja suosivien hanhien liikkumiseen. Helsingin ahkerasti tarkistetuilla nurmialueilla hanhet olivat todella vähissä. Vaikuttaa myös siltä, että osa pesivistä hanhista on lähtenyt tänä vuonna syysmuutolla poikkeuksellisen aikaisin ja tulos ei siten välttämättä ole täysin vertailukelpoinen viime vuosien lukujen kanssa.

Laajalahdelta laskettiin yhteensä 3990 hanhea ja Vanhankaupunginlahdelta vastaavasti 3059 hanhea. Nämä yöpymisparvet liikkuivat hajaantuen laajalla säteellä pitkin pääkaupunkiseutua, samoiksi tulkittuja hanhia nähtiin mm. Espoon Matalajärvellä (yhteensä 955), Vantaan pelloilla (mm. Luhtaanmäki 2200, Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot 650), Vuosaaren kasalta (yht. 400 eri suuntiin) ja Helsingin Tuomarikylän pelloilla (2000). Kirkkonummen pelloilla laidunsi kaksi isoa parvea (2830 ja 1500 hanhea) sekä Sipoon pelloilla yksi iso parvi (1530). Hakin alueen pellot olivat tänä vuonna liki täysin tyhjät! Osa sen suunnan hanhista lienee tänä vuonna siirtynyt Kirkkonummelle tai muualle läntisille Uudellemaalle. Tänä vuonna hanhia havaittiin yllättäen myös Inkoon ja Raaseporin alueilla, joista ei ole havaintoja viime vuosilta.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 14172. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Mukana ovat myös Inkoossa ja Raaseporissa havaitut hanhet. Edellisen vuoden tulokseen (16503) verrattuna luku on siis huomattavasti pienempi, mikä on hieman yllättävää hyvin sujuneen pesintäkesän jälkeen. Tulosta voi selittää aikainen syysmuutto tai hanhien hajautuminen entistä laajemmalla alueelle.

Kaikkia laskijoita kiittäen

Aapo Salmela

Laskentakoordinaattori

Tringa ry

 

Valkoposkihanhilaskennat 5.9.2020 tulokset (paikalliset + ylilentävät)

 

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0 +15

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 0

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kuijala): 0 + 100

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Nadja Weishaupt & Jarmo Koistinen): 3990

 Latokaski (Ilona Heiskari): 0 + 63

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Pekka Routasuo, Mikko Karkia): 955

 Oittaan leirintäalue + ranta (Pekka Routasuo): 1 + 314

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä (Pekka Routasuo): 0

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Pekka Routasuo): 0

 Röylä (Pekka Routasuo): 0

 Södersskog (Ilona Heiskari): 0 +5

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Nadja Weishaupt & Jarmo Koistinen): 3

 Vermo

 

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Aleksi Mikola): 4 + 12

 Fallkullan kartanon pellot (Dolf Assman): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

 Hietaniemi (Petri Saarinen): 0

 Iso-Huopalahti (Ahti Ihonen): 2

 Husön kartanon pellot (Jaana Sarvala): 0 + 88

 Kaisaniemi (Tiina Tarkkanen): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Raisa Kotkavuori-Karras): 0

 Kivikko (Eetu Paljakka): 0

 Kivinokka (Risto Attila)

 Kustaanmiekka

 Käpylä (Joel Jalkanen & Tuuli Rissanen): 66 + 6

 Laajasalo (Ilkka Sammalkorpi): 0

 Lauttasaari (Reino Lampinen & Irmeli Tuomimäki): 0

 Lapinlahti (Petri Saarinen): 0

 Länsimäki (Jorma Helminen): 0

 Malmin lentokenttä (Inari Nousiainen): 0

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Inari Nousiainen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Inari Nousiainen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 0 + 1

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jouko Aavikko): 0 + 100

 Oulunkylän, kuntoutussairaalan puistikko (Esko T. Voutilainen): 0

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet (Teo Eklund): 0

 Pikku-Huopalahti (Ahti Ihonen): 0

 Porolahden nurmet (Teo Eklund): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen): 0 + 9

 Puotilan nurmet ja uimaranta

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristön nurmet (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 43

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Hannu & Marita Maula): 0 + 33

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Saarinen): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Ahti Ihonen): 0 + 1

 Tamminiemi/Seurasaari (Hanna Mensonen): 0

 Tammisalo (Teo Eklund): 0

 Tapanila (Dolf Assman): 0

 Tullisaari (Ilkka Sammalkorpi): 2

 Tuomarinkylän pellot (Hannu & Marita Maula, Jouko Aavikko): 2000 (maksimi)

 Tuorinniemen uimaranta (Teo Eklund): 0

 Töölönlahti (Tiina Tarkkanen): 0

 Vartiokylänlahti

 Viikki (Hannu Sarvanne): 3059

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi

 Vuosaaren maankaatopaikka (VETLY / Kimmo Heiskanen ym.): 400

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Jaana Sarvala): 0

 

 Inkoo:

 Östersolberg (Taavi Sulander): 270

 

 Kirkkonummi:

 Kaftakärret (Marko Halonen): 1500

 Honksby (Marko Halonen): 0

 Järson pellot (Markku Mikkola-Roos): 0

 Mattbyn pellot (Markku Mikkola-Roos, Magnus Nordman, Jukka T. Hauru, Pirkko Elfvengren):   2830

 Sarfvikin golf-kenttä (Marko Halonen): 0 + 81

 Torsvikin seudun pellot (Marko Halonen): 0 + 40

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Markku Mikkola-Roos): 0

 Storanskogin pellot (Markku Mikkola-Roos): 0

 

Raasepori:

(Carita Aminoff, Anneli Fredriksson, Solja Kvarnström, Aleksi Lehikoinen, Pirkko Ranta-aho, Ritva Tuomiranta, Aki Viitanen, Kimmo Virta, Sami Virta, Mikael Wickman, Risto Willamo) 

Alueen tärkeimmät hanhipellot tarkistettu melko hyvin. Pohjassa useamman henkilön toimesta havaittu parvi on tulkittu samoiksi linnuiksi.

Bromarv, Rilax 0 

Karjaa, Grabbacka, Långängarna 0 

Karjaa, Meltola-Sannäs-Österby 0 

Karjaa, Starkom 0

Pohjan kirkonkylän ympäristö (Solja Kvarnström, Pirkko Ranta-aho, Kimmo Virta, Sami Virta): 353 (minimi)

Snappertuna Baggård (Aleksi Lehikoinen, Mikael Wickman): 220 

Tenhola, Prästkulla – Finby Gränd 0 

Tenhola, Siggby-Fastarby-Gennarby-Undermalm 0 

 

 Sipoo:

 Boxin pellot (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela, Anne Salmela): 1530

 Nevas

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela, Anne Salmela): 0

 

 Siuntio & Lohja

(Jan Södersved, Leo Wallinmaa, Marcus Wikman, Petri Hasunen, Inga  Holmström, Leena Kangasmaa, Ari Turunen)

Alue tarkistettu kattavasti, mutta hanhia vain kahdella kohteella:

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans

 Nordanviksslätten (Petri Hasunen, Inga Holmström): 46

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk (Jan Södersved, Leo Wallinmaa): 37

 Vejans

 

 

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot (Hannu & Marita Maula): 0 + 72

 Hakunilan Kormuniitty (Joona Koskinen): 0 + 33

 Hanabölen pellot (Joona Koskinen, Raili Paavola): 59 + 100

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Hannu & Marita Maula): 650 + 9

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Joona Koskinen): 0

 Hämeenkylän pellot (Esko Pakkanen): 200 + 386

 Luhtaanmäki (Timo Lintula): 2200

 Kivistö Tapola                 

 Maarinkunnas (Joona Koskinen):

 Mellunmäki (Jorma Helminen): 0

 Peräjänkulman pellot (Timo Lintula): 0

 Piispankylän pellot (Timo Lintula): 0

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Joona Koskinen): 0

 Riipilä (Timo Lintula): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt (Timo Lintula): 0

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Tammisto (Hannu & Marita Maula): 100 + 90

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Jorma Helminen): 0

Valkoposkihanhilaskennat 5.9.2020

On jälleen aika laskea Helsingin seudun valkoposkihanhet! Laskenta pääkaupunkiseudulla suoritetaan lauantaina 5.9.2020 klo 7.30-9.30 välisenä aikana, jolloin hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan. Laskijoiksi tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia lintuharrastajia. Alla on listattu laskentapaikat Tringan alueella. Laskenta on useimmilla paikoilla helppoa ja nopeaa eikä aikaisempaa kokemusta lintulaskennoista vaadita.

Listasta voi varata kohteita kukin halunsa mukaan, kahdessa tunnissa ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! Laskentaan voi ilmoittautua koordinaattori Aapo Salmelalle (aapo.salmela(AT)gmail.com). Laskennan tulokset pyydetään ilmoittamaan sunnuntaina kello neljään mennessä Tiiraan tai vaihtoehtoisesti suoraan Aapolle. Kirjaa hanhimäärän lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Toivottavasti saamme jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat kierrettyä ja päivitettyä valkoposkihanhikannan tämän hetkisen koon. Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti koko maassa vuodesta 2008 alkaen. Laskennat toteuttavat yhteistyössä BirdLife, Tringa ja Suomen Ympäristökeskus. Aiheesta löytyy lisätietoja esimerkiksi Birdlifen sivuilta:
https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/.
Valkoposkihanhen pesinnät pääkaupunkiseudulla onnistuivat tänä vuonna hyvin poikuemäärän kasvaessa huomattavasti:
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Valkoposkihanhien_maara_paakaupunkiseudu(58095)

Valkoposkihanhilaskennat 5.9.2020

Espoo:

Alberga Golf

Löfkullan Golfkenttä

Fallakerin pellot Karvasmäessä

Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto

Haukilahti

Kyrkängarna (pelto Ikean takana)

Kilon kartano, hevoshaat:

Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

Laaksolahden ranta

Laajalahti (Nadja Weishaupt & Jarmo Koistinen)

Latokaski

Leppävaaran urheilupuisto:

Mankkaan kallio

Matalajärvi

Oittaan leirintäalue + ranta

Otaniemen nurmet

Pakankylä

Pitkäjärven pohjoisrantapellot

Röylä

Södersskog

Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
niityt, Louhentien itäpuolen nurmet

Vermo

 Helsinki:

Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

Fallkullan kartanon pellot

Hakuninmaa

Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

Hietaniemi

Iso-Huopalahti

Husön kartanon pellot

Kaisaniemi

Kalviikin niemi

Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

Kivikko

Kivinokka

Kustaanmiekka

Käpylä

Laajasalo

Lauttasaari

Lapinlahti

Länsimäki

Malmin lentokenttä

Malmin lentokentän viereiset pellot

Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet

Malminkartano

Merirastila

Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)

Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jouko Aavikko)

Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

Pikku-Huopalahti

Porolahden nurmet

Pukinmäen rantapuisto

Puotilan nurmet ja uimaranta

Rastilan uimaranta

Savela-Pihlajisto ympäristön

Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

Skatanniemi

Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

Suomenlinna

Sörnäisen nurmet

Talin golfkenttä

Tamminiemi/Seurasaari

Tapanila

Tullisaari

Tuomarinkylän pellot

Tuorinniemen uimaranta

Töölönlahti

Vartiokylänlahti

Viikki (Hannu Sarvanne)

Vuosaari Aurinkolahti

Vuosaari Skatanniemi

Vuosaaren maankaatopaikka

Vuosaari golf

Vuosaari Uutelan kanava

Östersundom pellot

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos):

Järson pellot

Mattbyn pellot

Sarfvikin golf-kenttä

Torsvikin seudun pellot

Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

 Sipoo (Aapo Salmela):

Gumbostrandin rantaniityt

Immersby

Massbyn pellot

Nevas

Sipoonlahden rantaniityt

Sipoonranta

 Vantaa:

Backaksen ja Ylästön pellot

Hakunilan Kormuniitty

Hanabölen pellot

Hiekkaharju ja ympäristön pellot

Hämeenkylän pellot

Luhtaanmäki

Kivistö Tapola

Maarinkangas

Mellunmäki

Peräjänkulman pellot

Piispankylän pellot

Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

Päiväkummun pellot

Sandbacka

Seutulan isoniityt

Seutulan Lentokenttä länsipuoli

Vantaanlaakson pellot

Westerkullan pellot

Vantaan yleiskaavassa paljon hyvää, mutta kehitettävääkin löytyy

Vantaan uudessa yleiskaavaehdotuksessa on paljon hyvää. Runsaasti uusia luonnonsuojelualueita, kaupunkirakenteen tiiviistämistä joukkoliikenteen yhteyteen ja ekologisten yhteyksien merkitysten tunnustamista. Kehitettävääkin löytyy: esitämme lausunnossamme luonnonsuojelualueiden laajentamista, metsäisille alueille suunnitellun rakentaminen supistamista ja olennaisen viheryhteyksien turvaamista.

Vantaan yleiskaavaehdotusta voi kommentoida 18.6. asti, lue lisää täältä.

Kuvan pikkusiepon voi tavata nyt Petikon-Vestran seudulla Vantaan ja Espoon rajalla. Kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen heikentäisi alueen linnustoarvoja. Kuva: Lauri Mäenpää.

Tringa puhuu jatkossakin lähiluonnon puolesta

Viimeistään korona on osoittanut lähimetsien suuren arvon ihmisten virkistykselle. Lähimetsät ja muut viheralueet ovat myös korvaamattoman tärkeitä luontoarvojen kannalta etenkin tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla. Tringa on tehnyt pitkäjänteistä suojelutyötä lähiluonnon puolesta koko historiansa ajan, viime vuosina erityisesti Östersundomin alueella Itä-Helsingissä. Östersundom ja siellä sijaitseva Helsingin kaupungin Talosaaren ulkoilualue lienevät monille lintuharrastajillekin suhteellisen tuntemattomia lähiluontokohteita.

Östersundom on arvokas lintukohde, jonka merenlahdet ja metsät tarjoavat pesäpaikkoja monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille lintulajeille, kuten pyylle, vesilinnuille, tikoille ja metsätiaisille. Lisäksi sen metsäiset alueet toimivat tärkeinä viheryhteyksinä Itä-Uudenmaan suuntaan. Alueelle on suunniteltu runsaasti rakentamista, jonka täysimääräinen toteuttaminen uhkasi vakavasti näitä luontoarvoja.

Kuvan hömötiainen alkaa kohta olla Helsingissä harvinaisuus. Kuva: Matti Rekilä.

Tringan mielestä on selvää, että alueen linnusto- ja luontoarvojen säilymisen pitää olla kaiken rakentamisen lähtökohtana. Siksi olemme käyneet oikeustaisteluun alueen yleiskaavaa ja maakuntakaavaa vastaan. Helsingin hallinto-oikeus oli kanssamme samaa mieltä yleiskaavan ongelmallisuudesta ja kumosi sen lainvastaisena viime marraskuussa. Kaavasta vastaava Östersundom-toimikunta päätti tämän jälkeen saattaa kaavan vielä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Annoimme kaavasta selityksen, jossa muistutimme uudemman kerran sen ongelmakohdista. Maakuntakaavaan olemme hakeneet itse ratkaisua korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska se on mielestämme luonnonsuojelulain vastainen. Työ lähiluonnon puolesta jatkuu poikkeusoloista huolimatta!

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Luontojärjestöt: virkistykselle ja luonnolle tärkeät metsät vaarassa Itä-Helsingissä

Korona on osoittanut lähimetsien tärkeyden ihmisten virkistykselle. Itä-Helsingin metsissä on myös paljon luontoarvoja. Mellunkylässä, Kivikossa ja Vartiokylän pohjoisosassa niitä uhkaavat nyt liian suuret hakkuut. Luontojärjestöjen mielestä hakkuusuunnitelmia tulee vähentää.

Harvennushakkuiden uhkaama metsäkuvio 92. Kuva: Matti Lipponen.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet Helsingin kaupungille yhteisen lausunnon Mellunkylän ja Vartiokylän pohjoisosan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat ohjaavat viheralueiden hoitoa kaikkein tarkimmalla tasolla. Tämän suunnitelman piiriin kuuluu muun muassa Kivikon suosittu ulkoilualue.

“Lähimetsien merkitys ihmisten virkistykselle on korostunut koronakriisissä”, sanoo suojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

“Luontojärjestöjen mielestä nyt nähtävillä ollut suunnitelmaluonnos vaarantaisi toteutuessaan alueen luonto- ja virkistysarvot kestämättömällä tavalla. Suunnitelma on myös Helsingin kaupungin oman monimuotoisuusstrategian vastainen. Tämän suunnitelman hakkuilla ja hoitotoimilla ei todellakaan lisätä metsien monimuotoisuutta.”

Suunnitelman suurin ongelma ovat täysin ylimitoitetut ja huonosti perustellut hakkuut, jotka uhkaavat erityisesti alueen yhtenäisiä viheralueita. Erityinen ongelma ovat lukuisiin metsiköihin ilman asiallisia perusteluja esitetyt harvennushakkuut, jotka lähinnä pilaavat metsän tuntua sekä hidastavat luontoarvojen kehittymistä.

Lisäksi suunnitelman ohjeistus on pahasti puutteellinen poimintahakkuiden ja pienpuuston hoidon rajaamisen sekä lahopuun jätön ohjeistamisen osalta. Ongelmia on myös suunnitelman hoitoluokituksessa: arvometsiä on osoitettu alueella aivan liian vähän ja yksipuolisesti kalliomaihin painottaen. Suunnitelmaluonnos perustuu myös alueen luontokohteiden osalta vajavaisiin tietoihin – esimerkiksi minkäänlaisia lajistoselvityksiä alueella ei ole kaupungin puolesta viime vuosina tehty. Lisäksi nähtävillä ollut aineisto oli pahasti puutteellinen mm. kuvioiden puustotietojen osalta.

Luontojärjestöt esittävät suunnitelman palauttamista jatkovalmisteluun. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet on kohdistettava selkeästi vain sinne, missä niille on todellista ja perusteltua tarvetta. Nykyistä selvästi suurempi joukko metsiköitä tulee osoittaa hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Lisäksi arvometsiksi on syytä osoittaa luontoarvoiltaan edustavin osa (esim. kolmannes) alueen kangas- ja lehtomaista.

Koko lausunto on luettavissa täältä: https://www.sll.fi/helsinki/2020/03/18/lausunto-mellunkylan-ja-vartiokylan-pohjoisosan-luonnon-ja-maisemanhoitosuunnitelman-luonnoksesta/

Lisätietoja:

Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, keijo.savola(AT)gmail.com, 045 6521 974

Aapo Salmela, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, helsy(AT)sll.fi, 050 3011 633

Luonnonsuojelulaki uudistuu – vastaa kyselyyn ja vaikuta!

Luonnonsuojelulain uudistamistyö on alkanut. Luonnonsuojelulaki on luonnonsuojelun kannalta yksi tärkeimmistä yksittäisistä laeista Suomessa. Lakiuudistuksen tarkoituksena on luontotyyppien ja lajien parempi huomiointi. Lisäksi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä valmistellaan uutta lakia. Lain uudistamistyön yhteydessä kerään kehitysehdotuksia kansalaisilta, kysely (on auki 21.2. saakka) löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/08d69039-5b2b-4423-aeca-0cbdb42407fa?displayId=Fin1920477

Tringa haluaa kannustaa jäseniään vastaamaan kyselyyn. Kysely on varsin yksityiskohtainen, mutta kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata. Vastauksia kysymyksiin halutaan kunkin vastaajan oman näkemyksen pohjalta.

Linnustonsuojelun kannalta olennaisia kohtia lakiuudistuksessa ovat mm. lajien suojelun keinot, elinympäristöjen suojelu, osallistumismahdollisuudet, luonnonvarojen ja maankäytön toimet sekä haittojen korvaaminen.

Lajien suojelun osalta vastauksissa voi tuoda esiin uhanalaisten lajien suojelun lisääntyneen tarpeen ja niiden häirinnän kieltämisen. Lajien suojelu on myös elinympäristöjen ja luontotyyppien suojelua: uhanalaisten lajien tärkeitä elinympäristöjä ei saa heikentää eikä vaarantaa. Lisäksi on huolehdittava elinympäristöjen hoidosta, jossa lakiin kirjatut velvoitteet olisivat paikallaan – esimerkiksi lintuvesien hoitoa on Suomessa laiminlyöty monin paikoin velvoitteiden puuttuessa.

Luontotyyppien osalta uhanalaistumiskehitys on ollut huolestuttavan nopeaa ja kaikki uhanalaisiksi luokitellut luontotyypit olisi lakiuudistuksessa tärkeää saada suojelun piiriin. Luontotyyppien suojeluun pitäisi pystyä jatkossa panostamaan myös rahallisesti –lakisääteinen luontotyyppien heikentämiskielto olisi kuitenkin hyvä alku.

Luonnonsuojeluviranomaisten toimivaltaa ei saa kaventaa, vaan sitä olisi päinvastoin syytä laajentaa. Luonnonsuojelutyössä on tärkeä hyödyntää myös järjestöjen osaamista. Luontoarvojen suojelun tulisi olla läpileikkaavana lähtökohtana myös muussa lainsäädännössä sekä maankäytössä ja luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Lintujen aiheuttamat kohtuuttomat vahingot voidaan korvata, mutta lähtökohtaisesti esimerkiksi maanviljelijän on siedettävä kohtuullisia luonnon aiheuttamia riskejä. Korvaukset tulee rajata niille, joiden elinkeino on vaarassa.

Tringa ja BirdLife Suomi: Uudenmaan uusi maakuntakaava ei turvaa alueen luontoarvoja

Tringa ja BirdLife Suomi ovat jättäneet muistutuksen Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotuksesta. Järjestöjen mielestä kaavaehdotus ei nykymuodossaan turvaa Uudenmaan luontoarvojen ja viheryhteyksien säilymistä, koska se on liian yleispiirteinen ja uusia suojelualueita on osoitettu aivan liian vähän. Järjestöt muistuttavat, että viheryhteyksiä ja suojelualueita on tärkeää tarkastella juuri maakunnallisella tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tringa on ottanut kantaa uusien suojelualueiden puolesta jo aiemmin uuttaa kaavaa valmistellessa (katso uutiset keväältä ja viime vuodelta), mutta valitettavasti näitä kannanottoja ei kaavan valmistelutyössä ole juuri huomioitu.

Lue koko kannanotto kotisivuilta.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Luontojärjestöt huolissaan Herttoniemen viheralueiden tulevaisuudesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet Helsingin kaupungille yhteisen mielipiteen Herttoniemen aluesuunnitelman luonnoksesta. Aluesuunnitelma ohjaa mm. viheralueiden hoitoa ja kehittämistä. Herttoniemen aluesuunnitelman piiriin kuuluu useita luontoarvoiltaan merkittäviä viheralueita, jotka ovat myös tärkeitä virkistysalueita. Alue on myös tärkeä osa Vanhankaupunginlahden kansainvälisesti merkittävää lintualuetta.

Järjestöjen mielestä suunnitelmaluonnoksen luonnon- ja maisemanhoidossa ei ole tunnistettu suunnittelualueen korvaamatonta merkitystä koko Helsingin viheralueverkostolle sekä luontoalueiden virkistyskäytölle. Erityisen huolestuttavana järjestöt pitävät suunnitelman mahdollistamia mittavia metsänhoitotoimia alueella. Lue koko mielipide täältä.

Lisätietoja:

Aapo Salmela

Järjestösihteeri

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

helsy@sll.fi

Keijo Savola

Luonnonsuojeluasiantuntija

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri

keijo.savola@sll.fi

Vanhankaupunginlahden v. 2019 linnustonseurantalaskennan loppuraportti

Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston tilaa seurataan vuosittain Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen ja Natura-2000 – alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti toteutettavilla linnustolaskennoilla.

Seurantalaskentojen tulokset ohjaavat alueen hoitotoimia lintujen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2019 seurantalaskentojen loppuraportti on yhteenveto juuri päättyneestä pesimäkaudesta. Raportti tarjoaa tietoa mm. lajien parimääristä v. 2013 – 2019 sekä pesinnän onnistumisesta, erityisesti vesilinnuilla. Tämän vuoden hyviä uutisia ovat esim. keltavästäräkin ja punajalkaviklon parimäärän kasvu, nokikanojen hyvin onnistunut pesintä sekä merimetson asettuminen uudeksi pesimälajiksi lahdelle.

Lue raportti täältä:

Valkoposkihanhilaskennat 2019

Tringan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 7.9.2019. Alla seuraa lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Laskennan tarkkuus oli hyvä, jopa erinomainen. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, Kirkkonummen hanhista saatiin hyvä kokonaisarvio, Hakin alueen pellot tarkastettiin tarkkaan ja Sipoon kohteetkin tuli tarkistettua vuosien tauon jälkeen hyvin tuloksin. Osa Vantaan pelloista jäi tarkistamatta, samoin esimerkiksi Leppävaaran urheilupuisto.

Kirkkonummen, Sipoon ja Hakin alueen hanhia lie turvallista käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Näitten osalta kokonaisluvut ovat seuraavat: Kirkkonummi 2454 (maksimi), Sipoo 1658 ja Hakki 1210. Vantaan, Espoon ja Helsingin osalta havainnot koskevat todennäköisesti lähinnä Viikissä ja Laajalahdella yöpyneitä hanhia, lisäksi Kajuuttaluodoilta ilmoitettiin neljä yöpyvää – olisiko tämä perinteinen yöpymispaikka vähitellen väistymässä hanhien käytöstä? Syyskuun alussa laskettiin Haltialan pelloilta parhaimmillaan jopa 6000 hanhea, mutta laskenta-aikaan siellä oli selvästi hiljaisempaa. Viikin hanhista iso osa jäi Viikkiin, loput jatkoivat ilmeisesti Haltialaan ja Vantaalle, jonne suuntasi myös osa Laajalahden hanhista. Osa Laajalahden hanhista jatkoi ruokailemaan länteen, esimerkiksi Matalajärven eteläpuolisella pellolla näkyi a1200. Vuosaaren kasalta havaittiin päivän aikana vain kaksi parvea, joista isompi a800 suuntasi länteen Talosaaren suunnalta – nämä linnut lienevät Vantaa kautta kiertäneitä Viikin yöpyjiä.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 16503. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Edellisen vuoden tulokseen (13790) verrattuna kasvua on siis runsaasti, mutta ero selittyy suurimmaksi osaksi Sipoon kohteiden hanhilla. Ilman näitä hanhia kanta kasvoi vain lievästi – samaan tapaan kuin koko maassa.

Tringan alueen laskentoja koordinoi Aapo Salmela ja Hakin alueen laskentoja Jan Södersved. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

Valkoposkihanhilaskennat 7.9.2019 (paikalliset + ylilentävät yms.)

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 36

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 5277

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Mikko Karkia): 227 + 1200

 Oittaan leirintäalue + ranta (Marko Kirjavainen): 401

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 2

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot (Leena Hintsanen): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

 Tähtitorninmäki (Hanna Mensonen): 0

 Hietaniemi (Petri Puromies): 0

 Iso-Huopalahti (Jaakko Ekman): 0 + 2

 Husön kartanon pellot (Heikki Salonen): 0

 Kaisaniemi (Seppo Kuusela): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Hannu Linkola): 0 + 97

 Keravanjoki (Markku Varhimo): 0

 Kivikko

 Kivinokka (Risto Attila): 0

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo (Risto Attila): 0

 Lauttasaari

 Lapinlahti (Petri Puromies): 0

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä (Ilkka Lyytikäinen, Leena Hintsanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 9

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Leena Hintsanen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko T. Voutilainen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 6

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki + Paloheinä Golf (Johannes Silvonen): 765

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet (Risto Attila): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Puotilan nurmet ja uimaranta (Hannu Varkki): 1

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristö (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Markku Varhimo): 0

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Puromies): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Jaakko Ekman): 7

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila (Ilkka Lyytikäinen): 0

 Tullisaari (Risto Attila): 0

 Tuomarinkylän pellot (Johannes Silvonen, Esko T. Voutilainen): 740

 Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0

 Töölönlahti (Seppo Kuusela, Marko Kirjavainen): 0

 Vartiokylänlahti (Hannu Varkki): 0

 Viikki (Hannu Sarvanne): 4565

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi (Ari Viljanen): 4

 Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 870

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Heikki Salonen): 0

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot (Eetu Paljakka, Antero Paljakka): 0

 Sarfvikin golf-kenttä (Lasse Kurvinen): 0

 Torsvikin seudun pellot (Lasse Kurvinen): 0

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Eetu Paljakka, Antero Paljakka, Magnus     Nordman): 2454

 Sipoo:

 Box, pellot (Aapo Salmela): 1630

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela): 28

 Nevas (Aapo Salmela): 0

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela): 0

 Siuntio: (Hakki: Erkko Einiö, Petri Hasunen, Petri Lehto, Reima Stigell, Jan Södersved ja Leo Wallinmaa)

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans: 800

 Nordanviksslätten: 230

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik: 180 + 220

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk

 Vejans

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Markku Varhimo): 0

 Hakunilan Kormuniitty (Heikki Salonen): 0

 Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0 + 180

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 350

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki (Heikki Salonen): 0

 Peräjänkulman pellot (Kim Söderling): 70

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Heikki Salonen): 85

Tringan suojelutoiminnan kevätkuulumisia

Tringan suojelupuolella on riittänyt kiirettä kuluneena keväänä. Isoja projekteja ovat olleet muutoksenhaut Östersundomin yhteisen yleiskaavaan ja Finnoon keskuksen asemaakaavaan Helsingin hallinto-oikeudesta sekä Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotusvaiheen lausunto. Lisäksi olemme tehneet töitä mm. valkoposkihanhien aiheuttamien ristiriitojen ratkaisemiseksi ja Helsingin pesimäaikaisten metsähakkuiden kieltämiseksi.

Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeudesta Östersundomin ja Finnoon kaavoihin (ks. uutinen tammikuulta: https://www.tringa.fi/2019/01/hho-finnoo-ostersundom/) on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Vastaselitysvaiheessa kaavoittamisesta vastaavat (näissä tapauksissa siis Östersundom-toimikunta ja Espoon kaupunki) antavat asiasta omat lausuntonsa. Tringa on tämän jälkeen täydentänyt valituksiaan vastaselityksillä. Vaadimme edelleen kaavojen muuttamista alueiden linnustoarvojen turvaamiseksi.

Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeuteen Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/04/Vastaselitys-Finnoo-2019-Tringa.pdf

Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeuteen Östersundomin yhteistä yleiskaavaa koskevassa valitusasiassa: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/05/Vastaselitys-HHO-%C3%96stersundom-Tringa-kotisivu.pdf

Östersundom on tärkeä alue mm. kuvan pyylle. Kuva: Matti Rekilä.

Koko Uudenmaan maankäyttöä pitkällä aikavälillä ohjaava Uusimaa 2050- kaava (tutummin maakuntakaava) on edennyt ehdotusvaiheeseen. Tringa otti kantaa kaavaluonnokseen edellisen kerran viime vuoden puolella (https://www.tringa.fi/2018/11/tringa-lausui-uudesta-maakuntakaavasta). Tämän jälkeen kaavasta vastaava Uudenmaan maakuntaliitto on tehnyt kaavaan muutoksia saatujen lausuntojen perusteella ja esitellyt uuden kaavaehdotuksen. Valitettavasti tässä uudessakin ehdotuksessa on paljon luontoarvojen kannalta huolestuttavia piirteitä. Tringa vaatiikin tuoreessa ehdotuksessaan mm. lisää suojelualueita, järkevämpiä viheryhteyksiä ja maakuntakaavan tarkentamista.

Lausunto Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/05/2019-lausunto_uudenmaan-mkk-ehdotuksesta.pdf

Lisäksi olemme tehneet töitä mm. valkoposkihanhien aiheuttamien ristiriitojen, Nuuksion kansallispuiston uuden hoito- ja käyttösuunnitelman ja Helsingin pesimäaikaisten metsähakkuiden kieltämisen parissa (ks. mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa 25.5.).

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Runsaasti uusia suojelualueita Uudellemaalle

Ympäristöministeriö valmistelee kymmenien uusien luonnonsuojelualueiden perustamista Uudellemaalle. Kaikki uudet alueet sijaitsevat valtion mailla ympäri maakuntaa ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 36 000 hehtaaria, josta valtaosa sijaitsee merialueilla. Erillisellä asetuksella perustetaan laaja Porkkalan luonnonsuojelualue Inkoon ja Kirkkonummen saaristoon. Muissa kohteissa sijaitsee muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita ja lintukosteikkoja.

Tringa ottaa lausunnossaan kantaa uusien alueiden rauhoitusmääräyksiin. Vaadimme täyskieltoa uhanalaisten vesilintujen, allin ja haahkan, metsästykseen luonnonsuojelualueilla. Lisäksi ehdotamme saaristolinnuille tuhoisien petojen, minkin ja supikoiran, pyyntiajan pidentämistä saaristolinnuston pesimärauhan turvaamiseksi.

Lisätietoja uusista luonnonsuojelualueista:

http://www.metsa.fi/uusimaa-suojelualueita

Tringan lausunto kokonaisuudessaan:

https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tringan-lausunto-YM.pdf

Haahka on uhanalainen laji. Kuva: Lauri Mäenpää.

Laulujoutsenten pääjoukot viipyvät meillä nykyään kuukauden pidempään – uusi muuttolintuselain Haahka kertoo Suomen linnustossa tapahtuneista muutoksista.

Mediatiedote 4.2.2019, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringa ry:n julkaisema Haahka-muuttolintuselain kokoaa yhteen arvokkaan lintuhavaintoaineiston, joka on kerätty Hangon lintuasemalla 40 vuoden aikana. Helppokäyttöinen sovellus auttaa hahmottamaan yli 300 lintulajin yksilömäärissä ja muuttokäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia ja esittelee lajit tekstein ja kuvin.

Nuori ja vanha laulujoutsen. Kuva © Jonne von Hertzen

Hangon lintuasemalla on kerätty vakioiduin menetelmin havaintoja lintujen muutosta jo 40 vuoden ajan. Aineistosta on julkaistu kymmeniä tieteellisiä artikkeleita ja sen avulla on pystytty esimerkiksi osoittamaan, että ilmastonmuutoksen seurauksena lintujen muutto on aikaistunut ja vesilintujen syysmuutto on viivästynyt.  

  • Kansallislintumme laulujoutsenen pääjoukot palaavat Suomeen kaksi viikkoa aikaisemmin kun 1980-luvulla, ja ne myös poistuvat myös kaksi viikkoa myöhemmin, kuvailee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen aseman aineistosta paljastuvia muutoksia.

Nyt havaintoaineisto on avattu helpossa muodossa kaikkien käytettäväksi. Koska lintuasema sijaitsee keskeisellä muuttoreitin varrella Hankoniemen kärjessä, kuvaavat yksilömäärien muutokset hyvin laaja-alaisia runsaudenmuutoksia. Muuttolintuselain Haahkassa olevien kuvaajien avulla voikin tarkastella esimerkiksi miten merikotkan kanta on kasvanut ympäristömyrkkyjen aiheuttaman aallonpohjan jälkeen, tai miten hyönteisiä ravintonaan käyttävät pääskyset ovat vähentyneet.

  • Toivomme, että kaikki linnuista ja ympäristöstä kiinnostuneet, niin luontoharrastajat, tutkijat, toimittajat, opettajat kuin myös päätöksentekijät löytäisivät palvelun ja hyödyntäisivät haahkaa helppona tietolähteenä, toteaa Hangon lintuaseman asemanhoitaja Hanne Kivimäki.

Muuttolintuselain Haahka löytyy osoitteesta: https://haahka.halias.fi. Lajihaku ja kuvaajien selitykset on esitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Verkkosovelluksen sisällön tuottamisesta ovat vastanneet vapaaehtoiset lintuharrastajat ja tutkijat. Sovelluksen on toteuttanut Joona Lehtomäki avoimen lähdekoodin R-ohjelmointikielellä.

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.