Mediatiedote: Tringa vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon

Mediatiedote 13.10.2018, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon.

Viikin–Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan ja alueelle on palkattava koordinaattori turvaamaan alueen linnusto- ja luontoarvot.

”Vanhankaupunginlahti on Helsingin sydämessä sijaitseva kansainvälisesti arvokas lintuvesi, joka on erittäin tärkeä sekä linnustolle että tuhansille ulkoileville helsinkiläisille”, kertoo Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Alue on osa kansainvälistä Natura 2000 -suojelualueverkostoa.

Vanhankaupunginlahden hoito on tärkeää, sillä monia kotimaisia kosteikoilla esiintyviä vesilintu- ja kahlaajalajeja on luokiteltu tällä vuosikymmenellä uhanalaisiksi.

”Yksi tärkeimmistä syistä vesilintujen kantojen taantumiseen on lintuvesien huonontunut tila”, kertoo Tringa ry:n suojelusihteeri Kalle Meller. ”Pelkkä suojelualueiden olemassaolo ei riitä auttamaan uhanalaisten sorsalintujen ahdinkoa. Elinympäristöjä pitää hoitaa, jotta esimerkiksi punasotkan, tukkasotkan ja heinätavin väheneminen saadaan pysäytettyä”, Meller toteaa.

Monet lintuvedet ovat kasvaneet umpeen, jolloin vesilinnuille tärkeät lampareet ja avoimet rantaniityt ovat kadonneet. Vanhankaupunginlahdella pidetään avoimena kahta rantaniittyaluetta, mutta suuri osa lahden avoimesta alueesta on päässyt kasvamaan umpeen. Alueella tarvitaan enemmän niittoa, laidunnusta, pensaikon raivausta ja ruoppauksia, jotta kosteikkolinnusto saadaan palautettua muutaman vuosikymmenen takaiselle hyvälle tasolle.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alueelle on laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Osa suunnitelluista hoitotoimenpiteistä on saatu toteutettua Helsingin kaupungin, Tringa ry:n ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, mutta osa toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta.

”Hoitotoimenpiteet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan. Tämä edellyttää, että alueelle palkataan koordinaattori, jonka työn tavoitteena on alueen linnusto- ja luontoarvojen turvaaminen”, puheenjohtaja Hintikka linjaa.

Tringa ry järjesti Helsingissä lauantaina 13.10. linnustonsuojeluseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Puhujina seminaarissa olivat Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY), Margus Ellermaa (Tringa) sekä maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (Helsinki). Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kuvattiin Tringan suojeluseminaarin yhteydessä. © Kalle Meller

Mediatiedote: Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

MEDIATIEDOTE 30.7.2018, julkaisuvapaa

Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

Tringan vapaaehtoiset kokoontuvat jo kuudetta kertaa talkootyöhön Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Esimerkiksi uhanalaisen punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet ennallistamistyön ansiosta.

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry järjestää hoitotalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.8.

“Tringa ennallistaa talkoissa linnustollisesti arvokkaita Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä. Ennallistaminen parantaa kosteikkolintujen elinympäristöä ja vähentää haitallisia tulokaslajeja”, Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kertoo.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alue on yksi maamme tunnetuimmista ja pääkaupunkiseudun suosituin linturetkikohde. Alue kuuluu kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) joukkoon.

Ennallistamistyö perustuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

“Tringa on hoitanut talkoovoimin alueen luontoa vuodesta 2013. Talkoiden seurauksena uhanalaisten lajien, kuten punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet”, Hintikka sanoo.

Tringalaisten tekemä talkootyö on esimerkki vapaaehtoistyöstä yhteisen ympäristömme hyväksi.

Talkoita seuraa myöhemmin syksyllä Tringan järjestämä linnustonsuojeluseminaari, jossa käsitellään Vanhankaupunginlahden nykytilaa ja tulevaisuutta. Seminaari pidetään 13.10. ja se on suunnattu kaikille Vanhankaupunginlahden alueesta ja linnustosta kiinnostuneille.

 

Lisätietoja ja haastattelut: Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi, 044 566 5593

Linkki tapahtumaan

Linkki pressikuvaan punajalkaviklosta (kuvaaja: Margus Ellermaa)

Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

MEDIATIEDOTE 26.1.2018

Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

Hangon lintuaseman järjestämä haahkaveikkaus ratkesi perjantaiaamuna, kun lintuaseman havainnoijat näkivät Tulliniemen länsipuolella kevään ensimmäisen paikallisen juhlapukuisen haahkakoiraan. Havainto on kautta aikain varhaisin aseman lähes 40-vuotisen historian aikana.

”Ennätysaikainen haahka ei ollut täysin odottamaton. Lämmin sää aikaistaa niin haahkojen kuin monien muidenkin muuttolintujen kevätmuuttoa. Talvi on ollut tähän asti hyvin leuto, ja viime päivien voimakkaat lounaiset tuulet ovat olleet suotuisia ensimmäisille muuttolinnuille”, sanoo asemanhoitaja Jari Laitasalo. Perjantaina asemalla havaittiin myös etelästä saapunut juhlapukuinen harmaalokki, joka on haahkan tavoin yksi tyypillisimmistä kevään ensimerkeistä.

Haahkaveikkaus on Hangon lintuaseman järjestämä leikkimielinen kisa, jossa arvuutellaan kevään ensimmäisen juhlapukuisen haahkan saapumispäivämäärää. Tänä vuonna osallistujia oli 183, mutta yksikään veikkaus ei osunut oikeaan. Lähimmäksi osui Sampo Laukkanen Kirkkonummelta. Hän saa palkinnoksi Hangon lintuaseman t-paidan. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvottiin paidat, jotka menivät Jari Markkulalle ja Eero Vainiolle. Onnittelut!

Hangon lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämä tutkimusasema, jossa on tehty vakioitua muutonseurantaa vapaaehtoisvoimin vuodesta 1979 alkaen. Asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä Uddskatanilla. Lintuasemalla kerätty muutonseuranta-aineisto julkistettiin avoimena datana viime syksynä: https://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Juhlapukuinen haahkakoiras © Sampo Laukkanen

 

Lisätietoja:

Asemanhoitaja Jari Laitasalo, 040 6866 262

 

Tringa ry: http://www.tringa.fi/

Hangon lintuasema:

https://www.tringa.fi/halias-esittely/ (suomeksi)

https://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer/ (på svenska)

Tringa tiedottaa: Kaikille avoimet Pihabongaus-tapahtumat Helsingin Lapinlahdessa ja Espoon Villa Elfvikissä

Mediatiedote 19.1.2018 – vapaa julkaistavaksi heti

Suomen suurin lintuharrastustapahtuma, BirdLife Suomen Pihabongaus, järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.1.2018. Helsingin Seudun Lintutieteellisellä Yhdistyksellä eli Tringalla on pihabongausviikonloppuna kaksi kaikille avointa yleisötapahtumaa.

Lauantaina 27.1. klo 10–14 pihabongataan Helsingin Lapinlahden puutarhapalstojen linturuokinnalla. Tringan lintuoppaat päivystävät paikalla ja opastavat talvilintujen tunnistamisessa. Tapahtumapaikan viereinen Kahvila Lähde aukeaa klo 12. Tapahtuma toteutetaan yhdessä Pro Lapinlahti ry:n kanssa.

Sunnuntaina 28.1. klo 11–13 Tringa on mukana Espoossa Villa Elfvikin luontotalon pihabongaustapahtumassa. Tervetuloa bongaamaan lintuoppaan kanssa mahdollisimman monta lintulajia lintujen ruokintapaikalle! Villa Elfvikin ystävät tarjoavat lämmintä mehua ja Café Elfvik on auki.

Median edustajille järjestetään pihabongaus ennakkoon torstaina 25.1.2018 Itä-Helsingissä Käätypolku 8:n pihalla klo 10–13. Ilmoittautumiset ennakkopihabongaukseen Tringan puheenjohtajalle Jukka Hintikalle ke 24.1. klo 12.00 mennessä (yhteystiedot alla).

”Tämän talven erikoisuus ovat olleet järripeipot, joita on jäänyt talvehtimaan poikkeuksellisen paljon. Alkutalvesta puimatta jääneet pellot houkuttivat niitä, mutta nyt iso osa niistä on löytänyt tiensä myös lintulaudoille”, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Pihabongaus on kaikille avoin tapahtuma, jossa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Lintuhavainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvilinnuston muutoksista. Tähänastiset tulokset kertovat muun muassa hömötiaisen ja varpusen selvästä vähenemisestä ja pikkuvarpusen runsastumisesta.

Pihabongaus on Suomen suurin lintuharrastustapahtuma. Se on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuosina noin 20 000 ihmistä on tarkkaillut lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan. Vuosien varrella on kertynyt havaintoja noin 5 miljoonasta lintuyksilöstä.
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt:

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi, 044 566 5593
Johannes Silvonen, toiminnanjohtaja@tringa.fi, 050 327 4877

Lapinlahden pihabongaus Tringan tapahtumakalenterissa

Villa Elfvikin pihabongaus Tringan tapahtumakalenterissa

http://www.pihabongaus.fi

http://www.tringa.fi

http://www.birdlife.fi

Talviruokinnan yleistyminen ja talvien leudontuminen ovat suosineet mustarastaita, joita näkyy Pihabongauksessa yleisesti. © Hemmo Ristimäki.

Tringa tiedottaa: Ainutlaatuinen suomalainen muuttolintuaineisto on nyt avoimesti verkossa

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman havaintoaineisto on ladattavissa kokonaisuudessaan aseman verkkosivuilta. Aineisto sisältää havaintoja yli 300 lintulajista ja yli 36 miljoonasta linnusta.

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämän Hangon lintuaseman aineisto on jo nyt osoittautunut merkittäväksi tietolähteeksi esimerkiksi ympäristönmuutoksia tutkittaessa: sitä on käytetty 130 julkaisussa, sisältäen useita väitöskirjoja sekä kansainvälisiä tiedeartikkeleita. Vaikka havaintosarja on aikaisemminkin ollut saatavissa yhdistykseltä pyynnöstä, Tringa toivoo, että aineiston avoimuus lisäisi entisestään sen käyttöä.

– Ilmastonmuutos on esimerkiksi aikaistanut lintujen kevätmuuttoa Hangossa ja toisaalta viivästyttänyt vesilintujen syysmuuttoa, luettelee akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta, Luomukselta, esimerkkejä aineistosta tehdyistä tutkimuksista.

Hangon lintuasemalla on kerätty systemaattisesti aineistoa laskemalla paikallisia ja ohimuuttavia lintuja. Hanko on Suomen lintuasemista ensimmäinen, joka julkaisee koko havaintosarjansa avoimesti mm. tutkijoiden, lintuharrastajien, ympäristöviranomaisten ja muiden aineistosta kiinnostuneiden käyttöön. Maailmanlaajuisestikin muuttolintuasemien aineistot ovat harvoin julkisesti saatavissa.

– Tringa haluaa tällä teolla kannustaa muitakin lintuasemia julkaisemaan omia aineistojaan avoimesti sekä kiinnittää huomiota pitkälti vapaaehtoistöinä tehtävään aineistonkeruuseen, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Ohjeet aineiston käyttöön löytyvät Tringan verkkosivulta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Laajan aineiston mukana on analysointia helpottava R-ohjelman koodi.

Aineistoa päivitetään vuosittain ja sen voi ladata osoitteesta
http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Lisätietoja:

Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732 (Maanantaina lintuasemalla, jolloin voi tiedustella tuoreimmat lintujen syysmuuton kuulumiset).

Jukka Hintikka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry, puheenjohtaja@tringa.fi, 044-5665593

 

Haahka on yksi runsaslukuisimmista muuttolinnuista Hangon lintuasemalla.© Heikki Eriksson

Lintuasemalla esitellään peipon ja järripeipon pukueroja nuorille lintuharrastajille. © Aleksi Lehikoinen

 

Huippuharvinainen välimerenhaukka pistäytyi Espoossa

Suomessa vain kerran aikaisemmin tavattu välimerenhaukka yllätti Espoon Laajalahden lintukosteikolla retkeilleet lintuharrastajat maanantaina 21.8. iltapäivällä. Pieni petolintu huomattiin ensimmäisen kerran hieman yhden jälkeen ja se viipyi kosteikkoalueella lähes kaksi tuntia. Tänä aikana kymmenet onnekkaat lintuharrastajat ehtivät bongata linnun. Päivän aikana paikalla kävi arvioiden mukaan satoja lintuharrastajia.

BirdLife Suomen rariteettikomitea käsittelee havainnon myöhemmin ja mikäli se hyväksytään, kyseessä on 400:s Uudellamaalla toimivan Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n toimialueella havaittu luonnonvarainen lintulaji. Aikaisempi kotimainen hyväksytty havainto tehtiin 1.9.2001 Ahvenanmaan Saltvikissä.

Välimerenhaukka muistuttaa Suomessa yleistä nuolihaukkaa, mutta on hieman tätä suurempi ja pitkäpyrstöisempi sekä kapeasiipisempi. Laajalahdella tavattu yksilö määritettiin pukutuntomerkkien perusteella viime vuonna syntyneeksi nuoreksi linnuksi. Nimensä mukaisesti välimerenhaukka pesii Välimeren piirissä kolonioissa etenkin saarien jyrkillä rantatörmillä.

Suomessa lintujen syysmuutto on käynnistymässä. Parhaillaan aamuiselta taivaalta voi kuulla esimerkiksi metsäkirvisen ja keltavästäräkin kutsuääntä niiden suunnatessa kohti talvehtimisalueitaan. Hyönteissyöjiä kuten pajulintuja voi havaita etenkin aamuisin pensaissa, joihin ne laskeutuvat yölliseltä muutoltaan. Tervapääskyt ovat jo pääosin poistuneet Suomen ilmatilasta. Vanhojen mehiläishaukkojen muutto kiihtynee lähipäivinä.

Espoon Laajalahden Natura-alue on pääkaupunkiseudun merkittävimpiä lintukosteikkoja ja erittäin suosittu linturetkikohde. Alueella on kaksi lintutornia, toinen Otaniemen Maarinlahdella, toinen Villa Elfvikissä.

Kuva 1: välimerenhaukka (Falco eleonorae) Laajalahdella 21.8.2017 (© Samuli Laaksonen)

Kuva 2: Tunnelmakuva bongaustilanteesta Maarin tornista (© Eetu Paljakka)

Kuvaajan nimi ja assosiaatio mainittava kuvan julkaisun yhteydessä.

Lisätietoja: Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry, 044 566 5593

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

Tule tutustumaan Hangon lintuasemaan lauantaina 5. elokuuta!

Elokuun ensimmäisenä lauantaina 5.8. klo 9–14 järjestetään avoimien ovien päivä Hangon lintuasemalla, joka sijaitsee Hankoniemen eteläkärjessä Uddskatanin luonnonsuojelualueella. Silloin on mahdollista tutustua lintuaseman toimintaan, lintujen rengastukseen sekä liki satavuotiaaseen asemarakennukseen.

Tapahtumaan voi osallistua kävelemällä luontopolkua pitkin Tulliniemen eteläkärjen näköalakalliolle, josta lähtee opastettu kierros tasatunnein lintuaseman alueelle. Kello 9, 11 ja 13 lähtevillä kierroksilla opastus on suomeksi ja klo 10 ja 12 lähtevät kierrokset opastetaan ruotsiksi.

Luonto-oppaan johdolla kuljetaan mm. lintuverkkojen ja havainnointibunkkerin kautta asemarakennuksena toimivalle talolle, jonka hankolainen kalastaja Anders Sundström rakensi vuonna 1919 poikansa Gunnarin kanssa.

Tulliniemen luontopolku avattiin yleisölle vuonna 2014. Lintuaseman alueella ei tavallisesti saa liikkua, sillä asema sijaitsee yleisöpolun ulkopuolella. Avoimien ovien päivä onkin oivallinen tilaisuus tutustua lintuaseman lisäksi Uddskatanin upeaan luontoon.

Vuonna 1979 perustetun Hangon lintuaseman eli Haliaksen omistaa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Lintuasema toimii vapaaehtoisvoimin, ja aseman havaintoaineistoa on hyödynnetty mm. lukuisissa tieteellisissä artikkeleissa sekä väitöskirjoissa.

Tulliniemen eteläkärjessä on tapahtumapäivänä opasteita avoimien ovien päivästä. Aseman pihassa on mehutarjoilu. Tapahtuma on maksuton ja siihen kannattaa varautua sään mukaisella vaatetuksella. Hangon lintuasemalle kuljetaan Tulliniemen luontopolkua pitkin, kävelymatka on yhteen suuntaan noin 3,5 kilometriä. Reitti on paikoin vaikeakulkuinen eikä sovellu liikuntaesteisille.

Tiedustelut:
toiminnanjohtaja@tringa.fi,
0503274877 / Johannes Silvonen

Linkki valokuvaan Hangon lintuasemasta, kuvaajan nimi (Johannes Silvonen) ja assosiaatio mainittava kuvan käytön yhteydessä.

Hangon lintuaseman historiaa.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Tringalla on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

Kom och bekanta dig med Hangö fågelstation lördag den 5 augusti!

Första veckoslutet i augusti på lördag kl. 9-14 ordnas öppna dörrars dag på Hangö fågelstation som ligger på Uddskatans naturskyddsområde på den sydligaste spetsen av Hangöudd. Då blir det möjligt att bekanta sig med fågelstationens verksamhet så som fågelringmärkning och den närmare 100 år gammal stationsbyggnaden.

Vill man delta, kan man vandra ut längs naturstigen till utsiktsberget på södra sidan. Från berget ordnas guidade turer varje timme. Guidning på finska med start kl. 9, 11 och13 och på svenska med start kl. 10 och 12. Naturguiden tar er till fågelnäten, observationsbunkern och till stationsbyggnaden, som fiskaren Anders Sundström byggde 1919 tillsammans med sin son Gunnar.

Tulluddens naturstig öppnades 2014 för allmänheten. På öppna dörrarsdagen kan man besöka den natursköna Uddskatan samt röra sig på fågelstationsområdet vilket vanligen inte är tillåtet.

Hangö Fågelstation – Halias – grundades 1979 och ägs av Helsingforsnejdens Ornitologiska Förening Tringa r.f. Stationen fungerar helt på ideell bas, och stationens observationsdata har använts i många vetenskapliga artiklar och doktorsavhandlingar.

Evenemanget är gratis. På Tulluddens södra spets finns info och skyltning. På stationen bjuds det på saft. Det är bra att klä sig enligt väder och vind. Man tar sig fram till fågelstationen längs den 3,5 kilometer långa stigen som inte är lättframkomlig och för alla tillgänglig. Utflykten kan således tyvärr inte rekommenderas för rörelsehindrade.

Mera information fås av:
toiminnanjohtaja@tringa.fi,
0503274877 / Johannes Silvonen

Länken till ett foto av Hangö fågelstation (fotograf: Johannes Silvonen)

Tringa tiedottaa 29.6.2017: Lintujen pesille ja poikasille rauha – myös valkoposkihanhille

Tringa tiedottaa 29.6.2017
Vapaa julkaistavaksi heti
Lintujen pesille ja poikasille rauha – myös valkoposkihanhille

Keskikesällä on liikkeellä monien eri lintulajien poikasia, joista monet lähtevät pesästä lentokyvyttöminä. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa muistuttaa, että pesimärauha ulottuu myös pesästä lähteneisiin poikasiin.

“Pääsääntö on, että emot pitävät huolen poikasistaan eikä ihmisen tarvitse puuttua niiden elämään. Paras toimintatapa on poistua poikasten luota sivummalle ja antaa emoille ruokintarauha”, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Vaarallisessa paikassa olevan linnunpoikasen voi siirtää lyhyen matkan, esimerkiksi keskellä tietä olevan linnunpoikasen voi nostaa tien reunaan suojaan. Poikasaika on lyhyt ja useimmat ihmisen lähellä pesivät lajit tottuvat nopeasti ihmisiin.

Töölönlahdella on havaittu tahallista valkoposkihanhien häirintää, kun irrallaan olevia koiria on usutettu hanhien kimppuun ja polkupyörällä on ajettu täyttä vauhtia keskelle hanhiparvea.

Tringa muistuttaa, että ilman ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa valkoposkihanhien häirintä on kielletty. Pääkaupunkiseudulla tällainen poikkeuslupa on myönnetty vain Viikin koetilan henkilökunnalle, joka saa karkottaa luvan mukaisesti hanhia omilta koeviljelmiltään, joille hanhet aiheuttavat poikkeuksellisen suurta haittaa.

Valkoposkihanhen poikanen. © Jyrki Normaja

Lisätietoja: Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry, 044 566 5593

Linkki printtikelpoiseen valokuvaan valkoposkihanhen poikasesta, kuvaajan nimi (Jyrki Normaja) ja assosiaatio mainittava kuvan yhteydessä.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle. http://www.tringa.fi/

Östersundomin kaavoituksessa otettava aikalisä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa tiedottavat 21.4.2017

Östersundomin maakuntakaavasta on valmistunut uusi, kaksi vaihtoehtoa sisältävä ehdotus, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsovat, ettei kumpikaan kaavavaihtoehdoista turvaa riittävässä määrin kaava-alueen huomattavia luontoarvoja.

Järjestöt ovat kirjoittaneet Helsingin ja Vantaan kaupunginhallituksille. Järjestöt ovat pyytäneet tukea sille, että Östersundomin maakuntakaavana ja yhteisenä yleiskaavana etenevälle kaavoitukselle otetaan aikalisä, jonka aikana haetaan aidosti nykyisiä vaihtoehtoja kestävämpiä ratkaisuja.

Östersundomin alue on Helsingin seudun tärkeimpiä alueita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Vanhoihin valtakunnallisiin lintuvesien ja lehtojen suojeluohjelmiin kuuluvat kosteikot ja lehdot ovat osa EU:n Natura 2000-verkostoa. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee laaja Sipoonkorven metsämanner, joka on osin huomioitu Sipoonkorven kansallispuistona sekä sitä suppeampana Sipoonkorven Natura 2000 -alueena. Näiden keskeisten luonnon ydinalueiden sekä niiden välisten ekologisten yhteyksien lisäksi kaava-alueella on myös muita merkittäviä luontokohteita, jotka asiallisessa kaavoituksessa tulee säilyttää.

Östersundomin kaavoituksen tavoitteena on kasvattaa alueen asukasmäärää huomattavasti sekä mahdollistaa metron rakentaminen. Järjestöt pitävät tehtävää erittäin haastavana luontoarvojen turvaamisen kannalta. Keväällä 2017 valmistuneet kaavaehdotukset heikentävät kohtuuttomassa mitassa kaava-alueen keskeisiä luontoarvoja. Muun muassa luontoarvoille ja virkistyskäytölle vuosi vuodelta tärkeämpi Sipoonkorven metsämanner kutistuisi huomattavasti.

Molemmat maakuntakaavan vaihtoehdot ovat luonnon kannalta tuhoisia. Erityisen ongelmallinen on ns. “suora metro” -vaihtoehto, joka supistaa huomattavasti luonnonmukaista metsäekologista yhteyttä Kasabergetin ja Sipoonkorven välissä. Järjestöt katsovat, että nähtävillä olevaa maakuntakaavaa tulisi muuttaa siten, että rakennettavat alueet, metrolinjan sijainti ja asemat sijoitetaan luontoa säästävämmällä tavalla.

Maakuntakaavan ohella samaan aikaan on valmistelussa Östersundomin yhteinen yleiskaava. Viimeisin yleiskaavan versio (9.3.2017) vastaa pitkälti maakuntakaavan ns. “suora metro” -kaavavaihtoehtoa. Yleiskaavaan liittyy mm. seuraavia ongelmia:

  • Asukaslukutavoitteet ovat kasvaneet koko prosessin ajan ilman, että missään vaiheessa olisi kunnolla arvioitu mahdollistaako laillinen kaavoitus kyseistä asukasmäärätavoitetta.
  • Eri kuntien luontoinventoinnit on toteutettu eri aikoina ja eri tavoin, joten yhtenäisellä menetelmällä tehty linnusto-, kasvisto- ja luontotyyppien inventointi kaava-alueelta puuttuu kokonaan.
  • Julkisuudessa on toistuvasti markkinoitu erittäin yksipuolisia käsityksiä alueen luonnonarvoista (”kolme tavallista lintulajia estää kaavoituksen”), mistä syystä vain osa kaavan merkittävistä ongelmista luonnolle on noussut kunnolla esille. Esimerkiksi Sipoonkorven arvokkaiden metsien rakentaminen on jäänyt vaille huomiota.

Järjestöt esittävät, että kaupungit eivät sitoudu lausunnossaan ns. “suora metro” -vaihtoehtoon vaan antavat maakuntaliitolle työrauhan. Järjestöt esittävät myös, että kaupungit tukisivat maakuntakaavan kehittämistä nykyistä kestävämmäksi huomioiden selvästi vahvemmin myös muut luontoarvot kuin Natura 2000 -alueiden arvojen vaatiman minimisuojan. Lisäksi järjestöt toivovat yhteisen yleiskaavaehdotuksen valmistelun keskeyttämistä siihen asti, kunnes maakuntakaava on saanut lainvoiman, jolloin se muodostaa yleisesti hyväksytyn perustan alemman tason kaavoitukselle.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Jukka Hintikka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, p. 044 5665 593, puheenjohtaja@tringa.fi
Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, p. 040 7671 202, suojelusihteeri@tringa.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 652 1974, keijo.savola@sll.fi
Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Tringa tiedottaa: ensimmäiset haahkat saapuivat – kevät alkoi!

Tringa tiedottaa 2.3.2017

Vapaa julkaistavaksi heti

Ensimmäiset haahkat saapuivat – kevät alkoi!

Ensimmäiset haahkat ovat saapuneet Hangon lintuasemalle eteläisten tuulien siivittämänä! Juhlapukuinen haahkapariskunta ohitti Tulliniemen keskiviikkona 1.3. Kevät voidaan siis julistaa virallisesti alkaneeksi!

Hangon lintuaseman ja Tvärminnen haahkatutkimusryhmän yhteinen veikkaus haahkan saapumispäivästä järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. Tällä kertaa oikeaa päivämäärää veikkasi kolmetoista henkilöä. Näistä onnetar valitsi voittajaksi Mika Rantasen Lahdesta! Kaikkien vastaajien kesken arvotut palkinnot menivät Tia Sjövallille ja Kimmo Heiskaselle Helsinkiin. Onnittelut!

Vaikka kevään säätä ja haahkan aivoituksia on vaikea ennustaa, tällä kertaa haahka lensi kevätlentonsa melko hyvin veikkaajien arvauksia enteillen. 1.3 oli kisan kolmanneksi suosituin veikkauspäivä, kun taas suosituin oli 19 eri henkilön arvaama 26.2. Kilpailun aikaisempina vuosina haahka on saapunut 17.2.2016. 23.2.2015. 24.2.2014, 16.3.2013, 20.2.2012 ja 9.3.2011. Tämä vuosi onkin hyvin keskiarvoinen vuosi kisan lyhyen historian aikana.

Lintuharrastajan kevät etenee hyvällä mallilla. Lauhat kelit ovat tuoneet Uudellemaalle töyhtöhyyppiä, kiuruja ja muita kevään ensimmäisiä airueita. Tali-, sini- ja kuusitiaisen laulua kuulee päivisin, kun taas mustarastaat aloittavat konserttinsa hämärissä.

Lisätietoja:

Kim Jaatinen, Tvärminnen eläintieteellinen asema (suomeksi och på svenska)  +358  40 5945186
Aleksi Lehikoinen, Tringa ry, +358451375732

Kuvamateriaalia uutisen yhteydessä käytettäväksi, kuvaajan nimi ja assosiaatio mainittava kuvan yhteydessä.

bit.ly/20FE8GA

bit.ly/1PSfei7


Hangon lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoisvoimin toimiva, lintujen havainnointiasema Hankoniemen kärjessä. Asemalla seurataan Suomalaisen linnuston tilaa muutonseurannan ja lintujen rengastamisen avulla.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/
http://www.tringa.fi/

Tringa tiedottaa: Tringa pihabongaa Helsingin Lapinlahdessa ja Espoon Villa Elfvikissä

Mediatiedote 17.1.2017 – vapaa julkaistavaksi heti

Suomen suurin lintuharrastustapahtuma, BirdLife Suomen Pihabongaus, järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna 28.–29.1.2017. Helsingin Seudun Lintutieteellisellä Yhdistyksellä eli Tringalla on pihabongausviikonloppuna kaksi kaikille avointa yleisötapahtumaa.

Lauantaina 28.1. klo 9–13 pihabongataan Helsingin Lapinlahden puutarhapalstojen linturuokinnalla. Tringan lintuoppaat päivystävät paikalla klo 9–13 ja opastavat talvilintujen tunnistamisessa. Paikalla on ulkokahvila, ja lisäksi läheinen Kahvila Lähde aukeaa klo 12. Tapahtuma toteutetaan yhdessä Pro Lapinlahti ry:n kanssa.

Sunnuntaina 29.1. klo 11–13 Tringa on mukana Espoossa Villa Elfvikin pihabongaustapahtumassa klo 11–13. Tervetuloa bongaamaan lintuoppaan kanssa mahdollisimman monta lintulajia lintujen ruokintapaikalle! Villa Elfvik tarjoaa lämmintä mehua ja Café Elfvik on auki.

– Pihabongaus on mainio tapa tutustua lintuharrastukseen, kertoo Tringan lintuopas Hanna Hyvönen.

– Talvella lintuja on vähän, joten niiden tunnistamista on helppo harjoitella. Kannattaa ottaa mukaan oma kiikari ja muistaa lämmin vaatetus!

Pihabongaus on kaikille avoin tapahtuma, jossa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Lintuhavainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvilinnuston muutoksista. Tähänastiset tulokset kertovat muun muassa hömötiaisen ja varpusen selkeästä vähenemisestä ja pikkuvarpusen runsastumisesta.

Pihabongaus on Suomen suurin lintuharrastustapahtuma. Se on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuosina noin 20000 ihmistä on tarkkaillut lintuja lähes 15000 pihalla ympäri maan. Vuosien varrella on kertynyt havaintoja noin 5 miljoonasta lintuyksilöstä.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu 2800 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Kuva (4,9Mt JPG): Lintuopas Hanna Hyvönen toimii Tringan oppaana pihabongaustapahtumassa Villa Elfvikissä 29.1.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt:
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
lintuopas Hanna Hyvönen 041 433 5951
toiminnanjohtaja Johannes Silvonen 050 327 4877

Lapinlahden pihabongaus Tringan tapahtumakalenterissa
Villa Elfvikin pihabongaus Tringan tapahtumakalenterissa

http://www.pihabongaus.fi
http://www.tringa.fi
http://www.birdlife.fi

Tringa tiedottaa: Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Seurasaaressa

Tringa tiedottaa 2.11.2016
Vapaa julkaistavaksi heti

Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Seurasaaressa

Suomelle uusi lintulaji, idänpikkusieppo (Ficedula albicilla), on tavattu Helsingin Seurasaaressa. Helsinkiläinen lintuharrastaja Ville Supponen havaitsi linnun ensimmäisen kerran jo 28. lokakuuta, mutta lintu onnistuttiin määrittämään vasta tänään keskiviikkona.

Idänpikkusieppo pesii hyvin laajalla alueella Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Laji on tavattu Euroopassa aiemmin, mm. kerran Ruotsissa ja joitakin kertoja Brittein saarilla.

”Idänpikkusieppoa osattiin odottaa. Tämän syksyn itätuulet ovat tuoneet ennätyksellisen määrän muun muassa itäisiä taigarautiaisia, ja samat tuulet ovat varmasti avittaneet myös idänpikkusiepon saapumista”, kertoo Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Idänpikkusieppo on selvästi kirjosieppoa pienempi. Se muistuttaa suuresti Suomessa harvalukuisena pesivää pikkusieppoa, mutta on hieman harmaamman värinen ja tummanokkainen. Lisäksi eroja on lajien äänissä ja höyhenpuvun yksityiskohdissa.

Jos BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, kyseessä on 476. maassamme tavattu lintulaji.

Idänpikkusieppo on Ruotsiksi tajgaflugsnappare.

Lisätietoja:
Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry., 044 5665593

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

https://www.facebook.com/Tringary
https://twitter.com/Tringa_ry
https://www.instagram.com/tringa.ry

Tringa tiedottaa: Harvinaiset taigarautiaiset rynnivät Uudellemaalle

Tringa tiedottaa – Vapaa julkaistavaksi heti

 

Harvinaiset taigarautiaiset rynnivät Uudellemaalle

Havumetsävyöhykkeellä Uralilta kauas Itä-Siperiaan saakka pesivä taigarautiainen on erittäin harvinainen vierailija koko Länsi-Euroopassa. Tänä syksynä taigarautiaisia on kuitenkin tavattu ennenkuulumattoman paljon.

Suomesta tunnettiin 11 havaintoa ennen tätä syksyä, joista kaksi Uudeltamaalta: Keravalta talvella 1998–1999 ja Hangosta marraskuussa 2000. Runsaan viikon aikana Uudellamaalla on kuitenkin havaittu ainakin yhdeksän eri yksilöä: Helsingin Viikissä, Inkoon kaatopaikalla ja Hangon maakaatopaikalla kussakin kaksi lintua, sekä yksinäiset linnut Hangon lintuasemalla, Lohjan jätekeskuksella ja Vantaan Pitkäsuolla. Muualla Suomessa on havaittu yhteensä viisi yksilöä.

Lintuharrastajien huomion on herättänyt myös se, että usealta paikalta on löydetty kaksi lintua. Suomeen Siperiasta harhautuvat varpuslinnut esiintyvät lähes aina yksitellen.

”On hyvin poikkeuksellista, että harvinaisia lintuja tavataan kaksi yksilöä kerrallaan. Tämä voi viitata siihen, että taigarautiaisia on todellisuudessa harhautunut Eurooppaan huomattavan paljon enemmän kuin niitä on löydetty,” kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Taigarautiainen muistuttaa Etelä-Suomessa yleisenä pesivää rautiaista, mutta sillä on huomiota herättävä keltainen silmäkulmajuova. Laji on piilotteleva ja viihtyy muuttomatkallaan erilaisilla joutomailla tiheissä pujo- ja nokkoskasvustoissa, joista sitä on hyvin vaikea löytää. Syitä lajin massaesiintymiselle ei tunneta, mutta oletettavasti lajin pesinnät ovat onnistuneet ja tuulet muuttoaikaan ovat olleet sopivat.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

 

Lisätietoja: Jukka Hintikka, Tringa ry:n puheenjohtaja, puh. 044 566 5593

Kuvamateriaalia uutisen yhteydessä käytettäväksi (kuvaajan nimi, Pekka Komi, on mainittava kuvan yhteydessä):

http://www.tringa.fi/taigarautiainen_pekka_komi (10,7 Mt JPEG)

 

Taigarautiainen (Prunella montanella) Helsingin Viikissä 16.10.2016. © Pekka Komi

Taigarautiainen (Prunella montanella) Helsingin Viikissä 16.10.2016. © Pekka Komi

 

Save

Tiedote: Hautarauhaa rikottu Hietaniemen kanahaukan pesällä

Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä pesivä kanahaukkapari on kiinnostanut joitakin valokuvauksen harrastajia siinä määrin, että pesän lähistöllä on rikottu hautarauhaa. Hautakivien päälle on aseteltu oravan ja kanin raatoja houkuttamaan lintuja kuvausetäisyydelle. Hautausmaan henkilökunnan ja kuvaajien välillä on ollut yhteenottoja.

Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää.

Nyt hautausmaan henkilökuntaa on ohjeistettu ilmoittamaan poliisille välittömästi, mikäli paikalla havaitaan pienintäkään viitettä hautarauhaa häiritsevästä toiminnasta tai muusta epäasiallisesta. Hautarauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Lintujen kuvaamisessa voi käyttää tervettä järkeä. BirdLife Suomen huomaavaisen havainnoinnin ohje sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset periaatteet on syytä pitää mielessä.

Huikea valkoposkihanhipäivä Helsingissä

Braleu_Otso_Häärä-18-05-2016

Helsingissä saatiin keskiviikkona seurata poikkeuksellisen voimakasta valkoposkihanhien muuttoa. Kivikossa laskettiin auringon noususta puoleen päivään mennessä yli 111 000 hanhea ja Lauttasaaresta päivän summaksi ilmoitettiin huimat 123 000 muuttavaa hanhea. Myös Inkoon saaristossa laskettiin päivän aikana yli 100 000 muuttavaa hanhea. Valtaosa määritetyistä linnuista oli valkoposkihanhia. Näin voimakasta valkoposkihanhien keväistä muuttopäivää ei ole aikaisemmin Tringan alueella koettu. Toisin kuin Itämerellä pesivät valkoposkihanhet, nämä linnut ovat läpikulkumatkalla talvehtimisalueilta pesimäseuduilleen Jäämeren rannikolle.

Keväinen arktisten vesilintujen muutto, arktika, huipentuu yleensä toukokuun puolenvälin tienoilla. Tänä vuonna arktikaa on päästy ihailemaan Suomenlahden rannikolla jo usean päivän ajan. Maanantaina Porvoon Söderskärillä laskettiin päivän aikana yli puoli miljoonaa muuttavaa vesilintua, pääosin mustalintuja ja alleja. Arktiselle tundralle suuntaavien valkoposkihanhien pääjoukot lienevät jo ohittaneet Suomen, mutta edessä on vielä ainakin sepelhanhien sekä arktisten kahlaajien, kuten isosirrien päämuutto.

 

Teksti: Johannes Silvonen
Kuva: Otso Häärä

Mediatiedote: 129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoiset kartoittivat keväällä ja kesällä 2015 Nuuksion järviylängön linnuston 126 neliökilometrin alueelta. Kartoituksen ansiosta mm. kaakkurin, metson, pohjantikan ja pikkusiepon kannat tunnetaan nyt paremmin.

“Koko Nuuksion järviylängön kattavan alueen kartoitukseen osallistui 129 lintuharrastajaa. Heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on valtavan arvokas”, kuvaa kartoituksen organisoinut ornitologi Margus Ellermaa. Raportti linnustokartoituksesta julkaistiin Tringa-lehden numerossa 1/2016 (linkki alla).

Tringan kartoituksessa todettiin 15 kaakkurin pesintää. Vielä vuonna 1994, jolloin Nuuksion kansallispuisto perustetiin, alueella pesi vain yksi kaakkuripari.

“Nuuksion kaakkurit pesivät pääosin tekolautoilla, joita ovat rakentaneet Veli-Matti Väänänen ja Raimo Pakarinen Helsingin yliopistosta. Tekopesien ansiosta Nuuksioon on muodostunut yksi Etelä-Suomen edustavimmista kaakkurikeskittymistä”, Ellermaa kertoo.

Metso sen sijaan vähenee Nuuksiossa. Tringan vapaaehtoiset löysivät kartoituksessa yhdeksän soidinpaikkaa ja varmistivat kolme pesintää. Koppeloita havaittiin ilahduttavan runsaasti, jopa 27.

“Alueen eteläisin tunnettu metson soidinpaikka Hakjärvellä oli vaiennut, mahdollisesti äskettäisen avohakkuun sekä suuren virkistyspaineen seurauksena”, Ellermaa arvioi.

Nuuksio on erityisen edustava paikka palokärjelle, harmaapäätikalle sekä Uudellamaalla vähälukuiselle pohjantikalle, jonka reviirimääräksi arvioitiin 19. Pohjantikka on varttuneiden kuusikoiden ja kuusisekametsien laji, joka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi ja koko Suomessa silmälläpidettäväksi.

Hyönteissyöjistä idänuunilintu ja sirittäjä olivat runsastuneet eniten edellisen, vuonna 2007 tehdyn selvityksen jälkeen.

“Sirittäjän runsastuminen saattaa osittain selittyä metsien ikääntymisellä. Myös vanhoja kuusimetsiä suosiva pikkusieppo viihtyy Nuuksion metsissä ja lajin reviirejä todettiin nyt 34.”

Tringan kartoittama 126 neliökilometrin alue sijaitsi pääosin Espoossa ja Vihdissä, pieni osa myös Kirkkonummella. Alue kattoi Nuuksion järviylängön kokonaisuudessaan lukuunottamatta isoimpia kyliä, reunojen suuria vesistöjä sekä Histan aluetta. Noin kolmannes (4900 ha) kartoitetusta alueesta sijaitsi Nuuksion kansallispuistossa. Loput olivat yksityisiä suojelualueita (757 ha), kuntien virkistysalueita (3600 ha), pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta (2766 ha) sekä taajamatoiminnoille varattua aluetta (323 ha).

Kartoitusalue jaettiin 98 osa-alueeseen, jotta kartoitustalkoisiin osallistuneiden oli mahdollista käydä alueensa riittävän hyvin läpi yhden aamun aikana. Laskentakierroksia oli suunniteltu kolme jokaiselle alueelle, kahden viikon liukumavaralla: huhtikuun alkupuolelle, toukokuun alkupuolelle ja touko–kesäkuun vaihteeseen. Yksi laskennan osa-alue oli vesistöineen keskimäärin 120 hehtaaria, mutta vaihtelua oli noin 40 hehtaarista liki 200 hehtaariin.

 

Linkki Tringa-lehdessä julkaistuun raporttiin (PDF)

 

Kuvat (kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä!):

Kuva 1. Pohjantikka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi. Nuuksion järviylängöllä arvioidaan olevan peräti 19 pohjantikan reviiriä. © Hanna Hyvönen

Kuva 2. Vapaaehtoinen linnustokartoittaja Joni Sundström työssään. © Joni Sundström

Kuva 3. Metson kanta Nuuksiossa taantuu. Metsonaaraita eli koppeloita havaittiin kuitenkin runsaasti. © Matti Koivula

 

Lisätiedot:

Tringa ry
Margus Ellermaa
p. 050 362 9875

 

Tringa: ELY-keskuksen poikkeuslupa on ristiriidassa Byön maakunnallisesti tärkeän lintualueen kanssa

Mediatiedote

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry kritisoi ELY-keskuksen antamaa poikkeuslupaa, joka mahdollistaa Hangossa Byön saarella sijaitsevan merimetso- ja harmaahaikarayhdyskuntien karkottamisen. Poikkeuslupaa on haettu, sillä suureksi kasvanut merimetsokolonia aiheuttaa haittaa viereiselle kesämökkitontille ja tuhoaa metsätalousmetsää.

On ilmeistä, että merimetsoista aiheutuu merkittävää haittaa, sillä tilanne on Suomen oloissa ainutlaatuinen: pesimäsaari on suuri ja metsäinen, ja merimetsokolonia on levittäytynyt käytännössä lähimmän kesämökin pihalle. Miltei kaikki muut Suomen merimetsoyhdyskunnat sijaitsevat puuttomilla tai lähes puuttomilla alle 5 hehtaarin saarilla.

Alun perin Byön saarella esiintyi vain harmaahaikaroita, joiden määrä oli Uudenmaan mittakaavassa merkittävä. Tämän perusteella alue saikin vuonna 2010 maakunnallisesti tärkeän lintualueen statuksen (MAALI-alue). Merimetsot ilmaantuivat alueelle noin neljä vuotta sitten, mistä lähtien kanta on kasvanut harmaahaikaroiden kustannuksella. Alueella pesii kuitenkin vielä noin 13 harmaahaikaraparia, mikä on edelleen kohtuullisen suuri osuus koko Uudenmaan pesimäkannasta.

Ongelmallista on, että vaikka koettu haitta kohdistuu merimetsoihin, mahdollistaa lupa myös harmaahaikaroiden pesäpuiden hävittämisen, sillä harmaahaikaran ja merimetson pesiä on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Myönnetyn luvan myötä menetetään näin MAALI-alueen perusteena oleva harmaahaikaroiden pesimäalue. Lisäksi lupa jatkuu liian pitkälle kevääseen: Puiden kaataminen on sallittu vappuun saakka, jolloin harmaahaikarat ovat jo usein aloittaneet pesinnän.

Tringa huomauttaa, ettei merimetsokolonioiden häiritsemisestä voi muodostua jatkuvaa tapaa tai rutiinitoimenpidettä eri puolilla saaristoa, sillä häirintä hajottaa yhdyskuntia pienempiin osiin ja ongelma saattaa jatkua kertaluokkaa pahempana uudella paikalla, jonne linnut kotiutuvat.

Lisätietoja:

Jukka Hintikka
puheenjohtaja
044 5665593
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757

Haarapääsky ehti jo Helsinkiin

MEDIATIEDOTE 26.3.2014Haarapääsky taituroi ilmassa. Kuva: Matti Rekilä

Tringa r.y. tiedottaa – Vapaa julkaistavaksi heti

Kevään ensimmäinen haarapääsky havaittiin eilen Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Hakalanniemen lintutornissa havainnoineet lintuharrastajat näkivät lähes ennätysaikaisen haarapääskyn myöhään iltapäivällä. Lintu viipyi paikalla vain hetken ennen kuin jatkoi muuttomatkaansa.