Tringa tiedottaa: Harvinaiset taigarautiaiset rynnivät Uudellemaalle

Tringa tiedottaa – Vapaa julkaistavaksi heti

 

Harvinaiset taigarautiaiset rynnivät Uudellemaalle

Havumetsävyöhykkeellä Uralilta kauas Itä-Siperiaan saakka pesivä taigarautiainen on erittäin harvinainen vierailija koko Länsi-Euroopassa. Tänä syksynä taigarautiaisia on kuitenkin tavattu ennenkuulumattoman paljon.

Suomesta tunnettiin 11 havaintoa ennen tätä syksyä, joista kaksi Uudeltamaalta: Keravalta talvella 1998–1999 ja Hangosta marraskuussa 2000. Runsaan viikon aikana Uudellamaalla on kuitenkin havaittu ainakin yhdeksän eri yksilöä: Helsingin Viikissä, Inkoon kaatopaikalla ja Hangon maakaatopaikalla kussakin kaksi lintua, sekä yksinäiset linnut Hangon lintuasemalla, Lohjan jätekeskuksella ja Vantaan Pitkäsuolla. Muualla Suomessa on havaittu yhteensä viisi yksilöä.

Lintuharrastajien huomion on herättänyt myös se, että usealta paikalta on löydetty kaksi lintua. Suomeen Siperiasta harhautuvat varpuslinnut esiintyvät lähes aina yksitellen.

”On hyvin poikkeuksellista, että harvinaisia lintuja tavataan kaksi yksilöä kerrallaan. Tämä voi viitata siihen, että taigarautiaisia on todellisuudessa harhautunut Eurooppaan huomattavan paljon enemmän kuin niitä on löydetty,” kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Taigarautiainen muistuttaa Etelä-Suomessa yleisenä pesivää rautiaista, mutta sillä on huomiota herättävä keltainen silmäkulmajuova. Laji on piilotteleva ja viihtyy muuttomatkallaan erilaisilla joutomailla tiheissä pujo- ja nokkoskasvustoissa, joista sitä on hyvin vaikea löytää. Syitä lajin massaesiintymiselle ei tunneta, mutta oletettavasti lajin pesinnät ovat onnistuneet ja tuulet muuttoaikaan ovat olleet sopivat.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

 

Lisätietoja: Jukka Hintikka, Tringa ry:n puheenjohtaja, puh. 044 566 5593

Kuvamateriaalia uutisen yhteydessä käytettäväksi (kuvaajan nimi, Pekka Komi, on mainittava kuvan yhteydessä):

http://www.tringa.fi/taigarautiainen_pekka_komi (10,7 Mt JPEG)

 

Taigarautiainen (Prunella montanella) Helsingin Viikissä 16.10.2016. © Pekka Komi

Taigarautiainen (Prunella montanella) Helsingin Viikissä 16.10.2016. © Pekka Komi

 

Save

Tiedote: Hautarauhaa rikottu Hietaniemen kanahaukan pesällä

Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä pesivä kanahaukkapari on kiinnostanut joitakin valokuvauksen harrastajia siinä määrin, että pesän lähistöllä on rikottu hautarauhaa. Hautakivien päälle on aseteltu oravan ja kanin raatoja houkuttamaan lintuja kuvausetäisyydelle. Hautausmaan henkilökunnan ja kuvaajien välillä on ollut yhteenottoja.

Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää.

Nyt hautausmaan henkilökuntaa on ohjeistettu ilmoittamaan poliisille välittömästi, mikäli paikalla havaitaan pienintäkään viitettä hautarauhaa häiritsevästä toiminnasta tai muusta epäasiallisesta. Hautarauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Lintujen kuvaamisessa voi käyttää tervettä järkeä. BirdLife Suomen huomaavaisen havainnoinnin ohje sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset periaatteet on syytä pitää mielessä.

Huikea valkoposkihanhipäivä Helsingissä

Braleu_Otso_Häärä-18-05-2016

Helsingissä saatiin keskiviikkona seurata poikkeuksellisen voimakasta valkoposkihanhien muuttoa. Kivikossa laskettiin auringon noususta puoleen päivään mennessä yli 111 000 hanhea ja Lauttasaaresta päivän summaksi ilmoitettiin huimat 123 000 muuttavaa hanhea. Myös Inkoon saaristossa laskettiin päivän aikana yli 100 000 muuttavaa hanhea. Valtaosa määritetyistä linnuista oli valkoposkihanhia. Näin voimakasta valkoposkihanhien keväistä muuttopäivää ei ole aikaisemmin Tringan alueella koettu. Toisin kuin Itämerellä pesivät valkoposkihanhet, nämä linnut ovat läpikulkumatkalla talvehtimisalueilta pesimäseuduilleen Jäämeren rannikolle.

Keväinen arktisten vesilintujen muutto, arktika, huipentuu yleensä toukokuun puolenvälin tienoilla. Tänä vuonna arktikaa on päästy ihailemaan Suomenlahden rannikolla jo usean päivän ajan. Maanantaina Porvoon Söderskärillä laskettiin päivän aikana yli puoli miljoonaa muuttavaa vesilintua, pääosin mustalintuja ja alleja. Arktiselle tundralle suuntaavien valkoposkihanhien pääjoukot lienevät jo ohittaneet Suomen, mutta edessä on vielä ainakin sepelhanhien sekä arktisten kahlaajien, kuten isosirrien päämuutto.

 

Teksti: Johannes Silvonen
Kuva: Otso Häärä

Mediatiedote: 129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

129 vapaaehtoista kartoitti Nuuksion järviylängön linnuston

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoiset kartoittivat keväällä ja kesällä 2015 Nuuksion järviylängön linnuston 126 neliökilometrin alueelta. Kartoituksen ansiosta mm. kaakkurin, metson, pohjantikan ja pikkusiepon kannat tunnetaan nyt paremmin.

“Koko Nuuksion järviylängön kattavan alueen kartoitukseen osallistui 129 lintuharrastajaa. Heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on valtavan arvokas”, kuvaa kartoituksen organisoinut ornitologi Margus Ellermaa. Raportti linnustokartoituksesta julkaistiin Tringa-lehden numerossa 1/2016 (linkki alla).

Tringan kartoituksessa todettiin 15 kaakkurin pesintää. Vielä vuonna 1994, jolloin Nuuksion kansallispuisto perustetiin, alueella pesi vain yksi kaakkuripari.

“Nuuksion kaakkurit pesivät pääosin tekolautoilla, joita ovat rakentaneet Veli-Matti Väänänen ja Raimo Pakarinen Helsingin yliopistosta. Tekopesien ansiosta Nuuksioon on muodostunut yksi Etelä-Suomen edustavimmista kaakkurikeskittymistä”, Ellermaa kertoo.

Metso sen sijaan vähenee Nuuksiossa. Tringan vapaaehtoiset löysivät kartoituksessa yhdeksän soidinpaikkaa ja varmistivat kolme pesintää. Koppeloita havaittiin ilahduttavan runsaasti, jopa 27.

“Alueen eteläisin tunnettu metson soidinpaikka Hakjärvellä oli vaiennut, mahdollisesti äskettäisen avohakkuun sekä suuren virkistyspaineen seurauksena”, Ellermaa arvioi.

Nuuksio on erityisen edustava paikka palokärjelle, harmaapäätikalle sekä Uudellamaalla vähälukuiselle pohjantikalle, jonka reviirimääräksi arvioitiin 19. Pohjantikka on varttuneiden kuusikoiden ja kuusisekametsien laji, joka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi ja koko Suomessa silmälläpidettäväksi.

Hyönteissyöjistä idänuunilintu ja sirittäjä olivat runsastuneet eniten edellisen, vuonna 2007 tehdyn selvityksen jälkeen.

“Sirittäjän runsastuminen saattaa osittain selittyä metsien ikääntymisellä. Myös vanhoja kuusimetsiä suosiva pikkusieppo viihtyy Nuuksion metsissä ja lajin reviirejä todettiin nyt 34.”

Tringan kartoittama 126 neliökilometrin alue sijaitsi pääosin Espoossa ja Vihdissä, pieni osa myös Kirkkonummella. Alue kattoi Nuuksion järviylängön kokonaisuudessaan lukuunottamatta isoimpia kyliä, reunojen suuria vesistöjä sekä Histan aluetta. Noin kolmannes (4900 ha) kartoitetusta alueesta sijaitsi Nuuksion kansallispuistossa. Loput olivat yksityisiä suojelualueita (757 ha), kuntien virkistysalueita (3600 ha), pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta (2766 ha) sekä taajamatoiminnoille varattua aluetta (323 ha).

Kartoitusalue jaettiin 98 osa-alueeseen, jotta kartoitustalkoisiin osallistuneiden oli mahdollista käydä alueensa riittävän hyvin läpi yhden aamun aikana. Laskentakierroksia oli suunniteltu kolme jokaiselle alueelle, kahden viikon liukumavaralla: huhtikuun alkupuolelle, toukokuun alkupuolelle ja touko–kesäkuun vaihteeseen. Yksi laskennan osa-alue oli vesistöineen keskimäärin 120 hehtaaria, mutta vaihtelua oli noin 40 hehtaarista liki 200 hehtaariin.

 

Linkki Tringa-lehdessä julkaistuun raporttiin (PDF)

 

Kuvat (kuvaajan nimi mainittava julkaisun yhteydessä!):

Kuva 1. Pohjantikka luokitellaan Uudellamaalla uhanalaiseksi. Nuuksion järviylängöllä arvioidaan olevan peräti 19 pohjantikan reviiriä. © Hanna Hyvönen

Kuva 2. Vapaaehtoinen linnustokartoittaja Joni Sundström työssään. © Joni Sundström

Kuva 3. Metson kanta Nuuksiossa taantuu. Metsonaaraita eli koppeloita havaittiin kuitenkin runsaasti. © Matti Koivula

 

Lisätiedot:

Tringa ry
Margus Ellermaa
p. 050 362 9875

 

Tringa: ELY-keskuksen poikkeuslupa on ristiriidassa Byön maakunnallisesti tärkeän lintualueen kanssa

Mediatiedote

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry kritisoi ELY-keskuksen antamaa poikkeuslupaa, joka mahdollistaa Hangossa Byön saarella sijaitsevan merimetso- ja harmaahaikarayhdyskuntien karkottamisen. Poikkeuslupaa on haettu, sillä suureksi kasvanut merimetsokolonia aiheuttaa haittaa viereiselle kesämökkitontille ja tuhoaa metsätalousmetsää.

On ilmeistä, että merimetsoista aiheutuu merkittävää haittaa, sillä tilanne on Suomen oloissa ainutlaatuinen: pesimäsaari on suuri ja metsäinen, ja merimetsokolonia on levittäytynyt käytännössä lähimmän kesämökin pihalle. Miltei kaikki muut Suomen merimetsoyhdyskunnat sijaitsevat puuttomilla tai lähes puuttomilla alle 5 hehtaarin saarilla.

Alun perin Byön saarella esiintyi vain harmaahaikaroita, joiden määrä oli Uudenmaan mittakaavassa merkittävä. Tämän perusteella alue saikin vuonna 2010 maakunnallisesti tärkeän lintualueen statuksen (MAALI-alue). Merimetsot ilmaantuivat alueelle noin neljä vuotta sitten, mistä lähtien kanta on kasvanut harmaahaikaroiden kustannuksella. Alueella pesii kuitenkin vielä noin 13 harmaahaikaraparia, mikä on edelleen kohtuullisen suuri osuus koko Uudenmaan pesimäkannasta.

Ongelmallista on, että vaikka koettu haitta kohdistuu merimetsoihin, mahdollistaa lupa myös harmaahaikaroiden pesäpuiden hävittämisen, sillä harmaahaikaran ja merimetson pesiä on lähes mahdoton erottaa toisistaan. Myönnetyn luvan myötä menetetään näin MAALI-alueen perusteena oleva harmaahaikaroiden pesimäalue. Lisäksi lupa jatkuu liian pitkälle kevääseen: Puiden kaataminen on sallittu vappuun saakka, jolloin harmaahaikarat ovat jo usein aloittaneet pesinnän.

Tringa huomauttaa, ettei merimetsokolonioiden häiritsemisestä voi muodostua jatkuvaa tapaa tai rutiinitoimenpidettä eri puolilla saaristoa, sillä häirintä hajottaa yhdyskuntia pienempiin osiin ja ongelma saattaa jatkua kertaluokkaa pahempana uudella paikalla, jonne linnut kotiutuvat.

Lisätietoja:

Jukka Hintikka
puheenjohtaja
044 5665593
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys — Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757

Haarapääsky ehti jo Helsinkiin

MEDIATIEDOTE 26.3.2014Haarapääsky taituroi ilmassa. Kuva: Matti Rekilä

Tringa r.y. tiedottaa – Vapaa julkaistavaksi heti

Kevään ensimmäinen haarapääsky havaittiin eilen Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Hakalanniemen lintutornissa havainnoineet lintuharrastajat näkivät lähes ennätysaikaisen haarapääskyn myöhään iltapäivällä. Lintu viipyi paikalla vain hetken ennen kuin jatkoi muuttomatkaansa.

Kevään ensimmäinen haahka Haliaksella!

Alkaneen lintukevään ensimmäiset juhlapukuiset haahkat havaittiin Hangon lintuasemalla tänään maanantaina 24. helmikuuta. Haliaksen muutonhavainnoitsija Aatu Vattulainen havaitsi päivän aikana kevätmuutolla yhteensä neljä juhlapukuista koirashaahkaa sekä yhden naaraan.

Samalla ratkesi nyt neljättä kertaa järjestetty veikkaus keväisten haahkojen saapumispäivämäärästä. Neljän oikeaa päivää veikanneen joukosta arvottiin voittajaksi Sami Törbnblom, joka saa palkinnoksi
Halias-hupparin. Lisäksi arvottiin kaikkien veikkaukseen osallistuneiden kesken Halias-t-paidat, jotka menevät Markku Kleemolalle ja Erkki Tietäväiselle.

Haahkaveikkauksen järjestivät Hangon lintuasema ja rannikkotutkimusryhmä Aronia. Aikaisempina veikkausvuosina haahka on saapunut 16.3.2013, 20.2.2012 ja 9.3.2011.

Korean haahkan saapuminen saaristoon on yksi ensimmäisistä kevään merkeistä. Huhtikuuhun mennessä haahkojen lukumäärä lasketaan Hangon lintuasemalla jo tuhansissa.

Haahka on runsain sorsa merisaaristossamme. Laji on kuitenkin vähentynyt jopa 40 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana. Haahka talvehtii pääosin Tanskan salmissa ja Pohjanmeren matalikoilla. Haahka saapuu saaristoomme pääosin maalis-huhtikuun vaihteessa ja muuttaa pois syys-lokakuun aikana.

Hangon lintuaseman tutkimusten perusteella talven ankaruus vaikuttaa voimakkaasti haahkan kevätmuuton ajoittumiseen. Leudon talven jälkeen ensimmäiset haahka-airueet nähdään tyypillisesti helmikuun jälkipuoliskolla, kun taas esimerkiksi kylmän ja pitkän jäätalven 1996 jälkeen ensimmäiset muuttajat nähtiin vasta aprillipäivänä.

Haahkojen keväinen muuttoparvi (c) Heikki ErikssonHangon lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n vapaaehtoisvoimin toimiva perinteikäs seurantapaikka. Lintuaseman havaintoaineistoa on hyödynnetty yli sadassa tieteellisessä julkaisussa.

Uudenmaan lintuharrastajien yhteenliittymä Tringa täytti 40 vuotta tammikuussa 2014. Yhdistyksellä on 2500 jäsentä.

www.tringa.fi
Median vapaaseen käyttöön kuva haahkasta, kuvaaja Heikki Eriksson kuvan osoite: http://tringa.fi/web/images/stories/uutiskuvat/Haahkojen_muuttoparvi_Heikki%20Eriksson.jpg
Lisätiedot: Aleksi Lehikoinen, Asemanhoitaja puh. nro 045-1375732

 

Tringa tiedottaa: Oikeuskanslerinvirasto puuttui metsästäjiä yksipuolisesti suosivaan poikkeuslupakäytäntöön

MEDIATIEDOTE 19.2.2014
Vapaa julkaistavaksi heti
Oikeuskanslerinvirasto puuttui metsästäjiä yksipuolisesti suosivaan poikkeuslupakäytäntöön

Apulaisoikeuskansleri edellyttää 12.2.2014 antamallaan päätöksellä Maa- ja metsätalousministeriötä ja riistahallintoa korjaamaan hallinnonalansa käytännön, joka sallii lintujen ampumisen poikkeusluvilla rauhoitusaikana ennen kuin 30 päivän valitusaika on umpeutunut.

”Tringa ry kanteli vuonna 2012 oikeuskanslerille, koska katsoi että hallintokäytäntö on metsästäjiä yksipuolisesti suosiva ja perustuslain kannalta ongelmallinen. Apulaisoikeuskansleri asettui nyt antamassaan päätöksessä Tringan kannalle”, sanoo Tringa ry:n suojelusihteeri Aili Jukarainen.

Jatka lukemista:

Mediatiedote: Selvitys Uudenmaan tärkeistä lintualueista on valmistunut

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y. on julkaissut perusteellisen katsauksen Uudenmaan* tärkeistä lintualueista.
Tringan julkaisema kohdeluettelo käsittää 60 muista edukseen erottuvaa aluetta. Useat näistä alueista ovat myös suosittuja luontoharrastuskohteita. Tieteellinen selvitys perustuu Tringan vuosina 2007–2010 tekemiin linnustotutkimuksiin sadalla alueella, jotka kohdennettiin alueille, joilla tiedettiin olevan linnustollisia arvoja. Erikoistutkimuksin katettiin noin 860 neliökilometriä eli noin 10% maakunnan entisestä alasta. Tästä maa-alueita oli noin 40% ja merialueita 60%.
Selvityksessä on huomioitu myös hallinnon ja kuntien tekemät viime vuosikymmenen linnustoselvitykset 30 alueelta. Lisäksi on analysoitu satoja tuhansia havaintoja, jotka lintuharrastajat ovat tallentaneet Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi).
Luontoselvitysvelvollisuus kuuluu lainsäädännön mukaan kaavoittajille. Tringan vapaaehtoistyönä tekemä selvitys säästi maakunnan rahaa jopa 0,3 miljoonaa euroa. Tehty selvitys onkin luovutettu myös Uudenmaan maakuntakaavoituksesta ja siihen liittyvistä selvityksistä vastaavalle Uudenmaan liitolle kaavoituksen laatua parantamaan. Tringa toivoo myös kuntien huomioivan selvityksen yleis- ja asemakaavoituksessa.
Katsaus on luettavissa pdf-muodossa osoitteessa http://www.tringa.fi/fi/ladattavia-artikkeleita.html.
Lisätiedot:
Margus Ellermaa
lintupaikkavastaava
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y.
+358 50 362 9 875
*Selvitys kattaa Uudenmaan maakunnan ja Sipoon kunnan alueen ennen vuotta 2011. Uusimaa ja Itä-Uusimaa yhdistyivät 1.1.2011