Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Suomen toinen siperianlepinkäinen veti lintuharrastajia Viikkiin

Helsingin Viikissä havaittiin tänään todellinen suurharvinaisuus, siperianlepinkäinen (Lanius cristatus). Kyseessä on uusi laji Tringan alueelle ja vasta Suomen toinen havainto tästä Siperiassa ja Keski-Aasiassa pesivästä lepinkäislajista. Laji tavattiin ensi kertaa maassamme aiemmin tänä syksynä Hailuodossa, ja on suurharvinaisuus koko Euroopassa.

Siperianlepinkäinen löytyi puolen päivän aikaan Viikin Purolahden niityltä, samalta paikalta jossa Tringa järjesti niittotalkoot elokuussa. Linnun löysi Viikin linturetkikonkari Kaj Hällsten ja lintua ehti loppupäivän aikana käydä ihailemassa satoja lintuharrastajia. Mikäli harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta vastaava BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, siitä tulee 406. Tringan alueella luonnonvaraisena tavattu lintulaji.

Siperianlepinkäinen Viikissä © Carl Forsblom
Viikin siperianlepinkäinen © Otso Häärä
Siperianlepinkäinen sai lintuharrastajat liikkeelle © Taavi Sulander

Raportti täydenkuun yhteishavainnointi -tapahtumasta

Täydenkuun yhteishavainnointi -tapahtumaa päätettiin kokeilla Tringan alueella alun perin keväällä 2021 täydenkuun aikana, mutta pilvinen ja osittain sateinen sää pilasi ensimmäisen kuuhavainnointiyrityksen täysin. Toinen yritys tehtiin 19.-23. syyskuuta. Tavoitteena kuuhavainnoinnissa on havaita lintuja kaukoputkella kuuta vasten ja kuunnella yömuuttavien lintujen ääniä iltaisin, alkaen noin tunti auringonlaskun jälkeen. Kuuhavainnointitapahtuman koordinaattorina toimi ja havainnot kokosi Nadja Weisshaupt.

Vaikka syyskuinen täydenkuun viikonloppu oli sopiva valvomiseen ja sunnuntai-illan 19.9. sää näytti aluksi tosi lupaavalta, valitettavasti taivas pilvistyi pian kokonaan. Viikonlopun jälkeen palautettiin kuitenkin muutama havaintolomake. Yömuutolla ääntelevä kaulushaikara kuultiin maanantaina 20.9. pilvisessä säässä. Ensimmäinen ja ainoa pilvetön yö koitti vasta tiistaina 21.9. Tällöin pikkulintuja havaittiin hienosti sekä ilta- että aamuyöllä, vaikka ensimmäinen kuuhavainnointikokeilu vaatiikin vähän harjoittelemista, sillä pikkulinnut muuttavat nopeasti kuun editse pieninä pilkkuina. Oheinen kuva näyttää kuun edestä lentävän pikkulinnun. Äänihavaintoja valkoposkihanhista tehtiin tiistaiyönä, mutta muita lajeja ei kuultu. Kiitos kaikille osallistuneille!

Taivaalla muuttava pikkulintu pienenä pisteenä kuun edessä. Kuva © Minna Helasti

Viikonlopun lintusää: hyvän muuttokelin sijaan pudotussäätä, hyvät mahdollisuudet harvinaisuuksille

Jarmo Koistisen (7.10.) laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Viime päivinä on ollut melkoista muuton tulppaussäätä vastatuulen ja huonon näkyvyyden takia. Toisaalta lämmin ilmamassa on suosinut lintujen ruokailua ja odottelua. Lähiaikoina hyvä muuttosää on melko vähissä, koska lauha lounaanpuoleinen tuuli, matalalla roikkuvat alapilvikerrokset, sade ja huonohko näkyvyys ovat yleisiä. Kuitenkin tuuli heikkenee hieman viime päivistä, jolloin suurimman sisäisen paineen yksilöt yrittävät muuttaa.

pe: Enimmäkseen kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lounaistuulta ja kohtalainen näkyvyys sekä lämmintä. Enimmäkseen pilvistä, mutta poutaa ja pilvisyys voi rakoilla välillä. Muuttosään hyvyyden määrää alapilvi: jos sitä on kovin paljon ja alhaalla (alaraja alle 300 m), muuttosää on huono, jos korkeammalla niin pikkulintujen aamumuuttosää on hyvä johtolinjoille kasautumiselle aamulla. Muille muuttajille (paitsi ehkä merisorsille) sää ei ole hyvä. Yön pudotus- ja harvinaisuussää on hyvä.

la-su: Mantereella kohtalaista, merellä navakkaa WSW-SW-tuulta. Verraten pilvistä ja ajoittain vähän sadetta tai tihkusadetta ja huonohko näkyvyys. Myös sumua voi olla. Muuttosää huonohko, pudotussää on yöllä hyvä.

alkuviikon arvio: Lauha lounainen muuton tulppaus- ja jarrutussää jatkuu.

Äänestä lintutorneja Helsinkiin OmaStadi-äänestyksessä!

Helsinki käyttää 8,8, miljoonaa euroa asukkaiden valitsemiin kohteisiin. OmaStadi-äänestyksessä saa äänestää koko kaupungin yhteisiä hankkeita sekä yhden äänestysalueen hankkeita. Mukana on kaksi lintutornihanketta.

Koko kaupunkia koskevassa äänestyksessä on mukana hanke Lisää lintutorneja Helsinkiin (#1070). Tavoitteena on saada uusia lintutorneja erikseen päätettäviin paikkoihin muualle kuin Vanhankaupunginlahdelle. Ehdotuksessa esitetään mahdollisina paikkoina mm. Östersundomin lintuvesiä, Iso-Huopalahtea ja Ramsinniemeä. Hanketta on ehdottanut Tringan entinen varapuheenjohtaja Harri Hölttä.

Paikallisessa läntisen alueen äänestyksessä on mukana Lintujen katselulava / -torni Iso-Huopalahdelle (#629). Lahti on ollut vuosikymmeniä erinomainen lintupaikka, mutta sinne näkee tätä nykyä hankalasti vain muutamasta paikasta. Sähköisen äänestyksen järjestelmä ehdottaa asuinpaikan mukaista äänestysaluetta, mutta halutessa äänestysaluetta voi vaihtaa valitsemalla listalta toisen alueen.

Nyt on hyvä hetki vaikuttaa siihen, että lintuharrastusmahdollisuudet paranevat Helsingissä. Kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää. Äänestysaika on 6.-28.10.2021, ja äänestys toteutetaan netissä osoitteessa omastadi.hel.fi. Sähköisen äänestyksen sijaan äänestää voi myös OmaStadi-äänestyspisteellä.

Helsingin nykyiset lintutornit ovat paikoin käymässä ahtaiksi lintuharrastuksen suosion kasvun myötä. Kuva Vanhankaupunginlahden rannalta Purolahdesta.

Torniopastukset jatkuvat

Tringan torniopastukset jatkuvat pitkän tauon jälkeen. Torniopastuksissa Tringan lintuopas auttaa kävijöitä lintujen löytämisessä ja tunnistamisessa. Toisin kuin kaikille Tringan retkille, torniopastuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Torniopastukset järjestetään säävarauksella.

Seuraava torniopastus on lauantaina 25.9. Helsingin Vanhankaupunginlahdella, Purolahden lintutornissa klo 12-14. Sunnuntaina 26.9. torniopastus pidetään Myllypurossa, Myllypuron täyttömäellä (jossa tosin ei ole lintutornia, mutta muuten opastus kuten torneissa) klo 13-15. Kaikki tulevien torniopastusten ajankohdat ja paikat löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Tornioppaan kaukoputki tai muu optiikka ei koronatilanteen vuoksi ole kävijoiden käytettävissä. Tringalla on kaksi yhdistyskaukoputkea sekä kahdet -kiikarit, joita yhdistyksen jäsenet voivat lainata, vaikkapa torniopastusta varten. Yhdistyskaukoputkista lisää täällä: www.tringa.fi/yhdistyskaukoputket/

Tervetuloa torniopastukselle!

Töölönlahdella tapahtuu

Helsingin Töölönlahdelle on ilmestynyt lintuaiheista katutaidetta, kun taiteilija Tommi Sirviö kävi työryhmineen maalaamassa Finlandia-talon viereisen Pikku-Finlandian työmaa-aitoihin Töölönlahdelta tuttuja lintulajeja. Kaupunkiluontoaiheisen katutaideteoksen vastaavana järjestäjänä on Helsingin Luonnonsuojeluhdistys Helsy, ja myös Tringa osallistui hankkeen tukemiseen. Maalaukset ovat nähtävissä paikan päällä loppuvuoden ajan, ja verkossa niitä voi tarkastella Marja Saarisen kuvaaman videon välityksellä: https://youtu.be/reqnICt_-ZQ


Tringa järjestää Töölönlahdella tällä viikolla kaksi opastettua lintukävelyä, joille kummallekin on vielä muutama vapaa paikka jäljellä. Lintukävelyt ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, mutta rajatun paikkamäärän vuoksi lintukävelyille tulee ilmoittautua etukäteen verkossa:

Syksyinen kävelyretki Töölönlahdella torstaina 23.9. klo 17-19, ilmoittautuminen ke 22.9. klo 16 mennessä.
Aamupäiväkävely Töölönlahdella lauantaina 25.9. klo 10-12, ilmoittautuminen viimeistään 23.9. klo 16.

Kaikki Tringan tulevat retket näet tästä: Tringan tapahtumakalenteri

Tommi Sirviön katutaidetta Töölönlahdella syyskuussa 2021

Töölönlahden vesilinnustoa syyskuussa 2021

Lähipäivien lintusää: tyhjennyskeliä, kovaa pikkulintumuuttoa

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kuten viime vuoden kurkimuuton johtopäätöksissä oli todettu, kannattaa Uudellamaalla staijata auringonlaskuun asti, muuten voi menettää paljon kurkia. Esimerkiksi Pohjan Påminnessä eilen kurkien valtaosa meni vasta illalla. Tänään meno oli vaisumpaa, kun ei yhtään ollut nostoja, mutta toisaalta suuri osa linnuista on jo muuttanut. Myös arktikaputken avautuminen näkyi heti valkoposki- ja sepelhanhimäärissä idässä.

Vahva korkeapaine on nyt asettunut Suomesta Jäämerelle, mikä tietää tyhjennyssäätä Pohjois-Venäjälle, joka Uudellamaalla ilmenee idänpuoleisena, erityisiä lajeja tänne tuovana viileänä tuulena. Näkyvyys on ekstra priima, jos ei ole tihkusadetta. Harmillisesti viileässä ilmamassassa on runsaasti pilvisyyttä, joka vaimentaa petolintumuuttoa; kurkia haittaa myös kovin itäinen tuuli. Pikkulintujen muutto on kovaa, mutta valtaosa lentää korkealla lukuun ottamatta vihervarpusia. Vallitsee melko tavalla tyhjennyssää.

pe-su: Mantereella on enimmäkseen heikkoa-kohtalaista, merellä kohtalaista-navakkaa idänpuoleista tuulta. Pilvistä tai ajoittain jopa puolipilvistä, ja etenkin rannikolla on pieni mahdollisuus tihkusadetyyppisiin kuuroihin. Hyvä muuttosää yöllä ja päivällä, mutta lintujen näkeminen suurina määrinä on vaikeaa, koska ne menevät korkeuksissa hajallaan.

jatkoarvio: Korkeapaine itävirtauksen kera pysyy ennallaan, mutta ilmamassa lämpenee vähän, ja pilvisyys vähenee.

Tringa lausui luonnonsuojelulain uudistuksesta

Uudistettavana oleva luonnonsuojelulaki oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021, ja myös Tringa jätti nähtävillä olleesta luonnoksesta ja lain esitöistä lausuntonsa ympäristöministeriölle.

Voimassa oleva säädös on kaivannut ajantasaistamista ja päivitystä, ja monessa suhteessa nyt esillä ollut luonnos on askel oikeaan suuntaan. Kannatettavia uudistuksia ovat esimerkiksi: 

– luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lain ensimmäisenä tavoitteena (aiemman ylläpitämisen sijasta) ja ilmastonmuutoksen huomioiminen 
– varovaisuusperiaatteen kirjaaminen lakiin
– kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman säädöspohjan kirjaaminen lakiin
– malminetsintäkielto suojelualueilla 
– ekologisen kompensaation säädöspohjan luominen
– dynaamisen luonnonsuojelun keinojen lisääminen (esim. erityisesti suojeltavan lajin avustettu leviäminen)

Toisaalta useita kohtia on syytä vielä vahvistaa esitetystä, eikä esimerkiksi ekologista kompensaatiota tule jättää vapaaehtoisuuden varaan. Lintunäkökulmasta luonnos paikoitellen unohtaa lintudirektiivin huomioimisen. Esitimme lintujen pesintää koskeviin pykäliin useita tarkennuksia ja parannuksia, ja nostimme esille useiden riistalintujen uhanalaisuuden huomioimisen tarpeen.

Lakiuudistuksessa on tärkeää muistaa myös, että luonnonsuojelulaki on vain yksi luonnon monimuotoisuutta turvaava sektorilaki, eikä näin ollen yksinään ole riittävä työkalu luontokadon torjumiseksi. Luontoa on suojeltava vahvemmin myös varsinaisen suojelualueverkoston ja erityisesti suojeltavien luontotyyppien ulkopuolella. Tämän vuoksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee huomioida myös muun ympäristölainsäädännön uudistushankkeissa ja ottaa kaikkea päätöksentekoa läpileikkaavaksi tavoitteeksi.

Tringan koko lausunto on luettavissa täällä.

Tringan alueen valkoposkihanhet 2021

Tringan, Hakin ja Lullulan alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 4.9. Tämänkaltaiset laajat laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten laskijoiden korvaamatonta työpanosta, joten suuret ja sydämelliset kiitokset jokaiselle laskennassa mukana olleelle! Erityiskiitokset Jan Södersvedille Hakin ja Risto Willamolle Lullulan alueen laskentojen koordinoinnista.

Viime syksyn tapaan laskennan tarkkuus oli erittäin hyvä, kiitos runsaan osallistujamäärän. Keskeisillä yöpymispaikoilla hanhet laskettiin jälleen auringonnousun aikaan yöpymisparvista, muut kohteet kierrettiin sitten aamun mittaan. Ilahduttavasti valtaosa kaikista tarjolla olleista kohteista saatiin kierrettyä ja laskettua, nostettakoon erityisesti esille Espoon ja Vantaan sekä Lullulan alueen kattava tarkistus tänä syksynä. 

Laskenta-aamun sää oli kolea, mutta kauniin selkeä ja kuulas. Kuten moni laskija huomasi, ei hanhia tänä vuonna juuri pelloilla, niityillä ja nurmialueilla näkynyt. Monin paikoin pellot olivat puimatta, mikä osaltaan varmasti vaikutti hanhien liikkeisiin. Sama ilmiö toistui ympäri Uuttamaata: esimerkiksi Kirkkonummen ja Inkoon pelloilla nähtiin vain murto-osa edellisvuoden laiduntajiin nähden, ja Sipoon peltoalueet olivat täysin hanhista tyhjät. Hakin alueella hanhien määrä nousi hieman edellisvuodesta, kun taas Lullulan peltojen tulos putosi liki nolliin.

Laajalahdelta laskettiin 4005 ja Vanhankaupunginlahdelta 6400 hanhea. Näiden suurten yöpymisparvien linnut liikkuivat laajalla säteellä ruokailupaikkoja etsien, tänä vuonna samoiksi tulkittuja hanhia nähtiin esimerkiksi Helsingin Haltialassa (yht. 564) ja Taka-Viikissä (592) sekä Vantaan peltoalueilla (Piispankylä 800, Tapola 600 ja Seutula 107). Samoiksi tulkittujen lintujen lentoreittejä ja parvikokoja ilmoitettiin ahkerasti Helsingistä mm. Arabianrannan, Kallion ja Lauttasaaren alueilta, josta kiitokset. 

Yhteensä Tringan alueella havaittiin tänä vuonna 11 070 hanhea, eli n. 3000 vähemmän kuin edellissyksynä. Luku muodostuu suurista yöpymisparvista sekä laskenta-aikaan (eli lauantaiaamuna 7.30-9.30) muissa kohteissa havaituista paikallisista hanhista, pois lukien samoiksi tulkitut linnut/parvet. Luku ei luonnollisesti ole tarkka arvo, vaan kerättyyn aineistoon ja tulkintaan perustuva valistunut arvio. Osaltaan kohteiden hanhimäärien vaihtelua selittää Uudenmaan sisäinen liike: esimerkiksi Kirkkonummella vielä elokuun lopussa havaitut tuhannet hanhet lienevät siirtyneet yöpymään joko Laajalahdelle tai Vanhankaupunginlahdelle. Hanhien esiintyminen pitkin rannikkoa myös vaihtelee jonkin verran vuosittain. Tänä syksynä etelärannikon hanhet ovat viipyneet myös idässä ja kaakossa, eivätkä ole kertyneet Helsingin seudulle aivan niin selkeästi kuin useina edellisvuosina. Vaikka on mahdollista, että yksittäiset hanhet olivat ennen laskentaa jatkaneet matkaansa Suomen rajojen ulkopuolelle, varsinaista syysmuuttoa ei kuitenkaan vielä nähty ja tulokset vaikuttaisivat sikäli vertailukelpoisilta.

Voimakkaimmin kantaan lienevät tänä vuonna vaikuttaneet yhtäältä kesän pitkä kuivuusjakso, joka heikensi hanhien pesintämenestystä ja poikastuottoa, ja toisaalta hanhien talvehtimisalueilla Länsi-Euroopassa riehunut lintuinfluenssa, joka vähensi aikuista pesimäkantaa. Nämä seikat huomioon ottaen pudotus edellisvuodesta on jokseenkin odotettu tulos. 

Myös valtakunnallisesti valkoposkihanhien kokonaismäärä putosi hieman edellisvuodesta, jos kohta tätä pudotusta selittää pitkälti Tringan alueen hanhimäärän väheneminen. Valtakunnalliset tulokset löytyvät BirdLifen sivuilta.

Kaikkia laskijoita lämpimästi kiittäen

Juho Leppänen

Laskentakoordinaattori

Tringa ry

Valkoposkihanhilaskentojen 2021 tulokset (paikalliset + ylilentävät yms.)

Espoo:

Alberga Golf (Johannes Silvonen): 0

Espoo Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 0

Haukilahti

Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

Kilon kartano, hevoshaat

Kilon kartanon eteläpuolen pellot

Laaksolahden ranta (Janne Loisa): 0

Laajalahti (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 4005

Latokaski (Ilona Heiskari): 0

Leppävaaran urheilupuisto (Johannes Silvonen): 0

Mankkaankallio (Ilona Heiskari): 0

Matalajärvi (Janne Loisa + Mikko Karkia): 0+179

Oittaan leirintäalue + ranta

Otaniemen nurmet

Pakankylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Pitkäjärven pohjoisrantapellot (Janne Loisa): 0+5

Röylä (Asko Rokala, Antti Mikala): 0

Södersskog

Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
  niityt, Louhentien itäpuolen nurmet (Nadja Weisshaupt, Jarmo Koistinen): 0

Vermo (Johannes Silvonen): 2

Helsinki:

Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet (Mika Perkiömäki, Anni Lappela): 29+297

Fallkullan kartanon pellot (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Hakuninmaa

Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki (Antti Salovaara (muut) + Tuuli Siiskonen (Tähtitorninmäki): 2

Hietaniemi

Iso-Huopalahti

Husön kartanon pellot

Kaisaniemi (Sini Hyvärinen): 0

Kalviikin niemi (Heidi Syrjäläinen, Ilmari Leinonen): 0+4

Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

Kivikko

Kivinokka

Kustaanmiekka

Käpylä

Laajasalo

Lauttasaari (Pekka Rusanen): 46

Lapinlahti

Länsimäki

Malmin lentokenttä (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin lentokentän viereiset pellot (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Niko Björkell + Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Malminkartano

Meri-Rastila

Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Lasse Kurvinen): 1

Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jyri Heino ym.): 564

Paloheinä golf (Paavo Turkulainen): 68

Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pikku-Huopalahti (Lasse Kurvinen): 0

Porolahden nurmet (Pasi Pursiainen, Sisu Rappu): 0

Pukinmäen rantapuisto

Puotilan nurmet ja uimaranta

Rastilan uimaranta

Savela-Pihlajisto ympäristön (Niko Björkell): 0

Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

Skatanniemi

Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

Suomenlinna (Antti Salovaara): 9+1

Sörnäisen nurmet

Talin golfkenttä (Minna Helasti): 29

Tamminiemi/Seurasaari

Tapanila (Dolf Assmann, Mervi Assmann): 0

Tammisalo (Pasi Pursiainen): 0

Tokoinranta (Sini Hyvärinen): 62

Tullisaari

Tuomarinkylän pellot (Timo Mäkinen, Henna Rajapuro): 0+45

Tuorinniemen uimaranta

Töölönlahti (Sini Hyvärinen): 0

Vartiokylänlahti (Jyrki Kaila): 8+57

Viikki (Kalle Meller): 6400

Vuosaari Aurinkolahti

Vuosaari Skatanniemi

Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 0+16

Vuosaari golf

Vuosaari Uutelan kanava

Östersundom pellot

Inkoo (Taavi Sulander)

Kopparnäs: 0

Degerby: 24

Innanbäck: 0

Fagervik: 0

Finnapada: 0

Tähtelä: 0

Rankila: 0

Vassböle: 0

Päivölä: 0

Knappa, Tvära: 0

Östersolberg

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos, Aili Jukarainen, Magnus Nordman)

Hilan pellot: 0

Honksby: 0

Järson pellot: 0

Kaftakärret: 0

Mattbyn pellot: 0

Saltfjärden, Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby: 264

Sarfvikin golfkenttä: 0

Storkanskogin pellot: 0

Torsvikin seudun pellot: 0

Raasepori

Karjaa, Finnbacka (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Högbensjön ja Starkomin pellot (Risto Willamo): 0

Karjaa, Lepinjärvi (Kirsi Lindroos): 0

Karjaa, Meltolan-Sannäsin pellot (Risto Willamo): 0

Pohja, Degersjön eteläranta, Fiskars (Pirkko Ranta-aho): 0

Pohja, Ekerön pellot (Sami Virta): 8

Pohja, Elimogrundet ja Bryggan (Hannu Haapasaari): 0

Pohja, Gumnäs (Roger Morberg): 0

Pohja, Näsby, Brödtorp, Ramskulla, Bollsta (Pirkko Ranta-aho + Roger Morberg): 0

Pohja, Pohjanpitäjänlahden itäranta (Sami Virta): 0

Pohja, Pohjankuru, Nordcenter (Pirkko Ranta-aho, Erkki Tietäväinen, Sami Virta): 10

Snappertunan peltoalueet ja Boxin ranta (Kirsi Lindroos): 0

Tammisaari, kaupungin rannat (Anneli Fredriksson, Kirsi Lindroos): 0

Tenhola, Bonäs-Fastarby, Siggby, Germundby (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Gennarbyvikenin länsiranta (Carita Aminoff): 0

Tenhola, Prästkullan ja Finby Grändin seutu (Carita Aminoff): 0

Sipoo (Aapo Salmela, Anne Salmela)

Box, pellot: 0

Gumbostrandin rantaniityt: 0

Hangelby: 0

Immersby: 0

Massbyn pellot: 0

Nevas: 0

Sipoonlahden rantaniityt: 0

Sipoonranta: 0

Siuntio (Leena Kangasmaa, Petri Lehto, Jan Södersved, Ari Turunen, Leo Wallinmaa)

Hamburgsåkarna: 0

Lempans: 0

Malmi: 0

Munks, Bäcks: 5

Myrans: 136

Nordanviksslätten: 0

Pikkalanlahti uimaranta: 0

Pikkala, tekonurmikenttä: 0

Pikkala, Björknäs: 0

Pikkala, Sandfjärden: 0

Störsviken + golfkenttä: 3

Sunnanvik + Vikträsk: 2

Svartbäck + Skeppas: 0

Tiilitehtaanmäki: 4

Tjusträsk: 0

Vejans: 0

Vantaa:

Backaksen ja Ylästön pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+1

Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0+7

Hakunilan Kormuniitty (Joona Koskinen): 0

Hanabölen pellot (Joona Koskinen): 0

Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Joona Koskinen): 0

Hämeenkylän pellot (Janne Loisa): 0+9

Luhtaanmäki

Kivistö Tapola (Timo Lintula): 600

Maarinkunnas (Joona Koskinen): 0

Mellunmäki

Peräjänkulman pellot

Piispankylän pellot (Timo Lintula): 800+60

Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

Päiväkummun pellot (Joona Koskinen): 0

Riipilä (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Sandbacka (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Seutulan isoniityt (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 107

Seutulan Lentokenttä länsipuoli (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Tammisto (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Vantaanlaakson pellot (Juho Leppänen, Tuomas Leppänen): 0

Westerkullan pellot

Tringan talkoissa ennallistettiin Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä

Ruovikon niittoa Hakalan lintutornin edustalla © Aleksi Mikola

Vanhankaupunginlahden linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka torjumiseksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet rantaniittyjä talkoovoimin kesästä 2013 lähtien. Rantaniittyjä pidetään avoimena paitsi alueella laiduntavan karjan, myös ELY-keskuksen ja Helsingin kaupungin tilaaman koneellisen niiton avulla. Alueelta löytyy kuitenkin kohtia, joilla niittokoneet eivät pääse kulkemaan, ja näitä pyritään Tringan talkoissa paikkaamaan käsivoimin. Talkoissa on myös kitketty haitallisia vieraskasveja ja avattu näkymiä lintutornien ja katselulavojen edustalta.

Kesän 2021 talkoot järjestettiin elokuun toisena viikonloppuna. Ensimmäisenä talkoopäivänä (la 14.8.) paikalle saapui 21 talkoolaista ja työt etenivät mainiosti. Sääennuste näytti viikonlopulle sateista ja tuulista säätä, mutta aamun jälkeen sadekuurot väistyivät ja iltapäivällä saatiin nauttia aurinkoisesta kelistä. Lähes koko Hakalan lintutornin edusta saatiin niitettyä jo lauantaina – ja hyvä niin, sillä sunnuntaina rantaniitylle ei olisi enää ollutkaan asiaa ilman pitkävartisia saappaita tai kahluuhousuja, korkealle nousseen meriveden vuoksi. Työt aloitettiin lauantaina myös Purolahden katselulavan edustan niityltä, josta kitkettiin ja kannettiin päivän aikana pois parikymmentä jätesäkillistä jättipalsamia.

Sunnuntaina (15.8.) töitä jatkettiin 11 talkoolaisen voimin Purolahden lavan edustalla. Vieraskasvien kitkennän lisäksi niityltä karsittiin pajua ja muuta vesakkoa. Talkoiden päätteeksi koossa oli yli 50 jätesäkillistä vieraskasveja ja pajut sekä muu vesakko oli raivattu matalaksi laajalta alueelta Purolahden lavan edustalta. Useamman peräkkäisen vuoden talkoilu Purolahden niityllä alkaa tuottaa näkyvää tulosta: maisema katselulavalta on pysynyt avoimena. Myös haitallisten vieraskasvien, kuten jättipalsamin ja kurtturuusun, leviäminen on saatu pysäytettyä Purolahden katselulavan edustalla. Rantaniittyjen ennallistamisen vaikutus näkyy myös alueen pesimälinnustossa: esimerkiksi hoitoniityllä pesivien kahlaajien parimäärät ovat yli kolminkertaistuneet vuosien 2013 – 2020 välillä (ks. tarkemmin Vanhankaupunginlahden linnustonseurannan 2020 loppuraportti).

Entä havainnot? Talkootöiden ohessa ehdittiin toki katselemaan lintujakin: Lauantaiaamun sadekuurot pudottivat lahdelle muutolta kahlaajia, mm. tyllejä, liroja sekä kapustarintoja, jotka kuitenkin jatkoivat pian matkaa sateiden tauottua. Useampi jalohaikara kalasteli lahdella harmaahaikaroiden seurassa. Hiljalleen käynnistyvästä petolintumuutosta kertoivat lahdella lauantaina pyörineet ruskosuohaukkanuorukaiset sekä pitkin viikonloppua kohti länttä suunnanneet yksittäiset varpushaukat.

Suuret kiitokset kaikille viikonlopun aikana talkoisiin osallistuneille vapaaehtoisille, erityisesti talkoiden työvastaava Taavi Sulanderille sekä varusteiden kuljetukset mahdollistaneelle Pauli Janhoselle! Kiitokset talkoiden tukemisesta Helsingin kaupungille sekä Husqvarnalle. Seuraavat talkoot järjestetään kesällä 2022!


Ensimmäisen talkoopäivän kokoontuminen ja viikatteiden teroitusta © Soile Suhonen
Ruovikon niittoa Hakalan edustalla © Soile Suhonen
Näkymä Hakalan lintutornista ennen talkoita © Taavi Sulander
Näkymä Hakalan lintutornista ensimmäisen talkoopäivän jälkeen © Taavi Sulander
Jättipalsamin kitkemistä Purolahden niityllä © Johannes Silvonen
Vesakon raivausta Purolahden niityllä. Maisema katselulavalta koetilan suuntaan on saatu pidettyä avoimena © Aleksi Mikola
Myös vieraskasvi kanadanpiiskua kitkettiin niityltä © Johannes Silvonen
Jättipalsamia Purolahden niityllä © Aleksi Mikola
Jättipalsamit jätesäkeissä – talkoiden aikana niityltä kannettiin pois 50 säkillistä palsamia ja muita vieraskasveja © Aleksi Mikola
Jalohaikarakin näyttäytyi talkoolaisille © Johannes Silvonen

Valkoposkihanhilaskennat 4.9.2021

Jälleen on vuosi kiertänyt siihen vaiheeseen, että on aika laskea Tringan alueen valkoposkihanhet. Laskenta suoritetaan lauantaina 4.9.2021 klo 7.30-9.30 välisenä aikana, kun hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan. Laskennat eivät olisi mahdollisia ilman vapaaehtoisten lintuharrastajien korvaamatonta apua, joten tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia mukaan!

Kuluneena kesänä pääkaupunkiseutua vaivannut kuivuus on kurittanut myös valkoposkihanhien poikueita. SYKE:n heinäkuun lopussa tekemän laskennan mukaan hanhien määrä on pk-seudulla vähentynyt yhteensä (aikuiset + poikueet/poikaset) 18 prosenttia edelliskesästä. Tilanne on siis vähintään mielenkiintoinen, ja vertailukelpoisen aineiston kerääminen on siksi ensiarvoisen tärkeää. 

Tringan alueen laskentapaikat on listattu alla. Hanhien laskenta on useimmilla paikoilla helppoa ja nopeaa, eikä aikaisempaa kokemusta lintulaskennoista vaadita. Listasta voi varata kohteita halunsa mukaan, ja kahdessa tunnissa ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! Laskentaan voi ilmoittautua koordinaattori Juho Leppäselle (suojelusihteeri(AT)tringa.fi). Laskennan tulokset pyydetään ilmoittamaan sunnuntaina 5.9. klo 16 mennessä Tiiraan tai vaihtoehtoisesti suoraan Juholle. Kirjaa hanhimäärän lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Syksyllä 2020 laskennan tarkkuus oli runsaan osallistujamäärän ansiosta viime vuosien paras. Toivottavasti saamme siis jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat kierrettyä ja päivitettyä kannan tämän hetkisen koon. Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti koko maassa vuodesta 2008 alkaen. Laskennat toteuttaa yhteistyössä Suomen Ympäristökeskus, BirdLife ja Tringa (+aluejaostot Lullula ja Hakki).

Aiheesta lisätietoa esimerkiksi BirdLifen sivuilta:https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/.

SYKE:n tiedote heinäkuun lopun 2021 laskennoista: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kuivuus_kuritti_valkoposkihanhien_poikue(61204)

Kuva: Matti Rekilä

Valkoposkihanhilaskennat 4.9.2021

Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä

 Fallakerin pellot Karvasmäessä

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana)

 Kilon kartano, hevoshaat

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Nadja Weisshaupt & Jarmo Koistinen)

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio

 Matalajärvi

 Oittaan leirintäalue + ranta

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
  niityt, Louhentien itäpuolen nurmet

 Vermo

Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

 Hietaniemi

 Iso-Huopalahti

 Husön kartanon pellot

 Kaisaniemi

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

 Kivikko

 Kivinokka

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo

 Lauttasaari

 Lapinlahti

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä

 Malmin lentokentän viereiset pellot

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet

 Malminkartano

 Meri-Rastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki (Jyri Heino ym.)

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet

 Pukinmäen rantapuisto

 Puotilan nurmet ja uimaranta

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristön

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila

 Tullisaari

 Tuomarinkylän pellot

 Tuorinniemen uimaranta

 Töölönlahti

 Vartiokylänlahti

 Viikki (Kalle Meller)

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi

 Vuosaaren maankaatopaikka

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot

Kirkkonummi (Markku Mikkola-Roos):

 Järson pellot

 Mattbyn pellot

 Sarfvikin golf-kenttä

 Torsvikin seudun pellot

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo (Aapo Salmela):

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby

 Massbyn pellot

 Nevas

 Sipoonlahden rantaniityt

 Sipoonranta

Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Hakunilan Kormuniitty

 Hanabölen pellot

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki

 Peräjänkulman pellot

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot

Tringa osallistui Helsingin LUMO-seminaariin

Tringa osallistui 12.8.2021 Helsingin kaupungin järjestämään seminaariin, jossa käsiteltiin keväällä hyväksyttyä Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa 2021–2028 (LUMO).

Kaupungin edustajat kertoivat tilaisuudessa LUMO-ohjelman tavoitteista ja tavoitteiden ekologisista perusteluista sekä kunkin tavoitteen ja toimenpiteen käytännön toteutuksesta. Jokaisen tavoitteen aihepiiriä kutsuttiin kommentoimaan kaupungin ulkopuolinen taho. Tringasta paikalla oli suojelusihteeri Juho Leppänen, joka kommentoi ohjelman tavoitetta 5. Rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta rikastetaan tulevaisuutta ennakoiden.

Seminaaria ei tallennettu yleisölle, mutta tapahtumasta on tulossa myöhemmin tiivistelmä kaupungin sivuille. Myös LUMO-ohjelma on luettavissa sivuilla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi.

Tringan kommenttipuheenvuoron runko on luettavissa täällä.

Tringan kesärallin 17.7.2021 tulokset

Tunnelmia rallin purusta. Kuva: Johannes Silvonen
  1. Triplavääntö (Touko Torppa, Pasi Pirinen, Andreas Uppstu) – 100 lajia. Ässät: kanahaukka, leppälintu, rautiainen, kultarinta, pilkkasiipi, rytikerttunen, liejukana, mustalintu
  2. Takaveto (Andreas Lindén, Jukka Salokangas, Johannes Silvonen) – 99 lajia. Ässät: varpushaukka, pensastasku, ruisrääkkä, mehiläishaukka, törmäpääsky, punatulkku, pensassirkkalintu, pikkusieppo, kangaskiuru, nokikana
  3. Lemminkäisen tomppelit (Jukka Hintikka, Antto Mäkinen, Gustaf Nordenswan, Frans Silvenius) – 86 lajia. Ässät: sääksi, viitakerttunen, kulorastas, huuhkaja
  4. Raastava halli (Joona Koskinen, Inka Voutilainen, Oula Voutilainen, Ocskó Márton) – 71 lajia. Ässä: hiirihaukka

Tringan kesäralli saatiin järjestettyä taas parin vuoden tauon jälkeen. Rallikunnaksi valikoitui Sipoo, ja ajankohdaksi heinäkuun puoliväli. Päivämäärä oli sikäli haastetta aiheuttava, että lintujen laulukausi oli pääosin ohi, ja esimerkiksi yölaulajia ei ollut äänessä enää juuri lainkaan. Ralliaika oli klo 2-14 ja purku suoritettiin Villa Sibben ravintolan puutarhassa kisan päättymisen jälkeen. Rallipäivä oli aurinkoinen ja helteinen, mutta yöllä lämpötila laski 13 asteeseen, jolloin pitkähihainen paita tuli tarpeeseen.

Kisaan osallistui neljä joukkuetta, ja rallin kokonaislajimääräksi saatiin 121 lajia. Voittajaksi selviytyi niukasti yhden lajin marginaalilla joukkue Triplavääntö, tuloksella 100 lajia. Rallin parhaina lajihavaintoina voisi mainita huuhkajan, liejukanan, kangaskiurun sekä mustakurkku-uikut kahdessa eri paikassa. Pähkinähakki oli rallissa yleinen, niitä havaittiin yhteensä kymmenkunta. Joukkueita kannustetaan jälleen ilmoittamaan kiinnostavat havaintonsa Tiiraan.

Rallin lajilista, suluissa kuinka moni joukkue havaitsi:

Peruslajit (50 kpl) (ei sulkuja = kaikki joukkueet havaitsivat): kyhmyjoutsen, sinisorsa, telkkä, silkkiuikku, merimetso, kurki, töyhtöhyyppä, rantasipi, naurulokki, kalalokki, harmaalokki, kalatiira, lapintiira (3/4), kesykyyhky, sepelkyyhky, tervapääsky, käpytikka, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky (3/4), metsäkirvinen (3/4), niittykirvinen (2/4), västäräkki, punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, ruokokerttunen, pensaskerttu, lehtokerttu, mustapääkerttu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, kirjosieppo (3/4), kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, harakka, naakka, varis, kottarainen (3/4), pikkuvarpunen, varpunen, peippo, viherpeippo (3/4), vihervarpunen, keltasirkku, pajusirkku (3/4).

Lisälajit huutojärjestyksessä (71 kpl): 

harmaahaikara (4/4), valkoposkihanhi (4/4), haahka (4/4), peukaloinen (3/4), hemppo (4/4), tikli (4/4), hernekerttu (4/4), fasaani (2/4), tiltaltti (4/4), käki (3/4), kivitasku (3/4), uuttukyyhky (4/4), puukiipijä (4/4), selkälokki (3/4), kanadanhanhi (3/4), kuikka (2/4), merikotka (2/4), laulujoutsen (3/4), meriharakka (4/4), tavi (4/4), töyhtötiainen (3/4), merilokki (4/4), punavarpunen (3/4), hömötiainen (4/4), närhi (2/4), korppi (4/4), palokärki (3/4), lehtokurppa (2/4), metsäviklo (3/4), liro (2/4), tukkasotka (2/4), pikkulepinkäinen (2/4), isokoskelo (2/4), tukkakoskelo (2/4), pähkinähakki (3/4), satakieli (2/4), nuolihaukka (2/4), tuulihaukka (2/4), sääksi (ässä), hiirihaukka (ässä), räyskä (3/4), varpushaukka (ässä), haapana (2/4), harmaapäätikka (3/4), sarvipöllö (3/4), pensastasku (ässä), lehtopöllö (3/4), sirittäjä (3/4), kehrääjä (3/4), ruisrääkkä (ässä), pikkutylli (3/4), kanahaukka (ässä), mehiläishaukka (ässä), isokäpylintu (3/4, joista 2 c/p), mustakurkku-uikku (2/4), törmäpääsky (ässä) viitakerttunen (ässä), leppälintu (ässä), punatulkku (ässä), kulorastas (ässä), rautiainen (ässä), pensassirkkalintu (ässä), huuhkaja (ässä), kultarinta (ässä), pikkusieppo (ässä), pilkkasiipi (ässä), kangaskiuru (ässä), rytikerttunen (ässä), nokikana (ässä), liejukana (ässä), mustalintu (ässä)

Elokuussa talkoillaan

Tringan tapahtumakalenteriin on lisätty kahdet talkoot, joista ensimmäinen järjestetään Hangon lintuasemalla elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.-8.8. ja seuraava 14.-15.8. Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Molempiin talkoisiin haetaan vapaaehtoisia talkoolaisia, osallistua voi myös ilman aikaisempaa talkookokemusta! Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet alla olevista linkeistä:

Hangon lintuaseman kesätalkoot 6.-8.8.2021
Tringan niittotalkoot Vanhankaupunginlahdella 14.-15.8.2021

Hangon lintuaseman pihan niittoa © Aleksi Lehikoinen
Lintuasemarakennuksen kunnostusta © Johannes Silvonen
Talkooporukkaa Vanhankaupunginlahdella © Dolf Assmann
Ruokojen niittoa Vanhankaupunginlahdella © Eero Haapanen

Tringan retket alkavat taas

Tringan retkitoiminta on ollut Tringan hallituksen linjauksella jo pidemmän aikaa tauolla haastavan koronavirustilanteen takia. Nyt koronavirustilanne on sen verran parantunut, että retkitoiminta aloitetaan. Retket ovat ainakin näin aluksi kävelyretkiä, joille on ennakkoilmoittautuminen ja osallistujien maksimimäärä on 12 retkeläistä + opas. Retkillä noudatetaan THL:n ohjeistusta turvaväleistä, ja retkille saa osallistua vain terveenä. Retkillä ei toistaiseksi lainata kaukoputkia tai kiikareita oman talouden ulkopuolisille.

Kesäkuun kävelyretkille voi nyt ilmoittautua, lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löytyvät nyt Tringan tapahtumakalenterista: https://www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/ .

Kävelyretket ovat maksuttomia ja niille voi ilmoittautua kuka vain, eli osallistuakseen ei tarvitse olla Tringan jäsen.

Tringan hallitus

Hanko BirdGolf Open järjestetään 22.5.

Toukokuussa Hangossa lyödään Suomen ensimmäinen lintugolfkisa, Hanko BirdGolf Open. Kilpailu on avoin kaikille golfareille ja mahdollisimman laaja orniedustus on toki äärimmäisen toivottavaa. Mikään kova pelimies tai -nainen ei tarvitse olla: lammikkoon lyötyjä palloja voi kompensoida tähystämällä taivaalle. Lopullisesta lyöntimäärästä nimittäin vähennetään havaitut lintulajit.

Hanko BirdGolf Open on leikkimielinen joukkuekisa. Pelimaksu 10€ menee Haliakselle. Tapahtuman jälkeen Halias järjestää opastuksen halukkaille.

Tringalaisten oma ja monelle rakas lintuasema Halias Hankoniemen kärjessä tehnyt uraauurtavaa työtään linnustonseurannan, rengastuksen ja lintututkimuksen saralla jo yli 40 vuotta. Edellisessä Tringan numerossa pääsimme tutustumaan Haliaksen lintuvuoteen 2020. Tämän vuoden vakiohavainnointi ja rengastus on asemalla jo täydessä vauhdissa koronasta johtuvin erityisjärjestelyin.

Viime vuosina aseman toimintaa on kehitetty aktiivisesti. Yksi keskeinen kehittämisen osa-alue on aseman talous. Verrattain pienillä summilla saadaan asemalla aikaan pieniä ihmeitä. Talouteen kytkeytyy tiiviisti aseman tunnettuus ja julkisuuskuva. Haliaksen tavoitteena on, että hankolaiset, niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin, kokisivat aseman voimakkaammin omakseen.

Leikkimielinen golfkisa ajaa tätä asiaa. Han-Golf on arvostettu paikallinen toimija, jolle myönnetty GEO Foundation -ympäristösertifikaatti, jonka pohjaksi on tehty myös luonto-, maisema-, lintu- sekä hiilijalanjälkiselvitys.

Hanko Birdgolf Open
Hangon golfkenttä
Kirkkotie 28, Täktom, Hanko
22.5.2021 klo 5.00

Porkkalan Lintuviikko 17.-23.5.

Ensimmäistä kertaa 2019 järjestetty Porkkalan Lintuviikko järjestetään taas 17.-23.5. parhaimpaan muuttoarktikan aikaan etätapahtumana. Kirkkonummen Ympäristöyhdistyksen, Tringan ja Kirkkonummen kunnan yhteistyössä järjestämä lintuviikko koostuu ajankohtaisista luonto- ja lintuaiheisista luennoista. Tarkoituksena on tuoda esille luentojen ja videoiden myötä Porkkalan erityisyys luonto- ja retkikohteena sekä paikallisille että kenelle tahansa kiinnostuneelle.

Monipuolisen ohjelman avaa Markku Jämsän luento Porkkalanniemen linnuista ja lintupaikoista. Riku Cajander kertoo kirjasta Rantojen laulavat linnut, Mari Pihlajaniemi ja Heikki Eriksson teoksesta Linnut ja ilmasto. Eu:n komission ympäristöpääosastolla työskennellyt Marita Arvela kertoo lintujen suojelusta lintudirektiivin näkökulmasta. Sami Karjalainen tarkastelee maailmaa leppäkerttujen ja Lisse Tarvainen kyiden ja rantakäärmeiden perspektiivistä.

Sekä Tringan että tapahtuman omilta kotisivuilta voi seurata paikallisen lintuharrastajan Nico Niemenmaan videoita Porkkalan upeista havainnointi- ja retkikohteista. Kirkkonummen kirjastossa on lisäksi esillä 26.5. alkaen koko kesäkuun Olli Sakselan näyttely linnuista, joita voi havainnoida Porkkalanniemellä. Tarkempia tietoja ja tapahtumaa voit seurata omalta kotisivulta: www.porkkalanlintuviikko.fi tai Facebook-tapahtumasta: www.facebook.com/events/1042213702800371

Arktikaa kuvannut Olli Saksela

Tringan hallitus tiedottaa

Tringan hallitus on vapauttanut Markus Lampisen välittömästi kaikista Tringaan liittyvistä tehtävistä saatuaan tiedon hänen saamastaan rikostuomiosta. Tringan hallitus ei ole ollut tietoinen Lampiseen kohdistuneista rikosepäilyistä. Teot eivät liity mitenkään yhdistyksen toimintaan. Tringa esittää pahoittelunsa tapahtuneesta tekojen uhrille.

04.05.2021 Tringa ry:n hallitus

Lähipäivien lintusää: Maanantaina alkaa ikävä vastatuulijakso

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Koleus ei vain hellitä, ja huomenna alkaa ikävä vastatuulijaksokin kaiken kukkuraksi. Maastossa on kertakaikkisen vähän mm. pajulintuja, kirjosieppoja, leppälintuja, sirittäjiä, hernekerttuja, käkiä, pensastaskuja ja pääskyjä. Pikkuhiljaa niidenkin on alettava tulla, vaikka olisi kuinka koleaa. Tänään sentään mäntykankailla ja rämeellä jo kuuli metsäkirvisten laulavan monin paikoin. Huomisesta alkaen melko hyviä arktikatuulia on Hollannista Itämeren suuntaan, jonne valkkareita mahdollisesti siirtyy. Meriharakat eivät sitä edes odottele, vaan päämuutto meni varmaan jo eilen. Arktika- ja yömuuttotuulien suotuisuus Suomenlahdella heikkenee lähipäivinä selvästi.

Ma: Kohtalaista, merellä navakkaa koillisenpuoleista tuulta, joka jarruttaa muuttajien saapumista. Pilvistä ja merellä iltapäivällä-illalla heikkoa sadetta. Vastatuulen ja koleuden takia huono muuttosää.

Ti: Enimmäkseen kohtalaista pohjoisen ja koillisen välistä tuulta (aluksi merellä idässä jopa navakkaa), joka heikkenee iltapäivällä. Aamulla verraten pilvistä mutta päivän aikana pilvi ohenee ja rakoilee lännestä alkaen. Edelleen melkoisen viileää. Tuulen takia muuttosää on melko huono, vaikka näkyvyys on edellisten päivien tapaan loistava.

Ke: Ennuste on epätarkka: Todennäköisesti kohtalaista-navakkaa (merellä jopa kovaa) itätuulta ja pilvistä tai pilvistyvää ja päivällä lounaasta alkaen jatkuvaa sadetta (yöllä ehkä räntää) sekä koleaa. Huono muuttosää.

To-pe, arvio: Lounaasta saapuu matalapaine, joka kulkee Suomen yli. Tarkka reitti vaikuttaa tuuliin ja muuttoon paljon, mutta reitti on vielä epävarma. Muuttopurkaus on mahdollinen parhaassa tapauksessa.