Söderskärin retki 21.9.2019 retkikertomus

Lähes täysi bussillinen retkeläisiä starttasi seitsemältä Kiasman pysäkiltä odotuksen tunnelmissa. Kalkkirannan aamunkoitteessa odotti Sibbe-niminen pieni laiva, jonne pakkautui bussikyytiläisten lisäksi muutama omalla autolla saapunut. Rannassa lenteli käpylintuja ja västäräkki. Harmaahaikara lensi ohi ja laiva irtautui laiturista Sipoon saaristoon. Sää oli ennusteiden mukainen – sateet jäivät mantereen päälle ja merelllä oli kohtuullisen tyyntä. Yöllä herahtaneet sateet olivat mahdollisesti pudottaneet jotain muuttavia lintuja saareen. Odotukset olivat korkealla. Koskaan ei silti voi tietää mitä loppujen lopuksi havaitaan.

Saapuminen Söderskärille. Kuva, Juha Lindy

Laiva seilasi pittoreskin kotisatamansa kautta – Pirttisaaren salmessa näimme tiaisia ja isokoskeloita. Lisäksi laivasta nähtiin mm. länteen lentäviä isohkoja haapanaparvia, pari silkkiuikkua, harmaasorsa, tukkakoskelo ja selkälokki. Lähestyimme Söderskärin suojeltua saariryhmää ja vaikeasti rantauduttavan Jussinkarin ja Lamppukarien ohituksen jälkeen tulimme Majakkasaaren laituriin. Osa vielä tarkkaili saapujia tervehtineitä luotokirvisiä, kun tuli tieto, että pojat, Juho ja Pyry olivat löytäneet metsiköstä sinipyrstön. Siirryimme siis pääkallopaikalle.

Sinipyrstö. Kuva Juho Tirkkonen.

Pääopas Teemu ryhmitti porukan metsän yläpuolelle kalliolle, josta oli hyvä näkyvyys tarkkailla lintua sellaisella etäisyydellä, ettei se häiriinny. Pian peloton, n-pukuinen lintu näyttäytyi katsojille. Viesti lintutiedotukseen lähti pian. Paikalla olevaa hippiäisparvea syynättiin taigauunilintujen varalta huolella. Peukaloiset pomppivat piilosta toiseen rätisten ja pikkusieppo pyrähteli hyönteisjahdissa pirteästi oksaa vaihtaen.

Peukaloinen. Kuva Teemu Sirkkala.

Pian sinipyrstö katosi jonnekin ja osa porukasta jäi paikalle vahtiin ja osa lähti riippusiltaa pitkin Luotsisaareen missä avattiin lintuaseman ovi ja tutustuttiin tähän entiseen luotsitupaan. Saarella on toiminut lintuasema vuosikymmenien ajan. Arktisten lintujen kevät- ja syysmuuttoa Söderskärillä on seurattu yhtäjaksoisesti noin 50 vuotta, mikä on kauemmin kuin missään muualla maailmassa. Luotsisaarella päästiin näkemään myös paikalliset kahlaajat ja lisää paikallisia pikkulintuja: hernekerttu, laulurastas, punarintoja sekä lisää hippiäisiä ja pajulintuja. Sinipyrstö ilmaantui tännekin ja sitä päästiin tarkkailemaan läheltä taas pitkän aikaa.

Sinipyrstö. Kuva, Teemu Sirkkala

Majakka avattiin, kun saarelle saapui majakkaretki ja moni kiipesikin tutustumaan kunnostettuun arvorakennukseen. Kerroksissa on esillä näyttelyitä saaren historiasta ja myös yksi Tove Janssonille omistettu kerros – hänhän asui kesät lähisaarella Pellingin saaristossa parikymmentä kilometriä tästä itään. Näkymät valotasanteelta olivat kirkkaalla säällä huikeat.

Näkymä majakasta. Kuva Juho Tirkkonen.

Saarella oltiin noin kuusi tuntia ja sinä aikana ehdittiin havaita vielä paljon lisää. Muun muassa 1kv riskilä, haahkoja, alleja ja 12 pilkkasiipeä. Sinipyrstö näyttäytyi vielä useamman kerran. Kaikki retkeläiset onnistuivat näkemään linnun. Tulipa yksi bongarivenekuntakin Helsingistä lintua katsomaan. Laivakyyti Kalkkirantaan sujui hyvän sään merkeissä ja bussissa Helsinkiin matkasi hyväntuulinen lintuharrastajajoukko.

Söderskärin retkellä. Kuva, Juha Lindy.

Kertomuksen teksti: Juha Lindy

Utön retki 5.-8.9.2019 Retkikertomus

Juha Laaksosen ja Minna Pyykön tekemä Utön kartta


Tringa järjesti syksyisen linturetken 5-.8.9.2019 Suomen eteläisimmälle asutulle saarelle, Utön majakkasaarelle viime vuoden tapaan. Utön saari vapautui suurimmaksi osaksi armeijan käytöstä vuonna 2005 ja on sen jälkeen kasvattanut suosiotaan lintuharrastajien keskuudessa ja on nykyään yksi maan suosituimmista linturetkikohteista varsinkin muuttoaikaan keväällä ja syksyllä.

Tringan syksyiselle Utön retkelle osallistui oppaan Mikon lisäksi 21 retkeläistä, jotka matkasivat kimppakyydein Paraisten Nauvoon Pärnäisten satamaan torstaina 5.9. josta yhteisalus Eivor aloitti matkansa Utön saarelle. Merimatka kesti noin 5 tuntia Eivorin pysähtyessä matkalla Nötön, Aspön ja Jurmon saariin. Jo matkan aikana oli hyvä aloittaa retken lajilistan kerääminen . Saarilta tai niiden liepeiltä saimme retkilajeiksi mm. silkkiuikun, merihanhen, sääksen ja hiirihaukkalajin, joita ei enää retken aikana myöhemmin havaittu. Saavuimme Utöön vielä illalla valoisaan aikaan ja Utön merihotelliin majoittumisen jälkeen lähdimme tutustumaan saareen lyhyellä retkellä. Viime vuonna haaveeksi jäänyt Utön pohjoispuolella sijaitsevan Ormskärin vakiasukas huuhkaja näyttäytyi heti ensimmäisen iltaretken aikana, joten se antoi hyvän alun retkelle. Iltaretken aikana kävimme läpi myös Utön retkeilysääntöjä, jotta paikallisten asukkaiden, armeijan ja lintuharrastajien yhteiselo saarella jatkuisi sopuisana.

Mikko kertoo Utössä kulkemisen ohjeita. Kuva Jaana Sarvala


Utö on pieni saari, joten välimatkat ovat lyhyitä. Aamuisin kapusimme auringonnousun aikaan majakalle aamumuuton tarkkailuun, mutta koko viikonlopun aikana tuulet eivät olleet suotuisia onnistuneelle syysmuutolle. Havaitsimme kuitenkin aamujen aikana majakalta merilinnuista mm. kuikkia, tukkakoskeloita, pilkkasiipiä ja mustalintuja sekä huuhkaja näyttäytyi jokaisena aamuna.

Kuva Jaana Sarvala

Myös saaressa paikallisina viikonlopun aikana viihtyneet tuulihaukat ja varpushaukat näyttäytyivät hienosti majakalta.

Tuulihaukan kuvasi Helena Rämänen
Retkellä nähtiin ja kuvattiin myös monenlaisia heinäsirkkoja ja hepokatteja niin ulkona kuin sisällä.
Hepokatit kuvasi Helena Rämänen.

Aamuisen muutontarkkailuretken jälkeen suuntasimme takaisin hotellille syömään aamiaista.

Opastetut retket jatkuivat aina aamiaisen jälkeen ja perjantaina suuntasimme saaren itäosiin, jossa lajistaan kirjattiin havainnot mm.  keltavästäräkistä, tyllistä, mustakurkku-uikusta, mustapääkertusta ja kivitaskuista. Lounaan jälkeen iltapäivällä retkeilimme saaren eteläkärjessä, jossa havaitsimme mm. leppälinnun, nuolihaukan ja muutaman suosirrin.

Leppälintu. Kuva Helena Rämänen

Leppälintua tähyämässä. Kuva Jaana Sarvala

Illalla päivällisen ja iltahuudon jälkeen saunoimme hotellin rantasaunalla.

Lauantain retkiohjelma oli perjantain kaltainen. Saaren pienen koon johdosta päivän aikana pystyy helposti retkeilemään koko saaren alueella. Vaikka mitään ihmeellistä syysmuuttoa ei viikonlopun aikana havaittu, niin jonkin verran lintuja yön aikana oli saareen tullut. Näistä antoi esimakua aamumuuton tarkkailuun mennessä tiksuttaneet punarinnat. Kahlaajiakin havaittiin ihan mukavasti kun lajilistaan kirjattiin kapustarinta (1), suokukko (2), valkoviklo (4) ja taivaanvuohi (1). Lauantain paras havainto oli ehdottomasti kylältä löytynyt pikkusieppo, joka näyttäytyi vain yhdelle retkeläiselle.

Pikkusiepon kuvasi Veli Tuomisto

Tässä vilahtaa yksi pikkusiepon hyvä tuntomerkki, uloimpien pyrstösulkien valkeat tyvet. Kuva Veli Tuomisto

Muita mainittavan arvoisia havaintoja olivat peukaloinen, kolme leppälintua, kaksi pensastaskua, viisi kivitaskua, kolme hernekerttua, viisi harmaasieppoa sekä kaksi kirjosieppoa.

Harmaasieppo. Kuva Helena Rämänen
Hippiäisen kuvasi Jari Jakobsson.

Lauantaina oli mahdollisuus osallistua saaren asukkaan Hanna Kovasen järjestämälle majakkakierrokselle, jolla kerrottiin mieleenpainuvasti saaren historiasta.

Sunnuntaina retkipäivä oli lyhyt, kun Eivor lähtee takaisin jo puolen päivän aikaan. Aamupäivä oli kuitenkin onnistunut, kun pikkulepinkäistä itäniitylle etsimään lähteneet retkeläiset löysivät niityn päällä lentäneen arosuohaukan! Nopean whatsapp-ryhmään tulleen viestin johdosta lähes kaikki onnistuivat näkemään macron, joka pyöri saaressa paikallisena puolisen tuntia.

Arosuohaukan kuvasi Timo Mäkinen


Retken lajimääräksi kertyi lopulta 67 lajia, joka oli enemmän kuin viimesyksyisellä Utön retkellä!

Jaana julistaa lajimääräveikkauksen voittajaksi Kuuran. Kuva Helena Rämänen.


Kiitos kaikille mukavasta retkiseurasta!

Teksti Mikko Oivukka

Vanhankaupunginlahden v. 2019 linnustonseurantalaskennan loppuraportti

Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston tilaa seurataan vuosittain Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen ja Natura-2000 – alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti toteutettavilla linnustolaskennoilla.

Seurantalaskentojen tulokset ohjaavat alueen hoitotoimia lintujen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuoden 2019 seurantalaskentojen loppuraportti on yhteenveto juuri päättyneestä pesimäkaudesta. Raportti tarjoaa tietoa mm. lajien parimääristä v. 2013 – 2019 sekä pesinnän onnistumisesta, erityisesti vesilinnuilla. Tämän vuoden hyviä uutisia ovat esim. keltavästäräkin ja punajalkaviklon parimäärän kasvu, nokikanojen hyvin onnistunut pesintä sekä merimetson asettuminen uudeksi pesimälajiksi lahdelle.

Lue raportti täältä:

Tringan lintumatkailuhanke käynnistyi Hangon lintuasemalla

Kuva © Juho Tirkkonen

Tringan ylläpitämällä Hangon lintuasemalla käynnistyi elokuussa Lintumatkailu Hangon Tulliniemellä -Leader-hanke, jonka myötä lintuasemalle on luvassa uudenlaista opastus- ja lintumatkailutoimintaa. Hankkeelle on myönnetty EU:n Leader-tukea. Tuki kattaa puolet hankkeen kuluista, loput kulut katetaan Tringan omalla rahoituksella ja talkootyöllä. Hankkeen osa-aikaiseksi koordinaattoriksi on palkattu Tringan toiminnanjohtaja Johannes Silvonen ja hanke kestää vuoden 2020 loppuun. Katso hankkeen esittely Hangon lintuseman verkkosivulta.

Vaikka lintumatkailu on maailmalla nopeasti kasvava matkailun osa-alue, kaupallista lintumatkailutoimintaa on Suomessa ja etenkin Uudellamaalla vielä verrattain vähän. Hankoniemi on yksi maamme tunnetuimmista linturetkikohteista ja Tulliniemi Hangon tärkeimpiä lintupaikkoja. Hangosta ei kuitenkaan tähän asti ole löytynyt lintuihin keskittyviä opaspalveluita.

Lintuasematoiminnan ja lintumatkailun yhteensovittamisesta löytyy maailmalta hyviä esimerkkejä, mutta Suomen lintuasemilla ei ole aikaisemmin harjoitettu kaupallista lintuopastus- tai lintumatkailutoimintaa. Hankkeen tavoitteena on luoda Hangon Tulliniemen kärjessä Uddskatanilla sijaitsevan Hangon lintuaseman, Haliaksen, retkiopastuksiin pohjautuva toimintamalli, joka tukee alueen luonto- ja lintumatkailua sekä ympäristökasvatusta ja tuo samalla tuloja lintuasemalle.

Hangon lintuasema sijaitsi ensimmäiset 35 toimintavuotta yleisöltä suljetulla alueella sataman aitojen takana. Kun vuonna 2014 Tulliniemelle avattiin luontopolku, Haliaksen saavutettavuus parani merkittävästi. Viime vuonna Tulliniemen luontopolulle tehtiin lähes 27 000 käyntiä. Nyt Haliaksen viettäessä 40-vuotisjuhlavuotta lintuasema ja sen toiminta on tarkoitus tuoda entistä paremmin sekä lintu- ja luontoharrastajien, paikallisten asukkaiden että matkailijoiden tietoon.

Lintuopastuksia on tarkoitus kokeilla ja kehittää hankkeen aikana etupäässä kolmelle asiakasryhmälle: linnusta ja luonnosta kiinnostuneille retkeilijöille ja matkailijoille, yrityksille sekä koululais- ja opiskelijaryhmille. Tavoite on, että hankkeen jälkeen lintuasemalla on tarjolla säännöllistä ja ammattimaista opastustoimintaa. Opastusten myötä Haliaksella vierailevien tietämys linnuista ja alueen luonnosta kasvaa ja opastukset tarjoavat kävijöille monipuolisia luontoelämyksiä.

haahkalogo2

Tringan lintutilannekatsaus, elokuun loppu – syyskuun puoliväli

Taigauunilintu. Kuva: Micha Fager

Etelän puoleiset tuulet ehtivät puhaltaa pari viikkoa jarruttaen muuttoa. Viime viikonloppuna tuuli kääntyi viimein pohjoisen puolelle, ja muuttotulppa pääsi purkautumaan. Viime lauantaina Helsingissä laskettiin iltapainotteisesti muutolla yli 6000 kurkea. Maanantaina puolestaan ilmoitettiin sekä Espoosta että Helsingistä yli 4000 kurkea. Lähipäivinä Suomesta poistunee runsaasti lintuja pohjoistuulen avittamina.

25.8. Haliaksella laskettiin uusi metsäkirvisten suomenennätysmuutto, yli 21 000 yksilöä. Muita komeita muuttoja edustivat jaksolla mm. 384 jouhisorsaa Kirkkonummella, 253 mehiläishaukkaa ja 32 sinisuohaukkaa Hangossa, vajaat 600 varpushaukkaa ja 53 tuulihaukkaa Haliaksella, 36 palokärkeä Haliaksella, 1086 keltavästäräkkiä Kirkkonummella sekä noin 17500 peippoa ja 8800 vihervarpusta Haliaksella.

Hyviä paikalliskerääntymiä olivat mm. 620 haapanaa Espoon Laajalahdella, 548 harmaasorsaa Espoon Matalajärvellä, 1470 tavia Laajalahdella, 488 töyhtöhyyppää Viikissä, 110 taivaanvuohta Laajalahdella, 920 västäräkkiä, 60 pensastaskua ja 47 kivitaskua Viikissä sekä 340 hemppoa Helsingin Niskalassa.

Punajalkahaukkojen invaasio Baltiasta alkoi elokuun puolella, ja muutamassa päivässä Tringankin alueella tehtiin lajista kymmeniä havaintoja. Tämän jälkeen punajalkahaukkoja löytyi parin viikon ajan lähinnä paikallisina peltoaukeilta ympäri Etelä-Suomea, mutta nyt paras aika näyttää olevan ohi. Viimeisen 20 päivän ajalta Tringan alueelta on ilmoitettu Tiiraan peräti 428 punajalkahaukkaa, mutta näistä suuri osa koskee samoja yksilöitä.

Elokuun lopun harvinaisimmat lajit olivat pari päivää Vantaalla viipynyt arokotka sekä Espoossa ja Helsingissä muuttanut fulvescens-värimuodon kiljukotka. Syyskuun harvinaisuuskavalkadia ovat tähän mennessä edustaneet mm. arohiirihaukka Raaseporissa, 2 mustahaikaraa Espoossa ja palsasirri Haliaksella.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. mandariinisorsa, 5 niittysuohaukkaa, pikkukiljukotka, harjalintu, 2 virtavästäräkkiä, pussitiainen ja nokivaris.

Tringan alueen syksyn ensimmäiset taigauunilinnut havaittiin eilen Helsingissä ja Hangossa. Vuoden paras harvinaisuusaika alkaa olla nyt käsillä, joten muitakin itäisiä vieraita on lähiaikoina odotettavissa.


Valkoposkihanhilaskennat 2019

Tringan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 7.9.2019. Alla seuraa lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Laskennan tarkkuus oli hyvä, jopa erinomainen. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, Kirkkonummen hanhista saatiin hyvä kokonaisarvio, Hakin alueen pellot tarkastettiin tarkkaan ja Sipoon kohteetkin tuli tarkistettua vuosien tauon jälkeen hyvin tuloksin. Osa Vantaan pelloista jäi tarkistamatta, samoin esimerkiksi Leppävaaran urheilupuisto.

Kirkkonummen, Sipoon ja Hakin alueen hanhia lie turvallista käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Näitten osalta kokonaisluvut ovat seuraavat: Kirkkonummi 2454 (maksimi), Sipoo 1658 ja Hakki 1210. Vantaan, Espoon ja Helsingin osalta havainnot koskevat todennäköisesti lähinnä Viikissä ja Laajalahdella yöpyneitä hanhia, lisäksi Kajuuttaluodoilta ilmoitettiin neljä yöpyvää – olisiko tämä perinteinen yöpymispaikka vähitellen väistymässä hanhien käytöstä? Syyskuun alussa laskettiin Haltialan pelloilta parhaimmillaan jopa 6000 hanhea, mutta laskenta-aikaan siellä oli selvästi hiljaisempaa. Viikin hanhista iso osa jäi Viikkiin, loput jatkoivat ilmeisesti Haltialaan ja Vantaalle, jonne suuntasi myös osa Laajalahden hanhista. Osa Laajalahden hanhista jatkoi ruokailemaan länteen, esimerkiksi Matalajärven eteläpuolisella pellolla näkyi a1200. Vuosaaren kasalta havaittiin päivän aikana vain kaksi parvea, joista isompi a800 suuntasi länteen Talosaaren suunnalta – nämä linnut lienevät Vantaa kautta kiertäneitä Viikin yöpyjiä.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 16503. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Edellisen vuoden tulokseen (13790) verrattuna kasvua on siis runsaasti, mutta ero selittyy suurimmaksi osaksi Sipoon kohteiden hanhilla. Ilman näitä hanhia kanta kasvoi vain lievästi – samaan tapaan kuin koko maassa.

Tringan alueen laskentoja koordinoi Aapo Salmela ja Hakin alueen laskentoja Jan Södersved. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

Valkoposkihanhilaskennat 7.9.2019 (paikalliset + ylilentävät yms.)

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 36

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 5277

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Mikko Karkia): 227 + 1200

 Oittaan leirintäalue + ranta (Marko Kirjavainen): 401

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 2

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot (Leena Hintsanen): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

 Tähtitorninmäki (Hanna Mensonen): 0

 Hietaniemi (Petri Puromies): 0

 Iso-Huopalahti (Jaakko Ekman): 0 + 2

 Husön kartanon pellot (Heikki Salonen): 0

 Kaisaniemi (Seppo Kuusela): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Hannu Linkola): 0 + 97

 Keravanjoki (Markku Varhimo): 0

 Kivikko

 Kivinokka (Risto Attila): 0

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo (Risto Attila): 0

 Lauttasaari

 Lapinlahti (Petri Puromies): 0

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä (Ilkka Lyytikäinen, Leena Hintsanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 9

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Leena Hintsanen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko T. Voutilainen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 6

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki + Paloheinä Golf (Johannes Silvonen): 765

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet (Risto Attila): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Puotilan nurmet ja uimaranta (Hannu Varkki): 1

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristö (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Markku Varhimo): 0

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Puromies): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Jaakko Ekman): 7

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila (Ilkka Lyytikäinen): 0

 Tullisaari (Risto Attila): 0

 Tuomarinkylän pellot (Johannes Silvonen, Esko T. Voutilainen): 740

 Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0

 Töölönlahti (Seppo Kuusela, Marko Kirjavainen): 0

 Vartiokylänlahti (Hannu Varkki): 0

 Viikki (Hannu Sarvanne): 4565

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi (Ari Viljanen): 4

 Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 870

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Heikki Salonen): 0

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot (Eetu Paljakka, Antero Paljakka): 0

 Sarfvikin golf-kenttä (Lasse Kurvinen): 0

 Torsvikin seudun pellot (Lasse Kurvinen): 0

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Eetu Paljakka, Antero Paljakka, Magnus     Nordman): 2454

 Sipoo:

 Box, pellot (Aapo Salmela): 1630

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela): 28

 Nevas (Aapo Salmela): 0

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela): 0

 Siuntio: (Hakki: Erkko Einiö, Petri Hasunen, Petri Lehto, Reima Stigell, Jan Södersved ja Leo Wallinmaa)

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans: 800

 Nordanviksslätten: 230

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik: 180 + 220

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk

 Vejans

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Markku Varhimo): 0

 Hakunilan Kormuniitty (Heikki Salonen): 0

 Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0 + 180

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 350

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki (Heikki Salonen): 0

 Peräjänkulman pellot (Kim Söderling): 70

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Heikki Salonen): 85

Rönnskärin retki 31.8.2019 -retkikertomus

Kesän viimeinen Tringa-retki suuntautui Kirkkonummen Rönnskärin saarelle. Saarella on Tringan, Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen ja Kirkkonummen kunnan ylläpitämä lintuasema, jonka toimintaan lähti tutustumaan 20 asianmukaisen kulkuluvan saanutta tringalaista. Porkkalan satamaan tultiin joko yhteiskuljetuksella tai omin (ajo)neuvoin. Satamassa jo odotteli venekuljetuksestamme huolehtinut Pentti Aaltonen Merisaurus-aluksensa kera. Alukseen mahtuu kerralla noin 10 matkustajaa, joten puolet joukosta pakattiin kyytiin. Loput jäivät odottelemaan rantalaiturille. Sataman kahvila aukesi sopivasti niin että toista kuljetusvuoroa odottaneet retkeläiset saivat tuoreet munkkikahvit. Vajaan tunnin kuluttua Pentti saapui hakemaan loput retkeilijät ja klo 10 mennessä kaikki olivat viimein Rönnskärillä. Rönnskär olikin kyseisenä päivänä suosittu, sillä saarelle tuli samaan aikaan Kirkkonummen kansalaisopiston monikymmenpäinen retkijoukkio sekä muitakin seurueita.

Rönnskärissä lintuasemanhoitaja Samuli Lehikoinen vastaanotti retkeläiset ja alkoi kierrättää osallistujia pikku ryhmissä lintuverkkokierroksilla. Asemamiehittäjät Pekka Ikonen ja Eetu Paljakka puolestaan opastivat meitä bunkkerilla muutonseurannassa ja havaintojen kirjaamisessa.

Muutonseurantalomake. Kuva Jaana Sarvala

Lintumuutto oli aamupäivän aikana ehtinyt jo hiljentyä, eikä lintuja päätynyt verkkoihin ruuhkaksi asti. Metsäkirvinen oli päivän runsaslukuisin lintu, niitä havaittiin runsaat 400. Ensimmäisenä saarelle ennättänyt retkiryhmämme pääsi onnekkaasti seuraamaan verkkoon lentäneen kirjokertun rengastusta.

Kirjokerttu sai kamerat naksumaan! Kuva Pekka Ikonen.

Pensaskerttu. Kuvaaja Juhani Aittamaa.

Kertut olivat muutenkin hyvin edustettuina, kun saarella havaittiin kirjokertun lisäksi lehto-, pensas-, herne- ja mustapääkerttu. Saimme lähietäisyydeltä katsella myös mm. Suomen pienintä lintua, noin 5-grammaista hippiäistä, josta Samuli näytti, miten koiraan ja naaraan voi erottaa toisistaan rengastuksen yhteydessä. Saaressa ritisevät pikkusiepot onnistuivat väistelemään verkkoja.

Pikkusieppo. Kuvaaja Juho Tirkkonen.

Kaunis, lämmin, tyyni päivä ei kenties ole paras lintupäivä mutta retkeilyyn mitä sopivin. Kun verkot oli laitettu kasaan, kierrätti Samuli retkeläisiä vielä saarella. Käki näyttäytyi, sekä elävä että kuollut. Lähipuuhun lennähti punatulkku.

Hernekerttu. Kuvaaja Juhani Aittamaa.
Pajulintu. Kuvaaja Juhani Aittamaa.

Kovasti yritimme nähdä Suomeen rantautuneen punajalkahaukka-aallon edustajia, joita Tiira-tietojen mukaan lenteli tuona päivänä vähän joka puolella eteläisen Suomen peltoaukeita. Rönnskärissä emme sellaista nähneet. Petolinnuista runsaiten näimme muuttavia varpushaukkoja, joita kirjattiin muutonhavainnointilomakkeelle päivän aikana yhteensä 54. Mehiläishaukoilla oli hyvä muuttopäivä mutta väistelivätpä nekin Rönnskärin ilmatilaa. Ehkä oli jäänyt kulkulupa hakematta niiltä. Yksi tuuli- ja yksi nuolihaukka nähtiin.

Eetun pitämän iltahuudon jälkeen Pentti Aaltonen palautti retkeilijät illansuussa takaisin Porkkalaan ja vajaan tunnin päästä oltiinkin jo mukava retkipäivä takanamme taas Helsingissä.

 

Iltahuutoa pitämässä Eetu. Kuva Jaana Sarvala

Kirjoitti Jaana Sarvala

Lintumessut kokosi lintuharrastajat jälleen Viikkiin

BirdLife Suomen lintumessut keräsi suuren joukon lintuharrastajia ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita Helsingin Viikkiin lauantaina 24. elokuuta. Tapahtuma järjestettiin neljättä kertaa, ja tälläkin kertaa messupaikalla Gardenian pihassa saatiin nauttia kesäisen aurinkoisesta säästä ja monipuolisesta ohjelmasta. Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta niin kävijämäärän, esittäytyjien kuin ohjelmatarjonnankin osalta, ohjelmaa oli tällä kertaa ulkolavan esitysten lisäksi kolmessa eri sisätilassa. Muita uutuuksia oli lastenteltta, jossa oli tarjolla lintuaiheista tekemistä perheen pienimmille. Lastenteltan ohjelmasta vastasivat Tringan aktiivit Merja Talvelan johdolla.

Lintumessut kokosi Viikin Gardenian pihalle suuren joukon lintuharrastajia © Anne Kotiharju
Lastenteltassa tehtiin mm. hienoja lintumaalauksia © Hanna Mensonen

Messujen ohjelmaan kuului tuttuun tapaan myös opastetut linturetket. Tringan retkikummit järjestivät kuusi opastettua lintukierrosta Viikin pelloille ja kaksi pidempää aamuretkeä Vanhankaupunginlahdelle. Yksi lintukierroksista oli lapsille. Kaikki retket ja opastetut kierrokset olivat yhtä lukuunottamatta täynnä. Päivän lintuhavainnoista voisi mainita aamun retkillä havaitut jänkäsirriäisen, lapin- ja isosirrin sekä edellispäivän sateiden Etu-Viikin pelloille pudottaman tylliparven, useampi jalohaikarakin havaittiin. Myöhemmin päivällä pelloilla saatiin katsella sekä muuttavia että paikallisia petolintuja, mm. lukuisia varpushaukkoja, kanahaukkoja, ruskosuohaukkoja, nuolihaukkoja… Kalasääski ja merikotkakin kävivät näyttäytymässä lahden yllä.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ohjelmalavalla Paul Segersvärdin haastateltavana, runsaslukuinen yleisö seuraa © Anne Kotiharju
Tringan aktiiveja messupöydän takana, oikealta vasemmalle: retkivastaava Jaana Sarvala, hallituksen jäsen Juhani Timonen sekä Hangon lintuasemanhoitaja Hanne Kivimäki.
Lintumessuilla esittäytyivät myös 40-vuotisjuhlia viettävä Hangon lintuasema sekä Valkoposkihanhien ystävät. Kuvassa Valkoposkihanhien ystävien Susanne Jacobson sekä Tringan toiminnanjohtaja Johannes Silvonen. Kuva © Veli-Matti Järvinen

Lintumessut onnistui jälleen hienosti, tunnelma messualueella oli innostava ja kävijöitä oli edellisvuottakin enemmän. Kiitokset kaikille paikalla olleille, järjestelyistä ja ohjelmasta vastanneille vapaaehtoisille sekä BirdLife Suomelle tapahtuman järjestämisestä. Ensi vuonna uudestaan!

Teksti: Johannes Silvonen

Syksyn torniopastukset Helsingin Vanhankaupunginlahdella

Tringan torniopastukset jatkuvat syyskuussa Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Torniopas päivystää Purolahden lintutornissa syyskuussa joka sunnuntai klo 12-14. Torniopastuksia järjestetään myös Lammassaaren uudella lintulavalla.

Torniopastus on hyvä tilaisuus oppia tunnistamaan lintuja maastossa ja seurata lintujen syysmuuttoa yhdellä Tringan alueen parhaista lintupaikoista – Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Tulevat torniopastukset löytyvät tästä: Torniopastukset tapahtumakalenterissa
Torniopastukset ovat kaikille avoimia ja ne järjestetään säävarauksella. Tervetuloa!

Näkymä Purolahden tornista Vanhankaupunginlahdelle elokuussa 2019

Valkoposkihanhilaskennat lauantaina 7.9.2019

On jälleen aika laskea Helsingin seudun valkoposkihanhet. Laskenta pääkaupunkiseudulla suoritetaan lauantaina 7.9.2019 klo 7.30-9.30 välisenä aikana, jolloin hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan. Laskijoiksi tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia lintuharrastajia. Alla on listattu laskentapaikat Tringan alueella.

Listasta voi varata kohteita kukin halunsa mukaan, kahdessa tunnissa ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! “Massapaikoille” (Viikki, Laajalahti ym.) olisi hyvä saada edellisien vuosien tapaan kokeneita laskijoita, sillä isojen hanhimassojen laskenta voi olla varsin vaativaa. Laskentaan voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen aapo.salmelaATgmail.com

Laskennan tulokset pyydetään ilmoittamaan lauantaina kello neljään mennessä Tiiraan tai vaihtoehtoisesti suoraan laskentoja koordinoivalle Aapo Salmelalle. Kirjaa hanhimäärän lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Toivottavasti saamme jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat kierrettyä ja päivitettyä valkoposkihanhikannan tämän hetkisen koon. Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti koko maassa vuodesta 2008 alkaen. Laskennat toteuttavat yhteistyössä Birdlife, Tringa ja Suomen Ympäristökeskus. Aiheesta löytyy lisätietoja esimerkiksi Birdlifen sivuilta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/.  Valkoposkihanhen pesinnät pääkaupunkiseudulla onnistuivat tänä vuonna paremmin kuin kuivuuden vaivaamana edellisenä kesänä: https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Valkoposkihanhien_vaheneminen_paakaupunk(51152).

Valkoposkihanhilaskennat 8.9.2018

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä

 Fallakerin pellot Karvasmäessä

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana)

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio

 Matalajärvi

 Oittaan leirintäalue + ranta

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

Tähtitorninmäki

 Hietaniemi

 Iso-Huopalahti

 Husön kartanon pellot

 Kaisaniemi

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot

 Kivikko

 Kivinokka

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo

 Lauttasaari

 Lapinlahti

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä

 Malmin lentokentän viereiset pellot

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet

 Pukinmäen rantapuisto

 Puotilan nurmet ja uimaranta

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristön

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila

 Tullisaari

 Tuomarinkylän pellot

 Tuorinniemen uimaranta

 Töölönlahti

 Vartiokylänlahti

 Viikki

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi

 Vuosaaren maankaatopaikka

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot

 Sarfvikin golf-kenttä

 Torsvikin seudun pellot

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

 Sipoo:

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby

 Massbyn pellot

 Nevas

 Sipoonlahden rantaniityt

 Sipoonranta

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Hakunilan Kormuniitty

 Hanabölen pellot

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki

 Peräjänkulman pellot

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot

Tringan lintutilannekatsaus: heinäkuun puoliväli – elokuun alkupuoli

Kirjosiipikäpylintu ©Micha Fager


Lintumaailmassa alkaa olla syksyn tuntua. Keltavästäräkkien ja metsäkirvisten ääniä alkaa kuulumaan taivaalta enenevissä määrin, ja hyönteissyöjälintujen parvia voi nähdä puskissa pyörimässä. Myös päiväpetolintujen, kuten varpus- tuuli- ja mehiläishaukkojen muutto kiihtyy pikku hiljaa.

Arktisia kahlaajia on havaittu ajankohtaan nähden todella vähän. Korkeapaineen johdosta muuttokelit ovat olleet “liian hyvät”, jolloin kahlaajat ovat todennäköisesti lentäneet korkealla Suomen yli pysähtymättä rannoille levähtämään. 

Suuria kerääntymiä jaksolla edustivat mm. 288 harmaasorsaa Espoon Suomenojalla ja 180 Laajalahdella, yli 18 000 haahkaa Haliaksella, 2600 merimetsoa Siuntion Isolla Haahkaluodolla, 23 pikkutylliä Viikissä, 300 liroa Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 108 taivaanvuohta Viikissä, 50 räyskää Laajalahdella, 20 kivitaskua Mäntsälän Kapulissa ja 5000 kottaraisen yöpymisparvi Viikissä.

Muuttosummilla ei kesän aikana yleensä hurjastella, mutta jotain nähtiin kuitenkin. Hangon lintuasemalla laskettiin parhaina päiväsummina mm. 211 muuttavaa mustalintua, 136 harmaahaikaraa ja 91 ruokkia. Santahaminassa ynnättiin 51 muuttavaa kuovia, ja Inkoossa 280 pikkukäpylintua.

Jakson harvinaisimmat linnut olivat Lohjalla havaittu isohaarahaukka ja Espoossa muuttanut mustahaikara. Riuttatiiroja havaittiin mukavasti, ainakin 15 yksilöä. Pikkukivoista mainittakoon pikku-uikku, 2 kuningaskalastajaa, virtavästäräkki, keltahemppo ja 7 aroharmaalokkia.

Kirjosiipikäpylinnuilla on viime viikkoina ollut käynnissä vaellusliikehdintää, joka on yltänyt etelärannikolle asti. Tringan alueelta ilmoitettiin jaksolla yli 50 “kirjoloxiaa”. Myös jalohaikaroita on saapunut Baltiasta elokuulle tyypillisesti mukavan runsaasti, ja Espoon Laajalahdelta ilmoitettiinkin Tringan alueen ennätysmäärä, 24 lintua.

Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä ennallistettiin Tringan talkoissa

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhankaupungin linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta talkoovoimin vuosittain kesästä 2013 lähtien.

Tällä kertaa työt keskittyivät pääosin Hakalanniemen edustan rantaniityille sekä Purolahden lintulavan niitylle. Hakalanniemen rantaniityltä niitettiin pois järviruokoa, niittotyöt ulottuivat lauantaina myös Hakalanniemen ja Lammassaaren väliselle hoitoniitylle. Uudenmaan Ely-keskuksen lahdelle heinäkuussa tilaaman koneellisen niiton jäljiltä valtaosa niityistä oli jo valmiiksi niitetty, joten talkoissa keskityttiin niittämään pienempiä saarekkeita paikoissa, mihin koneet eivät olleet päässeet. Hakalanniemen rantavyöhykkeeltä raivattiin vesakkoa ja näkyvyyttä Hakalan lintutornista parannettiin. Purolahdella talkoolaiset raivasivat vuoden vanhaa vesakkoa Purolahden katselulavan edustan niityiltä. Niityiltä poistettiin myös haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia.

Talkootöiden ohessa aikaa jäi myös lintuhavainnoille: Lahdella nähtiin lauantaina kaksi ja sunnuntaina kolme jalohaikaraa. Muuttomatkalla lahdella levähtävistä kahlaajista talkoolaisille kävivät näyttäytymässä ainakin liro, valko- musta- ja metsäviklo, pikkutylli, suokukko ja töyhtöhyyppä. Välillä yksittäisiä liroja ja metsävikloja laskeutui juuri niitetylle rantaniitylle aivan talkoolaisten viereen. Alueella jo pidempään viihtyneet kaksi nuorta mustapyrstökuiriakin havaittiin.

Talkoisiin osallistui lauantaina 18 ja sunnuntaina 11 vapaaehtoista. Sitkeimmät talkoolaiset jatkoivat töitä vielä seuraavan viikon alkupuolella. Suuret kiitokset vapaaehtoisille talkoolaisille, töiden koordinoinnista vastanneelle Taavi Sulanderille sekä Helsingin kaupungille ja Husqvarnalle talkoiden tukemisesta!

Ruovikon niittoa Hakalan edustalla
Näkymä Hakalan lintutornista koneniiton sekä talkoiden jälkeen
Vesakon raivausta Purolahden lintulavan edustalla
Jättipalsamia kitkettiin ja kuljetettiin pois niityltä jätesäkkikaupalla
Talkoolaisista sitkeimmät jatkoivat töitä vielä viikonlopun jälkeen © Harri Hanikka
Talkoiden työvastaava Taavi Sulander juomatauolla © Harri Hanikka

Tringan lintutilannekatsaus: kesäkuun puoliväli – heinäkuun alkupuoli

Kuvassa lapintiira ©Micha Fager.

Monilla lajeilla on käynnissä toinen pesintä, ja lintujen poikasia on nyt runsaasti maastossa liikkeellä. Parhaille kosteikkoalueille kerääntyy vesilintukoiraita suuriksi parviksi kesää viettämään. Kahlaajien syysmuutto on ollut käynnissä jo loppukeväästä asti, ja jatkuu tasaisena läpi kesän.

Jaksolla komeita kerääntymiä olivat mm. 12000 haahkaa Haliaksella, 262 harmaasorsaa ja 71 punasotkaa Suomenojalla, 101 silkkiuikkua Espoon Matalajärvellä, 31 mustakurkku-uikkua Lohjan Kunnarlassa, 121 harmaahaikaraa Viikissä, 110 riskilää Helsingin Koirasaaressa sekä 36 mustavikloa ja 1370 kottaraista Viikissä.

Heinäkuussa on mahdollista havaita myös lintujen näkyvää muuttoa. Inkoon Sadelnilla laskettiin 165 muuttavaa tai kiertelevää ruokkia, Hangon lintuasemalta 50 isokäpylintua ja Espoon Laajalahdella 255 liroa (195m, 60p).

Kesäkauden hiljaiselosta huolimatta harvinaisuuksista kiinnostuneilla on riittänyt bongattavaa. Jakson kovimpia rariteetteja edustivat rantakurvi Hangossa, tulipäähippiäinen Lohjalla, pikkukultarinnat Helsingissä ja Tuusulassa sekä lapinuunilintu Kirkkonummella. Lisäksi havaittiin mm. 2 kyhmyhaahkaa, pikku-uikku, 4 viiriäistä, 2 pikkukiljukotkaa, punajalkahaukka, avosetti, 2 lampivikloa, 9 riuttatiiraa, pikkutiira, englanninvästäräkki, 2 virtavästäräkkiä ja 3 keltahemppoa. 

Vuodenaikaan nähden kiinnostavia lajeja olivat mm. uivelo ja 3 kapustarintaa. Espoossa 1.7. nähdyt 2 nuorta mustapyrstökuiria olivat kaikkien aikojen aikaisimmat nuoret linnut Tringan alueella.

Tringan kesärallin 2019 tulokset

Vanjärvi auringonnousun aikaan (kuva ei ole rallipäivältä). Kuva: Pasi Pirinen
  1. Lerpakan heiluttajat (Mika Teivonen, Jarmo T. Koistinen, Joni Kautonen) – 115 lajia. Ässät: merilokki, kanahaukka, uivelo, kaulushaikara, sarvipöllö, pikkulepinkäinen, pyy, suokukko, rastaskerttunen.
  2. Tuplavääntö (Touko Torppa, Pasi Pirinen, Andreas Uppstu, Rauni Varkia) – 112 lajia. Ässät: käki, tukkakoskelo, huuhkaja, ruisrääkkä, heinätavi.
  3. Lohjan seutu (Jan Södersved, Petro Pynnönen, Matti Nieminen) – 104 lajia. Ässät: lapasorsa, pyrstötiainen, punajalkaviklo, kangaskiuru.
  4. Umpisetti (Asko Rokala, Kalevi Hiironniemi, Antti Mikala, Ari Veijalainen) – 95 lajia.
  5. Vatsa kuralla (Juha Kettunen, Arttu Valonen, Andreas Lindén) – 93 lajia. Ässät: valkoviklo, pikkusieppo, sinisuohaukka.

Tringan kesäralli järjestettiin tänä vuonna APLA:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 29.6.2019 Vihdin ja Karkkilan kuntien alueella. Ralliaika oli klo 2:00-14:00, ja purku suoritettiin Karkkilan ABC:lla kisan jälkeen. Ralliin osallistui viisi joukkuetta, joissa mukana oli yhteensä 17 kisaajaa. Voiton vei paikallisjoukkue Lerpakan heiluttajat 115 lajilla, joista yhdeksän oli ässiä.

Rallin kokonaislajimäärä oli 138. Lajeista 68 oli sellaisia, jotka jokainen joukkue havaitsi. Ässiä, eli ainoastaan yhden joukkueen havaitsemia lajeja oli yhteensä 21.

Kesäralli käytiin mukavassa retkeilysäässä. Yö ja aamu olivat pilvisiä, tyyniä ja viileitä, aamupävällä aurinko alkoi pilkottamaan pilvien välistä ja päivällä lämpötila kohosi yli 20 asteeseen.

Mainittavimpia havaintoja olivat 2 virtavästäräkkiä, sinisuohaukka, uivelo, kapustarinta ja huuhkajapoikue. Lisäksi yöllä havaittiin viirupöllö hieman ennen rallin alkamisajankohtaa. Joukkueita kannustetaan ilmoittamaan mielenkiintoiset havaintonsa lintutietopalvelu Tiiraan.

Rallin lajilista, suluissa kuinka moni joukkue havaitsi:

Peruslajit (50 kpl) (ei sulkuja = kaikki joukkueet havaitsivat): laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, silkkiuikku, harmaahaikara, kurki, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, rantasipi, naurulokki, kalalokki, harmaalokki (4/5), kalatiira, kesykyyhky, sepelkyyhky, tervapääsky, käpytikka, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky (4/5), metsäkirvinen, niittykirvinen (4/5), västäräkki, punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, ruokokerttunen, hernekerttu (3/5), pensaskerttu, lehtokerttu, mustapääkerttu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen, harakka, naakka, varis, kottarainen, pikkuvarpunen, varpunen, peippo, viherpeippo, vihervarpunen, keltasirkku, pajusirkku.

Lisälajit huutojärjestyksessä (88 kpl): fasaani (5/5), tikli (5/5), kuusitiainen (5/5), kuovi (3/5), peukaloinen (5/5), rautiainen (5/5), satakieli (5/5), haapana (4/5), korppi (4/5), ruskosuohaukka (5/5), nuolihaukka (5/5), tavi (5/5), sääksi (5/5), palokärki (4/5), tuulihaukka (5/5), nokikana (5/5), liro (5/5), pensastasku (4/5), kanadanhanhi (5/5), tiltaltti (5/5), luhtakana (3/5), närhi (3/5), puukiipijä (5/5), uuttukyyhky (4/5), hemppo (4/5), kuikka (4/5), pikkukäpylintu (5/5), kulorastas (4/5), rytikerttunen (3/5), sirittäjä (5/5), lehtokurppa (3/5), kultarinta (3/5), viitakerttunen (5/5), valkoviklo (ässä), härkälintu (5/5), kaakkuri (3/5), punatulkku (4/5), kivitasku (3/5), töyhtötiainen (5/5), merikotka (4/5), kehrääjä (4/5), hömötiainen (5/5), mehiläishaukka (4/5), varpushaukka (2/5), selkälokki (3/5), käki (ässä), metsäviklo (2/5), merilokki (ässä), punavarpunen (4/5), luhtakerttunen (4/5), pikkulokki (2/5), lehtopöllö (4/5), kanahaukka (ässä), leppälintu (4/5), isokoskelo (3/5), tukkakoskelo (ässä), uivelo (ässä), pikkusieppo (ässä), punasotka (3/5), tukkasotka (3/5), keltavästäräkki (3/5), kaulushaikara (ässä), pikkutylli (4/5), pähkinähakki (2/5), liejukana (3/5), törmäpääsky (2/5), sarvipöllö (ässä), viitasirkkalintu (2/5), harmaasorsa (2/5), huuhkaja (ässä), lapasorsa (ässä), pikkulepinkäinen (ässä), peltosirkku (2/5), valkoposkihanhi (2/5), ruisrääkkä (ässä), pensassirkkalintu (2/5), pyy (ässä), virtavästäräkki (3/5), heinätavi (ässä), pyrstötiainen (ässä), suokukko (ässä), sinisuohaukka (ässä), punajalkaviklo (ässä), rastaskerttunen (ässä), kapustarinta (2/5), kangaskiuru (ässä).

Tringan lintutilannekatsaus – toukokuun loppupuoli – kesäkuun alku

Punavarpunen. Kuva: Micha Fager

Edellisestä katsauksesta onkin jo kolmisen viikkoa, ja paljon on ehtinyt välissä tapahtua.

Osalla hyönteissyöjälinnuista kevätmuutto on vielä kesken, mutta samanaikaisesti jotkin kahlaajat, kuten metsä- ja mustaviklonaaraat aloittelevat jo syysmuuttoa etelään. Myös esimerkiksi haahka-, telkkä- ja koskelokoiraita muuttaa Itämerellä lounaaseen sulkimaan kesäksi.

Valkoposkihanhien muuttohuippu nähtiin 22.5., kun Helsingissä laskettiin 44 000 muuttavaa yksilöä iltapainotteisesti. Edelliskeväiden hurjiin valkoposkien päiväsummiin ei tänä vuonna päästy, sillä hanhien muutto jakautui usealle päivälle. Sepelhanhilta sen sijaan nähtiin 25.5. hieno näytös, kun sankan sumun hälvettyä Lauttasaaressa muutti muutamassa tunnissa 30 000 yksilöä. Tällöin suurimmassa parvessa laskettiin olleen 17 000 lintua. Mustalintujen ja allien arktinen muutto jäi tänä vuonna Tringan alueella vaisuksi, suurimpana allilukuna 15 000 muuttavaa Kirkkonummen Mäkiluodossa. Kevään suurin kuikkalintusumma ilmoitettiin Mäkiluodosta 19.5., jolloin muutti noin 2200 gaviaa.

30.5. etelärannikolla havainnoitiin hienoa isojen kahlaajien muuttoa. Kahlaajien yhteissumma kohosi Porkkalassa tällöin yli 22000:een. Vastaaviin summiin ei olla päästy moniin vuosiin. Mäkiluodosta määritettiin lajilleen yli 6000 tundrakurmitsaa ja 1200 isosirriä. Mainittakoon jakson hyvistä muutoista vielä Viikissä muuttaneet 41 mehiläishaukkaa ja Mäkiluodon 11 etelänkiislaa.

Jakson hyviä paikallissummia olivat mm. 15 nuolihaukkaa Vihdin Vanjärvellä, 7 luhtahuittia Lohjan Koisjärvellä, 8 ruisrääkkää Kirkkonummen Sundetilla, 10 keräkurmitsaa Vantaan Seutulassa, 170 tylliä ja 40 lapinsirriä Espoon Laajalahdella, 5 pikkusirriä Viikissä, 12 luotokirvistä Raaseporin Segelskärillä, 7 rastaskerttusta Viikissä, 6 idänuunilintua Helsingin Isosaaressa ja 25 punavarpusta Mäkiluodossa.

Jakson harvinaisin lintu oli Kirkkonummen Rönnskäriltä 19.5. löytynyt Suomen ensimmäinen pikkupajusirkkukoiras. Lisätietoja havainnosta voi lukea täältä: https://www.birdlife.fi/tiedote-20190520/

Muita kovia harvinaisuuksia olivat mm. jalohaikaran kanssa Lauttasaaressa muuttanut silkkihaikara, koiras ja naaras pikkuhuitit Lohjan Savijärvellä, rantakurvi Laajalahdella, mustapäätaskut Haliaksella ja Inkoon Kopparnäsissä , pikkukultarinta Helsingin Malmilla sekä tulipäähippiäiset Espoossa, Raaseporissa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä.

Jakson harvinaisuuslistaa täydensivät 2 pikku-uikkua, 4 jääkuikkaa, tiibetinhanhi, punakaulahanhi, 2 kyhmyhaahkaa, niittysuohaukka, kiljukotka, pikkukiljukotka, 3 punajalkahaukkaa, avosetti, 3 lampivikloa, 7 leveäpyrstökihua, tunturikihu, 5 riuttatiiraa, pikkukajava, 2 aroharmaalokkia, 8 viiriäistä, 3 turturikyyhkyä, 4 harjalintua, 3 ruokosirkkalintua, sepelsieppo, 3 keltahemppoa ja pikkusirkku.

Kuhankeittäjiä on havaittu ilahduttavan runsaasti viimeisen viikon aikana, huomattavasti enemmän kuin muutamana edellisvuonna.

Lintusää 27.–29.5.2019: Hyvää arktikatuulta riittää, vaikka sää on viileä ja epävakainen

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänä keväänä erikoinen oli valkoposkien päämuutto, joka hajaantui 6 vrk:n ajalle suhteellisen tasapaksuna ja leveänä rintamana. Vastatuuli ei tuntunut niihin vaikuttavan juuri mitenkään torstaina-perjantaina. Sen sijaan muu arktika oli silloin aika vaisua, joskin suosirrejä meni pinnassa ehkä juuri vastatuulen takia. Lauantain tuulen kääntyminen toi sepelhanhien kunnon muuton. Erikoista on tämän päivän (sunnuntai) suuri muuttohiljaisuus; ikään kuin Itämeren ”varasto” olisi mennyt tyhjäksi eilen. Jatkossa hyvää arktikatuulta riittää, vaikka sää on viileä ja epävakainen, eli ei suosi lämpimien seutujen harvinaisuuksien tuloa. Kuuma eteläinen putki hipoo aluetta ti–ke yönä, mutta väistyy itään.

Ma: Enimmäkseen merellä on kohtalaista–navakkaa WSW-tuulta, joka illaksi heikkenee. Sää on pilvinen–puolipilvinen ja aamupuolella sekä illalla voi vähän sataa. Melko hyvä arktikasää kahlaajille ja sepelhanhille.

Ti: Heikkoa–kohtalaista etelän ja lounaan välistä tuulta, joka iltapäivällä heikkenee tilapäisesti ja illalla kääntyy idän puolelle. On puolipilvistä–pilvistä ja poutaa (vähäisiä sateita voi olla aamulla–päivällä), mutta illalla etelästä saapuu yhtenäinen sadealue. Hyvä muuttosää.

Ke, epätarkka: Kohtalaista–navakkaa lännen puoleista tuulta, aamulla pilvistä ja ehkä vielä sadetta, mutta päivällä selkenee. Arktikasää on edelleen aika hyvä, mutta linnut eivät pakkaudu Suomen rannikolle.

Jatkoarvio: Hyvää etelänpuoleista muuttovirtausta. Laaja kuuma harvinaisuusilma odottaa Venäjällä mahdollista etenemistä Suomeen.

Ilmoita kaikki peltosirkkuhavainnot Tiiraan!

Missä peltosirkkuja vielä on? Osallistu kartoitukseen!

Markus Pihan ja Tuomas Seimolan tutkimusryhmä selvittää Tringan kanssa yhteistyössä Uudenmaan peltosirkkutilanteen vuonna 2019. Vaikka alueella retkeillään paljon, ovat monet peltosirkun mahdolliset esiintymispaikat yhä selvittämättä. Jokainen havainto on tämän äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun lajin tilan selvittämiseksi arvokas, ja selvitykseen tarvitaan lintuharrastajien apua!

Miten voit osallistua kartoitukseen?

Peltosirkut löytyvät useimmiten suurilta tai suurehkoilta peltomaisemakokonaisuuksilta, joilla retkeillen reviirejä olisi hyvä etsiä aloittaen esimerkiksi omien retkeilyalueiden tuntumasta. Peltosirkkujen lauluryhmien sijainti on usein peltojen keskellä etäällä lähimmistä teistä ja lajin esiintymisen varmistaminen vaatii usein hieman jalkatyötä. Lajin laulu kuuluu optimiolosuhteissa noin 300 metrin päähän.

Peltosirkun havaitseminen on varmempaa, mikäli käytetään atrappia/äänihoukutinta, johon laji yleensä reagoi silloinkin kun pariutuminen on jo tapahtunut ja lauluaktiivisuus on vähäisempää. Lyhytaikainen ja ensireaktioon lopetettava äänihoukuttimen käyttö ei häiritse merkittävästi lintua, joka luonnollisestikin esiintyy yleensä pienissä lauluryhmissä kuuloetäisyyden päässä naapurista.

Suurimpia aukkoja Uudenmaan nykyisen esiintymiskuvan tiedoissa on Sipoon, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän, Vihdin, Karkkilan sekä Lohjan (Nummi-Pusulan) pohjoisosien ja Raaseporin länsi- ja eteläosien alueilla. Kyseisten kuntien alueella on useita peltosirkun esiintymiselle soveliaita maisemakokonaisuuksia, jotka ovat käytännössä kokonaan retkeilyn ulkopuolella tai erittäin vähän harrastajien retkeilemiä.

Kannustamme tringalaisia kirjaamaan kaikki peltosirkkuhavainnot (myös nollahavainnot!) Tiiraan. Lisätietoina havaintoon tulee liittää mahdollinen atrapin käyttö, kävelyn määrä/kattavuus sekä alueella käytetty aika. Peltosirkkujen löytämiselle paras aika on noin 15.5.–30.6.

Lähetämme mielellämme lisätietoja ja ehdotuksia kartoituspaikoiksi. Ota rohkeasti yhteyttä!

Markus Piha (markus.piha@helsinki.fi)
Tuomas Seimola (tuomas.seimola@luke.fi)

Hanhiretki Ridasjärvelle ja Kantelejärvelle 28.4.2019 Retkikertomus

Ridasjärvi


Eivät ole vuodet veljeksiä, eivät tosiaankaan. Kun Tringan perinteisellä hanhiretkellä on joskus staijattu hyytävässä viimassa, värjötelty lumisateessa ja ihmetelty jäiden hidasta lähtöä, tänä vuonna nautittiin auringonpaisteesta ja yli 20 asteen lämpötiloista. No, nautittiin kyllä linnuistakin.

Aamu aloitettiin varsin perinteisesti Hyvinkään Myllykylän (alias Koskelankulman, alias Latostenmaanmäen) entisellä soramontulla, missä pienen odottelun jälkeen kuulimme ja näimme kaksi kangaskiurua laululennossa. Sinisellä taivaalla muutti mm. kolme kuikkaa.

Kiville kapuamalla päästiin vähän lähemmäs kangaskiuruja.

Pian tuon jälkeen jatkoimme Ridasjärvelle, missä haarapääsky ilahdutti ohilennollaan heti noustessamme bussista. Järvellä härkälinnut pitivät soidinta ja ruovikossa kaulushaikara pumppasi aika ajoin. Hanhia näkyi sadoittain, lähinnä tundrahanhia.

Petopuolella lajisto täydentyi kahdella sääksi- ja kahdella ruskosuohaukkaparilla. Ainakin yksi pikkulokki saapui
aamun mittaan järvelle satojen naurulokkien seuraksi. Kahlaajista mainittakoon paikallinen rantasipi sekä muuttavina metsäviklo ja pieni suokukkoparvi. Lähimetsikössä vihelteli harmaapäätikka.

Tämä piilokuvamainen otos paljastaa harmaapäätikan alaselän.

Ridasjärven parituntisen havainnoinnin päätteeksi nautimme pullakahvit paikallisessa Kylis-kahvilassa. Kahvilan pitäjä oli ennalta varautunut porukkamme tuloon ja riittävään määrään pullia selvittämällä Tringan tapahtumakalenterista, milloin tringalaiset tulevat. Hienoa toimintaa!!!

Kylis-kahvilaa voi suositella Ridasjärvellä retkeileville.

Aiemmista vuosista poiketen koukkasimme Riihimäen Sammalistonsuolle, missä hanhia oli muutamia satoja, tosin lähinnä varsin kaukana väreilyssä. Tundrahanhi oli täälläkin valtalajina. Paikallisten kuovien ja parin muuttavan varpushaukan lisäksi katsottavaa riitti myös myöhäisellä ruokinnalla, missä järripeipot ja tiklit tankkasivat minkä jaksoivat.

Järripeippopari Sammalistonsuon lintulavan viereisellä ruokinnalla.

Sammalistonsuo on ollut aiemmin Kekkilän turvetuotantoaluetta. Turvetuotannon päätyttyä aluetta on kunnostettu kosteikkoalueeksi. Kanta-Hämeen lintuyhdistys on rakentanut alueen keskellä sijaitsevan havaintokummun päälle hienon ja tilavan tarkkailulavan, jolla mahduimme KHLYn oman retkiporukan kera yhdessä katselemaan lintuja. Kosteikon puolella mustakurkku-uikut täydensivät lajilistaamme.

Retki jatkui kohti Pukkilaa ja Kantelejärveä, missä näimme muutamia tuulihaukkoja, ruskosuohaukkoja komeassa soidinlennossa, valkovikloparven sekä valtavan ja nopeasti liikkuvan kaukaisen ”pilven”, joka koostui lähes 200 suokukosta.

Paikallinen kurkipari lensi ihan ylitsemme.

Kantelejärvelle on hyvät näkymät läheiseltä ladolta.

Kun lopuksi siirryimme ”Pobedan” pellolle, saimme ihastella miten pienehköön tulvaan ahtautuivat ilmeisesti juurikin nuo samaiset suokukot, kymmeniä valkovikloja, useita liroja, ainakin kuusi kapustarintaa sekä
yksi mustapyrstökuiri.

Ihailun kohteeksi pääsi myös ladon seinustan pöntössä pesää tekevä tuulihaukka. Yksi retkeilijä löysi viereiseltä pellolta päivän ainoaksi jääneen pikkukuovin.

Tuulihaukan pesäpönttö.


Kaiken kaikkiaan päivän saldoksi tuli 88 lajia, mitä voi pitää kohtuullisena määränä, varsinkin kun sekaan mahtui useimmille aika lailla vuodenpinnoja.

Oppaina: Peter Buchert, Jaana Sarvala, Jouni Rytkönen

Kuljettajana: Antero Koskinen

Teksti: Peter Buchert ja Jaana Sarvala

Lintukuvat: Heikki Kantola

Muut kuvat: Jaana Sarvala

Torniopastukset jatkuvat Vanhankaupunginlahdella koko toukokuun ajan

Tringan torniopastukset jatkuvat koko toukokuun ajan Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Torniopas päivystää perjantai-iltaisin Lammassaaren uudella lintulavalla klo 18-20 ja sunnuntai-iltapäivisin Purolahden lintutornissa klo 12-14.

Torniopas näyttää lintuja kaukoputkella ja kertoo alueen linnuista ja lintuharrastuksesta. Tornioppaalta voi kysyä muuttolinnuista ja lintujen tunnistamisesta, ja torniopastukset ovat hyvä tilaisuus kartuttaa vaikkapa BirdLife Suomen tunnista 100 lintulajia haasteen lajilistan kartuttamiseen. Torniopastukset ovat kaikille avoimia, ja ne järjestetään säävarauksella.

Lammassaaren uudelle lintulavalle on esteetön pääsy Pornaistenniemeltä pitkospuita pitkin. Kaikki torniopastukset löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Lammassaaren lintulavan opastukset:
pe 03.05. klo 18-20
pe 10.05. klo 18-20
pe 17.05. klo 18-20
pe 24.05. klo 18-20
pe 31.05. klo 18-20

Purolahden lintutornin opastukset:
su 05.05. klo 12-14
su 12.05. klo 12-14
su 19.05. klo 12-14
su 26.05. klo 12-14
su 02.06. klo 12-14

Lintusää 1.–3.5.2019: Vappupäivänä hyvä muuttovirtaus, loppuviikosta kylmenee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lämmin virtaus päättyi viikonloppuna, mutta sen myötä aikaisia tulijoita on havaittu sekä myös harvinaisuuksia ihan mukavasti tänäänkin. Tällä viikolla sää on huomisen jälkeen jopa katastrofaalinen hyönteissyöjälinnuille, ainakin Keski- ja Pohjois-Suomessa, sillä voimakas matalapaine syvenee Suomen yllä, mikä saa erittäin kylmää ilmaa ja lumisateita virtaamaan pohjoisesta tänne. Säätyyppi muuttuu hyvin kylmäksi ja sateiseksi; etenkin perjantaina voi olla hyytävä päivä.

Ke: Enimmäkseen kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, verraten selkeää mutta illaksi pilvistyvää ja lännestä alkaen sadetta. Oikein hyvä virtaus Itämerellä meriharakoiden päämuutolle ja samalla menee myös ensiannos pikkukuoveja, kuikkia ja mustalintuja, sekä nykyään vähälukuisia allihaahkoja. Myös yömuutto on vilkasta.

To: Aamulla heikkoa–kohtalaista lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivästä alkaen voimistuu etenkin merellä navakaksi, jopa kovaksi. Enimmäkseen pilvistä ja yleisesti vesisadetta, jossa voi kuitenkin olla pitkiä taukojakin; sää on kolea. Yömuuttajille on hyvä pudotussää vielä ke–to yönä, mutta sen jälkeen muuton olosuhteet huononevat selvästi.

Pe, yksityiskohdat epävarmat, koska syvenevän matalapaineen tarkka sijainti ja sadealueiden muoto ovat vielä tuntemattomat: Todennäköisesti voimakasta tuulta lännen ja pohjoisen välisestä sektorista, kylmää, pilvistä ja lievässä tapauksessa ajoittain räntäkuuroja. Huonoimmassa vaihtoehdossa jatkuvaa räntäsadetta ja jopa takatalven tuntu. Joka tapauksessa Keski- ja Pohjois-Suomessa on talvista.

Jatkoarvio: Tuuli heikkenee ja kääntyy lounaan puolelle. Muuttosää paranee tuulen takia, mutta ilmamassa pysyy hyvin kylmänä ainakin pari päivää.