Tikkaretki Tolkkisiin 10.2.2018 – retkikertomus

Porvoon talvehtijoita

 

Tringan historian ensimmäinen helmikuinen Tikkaretki suuntautui Porvoon Tolkkisten tikkametsään. Keli oli hyvin otollinen talviselle retkelle. Pakkasta oli seitsemisen astetta ja maisema kauniin luminen. Retkeläisiä oli kahden oppaan, Jaana Sarvalan sekä Teemu Sirkkalan, lisäksi yhteensä 39 henkeä.

 

Retki alkoi aamuhämärissä tikkametsässä. Lähes samantien ruokinnalta löytyi paikalla talvehtinut punarinta, joka tosin harmillisesti näyttäytyi vain lyhyen aikaa. Punarinnan lisäksi ruokinnalla pyöri parinkymmenen järripeipon parvi.

 

Osa retkeläisistä lähti katsomaan, mikäli tikkametsän ruovikoituneesta osasta löytyisi lintuja ja niinhän sieltä löytyi. Ensimmäinen mainittava havainto tuli paikallisesta naarasvalkoselkätikasta, joka näyttäytyi hyvin sekä kelon latvassa että lennossa. Samasta paikkaa löytyi myöhemmin vielä varpuspöllö ja osa retkeläisistä pääsi näkemään sekä kuulemaan viiksitimaleita ruovikosta. Samaan aikaan ruokinnalle saapui palokärki ja harmaapäätikka tuli myös ihmettelemään retkeläisiä ruokinnan läheisiin koivuihin.

Varpuspöllö. Kuva: Jaakko Koponen

 

 

Suurin osa porukasta lähti kävellen Tanssisaaren parkkipaikalle katsomaan merikotkia. Paikalta löytyi yhden vanhan merikotkan lisäksi pari harmaalokkia.

 

Retkeläiset tikkametsässä. Kuva: Markus Kanninen

 

 

Tolkkisista matka jatkui Karjalaiskylän kautta Kuninkaanporttiin kahville.

 

Bussimme sulautui muiden isojen kulkuneuvojen joukkoon. Tässä tähystetään piekanaa. Kuva: Jaana Sarvala

Sekä Karjalaiskylässä että Kuninkaanportissa näimme piekanat ja kahvitauolla nuorisosta kaksi innokkainta lähti kuvaamaan tuloksekkaasti piekanaa.

 

Piekana Kuninkaanportissa. Kuva: Jaakko Koponen

 

Kuninkaanportin jälkeen seuraavana kohteena oli Sikosaarentie Ruskiksella. Tieltä ei löytynyt valitettavasti timaleita emmekä kerenneet näkemään tiellä hetkeä aikaisemmin äännelleitä peukaloisia. Päätimme käydä myös Sikosaaressa pikaisesti pohjantikkaa etsimässä, mutta tuloksena oli vain kaksi käpytikkaa. Pieni porukka onneksi onnistui näkemään aina yhtä sympaattisia pyrstötiaisia ja takaisin kävellessä saimme kaikki katsella rauhassa Kokonniemen eteläkärjen puissa istunutta isolepinkäistä.

Pyrstötiaisia katsomassa Sikosaaren metsäpolulla. Kuva: Jaana Sarvala

 

 

Sikosaarentieltä päätimme vielä jatkaa Kråköhön katsomaan merikotkia ja lokkeja. Lähes samantien bussin pysähdyttyä Kråkössä näimme jo kaksi merikotkaa. Kotkapariskuntaa seuratessa Haikkoon selältä löytyi kaksi merilokkia sekä muutamia harmaalokkeja. Tarkemmalla etsimisellä Haikkoon selän reunoilta kuusten latvoista löytyi yhteensä ainakin kuusi eri merikotkaa. Hetken kuluttua löytyi Mäntysaaren suunnalta lennosta piekana. Muutama retkeläisistä kerkesi tämän linnun näkemään ennenkuin se katosi. Ei kulunut kauaakaan, kun Haikkoon selän päältä löytyi toinen iso petolintu, joka määrittyi yllättäen hiirihaukaksi. Hiirihaukan kadottua näkyvistä samalta suunnalta löytyi vielä selän ylitse lentänyt varpushaukka.

 

Kuva Jaana Sarvala

 

Kråköstä lähtiessä saaren sillalla pysähtyminen ei tuottanut puukiipijää kummempaa.

Moottoritiellä Kulloon kohdalla näimme vielä yhden isolepinkäisen.

 

Kaikenkaikkiaan retkellä nähtiin 35 lajia. Tikat sekä timalit onnistuivat myös suunnitelman mukaan. Oppaat kiittävät retkeläisiä taas hyvästä retkipäivästä!

 

Oppaanne, Teemu Sirkkala

Lauantaina 10.2. Tringan von Wright -esityksiä Ateneumissa

Ateneumin taidemuseossa on lauantaina 10.2. kahden tringalaisen luennot von Wrightin veljeksien linnuista.

Klo 12: Von Wrightin veljekset -näyttelyn opastus lintuharrastajan silmin. Vetäjänä Eero Haapanen.

Klo 13: Miten Helsingin linnusto ja lintuharrastus ovat muuttuneet von Wrightin veljesten ajoista? Jukka Hintikka

Klo 14: Muuttuneet maisemat. Magnus von Wrightin Helsinki-maisemat ja kuvat nyky-Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta.

Mukaan pääsee Ateneumin sisäänpääsymaksulla.

Tapanilan talvilinnut 4.2. retkikertomus

Lämpömittari näytti retkiaamuna miinus 15 eli taisi tulla tähänastisen talven Tapanilan pakkasennätys. 9 kylmyyttä pelkäämätöntä retkeläistä aloitti retken Tapanilan asemalta, jossa meidän retkiporukan lisäksi oli aurinkoista sunnuntaiaamua viettämässä puluporukka. Muutama talitiainen, sinitiainen ja  harakka – tämä kolmikko oli Pihabongauksessakin Top 3 –  nähtiin alkumatkasta Fallkullantien varressa. Myös varpusia tirskutti pensaikoissa.

Fallkullan tilan reunamilla tähysimme, josko korkeiden kuusiaitojen tyvissä näkyisi fasaaneja. Suomen fasaanikanta kun on peräisin juuri tältä alueelta, kun suklaistaan paremmin tunnettu Karl Fazer toi Saksasta v. 1901 Malmille Suomen ensimmäiset fasaanit. Fasaaneja ei näkynyt mutta lähes yhtä koreita joskin huomattavasti pienempiä tiklejä paistatteli auringon valossa 5 kappaletta ihan vieressämme puiden latvoissa. Samoissa puissa näimme myös viher- ja järripeipon. Longinoja oli aika lailla jäässä. Seuraavat lajit retkilistaan saatiin, kun havaitsimme valopylväässä ruokailevan käpytikan ja pari mustarastasta lentelemässä edessämme edestakaisin polun yli.

Fallkullan vieressä olevien viljelyspalstojen reunamilta löytyi talvehtiva peippo ja ruokinnalta pikkuvarpusia. Fallkullan väki oli ystävällisesti järjestänyt myös meille ruokintaa ja lämmintä juomaa. Kiitos Maarit ja Jonna!

 

 

Fallkullassa oli kuluneella viikolla vapautettu Korkeasaaressa hoidettavana ollut lehtopöllö. Fallkullan työntekijä kertoi, että edellispäivänä lehtopöllö – mahdollisesti tämä sama vapautettu – oli nähty tilan pihamaan isossa kuusessa. Nyt emme sitä löytäneet.

 

 

Loppuretkestä kuljimme vielä Longinojaa seuraten pohjoiseen. Näimme naakkoja ja variksia. Puron varrella näimme juoksemassa tai pikemminkin kiitämässä lumenvalkean lumikon. Tasankotien sillan luona purossa oli sula. Sulassa oli 56 sinisorsaa ja 1 naarastavi.

 

 

Yksi poikkeavan värinen sorsa sai runsaita liehittelyjä.

 

Retkellä kohtasimme lintujen ohella muitakin eläimiä, lumikon lisäksi

ja

 

 

Kiitos retkeläisille kivasta retkestä!

Oppaana oli, tämän kirjoitti ja kuvat kuvasi Jaana Sarvala

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 3-4

Kuvassa allihaahkakoiras ©Matti Rekilä

Hetkellinen talvi ehti jo tänne eteläänkin, mutta viikon puolivälissä alkanut leuto jakso sulatti kuitenkin lähes kaiken lumen. Sään leudontuminen ja lounaaseen kääntynyt lämmin tuuli tuntuvat sekoittaneen joidenkin lintujen pään; Hangon lintuasemalle saapui ensimmäinen juhlapukuinen koirashaahka ennätysaikaisin, ja Vantaalla havaittiin pohjoiseen muuttanut kiuru!

Kuluneen viikon harvinaisin lintu on ollut Kirkkonummella viihtynyt mäntysirkku. Lintu on liikkunut suuressa keltasirkkuparvessa, ja ollut hieman hankalasti bongattavissa. Mäntysirkusta on saatu vain muutama dokumenttikuva, joiden perusteella sitä on epäilty mahdollisesti risteymäksi. Linnun siivessä on havaittu keltaista väriä, mikä saattaa viitata keltasirkun vaikutukseen sen perimässä.

Järripeippojen ennätystalvi jatkuu. Hurjia, yli 300 linnun parvia on ilmoitettu Kirkkonummelta ja Helsingistä. Sisävesien jäädyttyä rannikon edustalle merelle on kerääntynyt suuria vesilintujen talvehtimisparvia. Hangosta on ilmoitettu tuttuun tapaan mukavia vesilintusummia, kuten 240 kyhmyjoutsenta, 108 laulujoutsenta, 24 uiveloa, 700 telkkää ja 14 tukkakoskeloa.

Mäntysirkun lisäksi mielenkiintoisimpia lajeja ovat olleet mm. 3 allihaahkaa Helsingissä, isolokki Espoossa, sekä kirjosiipikäpylinnut Hangossa ja Helsingissä.

Viivyttelijöitä, eli talvella harvinaisia lintuja on havaittu viimeisten viikkojen aikana vielä runsain mitoin. Harvinaisempiin talvehtijoihin lukeutuvat mm. 2 punasotkaa, kaulushaikara, västäräkki, niittykirvinen, 2 rautiaista, 2 kiurua, 4 laulurastasta, mustapääkerttu ja lapinsirkku. Suomenlinnassa havaittiin paikallisena peräti 13 vuorihempon parvi.

Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

MEDIATIEDOTE 26.1.2018

Ennätysaikaisin saapunut haahka toi kevään ensimerkit Hankoon

Hangon lintuaseman järjestämä haahkaveikkaus ratkesi perjantaiaamuna, kun lintuaseman havainnoijat näkivät Tulliniemen länsipuolella kevään ensimmäisen paikallisen juhlapukuisen haahkakoiraan. Havainto on kautta aikain varhaisin aseman lähes 40-vuotisen historian aikana.

”Ennätysaikainen haahka ei ollut täysin odottamaton. Lämmin sää aikaistaa niin haahkojen kuin monien muidenkin muuttolintujen kevätmuuttoa. Talvi on ollut tähän asti hyvin leuto, ja viime päivien voimakkaat lounaiset tuulet ovat olleet suotuisia ensimmäisille muuttolinnuille”, sanoo asemanhoitaja Jari Laitasalo. Perjantaina asemalla havaittiin myös etelästä saapunut juhlapukuinen harmaalokki, joka on haahkan tavoin yksi tyypillisimmistä kevään ensimerkeistä.

Haahkaveikkaus on Hangon lintuaseman järjestämä leikkimielinen kisa, jossa arvuutellaan kevään ensimmäisen juhlapukuisen haahkan saapumispäivämäärää. Tänä vuonna osallistujia oli 183, mutta yksikään veikkaus ei osunut oikeaan. Lähimmäksi osui Sampo Laukkanen Kirkkonummelta. Hän saa palkinnoksi Hangon lintuaseman t-paidan. Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvottiin paidat, jotka menivät Jari Markkulalle ja Eero Vainiolle. Onnittelut!

Hangon lintuasema on Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n ylläpitämä tutkimusasema, jossa on tehty vakioitua muutonseurantaa vapaaehtoisvoimin vuodesta 1979 alkaen. Asema sijaitsee Hankoniemen ulkosaaristovyöhykkeeseen työntyvässä lounaiskärjessä Uddskatanilla. Lintuasemalla kerätty muutonseuranta-aineisto julkistettiin avoimena datana viime syksynä: https://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/haliasdata/

Juhlapukuinen haahkakoiras © Sampo Laukkanen

 

Lisätietoja:

Asemanhoitaja Jari Laitasalo, 040 6866 262

 

Tringa ry: http://www.tringa.fi/

Hangon lintuasema:

https://www.tringa.fi/halias-esittely/ (suomeksi)

https://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer/ (på svenska)

Tringa tiedottaa: Kaikille avoimet Pihabongaus-tapahtumat Helsingin Lapinlahdessa ja Espoon Villa Elfvikissä

Mediatiedote 19.1.2018 – vapaa julkaistavaksi heti

Suomen suurin lintuharrastustapahtuma, BirdLife Suomen Pihabongaus, järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.1.2018. Helsingin Seudun Lintutieteellisellä Yhdistyksellä eli Tringalla on pihabongausviikonloppuna kaksi kaikille avointa yleisötapahtumaa.

Lauantaina 27.1. klo 10–14 pihabongataan Helsingin Lapinlahden puutarhapalstojen linturuokinnalla. Tringan lintuoppaat päivystävät paikalla ja opastavat talvilintujen tunnistamisessa. Tapahtumapaikan viereinen Kahvila Lähde aukeaa klo 12. Tapahtuma toteutetaan yhdessä Pro Lapinlahti ry:n kanssa.

Sunnuntaina 28.1. klo 11–13 Tringa on mukana Espoossa Villa Elfvikin luontotalon pihabongaustapahtumassa. Tervetuloa bongaamaan lintuoppaan kanssa mahdollisimman monta lintulajia lintujen ruokintapaikalle! Villa Elfvikin ystävät tarjoavat lämmintä mehua ja Café Elfvik on auki.

Median edustajille järjestetään pihabongaus ennakkoon torstaina 25.1.2018 Itä-Helsingissä Käätypolku 8:n pihalla klo 10–13. Ilmoittautumiset ennakkopihabongaukseen Tringan puheenjohtajalle Jukka Hintikalle ke 24.1. klo 12.00 mennessä (yhteystiedot alla).

”Tämän talven erikoisuus ovat olleet järripeipot, joita on jäänyt talvehtimaan poikkeuksellisen paljon. Alkutalvesta puimatta jääneet pellot houkuttivat niitä, mutta nyt iso osa niistä on löytänyt tiensä myös lintulaudoille”, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Pihabongaus on kaikille avoin tapahtuma, jossa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Lintuhavainnot ilmoitetaan BirdLife Suomelle. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvilinnuston muutoksista. Tähänastiset tulokset kertovat muun muassa hömötiaisen ja varpusen selvästä vähenemisestä ja pikkuvarpusen runsastumisesta.

Pihabongaus on Suomen suurin lintuharrastustapahtuma. Se on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Viime vuosina noin 20 000 ihmistä on tarkkaillut lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan. Vuosien varrella on kertynyt havaintoja noin 5 miljoonasta lintuyksilöstä.
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt:

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi, 044 566 5593
Johannes Silvonen, toiminnanjohtaja@tringa.fi, 050 327 4877

Lapinlahden pihabongaus Tringan tapahtumakalenterissa

Villa Elfvikin pihabongaus Tringan tapahtumakalenterissa

http://www.pihabongaus.fi

http://www.tringa.fi

http://www.birdlife.fi

Talviruokinnan yleistyminen ja talvien leudontuminen ovat suosineet mustarastaita, joita näkyy Pihabongauksessa yleisesti. © Hemmo Ristimäki.

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 1-2

Hippiäisuunilintu Espoon Kaitalahdella. Kuva: Micha Fager

Lintuvuoden aloitus Etelä-Suomessa on ollut vauhdikas. 14.1. mennessä Tiira-lintutietopalveluun on ilmoitettu Tringan alueelta havaintoja jo 124:stä eri lintulajista. Vuoden ensimmäinen viikko oli hyvin lauha, mutta viikonlopun jälkeen alkanut pakkasjakso jäädytti järvet ja sisälahdet tehokkaasti. Pysyvä lumipeite antaa vielä odottaa itseään.

Tringan alueella monilla lajeilla on havaittu tammikuun uusia ennätyskerääntymiä: Lohjalla laskettiin 236 laulujoutsenta, Nurmijärvellä 375 kanadanhanhea, Kirkkonummella 200 järripeippoa, Helsingissä 140 peippoa, ja Mäntsälän 2000 urpiaista on toiseksi suurin Tiiraan ilmoitettu tammikuinen urpiaisparvi Tringan alueelta. Lisäksi Raaseporissa havaittiin Tringan alueen suurin talviaikainen merisirriparvi, kun 13.1. Ropanlängden-luodolla piipersi 106 merisirriä. Huomattavasti tavallista suurempia määriä on ilmoitettu edellä mainittujen lisäksi mm. hiiripöllöjä, peukaloisia, viiksitimaleja, hemppoja ja pajusirkkuja.

Harvinaisuuksiakin on ehditty jo havaitsemaan. Vuodenvaihteen bongatuin lintu oli joulupäivänä Helsingistä löytynyt korea mustaleppälintu, joka todennäköisesti edustaa alalajia phoenicuroides. Suuren medianäkyvyyden saavuttanut lintu valitettavasti menehtyi vuoden ensimmäisen viikon jälkeen, ja rumpuputkesta 9.1. löydetty ruumis on nyt toimitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon analysoitavaksi. Toinen hyvin harvinainen talvivieras, uudenvuodenaattona Espoosta löytynyt hippiäisuunilintu on sinnitellyt ruovikossa nyt kaksi viikkoa ja ilahduttanut satoja bongareita. Myös Helsingin Viikissä pitkään viihtynyt lapinpöllö on kerännyt paikalle runsaasti bongareita ja kuvaajia. Samanaikaisesti Viikissä on havaittu parhaimmillaan kaksi lapinpöllöä.

Muista harvinaisuuksista parhaimpina voisi mainita Kirkkonummella ja Hangossa havaitut allihaahkat, mustaleppälinnun Hangossa, sekä amerikanjääkuikan/jääkuikan Inkoossa. Talvella harvalukuisia lajeja on alkuvuonna havaittu mm. 4 merihanhea, harmaasorsa, punasotka, 2 muuttohaukkaa, 2 suopöllöä, 4 västäräkkiä, kiuru, 2 luotokirvistä, 3 rautiaista, 2 laulu- ja 3 kulorastasta, tiltaltti, sekä 3 kirjosiipikäpylintua.

Jatkossa Tringan lintutilannekatsauksia on tarkoitus julkaista Tringan sivuilla kahden viikon välein.

Muutoksia Hangon lintuaseman asemanhoitajissa ja asematoimikunnassa

Hangon lintuasemalla tapahtui vuodenvaihteessa iso muutos, kun asemanhoitajaksi vuonna 2000 ryhtynyt Aleksi “Aksu” Lehikoinen päätti kunniakkaan urakkansa aseman vastuutehtävässä. Aksun paikalle astuu kaksi uutta asemanhoitajaa, Hanne Kivimäki ja Jari Laitasalo, lisäksi nykyinen asemanhoitaja Kari Soilevaara jatkaa pestiään jatkossakin.

Aksun yli seitsemäntoistavuotisen asemanhoitajuusjakson aikana Hangon lintuasemalla tehtävä linnuston tutkimus- ja seurantatyö on mennyt aimo harppauksen eteenpäin. Aseman aineistosta on julkaistu kuluneina vuosina mittava määrä erilaisia vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia kansainvälissä tiedelehdissä, useampia opinnäytetöitä: graduja ja väitöskirjoja, sekä tietenkin useita Tringa-lehdessä julkaistuja pitkiä artikkeleita. Aksun aikana aseman muuttolomakkeet on saatettu digitaaliseen muotoon, aseman rengastustoiminta on vakioitu ja asemalle nousi hartapankkivoimin huoltorakennus jossa on huikean hyvä sauna.

Yksi asemanhoitaja ei tietenkään tätä kaikkea ole pystynyt yksin tekemään, vaan Aksun tärkein ansio lieneekin mukavan ja rennon yhteishengen luominen, jonka voimin muutkin asema-aktiivit ovat jaksaneet puurtaa asemalla.

Kuten alussa mainittiin, asema ei jää aivan oman onnensa nojaan Aksun väistyessä. Asemanhoitajakonkari Kari Soilevaaran rinnalle saadaan kaksi uutta ja innokasta vastuuhenkilöä: Hanne Kivimäki ja Jari Laitasalo. Hanne tuo asemalle kaivattua tuoretta verta, sillä hänen ensivisiitistään asemalle on kulunut vasta muutamia vuosia. Jarilla puolestaan haliasvuorokausia on kertynyt yli 600 viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta, sekä rengastuksen että muutonhavainnoinnin parissa.

Tringan ylläpitämän Hangon lintuaseman toiminnasta vastaavat vapaaehtoiset lintuasemanhoitajat, joille ei makseta palkkiota. Asemanhoitajien tukena toimessa on lintuasematoimikunta, johon saatiin vuodenvaiheessa myös aimo annos uutta intoa. Karno Mikkolan, Aleksi Mikolan, Petri Saarisen, Anssi Vähätalon ja toimikunnan edesmenneen pitkäaikaise puheenjohtajan Ilkka “Emu” Lehtisen tilalle tulivat uusina Aki Aintila, Jonne von Hertzen, Heikki Karimaa ja Ina Tirri. Aleksi Lehikoinen siirtyi asematoimikunnan puheenjohtajaksi ja muina jäseninä jatkavat Risto Nevanlinna, Markus Lampinen sekä tietenkin asemanhoitajat.

Tringa kiittää lukuisia aktiivejaan ansiokkaasta aseman hyväksi tehdystä työstä!

Asemanhoitajien toive on että mahdollisimman moni uusi ja vanha lintuharrastaja löytäisi tiensä asemalle tulevien vuosien aikana. Haliakselle havainnoijaksi pääsee ottamalla yhteden asemanhoitajiin osoitteessa halias@tringa.fi, tarkemmat ohjeet löytyvät yhdistyksen verkkosivulta https://www.tringa.fi/halias-esittely/#Havainnoijaksi

Haliaksen toimintaan voi osallistua myös ottamalla osaa aseman järjestämään haahkan saapumispäivän veikkauskilpailuun osoitteessa:
tai tilaamalla Halias-aiheisia tuotteita Tringan verkkokaupasta: https://www.printmotor.com/tringakauppa/

Aleksi Lehikoinen ja tringan tunnuslintu, valkoviklo (Tringa nebularia). Kuva Heikki Eriksson.

Tuore asemanhoitaja Jari Laitasalo rengastuspuuhissa Haliaksella.

Toinen uusista asemanhoitajista, Hanne Kivimäki, tähyää tulevaisuuteen haliaksen huppari päällään. Kuva Christian Kivimäki

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Seppo Vuolannolle

 

Tringan emerituspuheenjohtaja Seppo Vuolanto on pitkän linjan lintuharrastaja ja ympäristöhallinnon osaaja.

Suurelle yleisölle Seppo Vuolanto on tullut parhaiten tutuksi vanhan Luontoillan radio- ja televisiolähetysten lintuasiantuntijana. Hän vastasi koko vanhan Luontoillan ajan (1975-2008) muutamia lyhyitä poissaoloja lukuun ottamatta lintuaiheisiin kysymyksiin, ja esimerkiksi Suomen Luonto -lehdessä hän on jatkanut tässä tehtävässä vielä muun mediauransa jälkeen. Varsinaisen työuransa Vuolanto teki erilaisissa ympäristöhallinnon tehtävissä Suomessa, Virossa ja Brysselissä.

Tringan puheenjohtajana Seppo toimi 2010-2015. Osan puheenjohtajakaudestaan hän oli mukana myös BirdLife Suomen edustajiston hallituksessa. Seppo liittyi puheenjohtaja-aikanaan myös Tringan suojelutoimikuntaan, jossa hän edelleen vaikuttaa Uudenmaan lintujen hyväksi.

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki myönnetään valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta toiminnasta lintuharrastuksen, tutkimuksen, suojelun tai yhdistystoiminnan hyväksi. Se on BirdLife Suomen korkein henkilölle myönnettävä kunnianosoitus.

Lisätietoja BirdLife Suomen tiedotteessa.

Kuva: Minttu Heimovirta.

Dick Forsmanin petolintuesitys tammikuun kuukausikokouksessa 11.1.2018

Tammikuun kuukausikokous torstaina 11.1. klo 18.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Dick Forsman pitää kuvaesityksen “Kuvat kirjaksi – kymmenen vuotta WP:n petolintujen kintereillä”.

Dick Forsman on eräs maailman tunnetuimmista petolintututkijoista, ja hän on julkaissut lukuisia määritysoppaita ja -artikkeleja petolinnuista. Häntä pidetään yleisesti parhaana suomalaisena petolintueksperttinä.

Tringan kuukausikokouksiin on vapaa pääsy, tervetuloa!

Kotkakuvasta kiitokset Matti Rekilälle.

Retkitoimikunta tiedottaa

Hyvää uutta retkivuotta tringalaiset!

Tringan retkivuosi käynnistyy ylihuomenna jolloin yksi ryhmä suuntaa Intiaan ja toinen Isosaareen (molemmat retket ovat täynnä). Tringalaisten toiveesta on alkuvuoden retkivalikoimassa nyt myös 3.2. toteutuva Suomenlinnan retki, josta löydät lisätiedot täältä:

https://www.tringa.fi/events/talviretki-suomenlinnaan/

Jos joku retkikäytäntöihin liittyvä asia askarruttaa, kannattaa lukea retkiin liittyvät yleiset ohjeet täältä:

https://www.tringa.fi/ohjeita-retkelaisille/

Tiettyyn retkeen liittyviin kysymyksiin osaa parhaiten vastata retken opas, jonka yhteystiedot löydät retken tiedoista.

Useampi on kysellyt, miten voi jäädä jonoon, jos retki, jolle haluaisi, on varattu täyteen. Tällaisessa tilanteessa kannattaa seurata tapahtumakalenterista retken tiedoista retken varaustilannetta. Jos joku peruu ilmoittautumisensa, vapautuu paikka, jonka voi varata netti-ilmoittautumisen kautta. Jos paikkaa ei vapaudu viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, kannattaa retken oppaalle laittaa sähköpostia. Näin voi hyvällä onnella saada viime hetken peruutuspaikan.

Tapahtumakalenteri täydentyy vuoden mittaan. Syksyn bussi- ja kävelyretket julkaistaan huhtikuussa.

Tervetuloa retkille!

Jaana Sarvala

Tringan retkivastaava

Tue Tringan linnustonsuojelutyötä jouluna 2017!

 

Tringan linnustonsuojelukeräys 2017 on käynnissä. Suojelukeräyksen tuotolla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja, rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Viime vuoden lahjoitusten ansiosta Tringa pystyi tekemään muun muassa seuraavaa:

Järjestettiin hoitotalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahdella.
-Kartoitettiin arvokkaita lintualueita Helsingissä, Raaseporissa ja Lohjalla.
-Jätettiin yhteensä 16 lausuntoa, mielipidettä, valitusta tai muistutusta Uudenmaan lintupaikkoja uhkaavasta maankäytöstä.
-Tavattiin virkamiehiä ja kuntapäättäjiä ja tuotiin aktiivisesti lintunäkökulmaa päätöksentekoon.
-Tehtiin kysely useiden Uudenmaan kuntien kuntavaaliehdokkaille.

Tringan aktiivisuuden ansiosta Espoon Suomenojan kosteikko on merkitty kaavassa suojelualueeksi. Massiivinen asuinrakentaminen silti yhä uhkaa kansainvälisesti arvokasta lintualuetta. Myös Östersundomin liitosalueen suhteen Tringan suojelutoiminta on kantanut hedelmää, ja tärkeän Natura-alueen linnuston osalta tilanne näyttää hieman valoisammalta kuin vuosi sitten.

Kaikille jäsenille on tällä viikolla postitettu keräyskirje. Suojelukeräykseen voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen tilille FI75 8000 1200 1636 33 viitenumerolla 1050 1500 0171 1845 54. Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

(Rahankeräyslupa: Poliisihallituksen myöntämä BirdLife Suomen rahankeräyslupa, RA/2017/607)


Kuva © Jari Kostet

Vuoden tringalainen on Hannu Sarvanne

 

Helsinkiläinen Hannu Sarvanne nimettiin vuoden 2017 tringalaiseksi eilen Tieteiden talolla pidetyssä kuukausikokouksessa. Kyseessä on kiertopalkinto, joka myönnetään yhdistyksen toiminnassa ansioituneelle henkilölle.

Vuoden tringalaisen valinta liittyi tänä vuonna linnuston kartoituksiin ja havainnointiin. Havainnot ja kartoitukset ovat kaiken Tringan suojelutoiminnan perusta. Ilman sitä yhdistyksellä olisi paljon vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa linnustonsuojelukysymyksissä.

Hannu Sarvanne on tehnyt linnustonkartoituksia aktiivisesti, toisinaan jopa oma-aloitteisesti. Hannu on osallistunut Tringan kartoituksiin esimerkiksi Santahaminassa, tutkinut vuosikausia tarkasti Helsingin Vanhankaupunginlahden linnustoa ja julkaissutkin tuloksia esimerkiksi valkoselkätikan ravinnosta. Normaalien kartoitusten ohessa hän on muun muassa seurannut erittäin tarkasti esimerkiksi töyhtöhyypän pesintää. Hänen havaintonsa ovat Tiirassa aina esimerkillisen tarkasti koordinaattien kera.

Hannu on myös tiedottanut tutkimuksistaan aktiivisesti Tringa-verkossa. Se voi tuntua pieneltä asialta, mutta sitä kautta on varmasti kannustettu monta muuta lintuharrastajaa tarkempaan lintujen tarkkailuun ja havaintojen ilmoittamiseen ja luotu keskustelua, jonka kautta monelle on tullut tärkeitä ahaa-elämyksiä linnuista.

Hannu on arkinen puurtaja, joka ei koskaan tee isoa numeroa tekemisistään, mutta jonka kartoitustaidot ovat esimerkilliset.

Lämpimät onnittelut Hannulle!


Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka (oik.) luovuttaa kiertopalkinnon vuoden tringalaiselle.

Kuvat: Tomi Muukkonen (ylempi), Ina Tirri (alempi)
Teksti: Jukka Hintikka

Retkitoimikunta tiedottaa: vuoden 2018 retket

Hei tringalaiset!

Tämän vuoden Tringa-retket on yhtä museo- ja yhtä lasten retkeä lukuun ottamatta retkeilty. Suuret kiitokset kaikille teille retkillä mukana olleille! Toivottavasti olette kokeneet mieleen jääneitä elämyksiä lintuluonnon parissa.

Kovin on jo minulta  kyselty, milloin tapahtumakalenteriin ilmestyy ensi vuoden retkiä. Marraskuun sadepäiviä todellakin piristäisi ensi vuoden kalenterin täyttäminen tulevilla retkillä.

Suuri osa retkisuunnitelmista ja -valmisteluista alkaa olla valmiina. Olemme retkitoimikunnassa pyrkineet siihen, että tämän vuoden puolella julkaisemme

-kaikki ensi vuoden ulkomaan retket

-suurimman osan ensi vuoden usean päivän retkistä

-nyt tiedossa olevat tammi-elokuun välin yhden päivän bussiretket ja lyhyemmät kävelyretket.

Retket julkaistaan viimeistään keskiviikkona 22.11. Ilmoittautuminen retkille alkaa 1.12. Joitain puolen-yhden päivän lisäretkiä varmaankin tulee vielä alkuvuoden ja kevään mittaan joten seuratkaa tapahtumakalenteria!

Tapahtumakalenterin löydät täältä:

https://www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Elo-joulukuun bussiretket ja kävelyretket suunnitellaan ja julkaistaan vasta keväällä.

Lähes kaikille ilmoittautumista vaativille retkille ilmoittautuminen tapahtuu netti-ilmoittautumisen kautta. Tarkempia ohjeita retkikäytännöistä ja ilmoittautumisesta löydät täältä:

https://www.tringa.fi/ohjeita-retkelaisille/

Ohjeet kannattaa lukaista, vaikka ilmoittautuminen olisi jo tuttua. Pieniä käytäntöjen muutoksia on nimittäin tullut, esim. bussiretkille on tullut minimiosallistujamäärä ja niille ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen retkeä.

Ulkomaan retkien retkimaksuun sisältyy ensi vuoden alusta retkimaksuun suhteutettu pieni lisämaksu, jolla varmistetaan ulkomaan retkillä mahdollisesti tulevien yllättävien kustannusten maksaminen. Mikäli retkimaksuista jää ylijäämää, nämä käytetään Tringan suojelutoimintaan. Ensi vuonna retkien ylijäämät ohjataan Hangon lintuaseman eli Haliaksen toiminnan tukemiseen.

Uusia retkiä odotellessa voi fiilistellä vanhojen retkien tunnelmia retkikertomusten parissa. Niitä löydät täältä:

https://www.tringa.fi/retkikertomuksia/

 

Oikein hyvää loppuvuotta ja tervetuloa Tringan retkille taas ensi vuonna!

t. Jaana Sarvala

Tringan retkitoimikunnan puheenjohtaja

 

 

BirdLife Suomen kokouksen terveisiä

Viikonloppuna 18.-19.11.2017 pidettiin Valkeakoskella BirdLife Suomen edustajiston kokous. Sen yhteydessä emojärjestömme palkitsi kaksi aktiivista tringalaista: Porvoon Seudun Lintuyhdistyksen kasvatti ja nykyinen tringalainen Teemu Sirkkala nimettiin Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi, ja Tringan retkivastaava Jaana Sarvala valittiin Vuoden retkikummiksi. Tringan puolesta parhaat onnittelut molemmille!

Kokouksessa käsiteltiin myös paljon muita asioita. Lauantain seminaaripäivässä pohdittiin muun muassa BirdLifen uusimman kyselyn tuloksia ja keskusjärjestön strategian jalkauttamista paikallisiin lintuyhdistyksiin. Lisäksi tutustuttiin muutamien paikallisyhdistysten onnistuneisiin projekteihin. Tässä yhteydessä Tringa esitteli suojelutoimintaansa ja vanhojen Tringa-lehtien digitointihanketta, jonka tavoitteena on saada kaikki julkaistut ja tulevat Tringa-lehdet yhdistyksen jäsenten luettavaksi internetiin.

Sunnuntain virallisessa kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli hyväksyttiin BirdLife Suomen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018, päätettiin pitää BirdLife-jäsenmaksu viime vuoden korotuksen jälkeen ennallaan 13 eurossa ja valittiin uusi BirdLife Suomen liittohallitus. Liittohallituksessa on edelleen yksi tringalainen edustaja, Risto Nevanlinna.

Lisäksi hyväksyttiin keskusjärjestön 2017-2020 strategiakauden keinot. Niiden avulla BirdLife toivottavasti saavuttaa strategian tavoitteet, joihin kuuluu mm. linnuille tärkeiden alueiden turvaaminen, aktiivisten nuorten lintuharrastajien määrän kasvattaminen ja BirdLifen brändin vahvistaminen. Viime mainittuun liittyen keskusteltiin siitä, voisivatko BirdLife Suomen paikallisyhdistykset siirtyä käyttämään ulkoisessa viestinnässään suoraan BirdLifeen viittaavaa nimeä. Esimerkiksi Kanta-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys on jo päättänyt, että se voi käyttää nimensä rinnalla myös nimeä BirdLife Kanta-Häme.

Tringan BirdLife-edustajia ovat kaudella 2018-2019 Jaakko Asplund, Jukka Hintikka, Aili Jukarainen, Eeva-Liisa Korpela, Taavi Sulander, Pertti Uusivuori, Erkki Virolainen ja Kaisa Välimäki.

Kiitokset kaikille paikalla olleille ja valmisteluun osallistuneille Tringan jäsenille, suojelusihteeri Hanna-Maijalle, toiminnanjohtaja Johannekselle, BirdLifen keskustoimistolle ja kokouksen isäntänä toimineelle Valkeakosken Lintuharrastajat ry:lle!

Hangon lintuaseman tilinumero

Hangon lintuaseman tilinumero on FI63 1014 3000 2052 66. Tilille maksetaan asemamaksut (sekä miehittäjiltä että täsmäbongareilta), saunamaksut ja mahdolliset satunnaiset lahjoitukset.

Veljekset von Wright -näyttely Ateneumissa

Ateneumin taidemuseossa avautui lokakuun lopulla Veljekset von Wright -näyttely, joka esittelee tunnettujen lintumaalariveljesten töitä. Esillä on muoto- ja maisemakuvien lisäksi luonto- ja etenkin lintuaiheisia maalauksia. Nykylintuharrastajan näkökulmasta näyttelystä tekee mielenkiintoisen myös se, että veljeksistä vanhin, Magnus, oli Helsingin ensimmäinen lintuharrastaja.

Von Wrightin veljesten teoksista koottu näyttely nähtiin edellisen kerran Ateneumissa 35 vuotta sitten. Tällä kertaa näyttelyä täydentävät luonnosta ja erityisesti linnuista inspiraatiota ammentavat nykytaiteilijat Sanna Kannisto ja Jussi Heikkilä. Näyttely on avoinna helmikuun loppupuolelle.

Tringa on mukana näyttelyn ohessa järjestettävien tapahtumapäivien ohjelmassa: Marraskuun 15. päivä on Taidetta meille – nuorten ilmaispäivä Ateneumissa. Tuolloin ohjelmassa on mm. opastettuja kierroksia näyttelyyn lintuharrastajan silmin, oppaana Tringan pj. Jukka Hintikka. Päivän koko ohjelma löytyy täältä. Helmikuun 10. päivä on luvassa toinen tapahtumapäivä, jonka toteutuksessa Tringa on mukana. Tapahtumapäivän ohjelma julkistetaan loppuvuodesta.

Tringan jäsenille on lisäksi tiedossa kolme opastettua kierrosta näyttelyyn, 8.11., 18.11. ja 9.12. Tarkemmat tiedot löytyvät tapahtumakalenterista.

Lue lisää näyttelystä Ateneumin sivuilta.

 

 

Tringan syyskokouksessa päätettyä

Tringa piti sääntömääräisen syyskokouksensa Helsingissä Tieteiden talolla torstaina 2.11.2017. Paikalla oli ilahduttavasti noin 50 yhdistyksen jäsentä. Tilaisuuden alussa pidettiin hiljainen hetki Emu Lehtisen muistolle.

Vuoden 2018 toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienin lisäyksin. Toimintasuunnitelma on yhdistyksen v.2017-2021 strategian mukainen, ja se sisältää mm. panostuksia nuorisotoimintaan sekä jäsen- ja varainhankintaan. Yhdistyksen jäsenmaksuun tehtiin pieni tasokorotus mm. kasvaneen keskusjärjestön jäsenmaksun vuoksi: kokous vahvisti varsinainen jäsenen maksuksi v.2018 vähintään 38 euroa, opiskelijajäseneltä 21 euroa ja perhejäseneltä 10 euroa.

Kokouksessa hyväksytty vuoden 2018 talousarvio on noin 8000 euroa alijäämäinen kasvuun panostamisen vuoksi. Tavoitteena on, että kasvun myötä yhdistyksen jäsenmaksupohja ja vaikuttavuus paranevat. Mitä suurempi yhdistys, sitä suurempi painoarvomme on esimerkiksi maankäytöstä keskusteltaessa. Tringa on vakavarainen yhdistys, jonka talous kestää tällaisen alijäämän, mutta pitkällä tähtäimellä näin suuri alijäämä ei luonnollisesti ole kestävää.

Hallituksen jäsenistä Janne Koskinen käytti erovuoroaan, ja hänen tilalleen valittiin Erkki Virolainen. BirdLife Suomen edustajistosta pois jäävien Tringan edustajien (Margus Ellermaa ja Pekka Murejoki) tilalle valittiin Eeva-Liisa Korpela ja Erkki Virolainen. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Hintikka. Tringa toivottaa menestystä tehtäviin valituille ja esittää kiitokset väistyville aktiiveille!

Kokouksen päätti Mauri Leivon upea maaseudun lintuja ja linnustoa esitellyt kuvaesitys. Kuvaesityksen pohjana ollutta Maurin uutta kirjaa “Kylän linnut” saa ostaa mm. Mauri Leivon kotisivuilta tai BirdLife Suomen Lintuvarusteesta.

Kiitokset kaikille kokoukseen osallistuneille ja erityisesti Pertti “PU” Uusivuorelle, joka toimi kokouksen ripeänä ja täsmällisenä puheenjohtajana.

 

Yhdistyksen syyskokous 02.11.2017 klo Tieteiden talolla

Tervetuloa Tringan sääntömääräiseen syyskokoukseen torstaina 02.11. klo 18:00 Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, Helsinki, sali 505).

 

Syyskokouksen esityslista:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen esityslista

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet erovuorossa olevien tilalle

7. Valitaan tarvittaessa hallituksen jäsen sellaisen hallituksen jäsenen tilalle, jonka tehtävä on hallituksesta eroamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi päättynyt kesken toimikauden

8. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet

9. Valitaan yhdistyksen edustajat BirdLife Suomi r.y:n edustajistoon seuraavalle kaksivuotiskaudelle

10. Syyskokouksen päättäminen

 

Syyskokousasioiden jälkeen vuorossa on ammattiluontokuvaajan ja pitkän linjan lintuharrastajan Mauri Leivon kuvaesitys Kylän linnut: Kuvia ja tarinoita uusmaalaisten pelto- ja maalaismaisemien linnuista sekä niiden elämästä vuoden eri aikoina. Kuvaesitys alkaa klo 19 ja kestää noin tunnin. Syyskokouksen ja kuvaesityksen välissä pidetään 5 minuutin tauko.

Toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon voi tutustua ennen kokousta osoitteessa www.tringa.fi/dokumentteja. Asiakirjat päivitetään sinne viikon 44 alussa.

Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus ostaa tekijän signeeraamaa Kylän linnut -kirjaa hintaan 30 e. Huom. kokouspaikkana on tällä kerralla poikkeuksellisesti Tieteiden talon 5. kerroksen sali 505!

Kokoukseen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Kuva © Mauri Leivo

Retkikertomus kotkaretkeltä Virolahdelle 15.10.2017

Tringan kotkaretki Virolahdelle ja Haminaan

Tringan perinteinen kotkaretki Kaakkois-Suomen muutontarkkailupaikoille retkeiltiin tänä vuonna sunnuntaina 15.10. Matkaan lähdettiin Helsingistä seitsemältä aamulla luottokuskimme Anteron vakaassa ohjauksessa. Lisää retkeläisiä ja toinen opas poimittiin kyytiin matkalta ja retkipinnojen listaaminen alkoi tuttuun tyyliin heti. Matkalla havaittiin mm. pari paikallista piekanaa ja tuulihaukka. Niin paikallisia kuin muuttaviakin hanhia havaittiin pitkin päivää käytännössä joka paikassa, suurin osa lajilleen määritetyistä hanhista oli ajankohdalle tyypillisesti tundra- ja valkoposkihanhia.

Perillä ensimmäisessä kohteessa, Virolahden Lakakalliolla, oltiin joskus yhdeksän jälkeen. Lämpötila oli tällä tuulisella tarkkailupaikalla tällä kertaa varsin siedettävä. Lintuja tuntui liikkuvan pienistä sadekuuroista huolimatta. Muutolla havaittiin mm. runsaasti piekanoja (ja mukavasti muutama hiirihaukkakin, jolloin lajien erottamista päästiin harjoittelemaan käytännössä vertailemalla), hanhia, joutsenia ja pari kuikkaa. Varpuslintujen osalta äänimaisema oli jo varsin syksyinen, kun ohi muutti mm. urpiaisia, punatulkkuja, pyrstötiaisia, rastaita ja tilhiä. Havaittiinpa paikalta hauskan lentonäytöksen esittänyt isolepinkäinenkin ja vaeltavia närhiä sekä palokärki. Niin, nähtiinhän paikalla odotetusti kotkiakin. Ensimmäinen merikotka löytyi miltei heti staijaamisen aloitettuamme, tosin valitettavan kaukaa. Päivän kohdelajia eli maakotkaa saatiinkin odotella liki kolme tuntia. Lopulta kaksi lintua taivaalta löytyikin, hävitäkseen miltei saman tien sumupilveen. Tilanne oli todella nopea ja vain muutama onnekas ehti linnut näkemään. Valitettavaa, mutta näitäkin tilanteita aina linturetkille osuu. Lisää maakotkia ei hyvästä yrityksestä huolimatta havaittu, muuttopäivä jäi ilmeisesti sadekuurojen takia odotettua vaisummaksi.

Lakakalliolta päätettiin jatkaa matkaa reilun kolmituntisen tapittamisen päätteeksi. Miltei heti bussin lähdettyä liikkeelle havaittiin ikkunasta ilahduttanut teeriparvi (pari lintua oli havaittu jo kalliollakin). Ennustamattomia sadekuuroja uhmaten jatkoimme alkuperäisen suunnitelman mukaan Kurkelan torniin. Tornissa havainnot jäivät kuitenkin pitkälle samaan lajistoon kuin Lakakalliollakin. Lisäksi todettiin kirveelle olevan töitä, näkyvyys tornista kun on puuston kasvun myötä huonontunut jo melkoisesti. Onneksi paikkakunnalla mökkeilevä retkeläinen vihjasi edessä olevasta peltoaukeasta, jolla oli kuulemma mukavasti hanhia ja joutsenia. Lyhyt siirtymä vahvisti asian, rajavyöhykkeellä (tarkkailu onnistui onneksi sallitulta alueelta) olevalla pienellä peltoaukealla laidunsi tulvalätäkössä lupaavan näköinen parvi. Bussista ulos kiirehtäneet retkeläiset pilasivat tosin läheisessä puussa ruokaa kytänneen merikotkan suunnitelmat. Parvesta löytyi tarkemmin tutkimalla tringalaisittain mukava määrä eli peräti seitsemän pikkujoutsenta (4’ 3’’). Lisäksi päästiin mukavasti vertailemaan tundrametsähanhen ja tundrahanhen tuntomerkkejä.

Pikkujoutsenia Kurkelan pellolla © Eetu Paljakka

Tundra- ja tundrametsähanhia © Eetu Paljakka

Sadekuurojen takia olimme reilusti edellä aikataulusta. Pohdimme hetken vakavasti lähtevämme Kouvolaan bongamaan valkoposkihanhia, mutta aikataulusyistä ideasta luovuttiin. Lopulta retken viimeiseksi kohteeksi valikoitui matkan varrella sijaitseva Haminan Lupinlahden lintutorni. Paikka oli monille retkeläisille uusi tuttavuus, mutta ihan mukavat ruovikothan sieltä paljastuivat. Paikalla oli myös mukavasti vesilintuja ja huonohkosta valosta huolimatta retkipinnalista piteni nopeasti mm. kahdeksan uivelon parvella, parilla allilla, kolmella silkkiuikulla ja nokikanoilla. Paikallista isolepinkäistä päästiin ihailemaan putken täydeltä ja muuttipa tornin yli vielä yksi piekanakin. Paluumatkalla pysähdyttiin vielä huoltoasemalle ja suoritettiin bussissa iltahuuto, joka paljasti päivän lajimääräksi 62. Tilastotiedoista kiinnostuneille kerrottakoon, että luku on lajilleen sama kuin vuoden 2016 vastaavalla retkellä. Kiitoksia vielä kaikille retkeläisille ja kuskillemme Anterolle!

Oppaina retkelle toimivat tekstin kirjoittanut Aapo Salmela ja Johannes Silvonen.