Minikokoinen jymy-yllätys Hangon Lintuasemalla

Tänään tiistaina 17.10 Hangon lintuasemalla koettiin mukava yllätys, kun lintuharrastaja Jari Laitasalo löysi lepäilijälaskennan yhteydessä harvinaisen kääpiökertun. Lintu lymyili rauhoitusalueella ruusupuskissa, ja näyttäytyi vain hetkittäin. Aseman kaikki kuusi havainnoijaa onnistuivat kuitenkin näkemään linnun.

Hangon lintuaseman toinen kääpiökerttu lymyili puskissa sadekelissä. Kuva Jari Laitasalo

Kyseessä on vasta 12 havainto lajista Suomessa, mutta jo toinen Hangon lintuasemalta. Edellisen kerran laji tavattiin Hangossa 22.10.2005.

Kääpiökerttu on nimensä mukaisesti pieni, vain hieman hippiäistä suurempi varpuslintu. Se on väritykseltään vaatimattoman harmaa, mutta keltainen silmä antaa pienelle linnulle terhakkaan pistävän katseen. Kääpiökerttu pesii Keski- ja Länsi-Aasian aavikoilla ja talvehtii Intiasta Arabian niemimaalle ulottuvalla alueella.

Huomisaamuksi Hankoon saattaa kerääntyä iso joukko bongareita, jotka toivovat näkevänsä linnun. Lintu havaittiin yleisöpolun ulkopuolella, jonne pääsy on sallittu vain luonnonsuojelualuetta hallinnoivan Metsähallituksen luvalla. Hangon lintuaseman toive on, että kaikki noudattavat luonnonsuojelualueen sääntöjä ja pysyvät merkatuilla poluilla. Bongariliitto tiedottaa linnun havainnoinnista omissa kanavissaan.

Parhaillaan muuttolinnuista aktiivisimmin liikkeellä ovat vaelluslinnut, kuten tikat, tiaiset, pähkinänakkelit ja urpiaiset. Muun muassa palokärkiä ja pohjantikkoja on ollut liikkeellä normaalivuosia enemmän. Loppusyksyiset tuhansien allien levähdysparvet ovat myös ilmestyneet viime päivinä saaristoon.

Tringan lasten linturetki Kirkkonummelle 15.10.2017

Evästauko Lasten linturetkellä Rilaxissa 15.10.2017

Merja Talvelan hienosti järjestämä retki tehtiin yhteistyössä Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen kanssa. Teemana oli syysmuutto ja mukava retkeily luonnossa.

Mukana retkeläisinä oli 11 lasta, ja 16 aikuista sekä pääoppaan lisäksi 2 apuopasta (Nico Niemenmaa ja Juha Lindy). Kokoontumispaikalla pakkauduimme autoihin ja huristimme Rilaxiin, kärrytien puomille. Retki jatkui jalan, potkupyörällä ja rattailla edeten.

Heti aluksi Merja jakoi pienimmille retkeläisille tehtävälomakkeen, jota oman aikuisen kanssa sitten retken mittaan täytettiin. Jo lähtöpaikalla retkuetta saapui tarkastelemaan parvi hippiäisiä joiden pienuutta ihmeteltiin. Käpytikkakin asettui kuusenlatvaan toviksi ääntelemään.

Sänkipellolta löytyi syksyn viimeisiä kukkia ja kauriin jälkiä. Nopeimmat ehtivät nähdä valkohäntäkauriin pakenevan hylätyn omenatarhan siimekseen. Näimme myös vanhan hirsirakennuksen, jossa oli aikanaan pakattu omenoita myyntiin. Pakkauksia oli vielä jäljellä.

Vanhalla autiokartanolla pysähdyimme ja pohdimme onkohan siellä kummituksia. Puukiipijä saapui uteliaana tarkkailemaan, kun opas soitti sen ääniä atrapiksi. Vanhan tammen ympäryksen mittaamiseen tarvittiin melkein kaikkien lasten ketju. Mitattiin myös lasten tekemän jonon pituus. Se oli 2,5 m eli merikotkan siipien kärkiväli. . Sitten käveltiin auringon paisteessa kylpevään merenrantaan.

Eväitä oli mukava syödä samalla kun havainnoitiin muuttavia piekanoja ja merikotkia sekä lahdella oleskelevia vesilintuja.

Muuton todettiin jatkuvan vilkkaana, mutta oli aika lähteä takaisin kohti autoja ja kotiinpaluuta.

Oppaat pysähtyivät vielä Mattbyn tulvivilla pelloilla ja löysivät kymmenkunta lintulajia lisää retken mainioon lajisaldoon, josta tuli lopulta 50 lajia.

Kirjoittanut Juha Lindy

Retkellä havaitut lajit: Kyhmyjoutsen, laulujoutsen, metsähanhi, tundrahanhi, valkoposkihanhi, haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, uivelo, silkkiuikku, härkälintu, merimetso, harmaahaikara, merikotka, kanahaukka, varpushaukka, hiirihaukka, piekana, maakotka, lokkilaji, kesykyyhky, sepelkyyhky, käpytikka, niittykirvinen, punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, hippiäinen, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, isolepinkäinen, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, kottarainen, peippo, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen, hemppo, urpiainen, punatulkku, keltasirkku.

Lintusää 11.–14.10.2017: Yleistilanne säilyy hyvänä sekä arktikalle että idän harvinaisuuksille.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Viime päivien sateet ja matalat pilvilautat ovat jarruttaneet tehokkaasti muuttoja, joskin tietoa arktisen muuton menosta sateen seassa on hyvin vaikea saada. Tänään on paremman sään ja muuton päivä, mitä seuraa torstaina taas uudet sadealueet mutta perjantaina on taas hyvää muuttosäätä. Yleistilanne säilyy hyvänä sekä arktikalle että idän harvinaisuuksille.

Ke: Kohtalaista koillis-luoteistuulta, sade lakkaa aamun kuluessa idässäkin ja alapilvilautta voi repeillä iltapäivällä, etenkin lännessä. Alapilvet haittaavat muuton käynnistymistä aamulla mutta sepelkyyhkyjen ja järripeippojen tulppa voi osaksi purkaantua, samoin arktikaa voi mennä sekä haukkoja ja kotkia iltapäivällä. Yöllä heikkotuulista ja erittäin kovaa rastaiden ja punarintojen muuttoa.

To: Aamulla heikkoa, Hangossa kohtalaista kaakonpuoleista tuulta, joka iltaa kohti voimistuu merellä navakaksi. Heikko sade alkaa Hangossa jo aamulla ja leviää hitaasti itään saapuen Sipooseen vasta myöhään iltapäivällä. Illalla ja yöllä koko alueella on runsasta sadetta ja hyvä pudotussää. Aamumuutto ehtii olla reipasta ennen sadetta, ja tilanne on hyvä myös merisorsamuutolle ja arktikalle.

Pe: Aamulla navakkaa pohjoistuulta ja sadetta, joka lakkaa pian. Samalla pilvisyys repeilee, ja päivän kuluessa pohjoistuuli heikkenee vähitellen. Hyvä tyhjennyssää sepelkyyhkyille, pikkulinnuille ja petolinnuille sekä arktikalle, joka kuitenkin menee itäistä reittiä.

La: Uusi sadealue saapuu lännestä.

Tringan yhteishavainnointipäivä Herttoniemessä

Tringan yhteishavainnointipäivää vietettiin sunnuntaina 1.10. Helsingin Vanhankaupunginlahdella, Majavatien kalliolla, pääosin harmaan pilvisessä syyssäässä. Ensimmäiset lintuharrastajat olivat saapuneet paikalle jo auringonnousun aikoihin, mutta aamun parin ensimmäisen tunnin ajan muutto oli vielä melko vaisua.

Kello kymmeneen mennessä paikalle oli kokoontunut jo toistakymmentä lintuharrastajaa ja myös lintujen muutto oli vilkastunut. Kaakonpuoleinen tuuli oli saanut arktiset vesilinnut liikkeelle ja päivän komeimmasta muutosta vastasivat arktiset hanhet. Suurin osa hanhiparvista muutti korkealla ja niitä meni sekä kaukaa Viikin pohjoispuolella että etelästä meren puolelta. Osa parvista muutti komeasti suoraan havaintokallioiden yli, mutta huonoista valo-olosuhteista johtuen tarkempi lajimääritys jäi monen parven osalta auki. Valtaosa lajilleen määritetyistä linnuista osoittautui tundrahanhiksi. Tarkemmat muuttosummat löytyvät jutun lopussa.

Hanhien lisäksi liikkeellä oli myös haapanoita ja muita sorsia, pikkulintuparviakin liikkui, etenkin vihervarpusia. Pilvisestä ja hieman harmaasta säästä huolimatta väkeä oli liikkeellä mukavasti, parhaimmillaan paikalla oli samanaikaisesti lähes 30 lintuharrastajaa. Yhteensä tapahtumapaikalla vieraili kello kymmenen ja kahden välillä lähemmäs 50 linnuista kiinnostunutta.

 

Muuttavien lintujen lisäksi kalliolta ehdittiin laskea myös Vanhankaupunginlahdella lepäileviä lintuja, joista mainittakoon 2200 paikallista valkoposkihanhea, 605 töyhtöhyyppää sekä 25 suokukkoa. Puolen päivän maissa lahden yltä löytyi suopöllö. Lintu saapui lounaasta melko korkealla, sai peräänsä pari varista ja parven rastaita ja joutui pudottautumaan niitylle jonnekin Pornaistenniemen suunnalle. Linnun etäisyyden ja melko nopean havaintotilanteen takia kaikki paikallaolijat eivät ehtineet suopöllöä näkemään.

Päivän toisesta pöllöhavainnosta pääsivät sen sijaan nauttimaan kaikki paikalla olijat: Noin tunti suopöllöhavainnon jälkeen lahden yltä löytyi havainnointipaikkaa kohti lentävä petolintu. Lintu lähestyi lännestä melko korkealla suoraan kohti haukkamaisin siiveniskuin, ja kun se saatiin kaukoputken kuvaan, kävi ilmi ettei kyseessä ollutkaan haukka vaan hiiripöllö. Lintu jatkoi lentoaan ja laskeutui lähimpään kelopuuhun, vain parinkymmenen metrin päähän lähimmistä staijareista. Hiiripöllö viihtyi paikalla vajaan tunnin verran, jonka jälkeen se jatkoi matkaansa Herttoniemen suuntaan.


Hiiripöllö laskeutui kelon latvaan paikallaolijoiden yllätykseksi.

Tringan yhteishavainnointi jatkui iltapäivälle kello kahteen saakka, mutta jo yhden jälkeen iltapäivällä alkoi tuntua siltä, että kiivain hanhimuutto olisi tältä päivältä ohi. Muutto jäi kuitenkin jatkumaan rauhallisena viimeisten staijareiden poistuessa paikalta puoli kolmen jälkeen.

Kiitos Markku Mikkola-Roosille sekä muille Tringan yhteishavainnointiin osallistuneille lintuharrastajille!

 

Päivän muuttosummia Majavatien kallioilta (klo 7.30-14.30):

laulujoutsen     12 m
metsähanhi   158 m     (joista tundrametsähanhi 3a 56m)
tundrahanhi      2195 m
harmaahanhilaji 1274 m     (lajilleen määrittämättömät anser-hanhet)
sepelhanhi      2 m
hanhilaji 1985 m     (hanhet yhteensä 5655m)
haapana   230 m
jouhisorsa    70 m
alli    30 m
kuikka      4 m
kaakkuri      1 m     (kuikkaparvessa)
vihervarpunen   480 m

 

Kaikki päivän havainnot löytyvät lintuhavaintopalvelu Tiirasta: www.tiira.fi

Teksti ja kuvat: Johannes Silvonen

Muutoksenhaku Finnoon osayleiskaavasta

Tiedote 29.9.2017

Finnoon osayleiskaava hyväksyttiin 17.10.2016 Espoon kaupunginvaltuustossa. Tringa valitti kaavapäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen viime vuoden marraskuussa. Eilen muutoksenhakua jatkettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Kaava mahdollistaisi 10 000 asukkaan keskuksen rakentamisen Suomenojan lintualueen välittömään läheisyyteen, mikä heikentäisi Suomenojan kansainvälisesti tunnustetun lintualueen arvoja. Osayleiskaava kattoi alun perin laajemman alueen, johon kuului myös Suomenojan satama ja sen edustalla oleva merialue. Tämän jälkeen kaava jaettiin kahteen osaan ja hyväksymiskäsittelyyn tuotiin vain kaavan pohjoispuoli.

Tringan mukaan Suomenojan linnustoon kohdistuvat haittavaikutukset ovat ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain luontoarvojen vaalimista koskevien vaatimusten kanssa. Lisäksi Suomenojan lintualue täyttää EU:n erityissuojelualueen (SPA) kriteerit, minkä vuoksi vaikutustenarviointiin olisi tullut sisällyttää alkuperäisen kaavan ulkopuolelle jäänyt satama-alueen suunnitelma. Varovaisuusperiaate huomioiden ei Suomenojan linnustoon kohdistuvia merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia voida poissulkea. Lisäksi on mahdollista, että valituksenalainen kaava aiheuttaa jo itsessään merkittäviä haittoja linnustolle, sillä vaikutustenarvioinnissa edellytettyjä lieventämistoimia ei ole asianmukaisesti integroitu kaavaratkaisuun. Valituksiin voi tutustua alla olevien linkkien kautta.

Tringa ry:n valitus Helsingin hallinto-oikeuteen 23.11.2016

Tringa ry:n valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 28.9.2017

Kuukausikokouksessa 5.10. Eero Haapasen esitelmä Viikin uuttukyyhkyistä

Tringan lokakuun kuukausikokous järjestetään Tieteiden talolla torstaina 5.10. klo 18 alkaen. Tällä kertaa kuulemme Viikin lintumiehen Eero Haapasen kuvaesitysluennon uuttukyyhkyjen pesinnästä, jota hän on seurannut pöntötysalueellaan Vanhankaupunginlahdella 1990-luvulta saakka. Ohjelmassa on asiaa myös telkästä, lehtopöllöstä ja muista alueen pönttölinnuista.

Tringan kuukausikokouksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Uuttukyyhkyjen muuttoparvi. © Lauri Mäenpää

Lokakuun kuukausikokous

Lintusää 14.–16.9.2017: Kurkimuutto käynnistyy, pikkulintumuuttoa rannikon niemillä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Suursäätila palasi viime viikolla taas elokuiseksi, eli Venäjällä on ollut lämmintä etelävirtausta ja sen reunassa Suomessa lukuisia etelästä-lounaasta tulevia sadealueita. Idän lämpö selittää todennäköisesti esimerkiksi syyskuiset mehiläissyöjät, mikä ei ole ihan tavallista. Vastatuuli ja sateet ovat tulpanneet muuttoa. Maanantaina aamulla myös laaja alapilvilautta vaimensi muuttoa ennustettua pienemmäksi, tänään taas oli paljon parempi haukkasää kuin ennusteet näyttivät vielä toissapäivänä. Nyt lämmin taas väistyy kauas itään, ja viileä matalapaine parkkeeraa Suomen ylle. Mahdollisuudet muuttajien rynnistyksille Suomesta paranevat hiljalleen.

Pysyväisennuste lokakuun alkupuolelle asti: Aina kun on sadesäätä (kuurojonoja tai laajoja rintamasateita) ja paksuja alapilviä Suomenlahdella, mutta vähemmän sateista rannikolla ja tuuli on etelän ja idän väliltä, on hyvä mahdollisuus nähdä merellä sorsamuuttoa, runsaimmin haapanoita. Tällaisia säätilanteita on ollut jo useita (mahdollisesti myös huomenna). Viikko takaperin haapanoita menikin rytinällä, mutta ei aikaisemmin samanlaisessa säässä, vaikka yritin niin ennustaa. Koska minulla ei ole viisasten kiveä, minä päivinä sorsia lähtee Venäjältä Suomenlahdelle, en jaksa yrittää erikseen näissä tilanteissa, vaan laitan tällaisen pysyväisennusteen ao. säätilanteita varten.

To: Aamupuolella on enimmäkseen kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa idän-kaakonpuoleista tuulta, joka idässä kääntyy päivällä etelään ja voimistuu, mutta lännessä joko heikkenee tai sen lisäksi kääntyy pohjoiseen. Yleisesti kuuroittaista sadetta ja melko huono muuttosää muille kuin merisorsille. Lisäksi ke-to yönä erittäin hyvä pudotussää rannikolla. Huomionarvoista kuitenkin on, että Pohjanmaalla alkaa viritä poutasäässä koillistuuli, mikä virittää kurkien muuttohalun.

Pe: Enimmäkseen kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, joka päivällä kääntyy vähitellen luoteeseen, illalla länteen. Aamupuolella tulee vielä paikoin sadekuuroja, mutta illalla on poutaa. Tämän hetken ennusteissa päivällä on kylliksi aurinkoisia alueita, jolloin tulisi hyvä haukkapäivä; kurkiakin voisi lähteä muutolle ensimmäisen kerran. Niitä näkyisi silloin parhaiten iltapäivällä ja illalla, melko itäisellä reitillä. Tosin Pohjanmaalla voi olla lamauttavaa alapilvilauttaa, ja joka tapauksessa sieltä asti kurjet eivät vielä ehtisikään Uudellemaalle, mutta onhan täällä suuria kertymäparvia jo omastakin takaa.

La: Sadealue leviää pohjoisesta Keski-Suomeen, mikä lamauttaa lintujen lähtöä sieltä. Uudellamaalla on kuitenkin kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lounaan ja lännen välistä tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa. Mahdollisuus on aamulla hyviin pikkulintumuuttoihin rannikon niemissä ja kyllin aurinkoisessa myös haukkamuuttoihin päivällä pitkin rannikkoa ENE ja WSW.

Su, arvio: Heikkoa-kohtalaista pohjoisen ja luoteen välistä tuulta ja sangen hyvää kurki- sekä haukkamuuttosäätä.

Lintusää 4.–6.9.2017: Vahva korkeapaine tuonee itäisiä harvinaisuuksia

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Suursäätila on ollut pari kuukautta melko samanlainen: Suomen itäpuolella Venäjällä on ollut kuumia etelävirtauksia mutta täällä viileää ja sateista matalapainesäätä. Virtaukset ovat voineet auttaa harvinaisuuksia etelämpää Pohjois-Venäjälle, esimerkiksi välimerenhaukan Mustaltamereltä Ääniselle ja sieltä omin voimin tänne. Nyt tilanne muuttuu niin, että vahva korkeapaine asettuu joksikin aikaa Suomen koillispuolelle. Se avaa hyvän virtauksen itäisille-koillisille tulijoille. Lähipäivinä myös kaakkoisille yöllä tuleville harvinaisuuksille on mahdollisuuksia, kunhan ne muuttavat vähän korkeammalla, noin kilometrissä.

Suomenlahdella oli viime yönä runsaita sateita, jotka ovat pudottaneet yömuuttajia (esim. pikkusieppoja ja kahlaajia rannoille). Tänään on vielä sangen pilvistä ja vielä voi vähän sataakin paikoin. Maalintujen muuttoa haittaa vähitellen merellä kovaksi voimistuva itäkoillinen tuuli.

Ma: Navakkaa, merellä kovaa itäkoillistuulta, joka haittaa retkeilyä ja muuttoakin, mutta auttaa itäisien harvinaisuuksien tuloa. Sää selkenee idästä alkaen, joskin Baltiasta nouseva sadealue saattaa ulottua lähelle, esimerkiksi Hankoon. Tuuli työntää meriveden alas, mikä luo hyvät lietteet kahlaajille ja rantakanoille.

Ti: Kohtalaista, merellä navakkaa idänpuoleista tuulta, verraten selkeää ja melko hyvää muuttosäätä esimerkiksi keltavästäräkeille, metsäkirvisille ja haukoille. Myös peipot, rautiaiset ja niittykirviset aloittelevat muuttoaan, haarapääskyt alkavat vähetä.

Ke: Kuten ti, mutta tuuli heikompaa, eli muuttosää erinomainen. Myös hyönteissyöjien yömuutto voimistuu.

Loppuviikon arvio: Korkeapaine vaikuttaa edelleen, mutta siirtyy pohjoisemmaksi, mikä avaa virtausputken Venäjän Jäämeren rannikolta Suomeen tundran ihmeille.

Syksyn torniopastukset Viikin Purolahdella

Tringan torniopastukset jatkuvat syyskuussa Helsingin Viikissä, Purolahden lintutornilla. Torniopas päivystää paikalla syyskuun ajan sunnuntaisin klo 12-14. Viimeinen torniopastus pidetään Purolahdella sunnuntaina 1. lokakuuta.

Torniopastuksiin on aina vapaa pääsy ja ne ovat hyvä tilaisuus oppia uutta linnuista ja vaikkapa kartuttaa tunnista 100 lintulajia -haasteen lajilistaa. Tornioppaalla on kaukoputki mukana tornissa, jolla myös yleisö voi katsella kauempana olevia lintuja. Torniopastukset järjestetään säävarauksella, joten sadesäällä torniopas ei ole paikalla.

Tiedot torniopastuksista löytyvät tapahtumakalenterin lisäksi täältä: www.tringa.fi/events/categories/torniopastus/

 

Tringan paitakauppa aukeaa!

Oletko kaivannut Tringan t-paitoja – nyt niitä taas saa! Uusi Tringan jäsentuotteiden verkkokauppa on nyt avattu osoitteessa www.printmotor.com/tringakauppa Kaupasta voi tilata laadukkaita luomupuuvillaisia t-paitoja, huppareita sekä kangaskasseja. Tuotteita on saatavilla useissa eri väreissä sekä aikuisten että lasten koossa.

Tuotteiden mallikappaleita on nähtävillä la 26.8. Lintumessuilla Viikissä Tringan esittelypisteellä. Samat tuotteet tulevat esille myös syksyn kuukausikokouksiin. HUOM! Messutarjouksena kaikkien tuotteiden hinnat verkkokaupassa -10 % viikonlopun la 26. – su 27.8. ajan. Nyt kannattaa hankkia uusia vermeitä syksyn retkille!

Tuotteet tilataan aina yllä mainitusta verkkokaupasta suoraan valmistajalta, joka painaa tuotteet Suomessa ja hoitaa myös niiden postituksen. Maksuvälineenä käyvät Visa, MasterCard tai American Express -kortit (debit, credit ja electron). Toimitusaika on noin 1-2 viikkoa. Tringa saa jokaisesta tuotteesta pienen provision, joka käytetään linnustonsuojeluun.Tuotteiden valkoviklokuvan sekä vanhan Halias-leiman pohjalta tehdyn kuvan on suunnitellut Pinja Kettunen, jonka yritys SciArt tuottaa mm. tieteellisiä kuvituksia ja logoja (https://thesciart.wordpress.com).

Tuotteisiin ja verkkokauppaan liittyvissä kysymyksissä tutustu oheiseen sivustoon https://www.printmotor.com/tringakauppa/faq tai ota yhteys suoraan palveluntarjoaja Printmotoriin support@printmotor.com. Muissa mahdollisissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä paidat@tringa.fi

Huippuharvinainen välimerenhaukka pistäytyi Espoossa

Suomessa vain kerran aikaisemmin tavattu välimerenhaukka yllätti Espoon Laajalahden lintukosteikolla retkeilleet lintuharrastajat maanantaina 21.8. iltapäivällä. Pieni petolintu huomattiin ensimmäisen kerran hieman yhden jälkeen ja se viipyi kosteikkoalueella lähes kaksi tuntia. Tänä aikana kymmenet onnekkaat lintuharrastajat ehtivät bongata linnun. Päivän aikana paikalla kävi arvioiden mukaan satoja lintuharrastajia.

BirdLife Suomen rariteettikomitea käsittelee havainnon myöhemmin ja mikäli se hyväksytään, kyseessä on 400:s Uudellamaalla toimivan Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n toimialueella havaittu luonnonvarainen lintulaji. Aikaisempi kotimainen hyväksytty havainto tehtiin 1.9.2001 Ahvenanmaan Saltvikissä.

Välimerenhaukka muistuttaa Suomessa yleistä nuolihaukkaa, mutta on hieman tätä suurempi ja pitkäpyrstöisempi sekä kapeasiipisempi. Laajalahdella tavattu yksilö määritettiin pukutuntomerkkien perusteella viime vuonna syntyneeksi nuoreksi linnuksi. Nimensä mukaisesti välimerenhaukka pesii Välimeren piirissä kolonioissa etenkin saarien jyrkillä rantatörmillä.

Suomessa lintujen syysmuutto on käynnistymässä. Parhaillaan aamuiselta taivaalta voi kuulla esimerkiksi metsäkirvisen ja keltavästäräkin kutsuääntä niiden suunnatessa kohti talvehtimisalueitaan. Hyönteissyöjiä kuten pajulintuja voi havaita etenkin aamuisin pensaissa, joihin ne laskeutuvat yölliseltä muutoltaan. Tervapääskyt ovat jo pääosin poistuneet Suomen ilmatilasta. Vanhojen mehiläishaukkojen muutto kiihtynee lähipäivinä.

Espoon Laajalahden Natura-alue on pääkaupunkiseudun merkittävimpiä lintukosteikkoja ja erittäin suosittu linturetkikohde. Alueella on kaksi lintutornia, toinen Otaniemen Maarinlahdella, toinen Villa Elfvikissä.

Kuva 1: välimerenhaukka (Falco eleonorae) Laajalahdella 21.8.2017 (© Samuli Laaksonen)

Kuva 2: Tunnelmakuva bongaustilanteesta Maarin tornista (© Eetu Paljakka)

Kuvaajan nimi ja assosiaatio mainittava kuvan julkaisun yhteydessä.

Lisätietoja: Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry, 044 566 5593

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

Tringan talkoot jatkuvat Helsingin Vanhankaupunginlahdella

Vanhankaupuginlahden arvokkaita ranta- ja tulvaniittyjä on hoidettu elokuussa vapaaehtoisvoimin ja talkoot jatkuvat. Kuun alkupuolella avattiin maisemaa ja raivattiin vesakoituvaa niitynreunaa Purolahden lintulavan edessä ja tällä viikolla vuorossa on ollut rantaniityn ja ruovikon niitto Hakalan lintutornin edustalla.

Talkoot jatkuvat huomenna lauantaina Hakalan tornin edustalla. Luvassa on ruovikon niittoa pääosin viikatteilla. Talkoihin kaivataan lisävoimia, lähde siis mukaan! Kokoontuminen lauantaina 19.8. Hakalanniemen tornin ja lintulavan välissä, karja-aidan päässä klo 9 aamulla. Talkoot järjestetään säävarauksella.

Vedenkorkeusennuste näyttää hyvältä aamupäivän ja alkuiltapäivän osalta, myöhemmin päivällä nouseva vesi saattaa haitata työskentelyä rantaniityllä. Myös Purolahden edustalla riittää vielä mm. pensaikon karsintaa, myös Purolahdelle kaivataan talkoolaisia.

Suositeltavat niittotalkoovarusteet ovat pitkävartiset kumisaappaat (tai kahluusaappaat), hanskat ja auringolta suojaava vaatetus. Varaa mukaan myös riittävästi juomavettä!

Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse: tsu1058 (ät) gmail.com

 


Näkymä Purolahden lintulavalta Koetilan suuntaan talkoopäivän aamuna ja sama näkymä illalla. Kuvat © Taavi Sulander.

 

Lisäyksiä syksyn retkikalenteriin

Tringan syksyn retkikausi käynnistyy ensi lauantaina Porin Yyteriin suuntautuvalla kahlaajaretkellä. Kyseinen retki on jo täynnä, mutta useimmille muille syksyn retkille mahtuu vielä mukaan. Retkikalenteri on viime päivinä täydentynyt uusilla retkillä mm. Helsingin Vallisaareen (2.9.) ja Isosaareen (neljä eri retkeä, joista yksi nuorille) sekä opastetuilla kierroksilla lokakuun lopulla Ateneumissa avautuvaan Veljekset von Wright -näyttelyyn.

Kaikki tulevat retket löytyvät retkikalenterista: www.tringa.fi/retket-luettelona/

Jos Tringan retket eivät ole ennestään tuttuja, retkisivuilta löytyy lisätietoja yhdistyksen retkistä. Tervetuloa mukaan!

 

Talkoot Vanhankaupunginlahdella 8-9.8.2017

Tringa järjestää jälleen mahdollisuuden osallistua Vanhankaupunginlahden lintuparatiisin ylläpitotyöhön. Tarkoitus on niittää mahdollisuuksien mukaan kahlaajaniittyä ja lisäksi parantaa näkyvvyyttä Purolahden tornista. Niittyä on jo niitetty koneellisesti, mutta lopputyö joudutaan tekemään käsin. Tule mukaan, osallistuminen on ekoteko ja auttaa sekä lintuja, että lintuharrastajia!

Talkoot

  • tiistaina 8.8.2017 klo 9-  Näkyvyyden parantaminen: oksien kasaamista & karsintaa. Työt aloitettu, sopii normaalikuntoiselle.
  • keskiviikkona 9.8.17 klo 9-  Niittoa tai samaa kuin tiistaina vedenkorkeudesta riippuen.

Ilmoita osallistumishalukkuudesta Taavi Sulanderille sähköpostitse tsu1058 ät gmail.com.
Kokoontuminen Purolahden lavalla.

 

Hangon lintuaseman yleisöopastukset

 

Tringa osallistuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden viettoon järjestämällä loppukesästä yleisöopastuksia Hangon lintuasemalla. Tringan hanke Hangon lintuaseman yleisöopastukset on osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa.

 

 

Hangon lintuasema on perustettu vuonna 1979. Suomen mantereen eteläkärjessä, Uddskatanin luonnonsuojelualueella sijaitseva lintuasema on normaalisti suljettu yleisöltä ja liikkuminen aseman alueella luvanvaraista. Hangon lintuaseman yleisöopastukset -hankkeen myötä yleisöllä on mahdollisuus tutustua paikan päällä lintuaseman toimintaan. Hanke koostuu avoimet ovet -tapahtumasta sekä hankolaisille koululuokille järjestettävistä opastuksista.

Lauantaina 5. elokuuta järjestettävän Haliaksen avoimien ovien myötä yleisölle aukeaa pääsy lintuaseman alueelle. Opastetut kierrokset lähtevät klo 9.00 alkaen tasatunnein Tulliniemen luontopolun päästä, eteläkärjen näköalapaikalta. Kello 9, 11 ja 13 lähtevillä kierroksilla opastus on suomeksi ja klo 10 ja 12 lähtevät kierrokset opastetaan ruotsiksi. Kierroksilla kuljetaan oppaan seurassa aseman verkkoalueen läpi, käydään kurkistamassa näkymiä muutonseurantabunkkerilla ja päätetään kierros lintuaseman piha-alueelle. Aseman pihassa on mehutarjoilu. Tapahtuman tarkempi aikataulu ja muut tiedot löytyvät tapahtumakalenterista.

Elo-syyskuussa hankolaisilla koululuokilla on mahdollisuus vierailla lintuasemalla. Vierailujen opastuksista vastaavat Hangon lintuaseman rengastajat sekä miehittäjät.

 

Tiedustelut: toiminnanjohtaja(ÄT)tringa.fi

Tringan kesäralli järjestetään tällä kertaa Helsingin Vuosaaressa

Tringan kesäralli on tulevana lauantaina! Tällä kertaa kokeillaan uutta: Rallialueena on Helsingin Vuosaari. Vuosaari tunnetaan paitsi Helsingin suurimpana kaupunginosana (17km²) myös monipuolisista linturetkikohteistaan, joista suosituin lienee entinen maankaatopaikka eli Vuosaaren kasa. Myös Mustavuoren lehto, Kallvikin niemi ja Uutelan Skatanniemi ovat tuttuja paikkoja monelle tringalaiselle.

Vuosaaressa on havaittu tähän mennessä yli 280 lintulajia. Myös harvinaisuuksia mahtuu listalle: Viime kesän yllättäjiä olivat arohiirihaukka ja aropääskykahlaaja. Tänä vuonna Vuosaaressa on havaittu mm. isohaarahaukka, punajalkahaukka, mehiläissyöjä sekä tulipäähippiäinen.

Tringan ralleissa on aikaisempina vuosina tehty mielenkiintoisia havaintoja ja harvinaisuuksiakin on tullut vastaan. Vuoden 2014 kesärallissa löydettiin mm. 11 ruostesorsan parvi. Viimeeksi kesäralli järjestettiin vuonna 2015, mukana oli kahdeksan joukkuetta ja rallin yhteislajimäärä 154 lajia. Linturallien tarkoitus on paitsi tuoda vaihtelua linturetkeilyyn, myös kartuttaa käsitystä Tringan alueen linnustosta. Sen vuoksi kaikki mielenkiintoiset rallissa tehdyt lintuhavainnot toivotaan tallennettavan rallin jälkeen lintutietopalvelu Tiiraan.

Tälläkin kertaa ralli on kaikille avoin, tervetuloa!

Katso tarkemmat osallistumisohjeet tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/events/tringan-kesaralli-2/

Muutonseurantaa Vuosaaren kasalla © Eija Putkuri


Vuosaaren kasa lienee Helsingin varmin paikka havaita ruisrääkkä © Rauli Pudas

 

Linkkejä:

Tringan rallit – säännöt ja muuta infoa

Mustavuoren lehto – Helsingin kaupungin esite

Uutelan ulkoilualue ja luontopolku

Meri-Rastilan ulkoilualue

Kartta Helsingin kaupunginosista (Vuosaaren rajat)

Retkitoimikunta tiedottaa

Hei Tringan retkeilijät!
Tringan retkillä on nyt alkuvuosi retkeilty mitä erilaisimmilla retkillä muutaman tunnin kävelyretkistä bussiretkiin hyville lintupaikoille, muutaman päivän retkiin ja pitkiin ulkomaanretkiin. Tringan sivuilla on mm. juuri julkaistu hieno retkikertomus Tringan Iranin matkasta. Käykääpä lukemassa!
Syyskauden retket käynnistyvätkin sitten ensi kuussa, kun käydään katsomassa Yyterin kahlaajia. Syksyn retkiä on kalenterissa jo useita, mutta kalenteria kannattaa käydä katsomassa useamminkin, sillä retkiä on vielä julkaisematta. Tringan oppaiden kanssa pääsee retkeilemään esimerkiksi Isosaareen. Ja loppusyksystä tringalaisille järjestetään ihan omat opastetut kierrokset Ateneumin tulossa olevassa von Wrightin veljesten näyttelyssä.
Retkillä on ilmennyt, että moni tringalainen ei tiedä Tringa-verkosta, joka on tringalaisten yhteinen sähköpostilista. Tringa-verkossa tiedotetaan ajankohtaista tietoa esimerkiksi retkistä, joten Tringa-verkkoon kannattaa liittyä. Tringa-verkkoon liitytään seuraavasti:
  • lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen Majordomo@helsinki.fi
  • viestin otsikolla ei ole väliä
  • viestin ensimmäiselle riville kirjoita subscribe tringa-verkko

Pian saat tervetuloviestin. Tämän viestin alkuosa on englanninkielinen, mutta sen loppuosassa on ohjeita suomeksi.

Retkitoimikunta kiittää kaikkia retkille osallistuneita ja kannustaa uusiakin jäseniä tulemaan mukaan erilaisille retkille! Palautettakin saa antaa, ja retkitoiveita esittää.
Hyvää heinäkuuta!
t Jaana Sarvala
Tringan retkivastaava

Lintusää 31.5.–2.6.2017: Sadetta, kylmää ja ehkä kahlaajia

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Matalapaine liikkuu lähivuorokauden aikana ylitsemme koilliseen. Jatkuva sade tekee hyvää luonnossa, mutta matalaa seuraa ilkeän ankara kylmän ilman purkaus, joka on myrkkyä muuttajille. Nyt tulee testattua toisaalta sitä teoriaa, jonka mukaan kaukaa Pohjanmereltä joka tapauksessa tähän aikaan lähtevät arktiset kahlaajat joutuvat etenkin loppuviikosta pahassa vastaisessa tai sivutuulessa laskeutumaan alas, staijareiden näkyville. Pohjoisen pallonpuoliskon kylmin ilmakehä on lähipäivinä Barentsinmeren-Lapin-Karjalan alueella. Niinpä kevät ei meinaa millään alkaa Pohjois-Lapissa. Esimerkiksi Kilpisjärvellä on kesäkuun alkaessa yli puoli metriä lunta ja uutta lunta sataa.

Ke: Kohtalaista-navakkaa tuulta, joka aamupuolella on vielä arktikalle hyvää, suunnasta WSW, mutta kääntyy päivällä lännen ja luoteen välille. Yöllä jatkuvaa sadetta, aamulla ja päivällä pilvisyys repeilee, mutta ajoittaista sadetta tai kuuroja tulee harvakseltaan. Viileää ja yömuutolle hyvä pudotussää vielä ti-ke yönä.

To: Kohtalaista-navakkaa lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä on merellä ajoittain kovaa. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja sisämaassa päivällä sadekuuroja; koleaa. Mahdollisia pudottautuvia kahlaajia lukuun ottamatta muutto on jumissa.

Pe: Kohtalaista-navakkaa luoteistuulta, joka iltapäivällä kääntyy pohjoiseen, koleaa. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja päivällä etenkin sisämaassa sadekuuroja. Muutto kuten to.

La, arvio: Reipas kolea luoteinen virtaus hellittää päivän aikana ja viimeiset yömuuttajat pääsevät jatkamaan lentoaan la–su välisenä yönä; myös arktikalle koittaa Itämerellä tyyni sää tai myötätuuli.

Jatkoarvio: Ilmamassa lämpenee lähelle normaaliarvoja, eli koleus on vihdoin poissa, joskaan hyviä kuumia putkia ei ole ennusteissa näköpiirissä Suomessa. Sen sijaan ennustusmallit tarjoavat sellaista idästä Pohjois-Siperiaan, hellettä esimerkiksi Jamalin niemimaalle mukanaan kiinalaisia lintuja.

Tämä olikin kevään viimeinen lintusäätiedote, ellei jotain erityistä ilmene.