Tringa puhuu jatkossakin lähiluonnon puolesta

Viimeistään korona on osoittanut lähimetsien suuren arvon ihmisten virkistykselle. Lähimetsät ja muut viheralueet ovat myös korvaamattoman tärkeitä luontoarvojen kannalta etenkin tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla. Tringa on tehnyt pitkäjänteistä suojelutyötä lähiluonnon puolesta koko historiansa ajan, viime vuosina erityisesti Östersundomin alueella Itä-Helsingissä. Östersundom ja siellä sijaitseva Helsingin kaupungin Talosaaren ulkoilualue lienevät monille lintuharrastajillekin suhteellisen tuntemattomia lähiluontokohteita.

Östersundom on arvokas lintukohde, jonka merenlahdet ja metsät tarjoavat pesäpaikkoja monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille lintulajeille, kuten pyylle, vesilinnuille, tikoille ja metsätiaisille. Lisäksi sen metsäiset alueet toimivat tärkeinä viheryhteyksinä Itä-Uudenmaan suuntaan. Alueelle on suunniteltu runsaasti rakentamista, jonka täysimääräinen toteuttaminen uhkasi vakavasti näitä luontoarvoja.

Kuvan hömötiainen alkaa kohta olla Helsingissä harvinaisuus. Kuva: Matti Rekilä.

Tringan mielestä on selvää, että alueen linnusto- ja luontoarvojen säilymisen pitää olla kaiken rakentamisen lähtökohtana. Siksi olemme käyneet oikeustaisteluun alueen yleiskaavaa ja maakuntakaavaa vastaan. Helsingin hallinto-oikeus oli kanssamme samaa mieltä yleiskaavan ongelmallisuudesta ja kumosi sen lainvastaisena viime marraskuussa. Kaavasta vastaava Östersundom-toimikunta päätti tämän jälkeen saattaa kaavan vielä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Annoimme kaavasta selityksen, jossa muistutimme uudemman kerran sen ongelmakohdista. Maakuntakaavaan olemme hakeneet itse ratkaisua korkeimmalta hallinto-oikeudelta, koska se on mielestämme luonnonsuojelulain vastainen. Työ lähiluonnon puolesta jatkuu poikkeusoloista huolimatta!

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Tringan lintutilannekatsaus, maaliskuun loppupuoli


Kuvassa harmaasorsapariskunta ©Micha Fager.

Kevät otti jaksolla jälleen harppauksen eteenpäin. Viimeisimpiä uusia saapujia ovat olleet mm. jouhisorsa, heinätavi, silkkiuikku, ruskosuohaukka, meriharakka, niittykirvinen ja mustaleppälintu. Tämän viikon muutto on todennäköisesti pysähdyksissä kylmän sään ja vastatuulen takia.

Harmaahanhien eli anserien massat muuttivat maaliskuun aikana. Suurin muutto laskettiin 19.3., kun Espoon Soukassa muutti yli 6000 anseria. Hangon lintuaseman hienoja muuttoja edustivat mm. 3875 muuttavaa haahkaa, 60 pilkkasiipeä, 197 kurkea ja 15 kangaskiurua. Muista mukavista muuttosummista mainittakoon 1100 sepelkyyhkyä ja 161 mustarastasta Espoossa sekä 12 vuorihemppoa Kirkkonummella. 

Metsä- ja tundrahanhikerääntymät ovat tänäkin vuonna kasvaneet suuriksi. Enimmillään Vihdin Vanjärvellä laskettiin 5800 anseria. Hyvistä kerääntymistä mainittakoon myös 420 laulujoutsenta Karkkilan Alimmaisessa, 90 tavia Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 150 harmaahaikaraa Inkoon Kopparnäsissä ja 208 merisirriä luodolla Tammisaaren ulkosaaristossa.

Jakson harvinaisin lintu oli Vihdin Vanjärveltä löytynyt amerikantavi. Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella 22.3. muuttanut huippuaikainen kattohaikara paransi Tringan saapumisennätystä kahdeksalla päivällä. Isohaarahaukkoja on ilmoitettu pitkin maaliskuuta peräti yhdeksästä eri Tringan alueen kunnasta, todennäköisesti kyse on muutamasta (3-4) ympäri Suomea seikkailevasta yksilöstä. 

Muita harvinaisuuksia olivat 5 kyhmyhaahkaa, 2 jääkuikkaa, 2 pikku-uikkua, pikkukajava ja 2 tunturikiurua. Lyhytnokkahanhi ja pikkujoutsen esiintyivät runsaana, molempia havaittiin kymmenittäin. Jalohaikaroita ilmoitettiin kymmenkunta.

Lähipäivien lintusää: Suurta muuton repeämistä ei ole odotettavissa – vain ajoittaista pientä edistystä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Pieni matala pudotti tänään aamulla Uudenmaan länsiosaan kunnon takatalven, 5-15 cm lunta, joka ei heti edes sula kylmän sään takia. Tällä viikolla muuttajilla Suomen eteläpuolella on kasvava paine jatkaa muuttoa, joten myötätuuli huomenna aamulla ja torstaina virkistää lähtöä jonkin verran. Ilmamassa pysyy vuodenaikaan nähden kuitenkin koleana laajalla alueella Pohjois-Euroopassa. Suurta muuton repeämistä ei siis ole odotettavissa – vain ajoittaista pientä edistystä.

Ti: Osaksi selkeä, tyyni ja kylmä pakkasaamu. Aamun aikana lounaistuuli voimistuu vähitellen kohtalaiseksi, sää pilvistyy ja lämpötila nousee hiukan nollan yläpuolelle. Aika hyvä muuttosää vallitsee aamumuuttajille, mutta laaja-alainen kylmyys hillitsee. Iltapäivällä tuuli voimistuu edelleen navakaksi, merellä kovaksi, ja pohjoisesta alkaen tulee viimeistään illalla räntää. Muutto- ja retkisää menevät surkeaksi.

Ke: Kohtalaista–navakkaa lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä on luoteesta ja alkaa illalla heiketä. Pilvisyys vaihtelee, ja räntä- tai lumikuurot ovat mahdollisia. Lämpötila on enimmäkseen pari astetta nollan yläpuolella. Voimakas sivutuuli merellä vaimentaa muuttoa selvästi.

To: Aamulla heikkoa–kohtalaista etelän-lounaanpuoleista, päivällä kohtalaista-navakkaa lounaistuulta. Aamupuolella voi ajoittain tulla räntä- ja vesisadetta tässä järjestyksessä. Iltapäivällä on poutaa, mutta vesikuurot ovat vielä mahdollisia. Verraten pilvistä ja kohtalainen muuttosää.

Pe, arvio: Navakkaa–kovaa lounaan-lännenpuoleista tuulta, ajoittain vesi- tai räntäsadetta ja huono muuttosää.

Viikonlopun epävarma näkymä: Lauantaina luoteinen kylmänpurkaus hillitsee muuttoa, mutta sunnuntaina on mahdollista, että vähän lämpimämpi ja myötäisempi länsilounainen virtaus pääsisi tänne muuttoa voimistamaan.

Retkitoimikunta tiedottaa: retkien peruuntumiset ja retkimaksujen palautukset

Tringan kaikki retket huhtikuun puoliväliin asti sekä kaikki bussi- ja veneretket  toukokuun loppuun asti on peruttu ja näille ilmoittautuminen on suljettu. Tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä, että myös kaikki loput Tringan kevään retket tullaan perumaan. Tilannetta seurataan ja asiasta ilmoitetaan erikseen, mikäli tilanne helpottuu ja joitakin kokonaan ulkoilmassa pidettäviä pieniä kävelyretkiä voidaankin suositusten mukaan pitää.

Jo maksetut retkien retkimaksut palautetaan. Maksupalautukset hoitaa Eventio, jonka kautta maksullisille retkille on ilmoittauduttu. Ilmoittautuneet saavat sähköpostilla ohjeet maksupalautusten hakemisesta.

Syksyn retkiä julkaistaan lisää myöhemmin. Ajankohdasta tiedotetaan Tringan sivuilla. Näitä odotellessa, hyviä omatoimiretkiä kaikille!

Jaana Sarvala

Tringan retkitoimikunta

Luontojärjestöt: virkistykselle ja luonnolle tärkeät metsät vaarassa Itä-Helsingissä

Korona on osoittanut lähimetsien tärkeyden ihmisten virkistykselle. Itä-Helsingin metsissä on myös paljon luontoarvoja. Mellunkylässä, Kivikossa ja Vartiokylän pohjoisosassa niitä uhkaavat nyt liian suuret hakkuut. Luontojärjestöjen mielestä hakkuusuunnitelmia tulee vähentää.

Harvennushakkuiden uhkaama metsäkuvio 92. Kuva: Matti Lipponen.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat jättäneet Helsingin kaupungille yhteisen lausunnon Mellunkylän ja Vartiokylän pohjoisosan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman luonnoksesta. Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmat ohjaavat viheralueiden hoitoa kaikkein tarkimmalla tasolla. Tämän suunnitelman piiriin kuuluu muun muassa Kivikon suosittu ulkoilualue.

“Lähimetsien merkitys ihmisten virkistykselle on korostunut koronakriisissä”, sanoo suojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

“Luontojärjestöjen mielestä nyt nähtävillä ollut suunnitelmaluonnos vaarantaisi toteutuessaan alueen luonto- ja virkistysarvot kestämättömällä tavalla. Suunnitelma on myös Helsingin kaupungin oman monimuotoisuusstrategian vastainen. Tämän suunnitelman hakkuilla ja hoitotoimilla ei todellakaan lisätä metsien monimuotoisuutta.”

Suunnitelman suurin ongelma ovat täysin ylimitoitetut ja huonosti perustellut hakkuut, jotka uhkaavat erityisesti alueen yhtenäisiä viheralueita. Erityinen ongelma ovat lukuisiin metsiköihin ilman asiallisia perusteluja esitetyt harvennushakkuut, jotka lähinnä pilaavat metsän tuntua sekä hidastavat luontoarvojen kehittymistä.

Lisäksi suunnitelman ohjeistus on pahasti puutteellinen poimintahakkuiden ja pienpuuston hoidon rajaamisen sekä lahopuun jätön ohjeistamisen osalta. Ongelmia on myös suunnitelman hoitoluokituksessa: arvometsiä on osoitettu alueella aivan liian vähän ja yksipuolisesti kalliomaihin painottaen. Suunnitelmaluonnos perustuu myös alueen luontokohteiden osalta vajavaisiin tietoihin – esimerkiksi minkäänlaisia lajistoselvityksiä alueella ei ole kaupungin puolesta viime vuosina tehty. Lisäksi nähtävillä ollut aineisto oli pahasti puutteellinen mm. kuvioiden puustotietojen osalta.

Luontojärjestöt esittävät suunnitelman palauttamista jatkovalmisteluun. Hakkuu- ja hoitotoimenpiteet on kohdistettava selkeästi vain sinne, missä niille on todellista ja perusteltua tarvetta. Nykyistä selvästi suurempi joukko metsiköitä tulee osoittaa hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Lisäksi arvometsiksi on syytä osoittaa luontoarvoiltaan edustavin osa (esim. kolmannes) alueen kangas- ja lehtomaista.

Koko lausunto on luettavissa täältä: https://www.sll.fi/helsinki/2020/03/18/lausunto-mellunkylan-ja-vartiokylan-pohjoisosan-luonnon-ja-maisemanhoitosuunnitelman-luonnoksesta/

Lisätietoja:

Keijo Savola, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, keijo.savola(AT)gmail.com, 045 6521 974

Aapo Salmela, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, helsy(AT)sll.fi, 050 3011 633

Lähipäivien lintusää: Loppuviikolla muuttosäätilanne on melko ihanteellinen

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tällä viikolla kevät etenee ja myös muutto myötätuulen ja poutaisen korkeapaineen ansiosta, joskin lounaistuuli on aluksi vähän liiankin voimakasta. Myös Venäjältä Italiaan ulottuva kylmän vastatuulisään kieleke hillitsee muuttajien tuloa etelästä–kaakosta. Se väistyy vasta loppuviikolla, jolloin muuttosäätilanne on melko ihanteellinen. Viikon aikana saapuvat mahdollisesti sääksi, metsäviklo, ruskosuohaukka, mustaleppälintu, lapasorsa, punajalkaviklo, liejukana, pikkutylli ja mustapyrstökuiri. Muun muassa sepelkyyhkyn, hiirihaukan, lehtokurpan, töyhtöhyypän, punarinnan, kiurun ja kottaraisen sekä haahkan muutto voimistuvat ja kurkiakin alkaa tulla jo parvina perjantain tienoilla.

Ti: Tänään on muuten hyvä muuttosää, mutta lounaistuuli on merellä navakkaa–kovaa, mikä hillitsee meren ylitystä.

Ke: Sää on kuten tänään, mutta pilvisyys on ohuempaa ja ylempänä ja lounaistuuli etenkin iltapäivällä vähän kovempi. Kova tuuli haittaa vähiten hanhien ja vesilintujen lentoa, mutta pikkulinnut ja kaartelumuuttajat epäröivät meren ylitystä.

To: Enimmäkseen kohtalaista, merellä navakkaa W–WSW-tuulta, joka on kuitenkin selvästi heikentynyt keskiviikosta. Pilvisyys on aluksi ohutta ja melko vähäistä, mutta mahdollisesti lisääntyy iltapäivällä. Sisämaassa voi +10 astetta ylittyä. Kaakkois- ja Keski-Euroopan tuulitilanne paranee tänne tuleville muuttajille, ja myös ilmamassa lämpenee. Muuttosää on hyvä.

Pe, arvio: Heikkoa–kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, poutaa ja loistavaa muuttosäätä kaikille lajeille yöllä ja päivällä. Erityisesti pitkään jarruuntunut Baltiasta tulijoiden virta aukeaa.

Viikonlopun arvio: Ehkä vielä lauantaina on hyvä muuttosää, mutta sitten tulee usean päivän luoteinen-pohjoinen kylmänpurkaus, joka pysäyttää muuton.

Tringan kevätkokous siirretään

Vallitsevan tilanteen ja viranomaisten ohjeiden vuoksi Tringan sääntömääräistä kevätkokousta ei järjestetä huhtikuun ensimmäisenä torstaina. Yhdistyksen säännöt eivät mahdollista täysin etäyhteyksien varassa pidettävää kokousta, joten kokousta lykätään myöhempään ajankohtaan.

Tringan vuosikertomus 2019 sekä tuloslaskelma ja tase on kuitenkin päivitetty kotisivuille tutustumista varten.

Lähipäivien lintusää: Kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus hillitsee muuttoa – aurinkoinen korkeapainesää vallitsee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänään oli viikon paras muuttopäivä. Huomisesta alkaen kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus hillitsee pari päivää muuttoa, koska Itämerellä ja Selkämerellä vallitsee navakka pohjoistuuli. Tuuli heikkenee sunnuntaiksi, josta eteenpäin on koko ajan paranevaa muuttosäätä. Aurinkoinen korkeapainesää vallitsee pitkän aikaa, ja sateet ovat hyvin vähäisiä. Termisen talven tulon todennäköisyys on enää mitätön, eikä edes lyhyttä takatalvea ole nyt näköpiirissä, vaikka lumikuuron osuessa kohdalle voi hetkeksi tulla talvinen olo.

Pe: Kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, joka yöksi heikkenee. On selkeää–puolipilvistä ja enimmäkseen poutaa, mutta yksittäisiä lumikuuroja voi tulla. Yöpakkasta ja päivällä 0–2 plusastetta. Muutto on vaisunpuoleista.

La: Heikkoa–kohtalaista pohjoistuulta, joka yöksi tyyntyy. Aamupuolella vaihtelevaa pilvisyyttä ja joitakin lumikuuroja; iltaa kohti sää selkenee. Yöllä napakka pakkanen, päivällä 0–2 plusastetta. Muutto on vaisunpuoleista.

Su: Heikkoa tuulta ja selkeää. Yöllä on jälleen reipas pakkanen. Tuulen heikkeneminen ja aamupakkasen väistyminen piristävät selvästi muuttoa. Muuttajia tulee Suomeen eniten lounaasta, koska Venäjältä Balkanille asti on jarruttava kylmänpurkaus.

Ma–ti, arvio: Lounaisvirtaus lämpenee, voimistuu pikkuhiljaa ja suosii yhä enemmän muuttajien saapumista sektorista Puola–Ruotsi. Pilvisyys lisääntyy, mutta poutainen sää jatkuu.

Lintuharrastus ja koronavirus

Kattojärjestömme BirdLife Suomi on julkaissut koronavirusepidemian vuoksi ohjeet, joita jokaisen lintuharrastajan on nyt syytä noudattaa:

  • Noudata annettuja viranomaismääräyksiä ja -suosituksia, kuten ulkomaanmatkan jälkeistä karanteenia, etäisyyttä toisiin ihmisin ja yli 10 ihmisen kokoontumisrajoituksia.
  • Vältä suosituimpia lintupaikkoja ja pidä muihin harrastajiin riittävää etäisyyttä.
  • Huolehdi lintutornissa ja vastaavissa paikoissa siitä, että etäisyys muihin ihmisiin on vähintään 1–2 metriä.

Kehotamme kaikkia tutustumaan ohjeisiin, jotka löytyvät kokonaisuudessaan täältä: www.birdlife.fi/lintuharrastus/lintuharrastus-ja-koronavirus/

Poikkeustilanteen vuoksi kaikki Tringan retket ja muu ohjelma on peruttu 13.4. asti. Osalle peruuntuneista retkistä ja kursseista pyritään löytämään myöhemmin uusi ajankohta. Peruunteiden retkien ja kurssien osallistumismaksut palautetaan kokonaisuudessaan ja tästä ilmoitetaan erikseen kaikille ilmoittautuneille.

Tiedustelut: toimisto(ät)tringa.fi

Lähipäivien lintusää: Yleisvirtaus käy lounaasta ja kevät etenee hiljalleen, etenkin torstaina

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Säätyyppi on hyvin vaihteleva muuton kannalta: välillä etenee, välillä seisahtuu. Yleisvirtaus on kuitenkin lounaan puolelta ja lauha, joten kevät etenee tällä viikolla hiljalleen. Kevään ensimuuttajia voi odottaa etenkin keskiviikkona ja torstaina.

Ma: Yöllä ja aamulla sataa vettä lähes jatkuvasti, lounaistuuli on navakkaa–kovaa ja pilvikorkeus matala; muutto on pysähtynyt. Aamupäivällä sade lakkaa luoteesta alkaen, tuuli heikkenee kohtalaiseksi ja kääntyy luoteeseen sekä sää selkenee iltapäivällä. Iltapäivän retkisää on hyvä ja muuttosääkin periaatteessa, mutta kellonaika on huono muuton alkamiselle.

Ti: Selkeää ja etenkin sisämaassa reipas pakkasyö. Aamulla on heikkoa etelänpuoleista tuulta, joka päivällä kääntyy lounaaseen ja voimistuu merellä navakaksi. Aamun kuluessa pilvisyys lisääntyy hiljalleen ja lämpötila nousee selvästi nollan yläpuolelle, mutta sateen mahdollisuus on pieni. Muuttosää on sangen hyvä (vaikka aamulla pakkanen hillitsee sisämaassa).

Ke: Mantereella heikkoa–kohtalaista, merellä kohtalaista-navakkaa länsilounaista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa sekä aika lämmintä. Iltapäivällä pilvisyys lisääntyy, kun lounaasta saapuu yhtenäinen vesisadealue viimeistään illaksi. Aamulla on alkuviikon paras muuttosää.

To, arvio: Kohtalaista lännenpuoleista tuulta ja verraten selkeää, jos yön sade ja sumupilvi ehtivät aamuksi pois. Mahdollisuus on erittäin hyvään muuttosäähän, mm. merikotkia, hiirihaukkoja ja jokunen isohaarahaukka seassa.

Viikonlopun arvio: Hyvin todennäköisesti tulee kevättä jarruttava kylmän ilman virtaus luoteesta-pohjoisesta noin kolmeksi päiväksi. Ulkoilu- ja retkisää voi olla hieno, mutta muuttosää vaisu.

Tringan retket ja tapahtumat jäävät tauolle

Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi on kehotettu välttämään tarpeetonta kokoontumista myös harrastustoiminnassa. Tringa ottaa ohjeistuksen vakavasti ja peruu maaliskuun loppuun saakka kaikki tapahtumansa. Tringa myös seuraa tilannetta, viranomaisten ohjeita ja suosituksia ja päättää jatkosta niiden mukaan.

Ulkoilua ja omia linturetkiä tämänhetkinen koronavirustilanne ei kuitenkaan estä. Suosittelemme linturetkeilyä omassa lähiympäristössä tänäkin viikonloppuna!

Tiedustelut: toimisto(ät)tringa.fi

Lähipäivien lintusää: Kevään eteneminen hidastuu, hyviä muuttosäitä on lähiaikoina niukasti

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Hyviä kevätmuuttosäitä on lähiaikoina niukasti, sillä aluksi on tuuli- ja sadepäiviä ja viikonlopuksi tulee luoteinen kylmänpurkaus, mutta sunnuntaina lauhtuu taas nopeasti. Kevään eteneminen hidastuu.

Ke: Navakkaa kaakkoistuulta, joka iltapäivällä kääntyy lounaan puolelle ja voimistuu merellä ajoittain kovaksi. Aamusta alkaen on jatkuvaa vesisadetta koko päivän, mutta iltapäivällä on mahdollisuus lyhyisiin taukoihin sateessa. Huono muuttosää.

To: Kohtalaista, merellä navakkaa lounaistuulta, joka illalla heikkenee. Aamulla saapuu lännestä Hankoon melko yhtenäinen mutta kapea vesi- ja räntäkuuroalue, joka liikkuu nopeasti itään ja poistuu Porvooseen päin puoleenpäivään mennessä. Sen jälkeen pilvisyys vaihtelee, ja mahdollisesti tulee joitakin vesi- tai räntäkuuroja. Sateiden ajoitus ja sijainti on kuitenkin vaikea ennustaa oikein. Kun ei sada, muuttosää on kohtalainen.

Pe: Kohtalaista-navakkaa lännenpuoleista tuulta, joka iltaa kohti kääntyy luoteeseen, kun kylmää ilmaa virtaa Suomeen ja sää pakastuu. Vaihtelevaa pilvisyyttä ja ajoittain räntä- tai lumikuuroja. Huonohko muuttosää.

La, arvio: Reipas luoteisvirtaus vallitsee ja pakkassää. Enimmäkseen on poutaa mutta lumikuurot mahdollisia. Kylmä sivutuuli lamauttaa muuttoa, mutta ulkoilusää on hyvä. Iltaa kohti selkenee ja kylmenee lisää.

Su, arvio: Aamu on selkeä, heikkotuulinen ja liian kylmä hyvälle muutolle, mutta mainio retki- ja ulkoilusää vallitsee. Päivän kuluessa lounaistuuli voimistuu navakaksi, sää pilvistyy hiljalleen ja lauhtuu; samalla muuttosää aluksi paranee ja retkisää huononee tuulen takia.

Tringan määrityskuvakisan 2020 tulokset

Tringan helmikuisen määrityskilpailun tulokset julkistettiin maaliskuun kokouksessa 5.3. Tieteiden talolla. Kisassa oli kaksi sarjaa: harrastajasarja ja tertiaalisarja. Harrastajasarja sisälsi kuvia lajeista, jotka on tavattu Suomessa, tertiaalisarjan lajit on kaikki tavattu WP:n alueella. Pisteiden lasku: oikea laji = 3 pistettä; väärä laji = 0 pistettä; tyhjä = 1 piste.

Harrastajasarjan Top3:

  1. Dolf Assmann
  2. Timo Mäkinen & Henna Rajapuro
  3. Sanna Mäkeläinen

Tertiaalisarjan Top10:

  1. Petri Lampila 129 p.
  2. Tomas Swahn 124 p.
  3. Pasi Pirinen 123 p.
  4. Markus Lampinen 117 p.
  5. Jari Laitasalo 114 p.
  6. Jarkko Santaharju 112 p.
  7. Samuli Lehikoinen 104 p.
  8. Margus Ellermaa 103 p.
  9. Aleksi Mikola 100 p.
  10. Christer Kalenius 98 p.

Oikeat vastaukset alla. Kisan kuvat löytyvät täällä: Määrityskilpailu 2020.

Harrastajasarja (kuvat 1-30):
1 Selkälokki
2 Uuttukyyhky
3 Pikkupajusirkku
4 Sinirinta
5 Harmaasieppo
6 Töyhtöhyyppä
7 Kuusitiainen
8 Pikku-uikku
9 Ruokokerttunen
10 Karikukka
11 Lapasotka
12 Pulmussirri
13 Vihertikka
14 Punajalkahaukka
15 Taigauunilintu
16 Käpytikka
17 Viirupöllö
18 (Noki)varis
19 Tundrahanhi
20 Hiirihaukka
21 Vuorihemppo
22 Mehiläishaukka
23 Rautiainen
24 Luhtakana
25 Töyhtötiainen
26 Lyhytnokkahanhi
27 Käki
28 Karimetso
29 Pohjansirkku
30 Pikkuhaikara
(tertiaalisarja, kuva 1-50):
31 Hietatiira
32 Mustanmerenlokki
33 Amerikanisolokki
34 Etelänharmaalokki
35 Valkoposkitiira
36 Siperiantavi
37 Arokiuru
38 Sirittäjä
39 Ruosterastas
40 Jouhihietakyyhky
41 Puukiipijä
42 Sepelsieppo
43 Silkkikerttunen
44 Sepelrastas
45 Nuolihaukka
46 Kultapiispa, Yellow-crowned Bishop
47 Harakkakäki
48 Virta-alli
49 Iberiankeisarikotka
50 Iberiankultarinta

Kaikki kuvat olivat tällä kertaa Aleksi Lehikoisen ottamia. Kisan vaikein kuva oli kuva n:o 46 – kukaan osallistujista ei tunnistanut lajia. Kaikki muut kuvat tunnistettiin vähintään kahden osallistujan voimin. Onnittelut vielä voittajille ja kiitokset kisan koonneelle Aleksi Lehikoiselle sekä kisan purusta vastanneelle Tringan ARK:n Petteri Hytöselle!

Lähipäivien lintusää: Kevätmuutto edistyy seuraavan viikon aikana lauhassa virtauksessa

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle: Kevätmuutto edistyy seuraavan viikon aikana, kun on sopivaa etelän-lounaanpuoleista melko lauhaa virtausta. Huomenna on viikonlopun paras muuttosää. Voisi tulla jopa ensimmäisiä lehtokurppia, mustaleppälintuja, kulorastaita sekä uusia hanhia, kurkia ja vesilintuja, punarintoja, västäräkkejä ja kangaskiuruja.

Pe: Kohtalaista länsilounaista tuulta, joka heikkenee iltaa kohti, pilvisyys repää aamulla ja päivä on verraten selkeä. Erinomainen retki- ja muuttosää kaikille varhaisille tulijoille.

La: Yöllä useita pakkasasteita, päivällä lämpöasteita. Aamulla on heikkoa, iltapäivällä kohtalaista idänpuoleista tuulta. Aamulla on vain ohutta yläpilveä, mutta pilvisyys lisääntyy päivällä, ja illalla on sateen mahdollisuus. Retki- ja muuttosää hyvät.

Su: Enimmäkseen on heikkoa tuulta. Aamun ennuste on epävarma: todennäköisimmin poutaa mutta voi olla myös verraten pilvistä, ja etenkin idässä voi sataa vettä tai räntää. Päivällä on poutaa ja mahdollisesti jopa selkeää. Jos ei sada, retki- ja muuttosää ovat erinomaiset.

Ma–ti, arvio: Etelänpuoleinen leuto virtaus, melko pilvistä ja ajoittain vähän sadetta.

Tringan talviskaban 2019-2020 tulokset

Tringan pinnakisapalvelussa järjestettiin tänä talvena ensimmäistä kertaa Tringan talviskaba, jossa yhteen kisataulukkoon oli yhdistettynä yleinen sarja, ekosarja ja spondesarja. Talviskabaan ilmoitti pinnoja yhteensä 88 osallistujaa (useampaan sarjaan osallistumiset pois lukien 79 eri kisaajaa). Kilpailun kokonaislajimääräksi saatiin 139. 

Yleisen sarjan voittoon ylsi espoolainen Sami Tuomela 124 lajilla. Toiseksi sijoittui helsinkiläinen Timo Damski 121 lajilla ja kolmanneksi karkkilalainen Mika Teivonen 118 lajilla.

Talviskaban top 15:

Etelä-Suomessa koko talvi oli lumeton, eikä meri jäätynyt juuri lainkaan. Merenlahdet olivat kokonaan jäässä vain muutamana päivänä koko talven aikana. Kevätmuutto alkoi tänä vuonna erittäin aikaisin, ja esimerkiksi talviskaboissa monesti hankaluuksia aiheuttaneet kiuru ja töyhtöhyyppä olivat helpohkosti hoidettavissa.

Harvinaisimpia talviskaban lajeja olivat isohaarahaukka ja mustakaularastas. Poikkeuksellisen runsaina esiintyneisiin lajeihin voisi listata lähes kaikki harvalukuiset viivyttelijät, mutta mainittakoon niiden sijaan vaikkapa kirjosiipikäpylintu (havaitsi 58 % kisaajista), valkoselkätikka (74 %) ja pohjantikka (61 %). Vähissä sen sijaan olivat esimerkiksi tundraurpiainen (15 %), varpuspöllö (33 %) ja vuorihemppo, jota ei havaittu kisassa lainkaan.

Talviskaban ässät:

Ekosarjaan pinnoja ilmoitti 36 kisaajaa. Voiton talviekoskabassa vei helsinkiläinen Gustaf Nordenswan 101 lajilla – nyt jo neljännen kerran.

Ekosarjan top 10:

Spondesarjaan pinnoja ilmoitti 37 kisaajaa. Voittoon ylsi Petro Pynnönen Lohjalta 86 lajilla. 

Spondesarjan top 10:

Tringan talviskaban tulokset löytyvät kokonaisuudessaan Tringan pinnakisapalvelusta. https://www.tringa.fi/kisa/

Onnea voittajille ja menestystä kaikille tuleviin kisoihin!

Lähipäivien lintusää: Kovin varhaisia hanhia, joutsenia ja vesilintuja on tullut ja tulee lisää

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muutto on jo alkanut, eikä termistä talvea ole näköpiirissä. Kärjistetysti voi sääoloista sanoa, että marraskuu loppui viikko sitten, joulukuuta kesti vajaan viikon ja tänään onkin sitten siirrytty maaliskuun puoleenväliin. Tammi- ja helmikuuta ei ollut.

Alkukevään lajien jo alkanut muutto (kiuru, töyhtöhyyppä, harmaa- ja kalalokki, varis, uuttukyyhky, kottarainen, harmaahaikara, merikotka) etenee hiljalleen, sillä leuto suursäätilan virtaustyyppi jatkuu. Kuitenkin tiistain–keskiviikon vaiheilla on muuttoa pysäyttävä vastatuuli- ja sadejakso. Ensimmäisiä kuikkia, tuulihaukkoja, punarintoja ja niittykirvisiä on tulossa. Jäättömyyden ja lumettomuuden takia hanhia, joutsenia ja vesilintuja on tullut ja tulee lisää, mikä entisiin aikoihin nähden on kovin varhaista. Hanhet sopeutuvat näköjään jokseenkin välittömästi talven puuttumiseen, vaikka niiden geenikellossa täytyy olla tieto ajankohdan epätavallisesta aikaisuudesta. Tietysti siinä on riskinsä, sillä talven tulo on periaatteessa mahdollinen vielä koko maaliskuun ajan.

Ma: Enimmäkseen on kohtalaista, iltaa kohti heikkenevää lounaanpuoleista tuulta ja aamulla vähän sadetta; päivällä osaksi selkenevää ja oikein hyvää muuttosäätä.

Ti: Aamupuolella on heikkoa–kohtalaista itä-koillistuulta, joka illalla voimistuu merellä navakaksi. Pilvisyys vaihtelee ja ajoittain sataa vettä. Muuttosää on kohtalainen.

Ke: Idänpuoleinen tuuli voimistuu navakaksi, sataa yleisesti ja jatkuvasti vettä tai räntää ja runsas pilvisyys on matalalla. Muutto ei etene.

Loppuviikko: Virtaus kääntyy todennäköisesti etelän ja lounaan välille, ja jatkuva sade lakkaa, mikä suosii taas muuttajia.

Tikkaretki Tolkkisiin 16.2.2020 Retkikertomus

Ensimmäistä kertaa vuonna 2018 Porvoon Tolkkisiin järjestetty tikkaretki on muutaman vuoden aikana muodostunut jo perinteeksi. Kurjan sääennustuksen takia vielä retkiaamunakin tuli jokunen peruminen, mutta kuitenkin kolmisenkymmentä ihmistä kapusi bussiin täydessä retkivalmiudessa. Emme antaneet sateisen sään haitata, vaan suuntasimme linjurin keulan heti kohti retkemme pääkohdetta Tolkkisten tikkaruokintaa, jota ylläpitää PSLY (Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry).

Tolkkisissa. Kuva Bjarne Kantén

Sateella päivä valkene paljon hitaammin kuin selkeällä säällä, joten saapuessamme paikalle oli vielä hämärää. Pikkuhiljaa lajilista kuitenkin karttui mustarastaalla ja perustiaisilla. Myös pyrstötiaisparvi vilahti ohitsemme, kuin loistaen valopilkkuina pimeässä. Päivän ensimmäinen tikkalaji oli yllättäen pikkutikka, joka ruokaili useamman minuutin rasvalla. Myös koiraspalokärki ja muutama käpytikka viihtyivät ruokinnan tuntumassa, tullen nopeasti havaituksi.

Kuva Eetu Paljakka
Kuva Timo Fager.

Yritimme käydä kuulostelemassa ruokinnan viereisestä ruovikosta viiksitimaleita, mutta korkean veden takia emme päässeet, kun sinne vievä tie tulvi. Kävimme vielä muutaman sadan metrin päässä meren rannalla Tanssisaaressa katsomassa tyhjyyteen. Kova sade ja tuuli pudottivat näkyvyyttä ja kastelivat optiikan – tulihan ainakin testattua kiikareiden vesitiiviys.

Muutamat ensimmäiset bussille palanneet ehtivät onnekkaina havaitsemaan peukaloisen, mutta suurelta osalta tämä jäi näkemättä. Seuraava pysähdys tapahtui Koddervikenin lintutornilla. Lahdella oli kolme kyhmyjoutsenta, mutta muuten oli hyvin hiljaista. Tuuli humisi korvissa. Kahvipaussin jälkeen kävimme vielä Ruskiksen ja Sikosaaren alueella kävelemässä. Kiersimme Sikosaaren luontopolun, saaliina jokunen tiainen ja pikkukäpylintu.

Sikosaaressa. Kuva Eetu Paljakka

Ruskiksen ruovikkolahdella näkyi sinisorsia, harmaalokkeja ja koivun latvassa päivystävä isolepinkäinen.

Erikoinen talvi. Kuva Eetu Paljakka.

Tältä retkeltä opittiin, että sateestakin huolimatta voi tehdä hyvän retkipäivän. Oppaina toimivat Niko Björkell ja tarinan raapustellut Eetu Paljakka. Kuskina oli aina yhtä luotettava Bjarne Kantén.

Lajilista tulossa

Tringan liittymislahja on vaihtunut

Tringan uuden jäsenen liittymislahja on vaihtunut. Edellisen liittymislahjan, Uudenmaan linnusto -kirjan, painos on nyt loppu. Vuoden 2020 alusta Tringan liittymislahjaksi saa Lähde linturetkelle! Pääkaupunkiseudun parhaat lintupaikat -kirjan.

Uudet jäsenet voivat noutaa kirjan vuoden sisällä liittymisestä joko Lintuvarusteesta (Koetilantie 1, Helsinki) tai Foto Fennicasta (Itämerenkatu 16, Helsinki). Kirjan saa omakseen esittämällä liikeessä jäsenmaksukuitin tai sen kopion.

Lähde linturetkelle! Pääkaupunkiseudun parhaat lintupaikat on tringalaisten tekijöiden kokoama yli 370-sivuinen tietopaketti, jonka sivuilla esitellään 51 pääkaupunkiseudun linturetkikohdetta sanoin ja kuvin.


Luonnonsuojelulaki uudistuu – vastaa kyselyyn ja vaikuta!

Luonnonsuojelulain uudistamistyö on alkanut. Luonnonsuojelulaki on luonnonsuojelun kannalta yksi tärkeimmistä yksittäisistä laeista Suomessa. Lakiuudistuksen tarkoituksena on luontotyyppien ja lajien parempi huomiointi. Lisäksi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä valmistellaan uutta lakia. Lain uudistamistyön yhteydessä kerään kehitysehdotuksia kansalaisilta, kysely (on auki 21.2. saakka) löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/08d69039-5b2b-4423-aeca-0cbdb42407fa?displayId=Fin1920477

Tringa haluaa kannustaa jäseniään vastaamaan kyselyyn. Kysely on varsin yksityiskohtainen, mutta kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastata. Vastauksia kysymyksiin halutaan kunkin vastaajan oman näkemyksen pohjalta.

Linnustonsuojelun kannalta olennaisia kohtia lakiuudistuksessa ovat mm. lajien suojelun keinot, elinympäristöjen suojelu, osallistumismahdollisuudet, luonnonvarojen ja maankäytön toimet sekä haittojen korvaaminen.

Lajien suojelun osalta vastauksissa voi tuoda esiin uhanalaisten lajien suojelun lisääntyneen tarpeen ja niiden häirinnän kieltämisen. Lajien suojelu on myös elinympäristöjen ja luontotyyppien suojelua: uhanalaisten lajien tärkeitä elinympäristöjä ei saa heikentää eikä vaarantaa. Lisäksi on huolehdittava elinympäristöjen hoidosta, jossa lakiin kirjatut velvoitteet olisivat paikallaan – esimerkiksi lintuvesien hoitoa on Suomessa laiminlyöty monin paikoin velvoitteiden puuttuessa.

Luontotyyppien osalta uhanalaistumiskehitys on ollut huolestuttavan nopeaa ja kaikki uhanalaisiksi luokitellut luontotyypit olisi lakiuudistuksessa tärkeää saada suojelun piiriin. Luontotyyppien suojeluun pitäisi pystyä jatkossa panostamaan myös rahallisesti –lakisääteinen luontotyyppien heikentämiskielto olisi kuitenkin hyvä alku.

Luonnonsuojeluviranomaisten toimivaltaa ei saa kaventaa, vaan sitä olisi päinvastoin syytä laajentaa. Luonnonsuojelutyössä on tärkeä hyödyntää myös järjestöjen osaamista. Luontoarvojen suojelun tulisi olla läpileikkaavana lähtökohtana myös muussa lainsäädännössä sekä maankäytössä ja luonnonvarojen hyödyntämisessä.

Lintujen aiheuttamat kohtuuttomat vahingot voidaan korvata, mutta lähtökohtaisesti esimerkiksi maanviljelijän on siedettävä kohtuullisia luonnon aiheuttamia riskejä. Korvaukset tulee rajata niille, joiden elinkeino on vaarassa.

K&K-retki 11.1.2020 Retkikertomus

Tringan vuoden ensimmäiselle bussiretkelle lähdettiin hienossa tyynessä, kirkkaassa pikkupakkasessa. Vakiintuneen kaavan mukaan bussin keula suunnattiin aamulla länteen, kohti Pohjan Slickoa ja Lahden pariskunnan kotia. Fiskarsin eteläpuolella tehtiin lyhyt kuuntelupysähdys varpuspöllön toivossa, mutta aamun hämärässä kuului vain keltasirkun ääntä.

Slickossa suunnattiin tuttuun tapaan suoraan sisään Lahtien kotiin.

Aamuhämärissä perillä Marjatan ja Alpon kotona. Alpo (vas.) vastassa vieraita portilla. Kuva Jaana Sarvala

Ensimmäiset pähkinähakit saapuivat ruokinnoille melkein heti kaikkien päästyä sisään. Kirkkaassa pikkupakkasessa hakkeja on yleensä ruokinnoilla runsaasti, niin myös nyt kun parhaillaan pihapiirissä oli kerralla noin 40 hakkia.

Kuva Aleksi Mikola
Kuva Juho Tirkkonen

Hakkien lisäksi ikkunoista ja parvekkeilta nähtiin muuta ”peruskauraa”: tiaisia, käpytikkoja, närhiä, punatulkkuja, keltasirkkuja, pikkuvarpusia ym. Harmaapäätikka meinasi tuottaa vaikeuksia, eikä se visiittimme aikana tullut ollenkaan ruokinnalle. Yksi harmaapäätikka kuitenkin istui vähän aikaa hieman kauempana puun latvassa, ja sen jälkeen huuteli jonkin aikaa samasta suunnasta, joten suurin osa retkeläisistä ehti sen havaita.

Marjatan ja Alpon vieraanvaraisuus on jo vuosikaudet ollut vertaansa vailla. Kuva Jaana Sarvala
Kuva Jaana Sarvala

Marjatan ja Alpon ikkunoista aukeaa silmiähivelevä näkymä. Kuva Jaana Sarvala

Slickosta lähdettiin kohti Fiskarsia, ja matkalla bussin edestä lensi pienehkö ruskea mytty, joka todettiin pyyksi. Fiskarsissa heti parkkipaikan vierestä löytyi alueella talvehtiva hieno koirastavi.

Sinisorsa ja tavi. Kuva Aleksi Mikola

Kauempaa alajuoksulta löytyi 2 koskikaraa, joista toista kaikki pääsivät ihailemaan oikein kivasti.

Koskikaraa katsellaan. Kuva Jaana Sarvala
Koskikara. Kuva Juho Tirkkonen

Fiskarsista Saloa kohti suunnattiin tällä kertaa Perniön keskustan kautta. Tenholan pelloilla huomattiin bussin ikkunasta hiirihaukka, jota pysähdyttiin hetkeksi katselemaan. Bussin ikkunasta nähtiin vauhdissa myös merikotka, toinen hiirihaukan näköinen petolintu ja kolme isolepinkäistä. Perniön keskustassa pysähdyttiin ja jalkauduttiin katsomaan paikalla talvehtivaa kurkea, joka löytyi hetken ihmettelyn jälkeen pelto-ojan varresta kävelemästä.

Perniösta matka jatkui Saloon, jossa suunnattiin ensin lyhyelle huoltotauolle Halikon Prismaan, ja sieltä keskustaan Helenankadulle. Turkinkyyhkyjä ja kaksi nokkavarpusta löytyivätkin lähes heti bussista noustua, ja kaikki pääsivät niitä katsomaan.

Turkinkyyhky. Kuva Juho Tirkkonen

Retkilajeiksi saatiin tältä pysähdykseltä myös mm. tilhi ja viherpeippo.

Tämän jälkeen käytiin lyhyesti Viurilan kartanolla etsimässä tikkoja ja pähkinänakkeleita huonolla menestyksellä.

Viurilan kartanolla. Kuva Jaana Sarvala

Tiiviistä tähyilystä huolimatta ei nakkeleita eikä juuri muutakaan tällä pysähdyksellä. Kuva Jaana Sarvala

Sieltä ei selvitty ilman pysähdystä Halikon puhdistamolle asti, kun bussista huomattiin Halikon kartanon peltojen keskellä puskan latvassa istuva tuulihaukka. Sitä pysähdyttiin katsomaan, ja samalla lensi varpushaukka yli.

Tuulihaukka näkyvissä! Kuva Jaana Sarvala

Halikon puhdistamolla löydettiin paikalla olleiden avustuksella nopeasti ojan varren puskassa hieno pikkutikkakoiras, joka naputteli samaa oksaa niin kauan että kaikki ehtivät sitä ihailemaan. Pelloilta löytyi parvi tiklejä istumassa langalla, ja kun katsottiin hieman tarkemmin niin joukossa oli myös muutama hemppo. Langoilla istuvia tiklejä ja hemppoja katsottaessa jotkut ehtivät nähdä myös Viurilanlahden rantapuiden latvoissa hetken aikaa istuneen isolepinkäisen, joka kuitenkin otti ja katosi nopeasti puskaan. Ennen bussille suuntaamista käytiin vielä nopeasti Halikonlahden torneissa, joista muutama ehti nähdä retkilajiksi kauempana rannassa räkättirastaiden seurassa muutaman kottaraisen.  

Bussille palatessa alkoi olla jo melko hämärää, mutta päätettiin silti käydä yrittämässä Salon keskustan pohjoispuolella Salaistentiellä viihtynyttä hiiripöllöä. Paikalle saapuessa oli jo melko pimeää, mutta tienvarren sähkölanka erottui bussista vielä taivasta vasten, ja siinähän istui hiiripöllö! Pöllö pelästyi hitaasti ajavaa bussia ja lennähti pari kertaa vähän matkaa eteenpäin. Kulma oli osalle bussista hieman hankala, joten jalkauduimme vielä hetkeksi bussista toiveena nähdä pöllö vielä paremmin, mutta se oli kadonnut alkavan yön pimeyteen. Tyytyväisinä hienoon retkeen suuntasimme vielä nopealle huoltoasemapysähdykselle Salon Piihoviin ja sieltä suuntasimme takaisin Kiasmalle.  

Suuret ja lämpimät kiitokset jälleen Marjatta ja Alpo Lahdelle!

Oppaina Aleksi Mikola ja Jaana Sarvala

Retkikertomuksen kirjoitti Aleksi

Retkellä havaitut lintulajit (45): Laulujoutsen, tavi, sinisorsa, isokoskelo, merikotka, varpushaukka, hiirihaukka, tuulihaukka, pyy, fasaani, kurki, kesykyyhky, turkinkyyhky, hiiripöllö, harmaapäätikka, palokärki, käpytikka, pikkutikka, tilhi, koskikara, mustarastas, räkättirastas, hömötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, isolepinkäinen, närhi, harakka, pähkinähakki, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, viherpeippo, tikli, vihervarpunen, hemppo, urpiainen, pikkukäpylintu, punatulkku, nokkavarpunen, keltasirkku.