Tringan lintutilannekatsaus: heinäkuun puoliväli – elokuun alkupuoli

Kirjosiipikäpylintu ©Micha Fager


Lintumaailmassa alkaa olla syksyn tuntua. Keltavästäräkkien ja metsäkirvisten ääniä alkaa kuulumaan taivaalta enenevissä määrin, ja hyönteissyöjälintujen parvia voi nähdä puskissa pyörimässä. Myös päiväpetolintujen, kuten varpus- tuuli- ja mehiläishaukkojen muutto kiihtyy pikku hiljaa.

Arktisia kahlaajia on havaittu ajankohtaan nähden todella vähän. Korkeapaineen johdosta muuttokelit ovat olleet “liian hyvät”, jolloin kahlaajat ovat todennäköisesti lentäneet korkealla Suomen yli pysähtymättä rannoille levähtämään. 

Suuria kerääntymiä jaksolla edustivat mm. 288 harmaasorsaa Espoon Suomenojalla ja 180 Laajalahdella, yli 18 000 haahkaa Haliaksella, 2600 merimetsoa Siuntion Isolla Haahkaluodolla, 23 pikkutylliä Viikissä, 300 liroa Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 108 taivaanvuohta Viikissä, 50 räyskää Laajalahdella, 20 kivitaskua Mäntsälän Kapulissa ja 5000 kottaraisen yöpymisparvi Viikissä.

Muuttosummilla ei kesän aikana yleensä hurjastella, mutta jotain nähtiin kuitenkin. Hangon lintuasemalla laskettiin parhaina päiväsummina mm. 211 muuttavaa mustalintua, 136 harmaahaikaraa ja 91 ruokkia. Santahaminassa ynnättiin 51 muuttavaa kuovia, ja Inkoossa 280 pikkukäpylintua.

Jakson harvinaisimmat linnut olivat Lohjalla havaittu isohaarahaukka ja Espoossa muuttanut mustahaikara. Riuttatiiroja havaittiin mukavasti, ainakin 15 yksilöä. Pikkukivoista mainittakoon pikku-uikku, 2 kuningaskalastajaa, virtavästäräkki, keltahemppo ja 7 aroharmaalokkia.

Kirjosiipikäpylinnuilla on viime viikkoina ollut käynnissä vaellusliikehdintää, joka on yltänyt etelärannikolle asti. Tringan alueelta ilmoitettiin jaksolla yli 50 “kirjoloxiaa”. Myös jalohaikaroita on saapunut Baltiasta elokuulle tyypillisesti mukavan runsaasti, ja Espoon Laajalahdelta ilmoitettiinkin Tringan alueen ennätysmäärä, 24 lintua.

Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä ennallistettiin Tringan talkoissa

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhankaupungin linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta talkoovoimin vuosittain kesästä 2013 lähtien.

Tällä kertaa työt keskittyivät pääosin Hakalanniemen edustan rantaniityille sekä Purolahden lintulavan niitylle. Hakalanniemen rantaniityltä niitettiin pois järviruokoa, niittotyöt ulottuivat lauantaina myös Hakalanniemen ja Lammassaaren väliselle hoitoniitylle. Uudenmaan Ely-keskuksen lahdelle heinäkuussa tilaaman koneellisen niiton jäljiltä valtaosa niityistä oli jo valmiiksi niitetty, joten talkoissa keskityttiin niittämään pienempiä saarekkeita paikoissa, mihin koneet eivät olleet päässeet. Hakalanniemen rantavyöhykkeeltä raivattiin vesakkoa ja näkyvyyttä Hakalan lintutornista parannettiin. Purolahdella talkoolaiset raivasivat vuoden vanhaa vesakkoa Purolahden katselulavan edustan niityiltä. Niityiltä poistettiin myös haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia.

Talkootöiden ohessa aikaa jäi myös lintuhavainnoille: Lahdella nähtiin lauantaina kaksi ja sunnuntaina kolme jalohaikaraa. Muuttomatkalla lahdella levähtävistä kahlaajista talkoolaisille kävivät näyttäytymässä ainakin liro, valko- musta- ja metsäviklo, pikkutylli, suokukko ja töyhtöhyyppä. Välillä yksittäisiä liroja ja metsävikloja laskeutui juuri niitetylle rantaniitylle aivan talkoolaisten viereen. Alueella jo pidempään viihtyneet kaksi nuorta mustapyrstökuiriakin havaittiin.

Talkoisiin osallistui lauantaina 18 ja sunnuntaina 11 vapaaehtoista. Sitkeimmät talkoolaiset jatkoivat töitä vielä seuraavan viikon alkupuolella. Suuret kiitokset vapaaehtoisille talkoolaisille, töiden koordinoinnista vastanneelle Taavi Sulanderille sekä Helsingin kaupungille ja Husqvarnalle talkoiden tukemisesta!

Ruovikon niittoa Hakalan edustalla
Näkymä Hakalan lintutornista koneniiton sekä talkoiden jälkeen
Vesakon raivausta Purolahden lintulavan edustalla
Jättipalsamia kitkettiin ja kuljetettiin pois niityltä jätesäkkikaupalla
Talkoolaisista sitkeimmät jatkoivat töitä vielä viikonlopun jälkeen © Harri Hanikka
Talkoiden työvastaava Taavi Sulander juomatauolla © Harri Hanikka

Tringan lintutilannekatsaus: kesäkuun puoliväli – heinäkuun alkupuoli

Kuvassa lapintiira ©Micha Fager.

Monilla lajeilla on käynnissä toinen pesintä, ja lintujen poikasia on nyt runsaasti maastossa liikkeellä. Parhaille kosteikkoalueille kerääntyy vesilintukoiraita suuriksi parviksi kesää viettämään. Kahlaajien syysmuutto on ollut käynnissä jo loppukeväästä asti, ja jatkuu tasaisena läpi kesän.

Jaksolla komeita kerääntymiä olivat mm. 12000 haahkaa Haliaksella, 262 harmaasorsaa ja 71 punasotkaa Suomenojalla, 101 silkkiuikkua Espoon Matalajärvellä, 31 mustakurkku-uikkua Lohjan Kunnarlassa, 121 harmaahaikaraa Viikissä, 110 riskilää Helsingin Koirasaaressa sekä 36 mustavikloa ja 1370 kottaraista Viikissä.

Heinäkuussa on mahdollista havaita myös lintujen näkyvää muuttoa. Inkoon Sadelnilla laskettiin 165 muuttavaa tai kiertelevää ruokkia, Hangon lintuasemalta 50 isokäpylintua ja Espoon Laajalahdella 255 liroa (195m, 60p).

Kesäkauden hiljaiselosta huolimatta harvinaisuuksista kiinnostuneilla on riittänyt bongattavaa. Jakson kovimpia rariteetteja edustivat rantakurvi Hangossa, tulipäähippiäinen Lohjalla, pikkukultarinnat Helsingissä ja Tuusulassa sekä lapinuunilintu Kirkkonummella. Lisäksi havaittiin mm. 2 kyhmyhaahkaa, pikku-uikku, 4 viiriäistä, 2 pikkukiljukotkaa, punajalkahaukka, avosetti, 2 lampivikloa, 9 riuttatiiraa, pikkutiira, englanninvästäräkki, 2 virtavästäräkkiä ja 3 keltahemppoa. 

Vuodenaikaan nähden kiinnostavia lajeja olivat mm. uivelo ja 3 kapustarintaa. Espoossa 1.7. nähdyt 2 nuorta mustapyrstökuiria olivat kaikkien aikojen aikaisimmat nuoret linnut Tringan alueella.

Tringan kesärallin 2019 tulokset

Vanjärvi auringonnousun aikaan (kuva ei ole rallipäivältä). Kuva: Pasi Pirinen
  1. Lerpakan heiluttajat (Mika Teivonen, Jarmo T. Koistinen, Joni Kautonen) – 115 lajia. Ässät: merilokki, kanahaukka, uivelo, kaulushaikara, sarvipöllö, pikkulepinkäinen, pyy, suokukko, rastaskerttunen.
  2. Tuplavääntö (Touko Torppa, Pasi Pirinen, Andreas Uppstu, Rauni Varkia) – 112 lajia. Ässät: käki, tukkakoskelo, huuhkaja, ruisrääkkä, heinätavi.
  3. Lohjan seutu (Jan Södersved, Petro Pynnönen, Matti Nieminen) – 104 lajia. Ässät: lapasorsa, pyrstötiainen, punajalkaviklo, kangaskiuru.
  4. Umpisetti (Asko Rokala, Kalevi Hiironniemi, Antti Mikala, Ari Veijalainen) – 95 lajia.
  5. Vatsa kuralla (Juha Kettunen, Arttu Valonen, Andreas Lindén) – 93 lajia. Ässät: valkoviklo, pikkusieppo, sinisuohaukka.

Tringan kesäralli järjestettiin tänä vuonna APLA:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 29.6.2019 Vihdin ja Karkkilan kuntien alueella. Ralliaika oli klo 2:00-14:00, ja purku suoritettiin Karkkilan ABC:lla kisan jälkeen. Ralliin osallistui viisi joukkuetta, joissa mukana oli yhteensä 17 kisaajaa. Voiton vei paikallisjoukkue Lerpakan heiluttajat 115 lajilla, joista yhdeksän oli ässiä.

Rallin kokonaislajimäärä oli 138. Lajeista 68 oli sellaisia, jotka jokainen joukkue havaitsi. Ässiä, eli ainoastaan yhden joukkueen havaitsemia lajeja oli yhteensä 21.

Kesäralli käytiin mukavassa retkeilysäässä. Yö ja aamu olivat pilvisiä, tyyniä ja viileitä, aamupävällä aurinko alkoi pilkottamaan pilvien välistä ja päivällä lämpötila kohosi yli 20 asteeseen.

Mainittavimpia havaintoja olivat 2 virtavästäräkkiä, sinisuohaukka, uivelo, kapustarinta ja huuhkajapoikue. Lisäksi yöllä havaittiin viirupöllö hieman ennen rallin alkamisajankohtaa. Joukkueita kannustetaan ilmoittamaan mielenkiintoiset havaintonsa lintutietopalvelu Tiiraan.

Rallin lajilista, suluissa kuinka moni joukkue havaitsi:

Peruslajit (50 kpl) (ei sulkuja = kaikki joukkueet havaitsivat): laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, silkkiuikku, harmaahaikara, kurki, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi, rantasipi, naurulokki, kalalokki, harmaalokki (4/5), kalatiira, kesykyyhky, sepelkyyhky, tervapääsky, käpytikka, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky (4/5), metsäkirvinen, niittykirvinen (4/5), västäräkki, punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, ruokokerttunen, hernekerttu (3/5), pensaskerttu, lehtokerttu, mustapääkerttu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen, harakka, naakka, varis, kottarainen, pikkuvarpunen, varpunen, peippo, viherpeippo, vihervarpunen, keltasirkku, pajusirkku.

Lisälajit huutojärjestyksessä (88 kpl): fasaani (5/5), tikli (5/5), kuusitiainen (5/5), kuovi (3/5), peukaloinen (5/5), rautiainen (5/5), satakieli (5/5), haapana (4/5), korppi (4/5), ruskosuohaukka (5/5), nuolihaukka (5/5), tavi (5/5), sääksi (5/5), palokärki (4/5), tuulihaukka (5/5), nokikana (5/5), liro (5/5), pensastasku (4/5), kanadanhanhi (5/5), tiltaltti (5/5), luhtakana (3/5), närhi (3/5), puukiipijä (5/5), uuttukyyhky (4/5), hemppo (4/5), kuikka (4/5), pikkukäpylintu (5/5), kulorastas (4/5), rytikerttunen (3/5), sirittäjä (5/5), lehtokurppa (3/5), kultarinta (3/5), viitakerttunen (5/5), valkoviklo (ässä), härkälintu (5/5), kaakkuri (3/5), punatulkku (4/5), kivitasku (3/5), töyhtötiainen (5/5), merikotka (4/5), kehrääjä (4/5), hömötiainen (5/5), mehiläishaukka (4/5), varpushaukka (2/5), selkälokki (3/5), käki (ässä), metsäviklo (2/5), merilokki (ässä), punavarpunen (4/5), luhtakerttunen (4/5), pikkulokki (2/5), lehtopöllö (4/5), kanahaukka (ässä), leppälintu (4/5), isokoskelo (3/5), tukkakoskelo (ässä), uivelo (ässä), pikkusieppo (ässä), punasotka (3/5), tukkasotka (3/5), keltavästäräkki (3/5), kaulushaikara (ässä), pikkutylli (4/5), pähkinähakki (2/5), liejukana (3/5), törmäpääsky (2/5), sarvipöllö (ässä), viitasirkkalintu (2/5), harmaasorsa (2/5), huuhkaja (ässä), lapasorsa (ässä), pikkulepinkäinen (ässä), peltosirkku (2/5), valkoposkihanhi (2/5), ruisrääkkä (ässä), pensassirkkalintu (2/5), pyy (ässä), virtavästäräkki (3/5), heinätavi (ässä), pyrstötiainen (ässä), suokukko (ässä), sinisuohaukka (ässä), punajalkaviklo (ässä), rastaskerttunen (ässä), kapustarinta (2/5), kangaskiuru (ässä).

Tringan lintutilannekatsaus – toukokuun loppupuoli – kesäkuun alku

Punavarpunen. Kuva: Micha Fager

Edellisestä katsauksesta onkin jo kolmisen viikkoa, ja paljon on ehtinyt välissä tapahtua.

Osalla hyönteissyöjälinnuista kevätmuutto on vielä kesken, mutta samanaikaisesti jotkin kahlaajat, kuten metsä- ja mustaviklonaaraat aloittelevat jo syysmuuttoa etelään. Myös esimerkiksi haahka-, telkkä- ja koskelokoiraita muuttaa Itämerellä lounaaseen sulkimaan kesäksi.

Valkoposkihanhien muuttohuippu nähtiin 22.5., kun Helsingissä laskettiin 44 000 muuttavaa yksilöä iltapainotteisesti. Edelliskeväiden hurjiin valkoposkien päiväsummiin ei tänä vuonna päästy, sillä hanhien muutto jakautui usealle päivälle. Sepelhanhilta sen sijaan nähtiin 25.5. hieno näytös, kun sankan sumun hälvettyä Lauttasaaressa muutti muutamassa tunnissa 30 000 yksilöä. Tällöin suurimmassa parvessa laskettiin olleen 17 000 lintua. Mustalintujen ja allien arktinen muutto jäi tänä vuonna Tringan alueella vaisuksi, suurimpana allilukuna 15 000 muuttavaa Kirkkonummen Mäkiluodossa. Kevään suurin kuikkalintusumma ilmoitettiin Mäkiluodosta 19.5., jolloin muutti noin 2200 gaviaa.

30.5. etelärannikolla havainnoitiin hienoa isojen kahlaajien muuttoa. Kahlaajien yhteissumma kohosi Porkkalassa tällöin yli 22000:een. Vastaaviin summiin ei olla päästy moniin vuosiin. Mäkiluodosta määritettiin lajilleen yli 6000 tundrakurmitsaa ja 1200 isosirriä. Mainittakoon jakson hyvistä muutoista vielä Viikissä muuttaneet 41 mehiläishaukkaa ja Mäkiluodon 11 etelänkiislaa.

Jakson hyviä paikallissummia olivat mm. 15 nuolihaukkaa Vihdin Vanjärvellä, 7 luhtahuittia Lohjan Koisjärvellä, 8 ruisrääkkää Kirkkonummen Sundetilla, 10 keräkurmitsaa Vantaan Seutulassa, 170 tylliä ja 40 lapinsirriä Espoon Laajalahdella, 5 pikkusirriä Viikissä, 12 luotokirvistä Raaseporin Segelskärillä, 7 rastaskerttusta Viikissä, 6 idänuunilintua Helsingin Isosaaressa ja 25 punavarpusta Mäkiluodossa.

Jakson harvinaisin lintu oli Kirkkonummen Rönnskäriltä 19.5. löytynyt Suomen ensimmäinen pikkupajusirkkukoiras. Lisätietoja havainnosta voi lukea täältä: https://www.birdlife.fi/tiedote-20190520/

Muita kovia harvinaisuuksia olivat mm. jalohaikaran kanssa Lauttasaaressa muuttanut silkkihaikara, koiras ja naaras pikkuhuitit Lohjan Savijärvellä, rantakurvi Laajalahdella, mustapäätaskut Haliaksella ja Inkoon Kopparnäsissä , pikkukultarinta Helsingin Malmilla sekä tulipäähippiäiset Espoossa, Raaseporissa, Kirkkonummella ja Järvenpäässä.

Jakson harvinaisuuslistaa täydensivät 2 pikku-uikkua, 4 jääkuikkaa, tiibetinhanhi, punakaulahanhi, 2 kyhmyhaahkaa, niittysuohaukka, kiljukotka, pikkukiljukotka, 3 punajalkahaukkaa, avosetti, 3 lampivikloa, 7 leveäpyrstökihua, tunturikihu, 5 riuttatiiraa, pikkukajava, 2 aroharmaalokkia, 8 viiriäistä, 3 turturikyyhkyä, 4 harjalintua, 3 ruokosirkkalintua, sepelsieppo, 3 keltahemppoa ja pikkusirkku.

Kuhankeittäjiä on havaittu ilahduttavan runsaasti viimeisen viikon aikana, huomattavasti enemmän kuin muutamana edellisvuonna.

Lintusää 27.–29.5.2019: Hyvää arktikatuulta riittää, vaikka sää on viileä ja epävakainen

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Tänä keväänä erikoinen oli valkoposkien päämuutto, joka hajaantui 6 vrk:n ajalle suhteellisen tasapaksuna ja leveänä rintamana. Vastatuuli ei tuntunut niihin vaikuttavan juuri mitenkään torstaina-perjantaina. Sen sijaan muu arktika oli silloin aika vaisua, joskin suosirrejä meni pinnassa ehkä juuri vastatuulen takia. Lauantain tuulen kääntyminen toi sepelhanhien kunnon muuton. Erikoista on tämän päivän (sunnuntai) suuri muuttohiljaisuus; ikään kuin Itämeren ”varasto” olisi mennyt tyhjäksi eilen. Jatkossa hyvää arktikatuulta riittää, vaikka sää on viileä ja epävakainen, eli ei suosi lämpimien seutujen harvinaisuuksien tuloa. Kuuma eteläinen putki hipoo aluetta ti–ke yönä, mutta väistyy itään.

Ma: Enimmäkseen merellä on kohtalaista–navakkaa WSW-tuulta, joka illaksi heikkenee. Sää on pilvinen–puolipilvinen ja aamupuolella sekä illalla voi vähän sataa. Melko hyvä arktikasää kahlaajille ja sepelhanhille.

Ti: Heikkoa–kohtalaista etelän ja lounaan välistä tuulta, joka iltapäivällä heikkenee tilapäisesti ja illalla kääntyy idän puolelle. On puolipilvistä–pilvistä ja poutaa (vähäisiä sateita voi olla aamulla–päivällä), mutta illalla etelästä saapuu yhtenäinen sadealue. Hyvä muuttosää.

Ke, epätarkka: Kohtalaista–navakkaa lännen puoleista tuulta, aamulla pilvistä ja ehkä vielä sadetta, mutta päivällä selkenee. Arktikasää on edelleen aika hyvä, mutta linnut eivät pakkaudu Suomen rannikolle.

Jatkoarvio: Hyvää etelänpuoleista muuttovirtausta. Laaja kuuma harvinaisuusilma odottaa Venäjällä mahdollista etenemistä Suomeen.

Ilmoita kaikki peltosirkkuhavainnot Tiiraan!

Missä peltosirkkuja vielä on? Osallistu kartoitukseen!

Markus Pihan ja Tuomas Seimolan tutkimusryhmä selvittää Tringan kanssa yhteistyössä Uudenmaan peltosirkkutilanteen vuonna 2019. Vaikka alueella retkeillään paljon, ovat monet peltosirkun mahdolliset esiintymispaikat yhä selvittämättä. Jokainen havainto on tämän äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun lajin tilan selvittämiseksi arvokas, ja selvitykseen tarvitaan lintuharrastajien apua!

Miten voit osallistua kartoitukseen?

Peltosirkut löytyvät useimmiten suurilta tai suurehkoilta peltomaisemakokonaisuuksilta, joilla retkeillen reviirejä olisi hyvä etsiä aloittaen esimerkiksi omien retkeilyalueiden tuntumasta. Peltosirkkujen lauluryhmien sijainti on usein peltojen keskellä etäällä lähimmistä teistä ja lajin esiintymisen varmistaminen vaatii usein hieman jalkatyötä. Lajin laulu kuuluu optimiolosuhteissa noin 300 metrin päähän.

Peltosirkun havaitseminen on varmempaa, mikäli käytetään atrappia/äänihoukutinta, johon laji yleensä reagoi silloinkin kun pariutuminen on jo tapahtunut ja lauluaktiivisuus on vähäisempää. Lyhytaikainen ja ensireaktioon lopetettava äänihoukuttimen käyttö ei häiritse merkittävästi lintua, joka luonnollisestikin esiintyy yleensä pienissä lauluryhmissä kuuloetäisyyden päässä naapurista.

Suurimpia aukkoja Uudenmaan nykyisen esiintymiskuvan tiedoissa on Sipoon, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän, Vihdin, Karkkilan sekä Lohjan (Nummi-Pusulan) pohjoisosien ja Raaseporin länsi- ja eteläosien alueilla. Kyseisten kuntien alueella on useita peltosirkun esiintymiselle soveliaita maisemakokonaisuuksia, jotka ovat käytännössä kokonaan retkeilyn ulkopuolella tai erittäin vähän harrastajien retkeilemiä.

Kannustamme tringalaisia kirjaamaan kaikki peltosirkkuhavainnot (myös nollahavainnot!) Tiiraan. Lisätietoina havaintoon tulee liittää mahdollinen atrapin käyttö, kävelyn määrä/kattavuus sekä alueella käytetty aika. Peltosirkkujen löytämiselle paras aika on noin 15.5.–30.6.

Lähetämme mielellämme lisätietoja ja ehdotuksia kartoituspaikoiksi. Ota rohkeasti yhteyttä!

Markus Piha (markus.piha@helsinki.fi)
Tuomas Seimola (tuomas.seimola@luke.fi)

Hanhiretki Ridasjärvelle ja Kantelejärvelle 28.4.2019 Retkikertomus

Ridasjärvi


Eivät ole vuodet veljeksiä, eivät tosiaankaan. Kun Tringan perinteisellä hanhiretkellä on joskus staijattu hyytävässä viimassa, värjötelty lumisateessa ja ihmetelty jäiden hidasta lähtöä, tänä vuonna nautittiin auringonpaisteesta ja yli 20 asteen lämpötiloista. No, nautittiin kyllä linnuistakin.

Aamu aloitettiin varsin perinteisesti Hyvinkään Myllykylän (alias Koskelankulman, alias Latostenmaanmäen) entisellä soramontulla, missä pienen odottelun jälkeen kuulimme ja näimme kaksi kangaskiurua laululennossa. Sinisellä taivaalla muutti mm. kolme kuikkaa.

Kiville kapuamalla päästiin vähän lähemmäs kangaskiuruja.

Pian tuon jälkeen jatkoimme Ridasjärvelle, missä haarapääsky ilahdutti ohilennollaan heti noustessamme bussista. Järvellä härkälinnut pitivät soidinta ja ruovikossa kaulushaikara pumppasi aika ajoin. Hanhia näkyi sadoittain, lähinnä tundrahanhia.

Petopuolella lajisto täydentyi kahdella sääksi- ja kahdella ruskosuohaukkaparilla. Ainakin yksi pikkulokki saapui
aamun mittaan järvelle satojen naurulokkien seuraksi. Kahlaajista mainittakoon paikallinen rantasipi sekä muuttavina metsäviklo ja pieni suokukkoparvi. Lähimetsikössä vihelteli harmaapäätikka.

Tämä piilokuvamainen otos paljastaa harmaapäätikan alaselän.

Ridasjärven parituntisen havainnoinnin päätteeksi nautimme pullakahvit paikallisessa Kylis-kahvilassa. Kahvilan pitäjä oli ennalta varautunut porukkamme tuloon ja riittävään määrään pullia selvittämällä Tringan tapahtumakalenterista, milloin tringalaiset tulevat. Hienoa toimintaa!!!

Kylis-kahvilaa voi suositella Ridasjärvellä retkeileville.

Aiemmista vuosista poiketen koukkasimme Riihimäen Sammalistonsuolle, missä hanhia oli muutamia satoja, tosin lähinnä varsin kaukana väreilyssä. Tundrahanhi oli täälläkin valtalajina. Paikallisten kuovien ja parin muuttavan varpushaukan lisäksi katsottavaa riitti myös myöhäisellä ruokinnalla, missä järripeipot ja tiklit tankkasivat minkä jaksoivat.

Järripeippopari Sammalistonsuon lintulavan viereisellä ruokinnalla.

Sammalistonsuo on ollut aiemmin Kekkilän turvetuotantoaluetta. Turvetuotannon päätyttyä aluetta on kunnostettu kosteikkoalueeksi. Kanta-Hämeen lintuyhdistys on rakentanut alueen keskellä sijaitsevan havaintokummun päälle hienon ja tilavan tarkkailulavan, jolla mahduimme KHLYn oman retkiporukan kera yhdessä katselemaan lintuja. Kosteikon puolella mustakurkku-uikut täydensivät lajilistaamme.

Retki jatkui kohti Pukkilaa ja Kantelejärveä, missä näimme muutamia tuulihaukkoja, ruskosuohaukkoja komeassa soidinlennossa, valkovikloparven sekä valtavan ja nopeasti liikkuvan kaukaisen ”pilven”, joka koostui lähes 200 suokukosta.

Paikallinen kurkipari lensi ihan ylitsemme.

Kantelejärvelle on hyvät näkymät läheiseltä ladolta.

Kun lopuksi siirryimme ”Pobedan” pellolle, saimme ihastella miten pienehköön tulvaan ahtautuivat ilmeisesti juurikin nuo samaiset suokukot, kymmeniä valkovikloja, useita liroja, ainakin kuusi kapustarintaa sekä
yksi mustapyrstökuiri.

Ihailun kohteeksi pääsi myös ladon seinustan pöntössä pesää tekevä tuulihaukka. Yksi retkeilijä löysi viereiseltä pellolta päivän ainoaksi jääneen pikkukuovin.

Tuulihaukan pesäpönttö.


Kaiken kaikkiaan päivän saldoksi tuli 88 lajia, mitä voi pitää kohtuullisena määränä, varsinkin kun sekaan mahtui useimmille aika lailla vuodenpinnoja.

Oppaina: Peter Buchert, Jaana Sarvala, Jouni Rytkönen

Kuljettajana: Antero Koskinen

Teksti: Peter Buchert ja Jaana Sarvala

Lintukuvat: Heikki Kantola

Muut kuvat: Jaana Sarvala

Torniopastukset jatkuvat Vanhankaupunginlahdella koko toukokuun ajan

Tringan torniopastukset jatkuvat koko toukokuun ajan Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Torniopas päivystää perjantai-iltaisin Lammassaaren uudella lintulavalla klo 18-20 ja sunnuntai-iltapäivisin Purolahden lintutornissa klo 12-14.

Torniopas näyttää lintuja kaukoputkella ja kertoo alueen linnuista ja lintuharrastuksesta. Tornioppaalta voi kysyä muuttolinnuista ja lintujen tunnistamisesta, ja torniopastukset ovat hyvä tilaisuus kartuttaa vaikkapa BirdLife Suomen tunnista 100 lintulajia haasteen lajilistan kartuttamiseen. Torniopastukset ovat kaikille avoimia, ja ne järjestetään säävarauksella.

Lammassaaren uudelle lintulavalle on esteetön pääsy Pornaistenniemeltä pitkospuita pitkin. Kaikki torniopastukset löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Lammassaaren lintulavan opastukset:
pe 03.05. klo 18-20
pe 10.05. klo 18-20
pe 17.05. klo 18-20
pe 24.05. klo 18-20
pe 31.05. klo 18-20

Purolahden lintutornin opastukset:
su 05.05. klo 12-14
su 12.05. klo 12-14
su 19.05. klo 12-14
su 26.05. klo 12-14
su 02.06. klo 12-14

Lintusää 1.–3.5.2019: Vappupäivänä hyvä muuttovirtaus, loppuviikosta kylmenee

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lämmin virtaus päättyi viikonloppuna, mutta sen myötä aikaisia tulijoita on havaittu sekä myös harvinaisuuksia ihan mukavasti tänäänkin. Tällä viikolla sää on huomisen jälkeen jopa katastrofaalinen hyönteissyöjälinnuille, ainakin Keski- ja Pohjois-Suomessa, sillä voimakas matalapaine syvenee Suomen yllä, mikä saa erittäin kylmää ilmaa ja lumisateita virtaamaan pohjoisesta tänne. Säätyyppi muuttuu hyvin kylmäksi ja sateiseksi; etenkin perjantaina voi olla hyytävä päivä.

Ke: Enimmäkseen kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, verraten selkeää mutta illaksi pilvistyvää ja lännestä alkaen sadetta. Oikein hyvä virtaus Itämerellä meriharakoiden päämuutolle ja samalla menee myös ensiannos pikkukuoveja, kuikkia ja mustalintuja, sekä nykyään vähälukuisia allihaahkoja. Myös yömuutto on vilkasta.

To: Aamulla heikkoa–kohtalaista lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivästä alkaen voimistuu etenkin merellä navakaksi, jopa kovaksi. Enimmäkseen pilvistä ja yleisesti vesisadetta, jossa voi kuitenkin olla pitkiä taukojakin; sää on kolea. Yömuuttajille on hyvä pudotussää vielä ke–to yönä, mutta sen jälkeen muuton olosuhteet huononevat selvästi.

Pe, yksityiskohdat epävarmat, koska syvenevän matalapaineen tarkka sijainti ja sadealueiden muoto ovat vielä tuntemattomat: Todennäköisesti voimakasta tuulta lännen ja pohjoisen välisestä sektorista, kylmää, pilvistä ja lievässä tapauksessa ajoittain räntäkuuroja. Huonoimmassa vaihtoehdossa jatkuvaa räntäsadetta ja jopa takatalven tuntu. Joka tapauksessa Keski- ja Pohjois-Suomessa on talvista.

Jatkoarvio: Tuuli heikkenee ja kääntyy lounaan puolelle. Muuttosää paranee tuulen takia, mutta ilmamassa pysyy hyvin kylmänä ainakin pari päivää.

Lintusää 26.–28.4.2019: Hyvä muutto- ja harvinaisuustilanne päättyy lähipäivinä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Viimeisten 6 vuorokauden aikana sekä aamumuutto että yömuutto ovat olleet säätutkissa erittäin kovia, vaikka maastossa sininen taivas näyttikin pettävästi tyhjältä. Kuuma eteläkaakkoinen ylävirtaus päättyy lähipäivinä ja sen myötä hyvä muutto- sekä harvinaisuustilanne. Ensimmäinen arktika-aalto (meriharakat) joutunee odottamaan, ellei mene pe–la aikana. Tämänpäiväinen pieni sadealue oli joissakin ilmakehämalleissa ennustettu oikein jo useita vuorokausia sitten, mutta joissakin ei. Sen jatkokin on näköjään hyvin hankala ennustaa, vaikka ennustepituus on lyhyt.

Pe: Heikkoa-kohtalaista itäkoillisen puoleista tuulta, lievimmässä vaihtoehdossa vaihtelevaa pilvisyyttä ja vain joitakin sadekuuroja, huonoimmassa pilvistä ja sadetta on pitkiä jaksoja. Kuuma ylävirtaus jatkuu vielä, ja sää on mitä parhainta pudotusilmaa yömuuttajille ja harvinaisuuksille.

La: Viimeinen lämmin ja tuulioloiltaan melko samanlainen päivä kuin perjantai, mutta kuuma ylävirtaus pysähtyy. Todennäköisesti on selkeää tai selkenevää, mutta huonoimmassa vaihtoehdossa perjantain kuuroittaisen sateen alue maleksii täällä vielä lauantaina aamupuolelle. Muuttotilanne on samankaltainen kuin perjantaina, mutta vähän huonompi.

Su: Kylmä rintama saapuu koillisesta la-su yönä ja itäkoillinen virtaus voimistuu navakaksi ja lamauttaa muuton. Vaikka on jokseenkin selkeää, sää on koleaa, koska ilmamassan lämpötila laskee yli 10 asteella.

Jatko: Viikon alussa voi olla vielä heikkotuulinen tai lounainenkin virtaus (ja meriharakat mennä), mutta säätyyppi on viileä ja viikon aikana voi tulla voimakas muuttoa pahasti haittaava matalapaine.

Vuosaaren retki 13.4. retkikertomus

Tringan Vuosaaren retket jatkuivat 13.4.2019 kävelyllä Vuosaaren sataman kupeessa olevalle näköalatasanteelle Auringonnousun rannassa, josta matka jatkui Niinisaaren kautta täyttömäelle. Retkelle osallistui oppaan lisäksi 17 lintuharrastajaa.

Kävely lähti liikkeelle 7.00 heti kokoontumispaikalla kuului selkeitä kevään merkkejä: käpytikka huuteli, sepelkyyhky kujersi, punarinta soitteli vienoa säveltään ja laulurastas aloitteli läheisessä kuusikossa. Keväiset äänet johdattivat iloisen retkiseurueen matkaan.

Kävellessämme näköalatasanteelle tarkkailimme läheisten saarien ja Porvarinlahden suun välisiä vesialueita, jossa lepäili alueen peruslajistoa: tukkasotkia, telkkiä, sinisorsia, isokoskeloita, kalalokkeja, naurulokkeja ja muutama merilokki. Muuten hiljaisessa ruovikossa lenteli västäräkkejä ja useita pajusirkkuja.

Kalkkisaaren selällä oli sekä kyhmy- että laulujoutsenia. Itse lokkien kansoittamalla Kalkkisaarella oli jo muutama reviiriään vartioiva valkoposkihanhi ja rannalla uiskenteli kandanhanhia. Ensimmäiset meriharakatkin olivat saapuneet kotikivilleen. Retkeläisiä ilahdutti yksinäinen harmaasorsa koiras ja lahdelle saapunut silkkiuikku pari. Isokoskeloiden seassa uiskennellut tukkakoskelo oli mukava havainto. Rantakivillä päivysti myös muutama harmaahaikara.

Näköalatasanne tarjosi muutamia merellisempiä lajeja kuten haahkan, allin ja mahtavan yli 70 merimetson kalastuspuuhissa olleen parven. Kauempana olleet kauniit uivelot näkyivät hienosti. Juuri ennen lähtöämme kaksi muuttavaa mustavarista yllätti retkiporukan. Vuosaaressa mustavaris on aina mieluinen havainto, niitä ei kevään aikana montaa havaita.

Paluu matkalla koukkasimme metsään ja kävelimme Niinisaaren alueella. Metsä tarjosi sini- ja talitiaisia sekä hippiäisiä. Porvarinlahden rantapolulta lähti lehtokurppa. Monelle, jotka sen kerkesivät näkemään, se oli vuoden ensimmäinen havainto lajista. Vielä osittain jäässä olevalla Porvarinlahdella oli jokunen telkkä, tukkasotka ja silkkiuikku pari.

Vallitseva korkeapaine ei herätellyt juurikaan toiveita nähdä muuttoa täyttömäeltä. Toiveita herätti kuitenkin Vuosaaren WA-ryhmässä ilmoitettu mustaleppälintu. Mäellä joksi täyttömäkeä tuttavallisemmin kutsutaan, oli vuosaarelaisten lintuharrastajien lisäksi verrattain vähän lintuja. Talven jäljiltä vielä mäellä majaileva isolepinkäinen keikkui koivun latvassa. Hempot lauloivat ja lentelivät reviirinsä ympärillä toimeliaasti. Niittykirvisiä ja kiuruja nousi vanhan huipun tuntumasta.

Mäen huipulla muutto ei tosiaan huimannut. Muutama hanhiparvi sentään nähtiin, joista löydettiin sekä tundra- että metsähanhia. Paikalliset kanahaukat edustivat parhaiten petolintuja ja niiden lisäksi itäpuolelta löytyi muuttava hiirihaukka. Kellon lähestyessä yhtätoista yksi ja toinen retkeläinen, jatkoi päiväänsä muiden askareiden parissa. Lopulta viimeisetkin innokkaat päättivät pistää pillit pussiin ja lähteä kohti parkkipaikkaa. Laskeutuessamme alas mäeltä eteläpäässä sijaitsevan lehdon kohdalla kivelle hypähti tumma pikkulintu, joka heilutti pyrstöään. Naaraspukuinen mustaleppälintu antoi mukavan läksiäislahjan tälle retkelle.

Retkellä havaittiin 56 lintulajia: kyhmyjoutsen, laulujoutsen, tundrahanhi, metsähanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, sinisorsa, harmaasorsa, tukkasotka, telkkä, haahka, alli, uivelo, isokoskelo, tukkakoskelo, silkkiuikku, merimetso, harmaahaikara, hiirihaukka, kanahaukka, meriharakka, töyhtöhyyppä, lehtokurppa, naurulokki, kalalokki, harmaalokki, merilokki, sepelkyyhky, käpytikka, kiuru, niittykirvinen, västäräkki, punarinta, mustaleppälintu, laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, mustarastas, hippiäinen, talitiainen, sinitiainen, isolepinkäinen, harakka, närhi, naakka, mustavaris, varis, korppi, kottarainen, peippo, hemppo, tikli, viherpeippo, vihervarpunen, pajusirkku ja keltasirkku.

Mikko Salonen

Lintusäätiedote 21.–24.4.2019: Kevätmuutto kiihtyy voimakkaasti

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Korkeapaine vahvistuu uudestaan, nyt Venäjälle, mistä selänne ulottuu Suomeen. Virtaus kääntyy lounaiseksi, alkuviikolla eteläiseksi–kaakkoiseksi ja lämpenee koko ajan. Muuttosää on loistava, ja muutto kiihtyy voimakkaasti. Ainoa lähiaikojen mahdollinen sääriski on merisumu rannikolla. Tänä keväänä on hyvä mahdollisuus nähdä koivut hiirenkorvalla jo vappuna. Lähimmän viikon aikana on tiedossa päivisin mm. peippojen, suohaukkojen ja kalasääskien sekä öisin rastaiden, punarintojen, taivaanvuohien ja kotimaan vesilintujen päämuuttoja. Samalla alkaa tulla enenevästi tiltaltteja, metsäkirvisiä, käenpiikoja, kirjosieppoja, leppä- ja pajulintuja, pääskyjä, tiiroja, vikloja sekä ensimmäisiä sirittäjiä, käkiä, pensastaskuja ja hernekerttuja. Säätilanne on oivallinen tavanomaista aikaisemmille saapujille sekä etelän ja kaakon harvinaisuuksille kuten kattohaikaroille, pikkukiljukotkille, harjalinnuille, jalohaikaroille, pussitiaisille jne.

Su: Heikkoa–kohtalaista idän ja etelän välistä tuulta ja verraten selkeää, illalla pilvistyvää.

Ma: Heikkoa–kohtalaista etelän ja lounaan välistä tuulta, aamupuolella melko pilvistä ja mahdollisesti vähän sadetta.

Ti–ke: Heikkoa–kohtalaista lounaan ja etelän välistä tuulta, verraten selkeää, iltapäivällä merituulta ja päivisin on merisumun mahdollisuus. Muuttolintuja vyöryy Suomeen etenkin yöllä.

Jatkoarvio: Yhä lämpenevä kaakkoinen ylävirtaus pitää muuton voimakkaana ja kasvattaa harvinaisuuksien saapumismahdollisuuksia.

Lintusäätiedote 17.–19.4.2019: Korkeapainesää jatkuu, pääsiäiseksi luvassa hyvä virtaus muutolle

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Korkeapainesää jatkuu todennäköisesti ainakin noin viikon verran. Perjantaina on tuulen takia huonompi muuttosää, mutta pääsiäisenä virtaustilanne muuttuu oikein hyväksi muutolle. Todennäköisesti kurjilla on jäljellä enää 0-1 hyvää muuttoa Uudellamaalla, mahdollinen viimeinenkin lännestä kaukaa.

Ke–to: Heikkotuulista ja selkeää, rannikolla iltapäivällä merituulta. Hyvä muuttosää, mutta lintuja on vaikea löytää korkealta, siniseltä taivaalta.

Pe: Pilvistyvää mutta poutaa ja kohtalaista, jopa navakkaa luoteistuulta, mikä hiljentää muuttoa.

La-ma, arvio: Perjantaina kulkee Suomen itärajaa etelään ns. kylmän ilman pisara eli ylämatala, joka aiheuttaa tilapäisen viileän pohjoisvirtauksen, pilvistymisen ja mahdollisesti jopa vähän sadetta pe–la vaihteessa. Pisaran oikean reitin ennustaminen on vaikeaa, mutta tämänhetkisissä ennusteissa se väistyy etelään lauantaina, jolloin pohjoistuuli heikkenee ja selkeä korkeapaine palaa, mutta sen painopiste on Suomen itäpuolella. Vaikka varsinaista kuumaa putkea ei vielä synny etelästä Suomea kohti, virtaus on nykyistä paljon parempi muuton edistymiselle ja harvinaisuuksien tulolle, etenkin kaakosta. Tämä sillä edellytyksellä, että pisara ei tee jotain muuta.

Torniopastuksia ja lintupäivystyksiä keväällä 2019

Kevään torniopastukset ovat alkaneet. Tringa tarjoaa tänä keväänä yleisölle avoimia torniopastuksia Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa sekä Lammassaaren lintulavalla. Torniopastuksia järjestetään myös Vihdin Vanjärvellä.

Torniopas päivystää kaukoputken kanssa Viikin Purolahdella sunnuntaisin (klo 12-14) koko huhti- ja toukokuun ajan. Toukokuussa tornioppaan tapaa myös Lammassaaren lintulavalla perjantai-iltaisin (klo 18-20).

Vihdin Vanjärvellä pidetään torniopastus kahtena lauantaina 13. ja 27. huhtikuuta.

Opastuksia on tarjolla myös Hangossa: Hangon lintuasema järjestää lintupäivystyksen kolmena sunnuntaina (14.4., 21.4. ja 4.5.) Tulliniemen luontopolun päässä Uddskatanin eteläkärjen kalliolla.

Opastukset järjestetään säävarauksella. Kaikki tulevat opastukset löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/


Mediatiedote: Espoon keskuksen cityhuuhkajien pesintä epäonnistui

Huuhkajaparin pesintäyritys Espoon keskuksessa sijaitsevan toimistorakennuksen katolla on epäonnistunut tuntemattomasta syystä. Viereisen rakennuksen työntekijät huomasivat maaliskuun lopulla, että naaras ei ole enää pesässä hautomassa. Huuhkajista ei ole tehty havaintoja pesäpaikalla 27.3. jälkeen.

Kun huuhkajaparin naaras vielä hautoessaan vaihtoi asentoa, kiikarilla oli mahdollista havaita, että pesässä oli kolme munaa. 28.3. tehdyn käynnin yhteydessä todettiin, että ne olivat hävinneet eikä pesässä ollut niistä jälkeäkään.

”Valitettavasti voimme vain arvailla tuhon syytä”, toteaa Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

”Ehkä koiras on kuollut ja naaras on joutunut lähtemään saalistamaan jättäen samalla pesän vartioimatta, jolloin varikset ovat vieneet munat muualle syötäviksi. Tai sitten jotain muuta on tapahtunut.”

Sivullisten pääsy toimistorakennukseen on estetty, joten ihmisen häirinnästä ei liene kyse.

Niin sanotuista cityhuuhkajista on mahdollista tehdä havaintoja muualla Espoossa, sillä niille on tarjolla ravintoa muun muassa citykaneista.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja (Bubo bubo) on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

Tringan kevätkokouksen kuulumisia

Tringan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä Tieteiden talolla 4.4.2019 klo 18. Paikalla oli noin 50 Tringan jäsentä. Sääntömääräisen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Uusivuori ja sihteeriksi Hannu Holmström.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hintikka esitteli vuoden 2018 vuosikertomuksen ja toiminnanjohtaja Johannes Silvonen tuloslaskelman ja taseen. Yhdistyksen toiminta oli kertomusvuonna aktiivista, ja erityisesti retki- ja nuorisopuolella tapahtui: Tringa järjesti kertomusvuonna noin 130 retkeä tai opastusta ja vei 379 koululaista linturetkelle.

Jukka Hintikka esitteli myös Tringan keväällä 2015 hyväksytyn sijoitusstrategian mukaisten sijoitusten tilanteen. Sijoitukset ovat noin viisi prosenttia eli reilun 10 000 euroa tappiolla, ja hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin päättämällä luopua aktiivisesti hoidetuista rahastoista. Tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Hallitusta täydennettiin valitsemalla eronneen Erkki Virolaisen tilalle Leena Hintsanen.

Sääntömääräisen kokouksen lopuksi keskusteltiin vielä lyhyesti valkoposkihanheen kohdistuvasta häirinnästä. Yhdistyksen tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on valkoposkihanhistrategian laatiminen, ja sitä kautta yritetään saada esille enemmän myönteisiä asioita Uudenmaan valkoposkihanhista.

Illan varsinaisena ohjelmana nähtiin ja kuultiin Roland Vösan ensyklopedinen esitys Tringan retkestä Itä-Siperian Jakutskiin, Tiksiin ja Lena-joen suistoon. Suhteellisen alhaisesta lajimäärästä (noin 140 lajia 2 viikon retkellä) huolimatta retki oli varmasti unohtumaton. Venäjällä on laajoja alueita, joilla juuri kukaan ei retkeile ja joiden linnustosta tiedetään vain vähän, ja tämä jännittävä tutkimusmatkan tunne välittyi myös yleisöön. Retki oli Venäjän sisäisine lentoineen, erikoisviisumeineen ja lupineen poikkeuksellisen vaikea järjestellä, mutta Ville Haapasaloa mukaillen: vaikka mikään ei toiminut, niin kaikki kuitenkin järjestyi ruusulokkien pesimäyhdyskuntaa myöten.

Kuva: Hannu Holmström

Tringan lintutilannekatsaus – maaliskuun loppupuoli

Metsäviklo. Kuva: Micha Fager

Edellisen katsauksen jälkeen kevät on ottanut suuren harppauksen eteenpäin. Ensihavainnot saatiin jaksolla reilusta 20 lajista, mm. risti-, jouhi- ja lapasorsasta, kuovista, kapustarinnasta, tyllistä, metsäviklosta, selkälokista, luotokirvisestä, kangaskiurusta ja tiltaltista.

Metsä- ja tundrahanhilla on ollut käynnissä jo kovaa muuttoa. Tähän mennessä suurin päiväsumma laskettiin 21.3., kun Porkkalassa muutti yhteensä 4147 hanhea, lähes kaikkien määritettyjen ollessa ansereita. 27.3. Hangon lintuasemalla muutti 7096 haahkaa ja Kirkkonummen Salftjärdenillä samana päivänä 60 hiirihaukkaa. Hyviä muuttosummia olivat myös mm. Haliaksella 25.3. lasketut 178 kurkea ja 24.3. ynnätyt 226 kulorastasta.

Uudenmaan parhailla levähdysalueilla laiduntaa parhaillaan tuhansien anser- eli harmaahanhien kerääntymiä. Vihdin Vanjärvellä laskettiin enimmillään paikallisena 3300 metsähanhea ja Nurmijärven Lepsämässä 2500 tundrahanhea. Muita korkeita paikallismääriä olivat mm. 638 kanadanhanhea Raaseporin Prästkullassa, 10 000 allia Porkkalassa, 1040 tukkasotkaa Tammisaaren Ramsholmenilla, 73 riskilää Inkoon Sommarnilla, 90 harmahaikaraa Tammisaaren Stadsfjärdenillä, 190 hemppoa Helsingin Haltialassa ja 300 pulmusta Kirkkonummen Danskarbyssä. Haliaksella vietettiin 23.3. pudotuskelissä sumuista mutta hyvää lintupäivää, ja päiväsummiksi ynnättiin tällöin mm. 80 punarintaa, 7 peukaloista, 7 rautiaista, 119 hippiäistä ja 23 punakylkirastasta.

Myös harvinaisuuspuolella meno on vilkastunut selvästi. Viime viikkojen kovimmat rariteetit olivat isohaarahaukat, joita havaittiin Tringan alueella tulkintatavasta riippuen 2-3 yksilöä. Ensimmäinen lintu muutti 17.3. Helsingin läpi itään. Kenties sama lintu palasi 25.3. samaa reittiä takaisin länteen vietettyään viikon Porvoon suunnalla. Myös Raaseporissa havaittiin isohaarahaukka 24.3.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. Hangon Täktomissa viikon viihtynyt mustapäätasku, Viikin pelloilla muutaman päivän pyörinyt nokivaris, pikkukajava Porkkalassa, lapinpöllö Lohjalla ja virtavästäräkki Helsingissä. Kyhmyhaahkasta tehtiin havaintoja Hangossa, Kirkkonummella ja Helsingissä, todennäköisesti 4-6:sta eri koirasyksilöstä.

Ensihavainnot tehtiin myös jalohaikarasta (4 yksilöä) ja mustaleppälinnusta. Pikkujoutsenia ja lyhytnokkahanhia on havaittu runsaasti, molempia useita kymmeniä yksilöitä.

Kutsu Tringa ry:n kevätkokoukseen 4.4.2019

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry – Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa r.f. pitää sääntömääräisen kevätkokouksensa Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) 4.4.2019 klo 18.00 alkaen. Sääntömääräisen osan jälkeen klo 19 Roland Vösa kertoo sanoin ja kuvin Tringan kesän 2018 retkestä Itä-Siperiaan.

Sääntömääräisen kevätkokouksen esityslista:

1§ Kevätkokouksen avaus

2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4§ Hyväksytään kokouksen esityslista

5§ Esitetään tilinpäätös ja vuosikertomus sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot

6§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta

7§ Valitaan hallituksen jäsen sellaisen hallituksen jäsenen tilalle, jonka tehtävä on hallituksesta eroamisen vuoksi päättynyt kesken toimikauden

8§ Katsaus Tringan sijoitusstrategiaan ja sijoitusten tilanteeseen

9§ Kevätkokouksen päättäminen

Tervetuloa!

Tringa ry:n hallitus

Vuoden 2018 tilinpäätösasiakirjat ovat tutustuttavissa osoitteessa https://www.tringa.fi/dokumentteja/

Kevättä vastassa Salossa

Metsä- ja tundrahanhista saatiin alkumakua jo matkalla. Kuva Asko Hakala

Salon kuuluisa Halikonlahti oli Tringan retken kohteena 23.3. Ajatuksena oli mennä hieman kevättä vastaan, sillä usein Lounais-Suomen lintupaikat ovat ensimmäinen etappi alkukevään muuttolinnuille. Sääennuste ei luvannut mitään hyvää retken onnistumiselle: aamun aikana sateen piti vallata koko eteläinensuomi ja tuulikin oli kovaa. Ihan näin huono tilanne ei maastossa kuitenkaan ollut. Halikonlahdella ei käytännössä satanut ollenkaan ja muutenkin sade oli kuuromaista eikä juurikaan haitannut retkeilyä. Myöskään tuuli ei aivan osunut kohdalle, joten ihan kohtuu kelissä mentiin.

Jo menomatkalla saattoi bussin ikkunasta todeta, että ilmassa oli jonkinlaisen lintupäivän elkeitä. Hanhiparvia oli ilmassa runsaasti ja ensimmäiset tundrahanhet nähtiin jo bussista, kuten myös muuttava kurki.

Halikonlahdella oltiin yhden aamukahvipysähdyksen jälkeen klo 9. Jengi pois bussista puhdistamon kulmilla ja maastoon. Valitsimme Aapon kanssa myötäpäiväisen kiertosuunnan torneille vievällä reitillä, sillä olisi mukava saada retken alkuun joku lähietäisyydellä oleva kiva laji ja sen löytyminen voisi olla todennäköisempää alueen ainoalta sulavesialueelta. Strategia toimi, merikotka lensi hienosti ylitse, sulan reunalla päivysti kaksi harmaahaikaraa, neljä naurulokkia ja tundrahanhet kävivät todistamassa kevättä.
Lahden pohjukan rantapelto oli kauniisti sulanut, mutta vedet olivat suurimmaksi osaksi tietysti ihan tukevasti jäässä. Vesilintuja oli tästä syystä vielä vähän: sinisorsia 75, telkkiä kolme paria, isokoskelopari teki ylilennon ja muutama meri – ja kanadanhanhi samoin.  Katsottavaa oli kuitenkin ihan kivasti. Mulloksella viihtyi 50 töyhtöhyyppää, 4 kurkea, kottaraisia, kiurut lauloivat, uuttu- ja sepelkyyhkyjä oli muutamia, kaunis isolepinkäinen oli komeasti esillä ja aika moni sai vuodarin myös pajusirkusta ja vihervarpusesta. Ja tietysti fasaaneja nähtiin ja kuultiin! Ai, että niitä riittikin ihan joka paikkaan!
Halikonlahti on mukava paikka retkeillä, sillä alueella on niin monenlaista biotooppia ja lintuja on avonaisessa maastossa helppo katsella. Paikan kaksi tornia ovat molemmat kohtalaisen pieniä, kerralla ylätasanteelle mahtuu noin 12 henkilöä.

Meillä ja fasaaneilla oli kevät mielessä. Kuva Asko Hakala

Halikonlahti oli meidän mielestä nähty klo 12 eli kolmen tunnin urakoinnin jälkeen. Kävimme vielä kastelemassa itsemme ja varusteemme Tuohittussa, mutta tämä yritys oli tuomittu: tulvat olivat laajat, mutta hanhia näkyi vain lennossa. Ja vettä tuli niskaan, tietysti!

Retkellä nähtiin kaikki kolme joutsenlajia. Kuvassa laulujoutsen. Kuva Asko Hakala.

Tähän ei olisi ollut hyvä päättää retkeä, joten tulimme Helsinkiin Inkoon kautta ja näimme vielä varsin komeasti ruokailevia tundra- ja tundrametsähanhia sekä päätöslajina 4 pikkujoutsenta Inkoon Degerbyn pohjoispelloilla. Kiitos opaskollega Aapo Salmelalle, kuski-Anterolle taas niin viimeisen päälle lintuharrastajaystävällisestä kuskaamisesta ja tietysti kaikille retkeläisille!

Mikko Savelainen