Lähipäivien lintusää: Vielä pari päivää melko hyvää muuttosäätä, viikonloppua kohden säätyyppi muuttuu huonommaksi

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Eilen meni kurjen päämassa ja, kuten oli odotettavissa päiväkausien itäisen puhalluksen jälkeen, kaukaa lännestä. Säätutkissa on öisin ja aamuisin ollut viime päivinä runsasta muuttoa enimmäkseen pieniä lintuja. Kohtalainen tai navakka sivutuuli ei juuri tuloa ole heikentänyt. Pari lähivuorokautta on vielä melko hyvää muuttosäätä, mutta sen jälkeen säätyyppi alkaa muuttua selvästi huonommaksi muuton edistymiselle, kun kaakosta ja luoteesta lähestyvät matalapaineet sulautuvat toisiinsa Suomen yllä. Ensin sataa ja sen jälkeen viime vuoden huhtikuun lopun tapaan saattaa alkaa pitkä kolea pohjoisvirtaus, joka haittaa pahasti etenkin hyönteissyöjien alkavaa saapumista.

Ke: Enimmäkseen on kohtalaista mutta mantereella aamulla ja illalla heikkoa idän ja etelän välistä tuulta, sekä Hangossa iltapäivällä heikkoa tuulta, joka kääntyy lounaaseen. Selkeää-puolipilvistä. Viimeinen päivä sangen hyvää muuttosäätä kaikille tulijoille, esimerkiksi peipoille ja piekanoille.

To: Ennuste on vaikea eli epävarma. Aamulla aikaisin on kohtalaista idänpuoleista tuulta, joka pian kääntyy etelän ja lounaan välille sekä heikkenee iltapäivällä. Pilvisyys vaihtelee, ja aamulla on pieni kuuroittaisen sateen mahdollisuus, joka päivän aikana kasvaa selvästi. Muuttotilanne on edelleen sangen hyvä, varsinkin yöllä ja aamulla.

Pe: Epätarkka ennuste: Enimmäkseen heikkoa suunnaltaan vaihtelevaa tuulta, mutta Pohjanlahdella-Itämerellä kovaa pohjoistuulta. Vaihtelevaa, melko runsasta pilvisyyttä ja ajoittain sadekuuroja, iltapäivällä ehkä yleisesti. Viileämpää kuin edellisinä päivinä. Muuttosää heikkenee, mutta ei vielä ole huono.

Viikonlopun arvio: Koleaa, sateista ja ajoittain tuulisen huonoa muuttosäätä.

Lähipäivien lintusää: Koillinen vastatuuli heikkenee hitaasti, kaunis sää jatkuu.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Itämeren navakka koillinen vastatuuli heikkenee tuskallisen hitaasti, eikä käänny edes itään ennen kuin maanantaina. Kaunis sää jatkuu, mutta vain pikkuhiljaa muutto piristyy viikonloppuna ja sen jälkeen. Västäräkkejä, kapustarintoja, ruskosuohaukkoja, sääksiä, rastaita, niittykirvisiä, rautiaisia, peukaloisia, peippoja, järripeippoja, taveja, haapanoita ja silkkiuikkuja tulee runsastuvasti. Kurjen ja piekanan päämuutot ovat käsillä – jos kurjella enää on isoa massaa jäljellä. Paras muuttosää on öisin, kun vastatuuli on heikompi kuin päivällä, mutta yöllä on aika kylmä, kun käydään nollan tuntumassa.

La: Kohtalaista, merellä ja rannikolla navakkaa itäkoillistuulta ja selkeää. Hyvä näkyvyys ja hieno retkisää, mutta vastatuuli jarruttelee muuttoa selvästi.

Su: Kuten la, mutta tuuli on vähän heikompi ja muuttosää siten parempi.

Ma: Kuten su, mutta tuuli enemmän idästä ja edelleen vähän heikompi, eli muuttosääkin jo melko hyvä. Merituuli on todennäköinen iltapäivällä, ehkä kaakosta.

Ti-ke, arvio: Tiistai on hyvä. Ke kaakosta lähestyy voimakas matalapaine, joka taas voimistaa haittaavaa pohjoistuulta.

Omat ruokailunurmet vähentäisivät valkoposkihanhikonflikteja

Tiedote 12.4.2021

Suomeen keväällä pesimään muuttavat valkoposkihanhet herättävät kaupunkilaisissa joka vuosi niin ihastusta kuin vihastustakin. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa pyrkivät edesauttamaan lintujen ja ihmisten rauhanomaista yhteiseloa kaupunkiympäristössä lisäämällä lajitietoutta ja jakamalla vinkkejä lintujen kohtaamisiin.

Valkoposkihanhien uloste ja laiduntaminen taajamien nurmialueilla närkästyttävät osaa kaupunkilaisista. Myös poikasiaan puolustavien, sihahtelevien hanhivanhempien käyttäytyminen voi tuntua pelottavalta. HESY ja Tringa huomauttavat, että valkoposkihanhien uloste ei aiheuta kaupunkilaisille terveyshaittaa.

– Hanhi on ruohonsyöjä, joten sen jätöksetkin ovat hajonnutta ruohoa. Hanhen uloste poikkeaa bakteerikannaltaan sekasyöjien – kuten koirien – jätöksistä, eikä siitä ole löydetty esimerkiksi salmonellaa. Ruohonpurumainen kikkare kuivuu ja maatuu nopeasti, mutta voi tuoreena sotkea vaatteet. Piknikpaikka kannattaakin valita hanhivapaalta vyöhykkeeltä. Kotipuutarhurille hanhen tyyppi- ja fosforipitoinen uloste on mainiota ainesta kompostiin, vinkkaa HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.

Valkoposkihanhet hakeutuvat kaupunkien virkistysalueille ja rannoille, koska siellä on niille tarjolla hyvät ruokailu- ja pesimisolosuhteet. Hanhet ovat kuitenkin lauhkeita lintuja ja väistävät ihmistä. Ne puolustautuvat vain kokiessaan itsensä tai jälkeläisensä uhatuiksi.

– Hanhia ei saa hätyytellä ja varsinkin hanhipoikueet kannattaa kiertää kauempaa. Jos vahingossa osuu hanhen pesän lähettyville, se tulee ohittaa rauhallisesti kävellen kääntämättä hanhille selkäänsä. ”Sopu sijaa tekee” on hyvä ohjenuora kaupunkilaisten ja cityeläinten yhteiseloon. Kannattaa muistaa, että hanhet ja ihmiset käyttävät samoja nurmialueita vain muutaman kuukauden ajan, sanoo Tringan toiminnanjohtaja Johannes Silvonen

Valkoposkihanhien ja ihmisten yhteentörmäyksiä voidaan välttää eläinystävällisin keinoin, ja yhdistykset toivovat kaupunkien ottavan ne käyttöön. Hanhet voidaan esimerkiksi pitää loitolla ihmiskäyttöön varatuilta virkistysalueilta muuttamalla ne kukkakedoiksi, pitämällä niiden nurmi lyhyenä sänkenä tai istuttamalla niille hanhien ravinnoksi kelpaamattomia lajikkeita kuten hanhikkeja. Samalla hanhille tulee varata omia ruokailun mahdollistavia alueita vesistöjen läheisyydestä.

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, jota ei saa tahallaan häiritä. Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus hakea painavista syistä poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen esimerkiksi koirien tai droonien avulla. HESY ja Tringa hyväksyvät hanhien hallitun häätämisen konfliktiherkimmiltä alueilta vain, jos karkottaminen toteutetaan suunnitelmallisesti eikä siihen sisälly eläinsuojelullisia riskejä.

– Vaadimme, että häirintälupia myönnetään vain tarkkaan rajatuille alueille. Lisäksi häätämisen onnistumisen takaamiseksi valkoposkihanhille on varattava häirintäalueen lähistöltä omat rauhoitetut, riittävän suuret ja sopivat ruokailunurmikot. Häätäminen ei saa hajottaa hanhiperheitä eikä haitata muita lajeja. Toivommekin, että häirinnän suunnitteluun ja toteutukseen otetaan jatkossa mukaan myös lintu- tai eläinsuojeluasiantuntijoita, Silvonen täsmentää.

Yhdistykset muistuttavat, että häirintälupa ei koske kuntalaisia. Esimerkiksi koiran päästäminen irti hanhia jahtaamaan on rikos, josta seuraa rangaistus. Jos hanhi menehtyy, sille määritelty arvo – 336 euroa – on korvattava valtiolle.

– Lain mukaan kansalaisten on pyrittävä auttamaan loukkaantuneita luonnoneläimiä, ja lintuihin kohdistuvasta kiusanteosta on soitettava heti hätänumeroon. Häirintätilanne kannattaa taltioida vaikkapa kännykkäkameralla todistusaineiston saamiseksi, Immonen neuvoo.  

Yhdistykset toivovat kaupunkilaisten suhtautuvan maahan muuttaviin siivekkäisiin ymmärryksellä. Valkoposkihanhi on Suomessa tulokaslaji, jota on esiintynyt Itämeren rannikoilla jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kanta on sittemmin levinnyt koko Suomen rannikkoalueelle. Lajin elinvoimaisuus ei tarkoita sitä, että valkoposkihanhia olisi liikaa, vaan se on merkki onnistuneesta suojelusta. Valkoposkihanhi metsästettiin sukupuuton partaalle 1960-luvulla. 


Lisätietoja:

Johannes Silvonen
Toiminnanjohtaja
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
toiminnanjohtaja (ät) tringa.fi

Nina Immonen
Puheenjohtaja
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
nina.immonen (ät) hesy.fi

Kuva: Veli-Matti Järvinen

Lähipäivien lintusää: Lämmin eteläinen putki saapuu Uudellemmaalle, mahdollisuudet kunnon muuttopurkaukseen

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Edelliset pari viikkoa on ollut melko tahmeaa muuttosäätä kylmyyden, sivutuulien ja liian kovien myötätuulien sekä sade- ja alapilvipäivien takia, mutta nyt on hyvät mahdollisuudet kunnon muuttopurkaukseen. Jo huomenna on oivaa säätä, mutta varsinkin maanantaina tilanne paranee vielä lisää, sillä lämmin eteläinen putki saapuu Uudellemaalle. Lauantaista maanantaihin ilmamassan lämpötila 1.5 km:n korkeudessa nousee Uudellamaalla 12 asteella, virtaus kääntyy eteläiseksi ja muutto suorastaan repeää. Uudellamaalla lämpötila ei maanantaina kohoa sentään +18 asteeseen kuten Virossa, koska virtaus käy kylmän meren yli, mutta 15 astetta voi sisämaassa mennä rikki.

Voidaan odottaa saapuvan runsaasti vesilintuja, kurkia, nauru-, kala- ja harmaalokkeja, räkättirastaita, peippoja, kottaraisia, lehtokurppia, hiiri- ja varpushaukkoja sekä hippiäisiä. Niiden ohessa voimistuu merimetsojen, suohaukkojen, taivaanvuohien, isokuovien, tuulihaukkojen, selkälokkien, niittykirvisten, punarintojen, peukaloisten, kulo- ja punakylkirastaiden, rautiaisten, västäräkkien ja pajusirkkujen muutto. Ensisaapujia voisivat olla metsäkirvinen, suosirri, mustapyrstökuiri, rantasipi ja ehkä jopa haarapääsky. Valitettavasti näyttää siltä, että lämmin putki jää vain 1-2 päivän mittaiseksi, minkä jälkeen viileä luoteisvirtaus taas palaa.

Su: Aamulla aikaisin on kohtalaista, merellä navakkaa lounaistuulta, joka iltapäivää kohti heikkenee selvästi ja kääntyy illalla itään. Aamulla on muuten selkeää, mutta mahdollisuus sumuun tai sumupilveen on rannikolla kohtalainen; illalla ylä- ja keskipilvisyys lisääntyy. Mahdollista sumua tai sumupilveä lukuun ottamatta erinomainen muuttosää kaikille lajeille yöllä ja päivällä. Esimerkiksi kurkia voisi tulla vielä enemmän kuin tänään.

Ma: Aamulla aikaisin kohtalaista, merellä navakkaa itätuulta, joka aamun kuluessa kääntyy kaakkoon ja etelään sekä heikkenee iltaa kohti. Yöllä sadetta ja aamulla pilvistä; päivällä pilvisyys ohenee ja repeilee mutta illalla voi vähän sataa. Aikainen aamu ei ole ihan hyvä muutolle, mutta sen jälkeen voi kyllä tulla paljonkin lintuja, esimerkiksi runsaasti peippoja Virosta ja samalla västäräkkikin vähän yleistyä. Näkyvyys voi olla udun takia heikohko.

Ti, epävarma ennuste: Kohtalaista-navakkaa lounaistuulta, verraten pilvistä ja etenkin iltapäivällä mahdollisesti heikkoa sadetta. Ilmamassa alkaa viiletä, mutta ilman matalia sumupilviä muuttosää on melko hyvä.

Ke-to, arvio: Selvästi viileämpi, mutta kuiva luoteenpuoleinen virtaus vallitsee, mikä hillitsee taas muuttoa.

Kevätkokouskuulumisia: Tringan linnustonsuojeluapurahan saajat julkistettiin

Tringan sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin torstaina 8.4.2020 etäyhteyden välityksellä, mukana oli 23 osallistujaa. Kokouksen aluksi pidettiin hiljainen hetki yhdistyksen pitkäaikaisen jäsenen sekä aikanaan myös Tringan hallituksessa ja toimikunnissa vaikuttaneen Tuukka Kupiaisen muistolle.

Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pasi Pirinen, sihteeriksi Leena Hintsanen ja pöytäkirjantarkastajiksi Margus Ellermaa ja Jaana Sarvala. Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2020 toiminut Jukka Hintikka esitteli vuosikertomuksen. Toiminnanjohtaja Johannes Silvonen esitteli tilinpäätöksen sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot. Tringan toimintavuosi 2020 oli poikkeuksellinen, kun iso osa tapahtumista jouduttiin koronan myötä perumaan ja uusia toimintatapoja opettelemaan. Yhdistyksen talous pysyi kuitenkin vakaalla pohjalla, ja tuloslaskelman mukaan ylijäämää kertyi viime vuonna lähes 10 000 euron verran. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle.

Sääntömääräisten kokousasioiden jälkeen julkistettiin Tringan linnustonsuojeluapurahan saajat. Linnustonsuojeluapurahaa oli vuodelle 2021 jaossa yhteensä 5000 euroa. Hakemuksia saapui määräajassa (1.-28.2.2021) viisi kappaletta ja Tringan hallitus päätti myöntää apurahan näistä kahdelle. Apuraha linnustonsuojelun tai tutkimuksen edistämiseen Tringan alueella myönnettiin seuraaville:

-Kaakkurin talviaikaisen energetiikan selvittäminen, Petteri Lehikoinen, 2 000 euroa
-Suomen uhanalaisia lintuja koskeva valokuvateoskokonaisuus, Sanni Seppo/Poliittisen valokuvan festivaali ry, 3 000 euroa

Lähipäivien lintusää: Kolea sää jatkuu yöpakkasten kera.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Eilisen sade jäi vähemmäksi kuin ennusteissa, mutta tuuli haittasi muuttoa. Lähipäivinä kolea sää jatkuu yöpakkasten kera. Huomiseksi muuttosää kuitenkin paranee selvästi, koska tuuli heikkenee ja on poutaista. Vaikka kaksi seuraavaa yötä ovat kylmiä, niin muuten sää on yömuuttajille hyvä. Punarintoja, rastaita, hanhia ja vesilintuja tulee lisää, huomenna aamulla peippoja, päivällä hiiri- ja varpushaukkoja sekä jopa kurkia jonkun verran. Lämmin kevätvirtaus lähestyy viikonloppuna etelästä, mutta sen tulo on vielä epävarma.

To: Heikkoa-kohtalaista luoteistuulta, joka iltapäivällä kääntyy länteen ja voimistuu merellä ajoittain navakaksi. Verraten selkeää, mutta iltapäivällä lisääntyvää kumpupilvisyyttä ja vähäinen sadekuurojen mahdollisuus sisämaassa. Hyvä petolintusää.

Pe: Navakkaa lounaistuulta, joka päivällä voimistuu merellä kovaksi. Aamulla lännestä alkaen jatkuvaa vesisadetta. Huono muutto- ja retkisää.

La: Kohtalaista, merellä navakkaa lounaanpuoleista tuulta, aamulla enimmäkseen poutaa, päivällä vaihtelevaa pilvisyyttä ja paikoin sade- tai räntäkuuroja. Kohtalainen muuttosää.

Lähipäivien lintusää: Koleaa ja kovaa tuulta – alkuviikolla lintujen muutto ei juurikaan edisty

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Maanantain sää on tuoreissa ennusteissa muuttunut vieläkin huonommaksi kuin aikaisemmin näytti. Sen jälkeen tuuli on melko hyvästä suunnasta, mutta usein liian kovaa, sää sateinen ja ilmamassa kolea. Alkuviikolla lintujen muutto ei juurikaan edisty.

Ma: Navakkaa, merellä hyvin kovaa lounaistuulta, joka päivällä lännestä alkaen heikkenee ”vain” reippaan navakaksi ja voi kääntyä suuntaan WSW. Pilvistä ja aamupuolella jatkuvaa vesisadetta, joka iltapäivällä ja illalla on ajoittaista, mutta muuttuu iltaa kohti paikoin rännäksi. Muutto- ja retkisää on huono.

Ti: Lounaan ja lännen välistä navakkaa (merellä melkein kovaa) tuulta ja ajoittain räntä- tai vesisadetta; illaksi poutaantuu ja sää voi seljetä. Edelleen sangen huono muutto- ja retkisää.

Ke: Merellä navakkaa, mantereella enimmäkseen kohtalaista etelän ja lounaan välistä tuulta, joka päivän kuluessa heikkenee ja ehkä kääntyy enemmän länteen. Pilvisyys vaihtelee ja varsinkin lännessä voi tulla räntä- tai vesikuuroja. Hyvä näkyvyys mutta edelleen koleaa. Tuulen parempi suunta aamulla, hyvä näkyvyys ja enimmäkseen vallitseva pouta sekä kahden päivän muuttopatoutuma tekevät tästä vähän paremman muuttopäivän kuin kaksi edellistä.

Loppuviikon arvio: Kolea säätyyppi jatkuu. Torstaina voi olla heikohko tuuli, vähän sadetta ja siksi melko hyvä muuttosää; perjantaina sateinen ja kovatuulinen matalapaine saattaa tulla lännestä.

Pääsiäisen ajan lintusää: komeita retkeilykelejä ja kohtalaista muuttosäätä

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Säätyyppi on pääsiäisenä viileähkö ja melko kuiva. Yleisvirtaus on lännen ja pohjoisen puolelta, mikä ei erityisesti vauhdita muuttoa. Kovien tuulten ja laajojen sateiden puuttuminen sekä hyvä näkyvyys tekevät retkisäästä kuitenkin hyvän paitsi näillä näkymin maanantaina.

Pe: Yöllä pikkupakkasta. Enimmäkseen on kohtalaista lännenpuoleista tuulta, joka iltapäivällä voi kääntyä luoteeseen ja voimistua merellä navakaksi. Pilvistä tai puolipilvistä ja aamulla aikaisin tulee joitakin lumikuuroja, iltapäivällä monin paikoin vesi- tai räntäkuuroja. Kuurojen ulkopuolella näkyvyys on erinomainen, retkisää hyvä mutta muuttosää vain kohtalainen.

La: Kohtalaista pohjoisenpuoleista tuulta, joka iltaa kohti heikkenee ja kääntyy länteen. Jos iltapäivällä on osaksikin selkeää, voi merituuli, jopa nujertaa pohjoisvirtauksen rannikolla. Aamupuolella Itä- ja Selkämerellä pohjoistuuli on reippaan navakka, mikä tekee muuttosäästä huonomman kuin perjantaina, etenkin Hangon suunnalla. Pilvisyys vaihtelee, ja aamulla on yksittäisten lumi- tai räntäkuurojen mahdollisuus, mutta muuten on poutaa ja näkyvyys erinomainen. Muuttosää on kohtalainen, retkisää mukava.

Su: Yöllä pikkupakkasta. Aamulla heikkoa-kohtalaista, iltapäivällä merellä kohtalaista-navakkaa lounaistuulta, selkeää-puolipilvistä ja poutaa sekä hiukan lämpimämpää kuin edellisinä päivinä. Todennäköisesti on pääsiäisen paras muuttosää, joka vauhdittaa mm. peippojen, niittykirvisten, punarintojen ja rastaiden tuloa, vaikka noilla kaikilla kyseessä ovat vasta etujoukot.

Ma arvio: Navakkaa, merellä lännessä jopa kovaa lounaistuulta, pilvistyvää mutta poutaa. Yömuutto on vielä reipasta, mutta liian kova tuuli alkaa jo haitata päivämuuttoa.

Tringan kevätkokous Google Meetissä 8.4.2021 klo 18.00

Tringan sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 8.4.2021 klo 18. Esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat.

Esityslista: 

1§ Kokouksen avaus
2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4§ Hyväksytään kokouksen esityslista
5§ Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilin- sekä toiminnantarkastajan lausunnot
6§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta
7§ Kokouksen päättäminen

Kokous pidetään etäyhteydellä Google Meetin kautta. Yhteyttä varten tarvitset JOKO pöytäkoneen tai läppärin, jolloin ei tarvitse ladata erillistä sovellusta, TAI puhelimen tai muun mobiililaitteen ja siihen ladatun ilmaisen Meet-sovelluksen.

Mahdollisten äänestysten vuoksi kokoukseen osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista keskiviikkoon 7.4. klo 18 mennessä. Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköisesti osoitteessa: https://birdlife-lv.creamailer.fi/survey/cakiznhp0y3tb

Tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus vuodelta 2020 ovat jo luettavissa Tringan kotisivuilla osoitteessa https://www.tringa.fi/dokumentteja/.

Fyysisenä virallisena kokouspaikkana toimii Tringan toimisto (Annankatu 29 A 16), jonne otetaan korkeintaan 5 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Emme suosittele kenellekään fyysistä paikalle tuloa vallitsevan vaikean koronatilanteen takia, vaan osallistumista etäyhteydellä.

Tervetuloa!

Tringan hallitus

Pikkutikka on vuoden lintu

Pikkutikka (Dendrocopos minor) © Matti Rekilä

Vuoden lintu on BirdLife Suomen koordinoima tutkimushanke, jossa kerätään tehostetusti tietoja kerrallaan yhden lintulajin nykytilasta koko maassa. Vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Selvitystyössä tarvitaan kaikkia lintuharrastajia avuksi!

Pikkutikka on linturetkellä kohdalle osuessa niin kiva laji, että pääosa harrastajista kirjaa kaikki pikkutikkahavainnot Tiiraan. Tänä vuonna tässä on hyvä olla erityisen tarkkana. Kaikkia kynnelle kykeneviä lintuharrastajia kehotetaankin kevään ja kesän aikana suuntaamaan retkelle reheviin lehtimetsiin pikkutikkojen löytämiseksi – ja viemään havainnot Tiiraan.

Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää pikkutikan levinneisyys, tarkentaa kannanarviota sekä herättää keskustelua luontotyypeistä, joissa pikkutikka ja moni muu uhanalainenkin laji pesii. Varmimmin pikkutikan löytää leppävaltaisista rantametsistä, joissa on paljon pienikokoista lahopuuta. Lajin voi kohdata myös taajama-alueiden hoitamattomista lehtipuutiheiköistä sekä peltoalueiden kosteapohjaisista saarekkeista, joissa on paljon lehtipuuta.

Tringan toimialueella pikkutikkoja pesinee edelleen melko runsaasti; Uudenmaan linnusto -kirjan (2010) arviot liikkuvat noin 400-600 parissa. Tarkasteltaessa koko Suomen ja vain Uudenmaan talvilintujen (1975-2020) laskentatuloksia (laji.fi) näyttää siltä, että talvikanta on ollut verrattain vakaa, käynyt huipussa 2010 paikkeilla ja sittemmin hieman laskenut. Samoilta sivuilta löytyvät pesivien maalintujen linjalaskentatulokset sitä vastoin viittaavat siihen, että pikkutikan Suomen pesimäkanta olisi puolittunut 2000-luvulla. Tämä tulos, samoin kuin talvilintulaskentojen pikkutikkalasku vuoden 2010 tienoilta, sopii BirdLifen Pihabongaus -aineistossa näkyvään talvimäärien laskuun. Syitä viime vuosien vähenemiselle ei tunneta, mutta niiden on arveltu liittyvän esimerkiksi bioenergian tuotantoon, missä poltetaan pienikokoista puuta energian tuottamiseksi.

-Tringan aluevastaava Matti Koivula

Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Kordelinin säätiön tiedepalkinto Hangon lintuasemalle

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Alfred Kordelinin säätiö ovat valinneet vuoden 2021 tiedepalkinnon saajaksi Hangon lintuaseman, jota pyörittää Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry. Hangon lintuasema sai kahden vuoden välein jaettavan pääkunnianosoituksen – 10 000 euron tiedepalkinnon.

TSV:n ja Kordelinin tiedepalkinto myönnetään tieteelliselle seuralle tai seura-aktiiville, joka on osoittanut erityistä ansiokkuutta tiedetapahtumien järjestämisessä, avoimen julkaisemisen edistämisessä, tiedeviestinnässä tai tieteellisten seurojen toiminnan näkyväksi tekemisessä.

Palkintolautakunta perusteli valintaa sillä, että Hangon lintuasema on ansioitunut kansalaistieteen tuottaja, tutkitun tiedon jakaja, sekä lapsia, nuoria ja aikuisia aktivoiva toimija. Aseman muuttolintuselain Haahka sai erillistä kiitosta ja päivitetystä Haahkasta löytyy nyt kolmensadan Haliaksella havaitun lintulajin kuvaustekstit.

“Muuttolintuselain on yksi hienoimmista saavutuksista aseman toiminnassa. Se on erinomainen esimerkki yhteistyöstä, jonka avulla vapaaehtoisten lintuharrastajien keräämä havaintoaineisto on saatu kasattua kaikkia lintujen ja luonnonystäviä hyödyttävään muotoon. Haahkasta niin tutkijat kuin harrastajat voivat tarkastella lintujen esiintymisessä tapahtuneita muutoksia ja vaikka katsoa, milloin eri lajien päämuuttoaika on”. Kommentoi Tringa ry.n puheenjohtaja Aleksi Mikola.

Palkinto jaettiin Tieteiden talolla, ja sitä olivat vastaanottamassa Tringan puheenjohtaja Aleksi Mikola sekä lintuaseman asemanhoitaja Jari Laitasalo

“Tämä saavutus ei olisi mahdollista ilman useampaa ornitologisukupolvea, jotka ovat määrätietoisesti aineistoa keränneet. Tätä tietomäärä annetaan nyt muuttolintuselaimen ja opastusten kautta eteenpäin, tarkoituksena olisi käyttää palkintoa viestintäpuoleen, oheismateriaalin tuottamiseen sekä Haahkan kehittämiseen. Lämmin kiitos TSV:lle tästä kunnianosoituksesta sekä kaikille aseman aktiiveille, havainnointi- ja rengastustyöhön osallistuneille sekä tukijoille!” kiittää asemanhoitaja Jari Laitasalo.

Uutinen TSV:n verkkosivuilla: www.tsv.fi/fi/uutiset/tieteellisten-seurain-valtuuskunnan-tiedepalkinto-hangon-lintuasemalle

Tringan tietokilpailun 2021 voitto ratkesi vasta jatkoajalla

Tringan määrityskuvakisan 2021 tulokset julkistettiin maaliskuun etäkuukausikokouksessa torstaina 4. maaliskuuta. Määrityskisassa oli tänä vuonna yksi 50 kuvan sarja ja kisa järjestettiin ensimmäistä kertaa etäyhteydellä. Kisaa seurasi helmikuun etäkokouksessa yli 50 henkilöä, joista 29 palautti vastauslomakkeen.

Varsinainen kisa päättyi tasapisteisiin, kun sekä Janne Kilpimaa että Markus Lampinen ylsivät 132 pisteellä tasatulokseen. Voitto päätettiin ratkaista maaliskuun kokouksessa kärkikaksikon kesken äkkikuolema-periaatteella, eli yksi kerrallaan esitetyillä lisäkuvilla. Voitto irtosi vuorikirviskuvalla lopulta Janne Kilpimaalle. Kolmannelle sijalle ylsi Kalle Rainio (131p). Onnittelut mitalikolmikolle!

Kisan kokosi ja purki vuoden 2020 määrityskuvakisan tertiaalisarjan voittaja Petri Lampila. Kuvat olivat Lampilan, Jyrki Normajan sekä Harri Taavetin ottamia. Kisan kuvat voi katsoa tästä: Määritysskaba 2021

Kaikki kilpailun lajit on tavattu WP:n alueella ja pisteytys oli seuraava: oikea vastaus = 3 pistettä; väärä vastaus = 0 pistettä; tyhjä = 1 piste. Oikeat vastaukset löytyvät tästä: Määritysskaban 2021 vastaukset


Tulokset, top-10:

1. Janne Kilpimaa, 132p (+ lisäkuvat 2p)
2. Markus Lampinen, 132p (+lisäkuvat 1p)
3. Kalle Rainio, 131p
4. Petro Pynnönen, 127p
5. Paavo Sallinen, 126p
6. Petteri Hytönen, 123p
7. Janne Riihimäki, 122p
8. Aleksi Mikola, 121p
8. Tomas Swahn, 121p
10. Pasi Pirinen, 117p


Tringan talviskaban ja talviekoskaban 2020–2021 lopputulokset

Tringan talviskaba järjestettiin viime talvena toista kertaa. Talviskaba keräsi mukavat 77 osallistujaa 12:sta eri kunnasta. Kisan voiton vei helsinkiläinen Pekka Komi komealla tuloksella – 144 lajia. Komin tulos on samalla myös selvästi Tringan talvipinnakisojen lajiennätys. Toiseksi sijoittui helsinkiläinen Timo Damski 129 lajilla ja kolmanneksi espoolainen Sami Tuomela 122 lajilla. 

Talviskaban top 10:

Talviskaban kokonaislajimääräksi saatiin 151 lajia. Tuttuun tapaan leudon alkutalven ansiosta lajilistalle päätyi runsaasti valtakunnallisestikin kovia talvilajeja, kuten punapäänarsku, meriharakka, rantasipi, punajalkaviklo, leveäpyrstökihu (stepom/stecus), metsäkirvinen ja hernekerttu. 

Talviskaban ässälajit:

Talvi-ekopinnaskaba jo kahdeksatta kertaa putkeen, ja se keräsi 48 osallistujaa. Kisan kokonaislajimäärä oli 138, mikä rikkoo aiemman ennätyksen viidellä lajilla.

Kisan kärkeen ylsi kolmannen talviekoskaban voittonsa napannut raaseporilainen Sami Virta 122 lajilla. Voittotulos on niin ikään talvi-ekopinnaskaban ennätys. Toiseksi sijoittui Jyri Strandberg 116 lajilla ja kolmanneksi Gustaf Nordenswan 115 lajilla.

Talviekopinnaskaban top 10:

Talviekopinnaskaban ässälajit:

Onnittelut kisojen voittajille! Tuloksia voi tarkastella kokonaisuudessaan Tringan pinnakisapalvelussa.

Tällä hetkellä pinnakisapalvelussa ovat käynnissä koko vuoden kestävät kuntaskaba ja ekopinnaskaba. Tervetuloa mukaan!

Kysely uusille jäsenille

Tringan jäsenmäärä on kasvanut ripeää tahtia viime vuosina. Vuoden 2020 aikana Tringaan liittyi 464 jäsentä.

Järjestimme tammi-helmikuussa kyselyn uusille jäsenille. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, miten ja mistä syistä Tringaan liitytään jäseneksi sekä muodostamaan tarkempi kuva siitä, minkälaista toimintaa uudet jäsenet toivovat yhdistykseltä. Kysely lähetettiin jäsenrekisterin kautta kaikkiaan 460:lle vuoden 2020 aikana jäseneksi liittyneelle. Kyselyyn vastasi 182 jäsentä, vastausprosentti oli 40%.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 50€ euron lahjakortti Lintuvarusteeseen sekä 2kpl Tringan t-paitoja. Arpaonni suosi seuraavia: Sari-Anne Huuhtanen (lahjakortti), Marjatta Lehtola (t-paita) ja Sanna Ahokas (t-paita).

Alla yhteenveto kyselyn vastauksista. Useiden kysymysten kohdalla oli mahdollista tarkentaa vastausta vapaalla tekstivastauksella. Tarkentavat vastaukset on osin jätetty pois tästä yhteenvedosta.

Yhteenvetokyselystä uusille jäsenille 2021 (avaa pdf-tiedosto tästä)

Juho Leppänen aloittaa Tringan suojelusihteerinä

Tringan uudeksi suojelusihteeriksi on valittu Juho Leppänen. Juho on intohimoinen luonnonsuojelija ja lintuharrastaja, jonka rakkaus lintuihin syttyi vuosituhannen alun Savonlinnassa matalalla kaarrellutta arosuohaukkakoirasta seuratessa. Viime vuosina Juhoon on voinut törmätä erityisesti Vanhankaupunginlahden ympäristössä, niin lintutorneissa, metsissä kuin Tringan talkooporukoissakin. 

Juho opiskelee paraikaa hallintotieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa pääaineenaan ympäristöoikeus. Aiemmalta koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri, jonka lisäksi hän on opiskellut biologiaa, ympäristötieteitä sekä filosofiaa. Juho on opettajana toimiessaan vetänyt alakoululaisille linturetkiä pääkaupunkiseudun kohteisiin ja osallistunut piha- ja pönttöbongauksiin. Hänellä on pitkä historia eri ympäristöjärjestöissä toimimisesta. Vastapainoksi Juho on myös aktiivinen kuoroharrastaja ja monipuolinen muusikko.

Edellinen suojelusihteeri Aapo Salmela jatkaa linnustonsuojelun parissa keskusjärjestö BirdLife Suomen suojelutehtävissä.

Suojelusihteeri Juho Leppänen Elfvikin lintutornissa.
Kuva: Eeva-Maija Kakko

Tringa myöntää linnustonsuojeluapurahaa

Laulujoutsen (Cygnus cygnus) © Matti Rekilä

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry julistaa haettavaksi apurahan toimialueellaan Uudellamaalla tapahtuvaa linnuston suojelu- ja tutkimustyötä varten. Hakijan on oltava Tringan jäsen. Apurahan hakuaika on 1.–28.2.2021. Jaettava summa on enintään 5000 euroa ja se voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hankkeelle. Apurahaa voidaan myöntää myös merkittävän lintuharrastustoiminnan edistämiseen.

Vapaamuotoiset apurahahakemukset tulee toimittaa sähköpostitse 28.2.2021 mennessä osoitteeseen sanna.makelainen(ät)helsinki.fi. Hakemukseen tulee liittää tutkimussuunnitelma, josta selviää haettavan apurahan käyttötarkoitus ja suuruus, kustannusarvio sekä hakijan yhteystiedot ja pankkitilinumero.

Tringan hallitus päättää apurahan jakamisesta maaliskuun aikana ja apuraha voidaan jättää kokonaan jakamatta tai jakaa vain osa haettavasta summasta.

Apurahan saajan on toimitettava Tringa ry:lle kirjallinen selvitys apurahan käytöstä yhden (1) vuoden kuluessa apurahan saamisesta sekä kirjoitettava Tringa-lehteen lyhyt raportti hankkeesta ja sen tuloksista. Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan saajille sähköpostitse ja apurahapäätöksestä ilmoitetaan kevätkokouksessa 8.4. ja sen jälkeen myös yhdistyksen kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Tiedustelut: Sanna Mäkeläinen sanna.makelainen(ät)helsinki.fi, Tringan hallituksen jäsen

Merja Talvela on vuoden tringalainen

Vuoden tringalainen nimetään perinteisesti joulukuun kokouksessa. Koska koronan vuoksi joulukuun kokousta ei pidetty, tunnustus myönnettin eilisessä etäyhteydellä järjestetyssä tammikuun kuukausikokouksessa. Vuoden tringalaiseksi nimettiin Merja Talvela!

Vuoden tringalainen on toiminut v. 2016 lähtien Tringan lasten ja nuorten eli juv-toimikunnassa. Sinä aikana toimikunnan työtä on kehitetty hyvään suuntaan. Palkittavan ehkä tärkein anti on ollut uuden näkökulman tuonti toimintaan ja uskallus ajatella uusilla tavoilla. Perinteisen nuorisojaoston rinnalle on tullut retkiä lapsille ja lapsiperheille, ja Tringa on sitä kautta tavoittanut aivan uusia lintuharrastajia. Kotikunnassaan Kirkkonummella Talvela on polkaissut käyntiin Porkkalan lintuviikon, joka toivottavasti päästään toteuttamaan jatkossa vuosittain.

Juv-toimikunnan puheenjohtajana toimimisen lisäksi Talvela ehti toimia vuodesta 2017 vuoden 2020 loppuun Rönnskärin lintuaseman tukiyhdistyksen pj:nä. Myös sen hallitukseen tuotiin sama kehittämisote, joka on tuttu Tringan juv-toimikunnasta.

Tammikuun kuukausikokouksen ohjelmaosuudesta vastasi Eero Haapanen kuvaesityksellään “Viikin luonnon vuosi 2020”. Vuosikymmeniä Viikin-Vanhankaupunginlahdella aktiivisesti retkeillyt ja mm. Viikin luontovalvojanakin toiminut Haapanen kävi esityksessään läpi viime vuoden luontohavaintoja ja kohokohtia Viikistä, joista päällimmäiseksi nousi merikotkan ensipesintä Vanhankaupunginlahdella. Tammikuun kokous katkaisi pitkän kuukausikokoustauon ja oli samalla Tringan historian ensimmäinen verkossa pidetty kuukausikokous. Kokoukseen osallistui etäyhteyden välityksellä 63 osallistujaa. Etäkuukausikokouksia jatketaan kevätkauden ajan, ja helmikuussa on luvassa tietokilpailu, eli määrityskuvakisa.

Tringa onnittelee vuoden 2020 tringalaista Merja Talvelaa! Kuva: Ira Kinnunen

Tringan kotikuntaskaban ja ekopinnaskaban 2020 loppukatsaus

Ekopinnaskaba järjestettiin vuonna 2020 kahdeksatta kertaa. Kovatasoisen kisan voiton vei espoolainen Jyri Strandberg hienolla tuloksella – 257 lajia. Toiseksi sijoittui Janne Bruun Helsingistä 252 lajilla ja kolmanneksi niin ikään helsinkiläinen Kari Lindblom 244 lajilla.

Ekopinnaskaban top 15:

Ekopinnaskabaan ilmoittautui 71 kisaajaa 14 eri kunnasta. Kisan kokonaislajimäärä oli 277 lajia, mikä on kolmanneksi korkein summa sen historiassa. Ennätys – 278 lajia – on vuosilta 2013 ja 2015. 

Uusina lajeina ekopinnaskaban lajilistalle saatiin kiljuhanhi ja tundrakurppelo. Tällä hetkellä ekopinnaskaban lajilistalla on kokonaisuudessaan 324 lajia. Edellä mainittujen lisäksi kovempia harvinaisuuksia kisassa edustivat mm. mustakurkkurautiainen, kashmirinuunilintu, isovesipääsky, amerikantavi, kenttäkerttunen ja ruostepääsky.

Ekopinnaskaban ässät:

Viime vuonna järjestettiin uutena kisamuotona Tringan kotikuntaskaba 2020. Kisassa kerättiin lajeja vuoden aikana omasta asuinkunnasta. Kisan voiton vei kirkkonummelainen Sakari Damski 243 lajilla. Toiseksi sijoittui Hannu Palojärvi Helsingistä 237 lajilla ja kolmanneksi Magnus Nordman Kirkkonummelta 234 lajilla. 

Kotikuntaskaban top 15:

Kotikuntaskaba keräsi mukavat 105 osallistujaa 15 eri kunnasta. Kisan kokonaislajimääräksi tuli 281.

Kotikuntaskaban ässät:

Tänä vuonna Tringan pinnakisoina järjestetään vanha tuttu ekopinnaskaba sekä uusi Tringan kuntaskaba. Tervetuloa mukaan!

Tarkemmat tulokset päättyneisiin kisoihin sekä käynnissä olevat pinnakisat löydät Tringan pinnakisapalvelusta: https://www.tringa.fi/kisa/

Tringa onnittelee kisojen voittajia ja toivottaa onnea kaikille tuleviin skaboihin!

Retkitoimikunta tiedottaa: ensi vuoden retket ja SLL:n kiitokset

Normaali oloissa Tringan retkikalenteri jo suorastaan pursuisi tulevalle vuodelle monenlaisia retkiä, joita voisimme varailla omiin kalentereihimme. Nyt on toisin. Retkiä tullaan julkaisemaan vasta kun koronatilanne viranomaissuosituksineen retkien järjestämisen taas sallii. Retkitoimikunta tekee alustavan retkisuunnitelman alkuvuodesta. Todennäköisesti ensin saadaan käyntiin pienen osallistujamäärän kävelyretket, mutta toivotaan että viimeistään huhti-toukokuuhun mennessä voitaisiin järjestää jo bussiretkiä ja monen päivän retkiäkin.

Menneiden retkien tunnelmiin on mahdollisuus päästä lukemalla Tringan sivuille kertyneitä retkikertomuksia.

Käykää Tringan opastettuja retkiä odotellessanne runsaasti omatoimiretkillä, niistäkin saa mielellään kirjoittaa retkikertomuksia ja lähettää yhteiseksi iloksi julkaistavaksi Tringan sivuilla.

Suomen luonnosuojeluliiton kehityskoordinaattori Laura Blomberg lähetti Tringalle mukavan viestin. Tringa lahjoitti SLL:n Madagaskarin metsittämisprojektiin 280 euroa. Tuo summa oli osa Tringan tämän vuoden retkien lentomatkoista aiheutuvaa ilmastokompensaatiota. Laura kertoi, että Tringan lahjoituksella istutettiin 720 puuntaimea Madagaskarin länsiosissa yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Puiden istuttaminen tuottaa valtavan määrän erilaisia ekosysteemipalveluita, mutta tarjoaa myös kestävän tulonlähteen paikallisille. Lisäksi tuettiin Madagaskarin metsiensuojeluhanketta, jossa koulutetaan paikallisia luonnonsuojelutoimijoita.

Tringan retkitoimikunta kiittää kaikkia retkillä olleita. Kiitos myös ymmärryksestä ja kärsivällisyydestä, kun retkiä on jouduttu muokkaamaan ja perumaan lyhyelläkin varoitusajalla.

Rauhallista jouluaikaa ja retkipitoista, hyvää uutta vuotta!

Tringan retkitoimikunta