Aamuretki Vuosaaren Uutelaan 13.6.2020 Retkikertomus

Uutelaa lähdettiin kiertämään kauniina kesäaamuna yhdentoista hengen voimin, tasan kello kuusi. Koiratarhan parkkipaikalta suunnattiin suoraan rantaan. Hetken kuuntelulla ja katselulla, mukaan tuli paikalliset tukkasotkat, kalalokit, muutama telkkä ja kyhmyjoutsen. Paikallaollutta rastaskerttusta ei kuulunut, vain vaimea ruokokerttusen laulu kantautui korviimme.

Matka jatkui koilliseen kohti Rudträskiä, tunnettua pikkusieppo- ja idänuunilintualuetta. Aamu oli yllättävänkin hiljainen. Vain muutamat rastaat lauloivat, peukaloinen veti muutaman säkeen, peippo liversi ja pajulintu kuului muutaman kerran. Kevät oli kääntymässä kohti kesää. Hiljainen metsä on toki omalla laillaan lumoava, mutta lintuja odottavilla retkeläisillä oli toisenlaiset toiveet. Ei pikkusieppoa eikä juuri muitakaan lintuja.

Aurinko alkoi toden teolla lämmittää, se toi myös lintuihin eloa. Harmaasieppo ja kirjosieppo intoutuivat hyönteisjahtiin, myös kertut alkoivat laulaa: lehtokertun ja mustapääkertun laulu sai seurakseen pensaskertun lyhyemmän säkeen.

Harmaasieppo. Kuva Vesa Marttinen

Rastaiden laulu yltyi, näytti ihan hyvältä. Koukatessamme takaisin kohti koiratarhan parkkipaikkaa matkalla Särkkäniemeen kuului vaimeaa luhtakerttusen laulua. Taivaalta kuului myös käpylintujen ääntä, komea reilun viidenkymmenen pikkukäpylinnun parvi kierteli alueella.

Särkkäniemen pienellä lammikolla rastaskerttunen pisteli menemään. Retki alkoi tuntua jo aivan mukavalta. Rastaskerttunen jäi raksuttelemaan, mutta aivan sen läheisyydestä kantautui pikkusiepon heleä laulu. Koiras kuulutteli reviiriään ja alueella nähtiin myös naaras. Tätä sopi toki odottaa, vuosittain Uutelassa on ollut muutamia pikkusiepon reviirejä.

Pikkusiepon kuvasi Henna Rajapuro.

Tyytyväisen retkiseurueen matka jatkui Skatanniemen kärkeen, josta aukeaa mahtava merinäkymä. Kärkeen tehtiin visiitti lähinnä tutustumismielessä, merimetsojen, meriharakan, rantasipin, räyskän, merilokin ja harmaalokin näkeminen oli varsin odotettua antia tähän vuodenaikaan. Skatan poukamassa kellui muutama lapasorsa ja harmaahaikara nousi ruovikosta. Polun varrella pysähdyttiin ihmettelemään metsäkirvistä.

Matkan jo lähestyessä loppuaan aivan Skatan-tilan tuntumassa kultarinta koiraat intoutuivat ottamaan mittaa toisistaan laulutaidossa. Tämä oli yksi toivelajeista retkeläisille.

Kultarinnan laulua kelpaa kuunnella! Kuva Vesa Marttinen

Lähestyessämme tilan navettaa jäimme hetkeksi kuvaamaan pikkulepinkäistä.

Pikkulepinkäinen tähystys”oksalla”. Pikkulepinkäisen puolestaan tähysti ja kuvasi Timo Mäkinen

Ihmetellessämme sitä kasvimaan korkeista haavoista kuului muikea vihellys. Ihan kuin olisi ollut kuhankeittäjä! Laulu jatkui vielä muutaman säkeen verran, kunnes hiljeni. Kuhankeittäjän laulu oli mahtava päätösserenadi mukavalle kävelyretkelle, jolla Uutela näytti lintupaikkana parhaita puoliaan.

Retkellä havaitut lintulajit, yhteensä 67 lajia: kyhmyjoutsen, valkoposkihanhi, kanadanhanhi, sinisorsa, lapasorsa, tukkasotka, haahka, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, silkkiuikku, harmaahaikara, merimetso, meriharakka, rantasipi, naurulokki, kalalokki, harmaalokki, merilokki, selkälokki, kalatiira, lapintiira, räyskä, sepelkyyhky, tervapääsky, käpytikka, haarapääsky, metsäkirvinen, västäräkki, peukaloinen, punarinta, satakieli, laulurastas, punakylkirastas, räkättirastas, mustarastas, kivitasku, lehtokerttu, pensaskerttu, mustapääkerttu, luhtakerttunen, ruokokerttunen, rastaskerttunen, kultarinta, pajulintu, sirittäjä, hippiäinen, harmaasieppo, pikkusieppo, kirjosieppo, talitiainen, sinitiainen, puukiipijä, pikkulepinkäinen, harakka, varis, naakka, korppi, kottarainen, kuhankeittäjä, pikkuvarpunen, peippo, tikli, viherpeippo, vihervarpunen, pikkukäpylintu, keltasirkku ja pajusirkku.

Oppaana ja retkikertomus: Mikko Salonen

Tringan kevätkokous Google Meetissä 17.6.2020 klo 18.00

Kokoontumista rajoittavan koronatilanteen takia Tringan hallitus on päättänyt järjestää yhdistyksen sääntömääräisen kevätkokouksen etäyhteyden välityksellä. Tämä on mahdollista tänä keväänä tehdyn lakimuutoksen ansiosta.

Kokoukseen osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista tiistaihin 16.6.2020 klo 18.00 mennessä, jotta mahdolliset äänestykset voidaan toteuttaa. Kokoukseen ilmoittaudutaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@tringa.fi. Suora linkki kokoukseen lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.

Tekniikkana käytetään Google Meet -ohjelmaa, jota pystyy käyttämään tavallisella nettiselaimella tai älypuhelimen sovelluksella.

Tringan kokoukset ovat perinteisesti olleet kaikille avoimia. Mikäli kevätkokoukselle sopii, niin kokous voidaan myös striimata nettiin, jolloin kuka tahansa pääsee seuraamaan kokousta, vaikka puhe- ja äänioikeus on vain Google Meetin osallistujilla. Tällöin linkki jaetaan yhdistyksen kotisivuilla ja Tringa-verkossa.

Esityslista:

1§ Kokouksen avaus

2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4§ Hyväksytään kokouksen esityslista

5§ Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilin- sekä toiminnantarkastajan lausunnot

6§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapaudesta

7§ Kokouksen päättäminen

Tuloslaskelma, tase ja vuosikertomus ovat jo luettavissa Tringan kotisivuilla.

TRINGAN HALLITUS

Vantaan yleiskaavassa paljon hyvää, mutta kehitettävääkin löytyy

Vantaan uudessa yleiskaavaehdotuksessa on paljon hyvää. Runsaasti uusia luonnonsuojelualueita, kaupunkirakenteen tiiviistämistä joukkoliikenteen yhteyteen ja ekologisten yhteyksien merkitysten tunnustamista. Kehitettävääkin löytyy: esitämme lausunnossamme luonnonsuojelualueiden laajentamista, metsäisille alueille suunnitellun rakentaminen supistamista ja olennaisen viheryhteyksien turvaamista.

Vantaan yleiskaavaehdotusta voi kommentoida 18.6. asti, lue lisää täältä.

Kuvan pikkusiepon voi tavata nyt Petikon-Vestran seudulla Vantaan ja Espoon rajalla. Kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen heikentäisi alueen linnustoarvoja. Kuva: Lauri Mäenpää.

Tringan lintutilannekatsaus, toukokuun loppu

Pensassirkkalintu. Kuva: Micha Fager

Kevätarktika alkaa olla ohi. Jäljellä on enää lähinnä viimeiset tundrakurmitsa- ja isosirriparvet. Hyönteissyöjiä saapuu öisin runsaasti lisää vielä pitkälle kesäkuun puolelle saakka. Viimeisimpiä saapujia olivat vesipääsky, jänkäsirriäinen, kuhankeittäjä, viitasirkkalintu ja kirjokerttu.

Valkoposkihanhilla ei nähty tänä vuonna Suomessa massapäivää, parhaina päivinä laskettiin vain joitain kymmeniä tuhansia. Sepelhanhia sen sijaan näkyi oikein mukavasti erityisesti 24.-25.5., suurimpana summana Inkoon Sommarnilla 24.5. lasketut 108 000 muuttavaa yksilöä. Kuikkalintujen suurin ilmoitettu määrä oli 2223 muuttavaa yksilöä 23.5.

Arktisia kahlaajia näkyi kivasti: parhaana päivänä (27.5.) Porkkalassa laskettiin yli 10 000 muuttavaa isoa kahlaajaa, joista valtaosa oli tundrakurmitsoja. Kahlaajia näkyi muutenkin hyvin: suuria paikalliskerääntymiä olivat mm. 91 jänkäsirriäistä Kirkkonummen Saltfjärdenillä, 44 lapinsirriä Espoon Laajalahdella ja 10 pulmussirriä Kirkkonummen Lökhällarnalla. 

Muita hyviä muuttosummia jaksolla olivat mm. 37 merikihua, 9 etelänkiislaa ja 33 mehiläishaukkaa Porkkalassa sekä 404 pikkukäpylintua Haliaksella. Hyönteissyöjien muutto on nähtävissä parhaiten saarissa ja niemissä. Mainittakkoon hyvistä hysysummista 51 harmaasieppoa ja 17 kultarintaa Haliaksella sekä 40 hernekerttua, 200 pajulintua ja 20 punavarpusta Mäkiluodossa. 

Jakson harvinaisin lintu oli 19.5. Hangon lintuasemalla rengastettu Suomen kolmas hemprichii-alalajin sepeltasku. Samana päivänä Haliaksella muutti myös mehiläissyöjä länteen. Porkkalassa muutti mustahaikara, Helsingistä ja Inkoosta löytyivät pikkuhuitit, Lohjalta ja Helsingistä tulipäähippiäiset ja Helsingissä ja Hangossa nähtiin mustaotsalepinkäiset.

Muita harvinaisuuksia olivat mm. mandariinisorsa, 4 jääkuikkaa, 3 isohaarahaukkaa, 2 kiljukotkaa, pikkukiljukotka, 2 punajalkahaukkaa, 2 avosettia, 5 lampivikloa, 4 riuttatiiraa, aroharmaalokki, turturikyyhky, harjalintu ja 10 keltahemppoa. Kattohaikaroita ja leveäpyrstökihuja nähtiin tänä keväänä melko heikosti.

Lähipäivien lintusää: Muuttosää on sangen hyvä arktikalle alkuviikolla

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Alkuviikolla vallitsee etupäässä hyvä muuttosää: tuulet ovat heikkoja, korkeintaan kohtalaisia, sateet ovat vähäisiä ja ilmamassan lämpötila ajankohdalle melko tyypillinen. Loppukevään lajit pääsevät helposti Suomeen ja arktika etenee; myös harvinaisuuksille tilanne on ok. Juuri nyt näyttäisi isoja parvia menevän harvakseltaan korkeuksissa säätutkien huomaamina välillä Saimaa–Karjalan kannaksen keskiosa. Ehkä siellä menee kahlaajia ja hanhia. Vesilinnuille tyypillistä kapeaa virtaa Virolahdelta Viipurin yli Pohjois-Laatokalle ei nyt ole. Allit ilmeisesti menivät tänä keväänä hyvin idästä, eikä isoa massaa nähty Suomesta. Sepelhanhia, kahlaajia ja kuikkalintuja vielä tulee paljon. Päivisin sää on hyvä kaartelumuuttajille, kuten mehiläishaukoille. Pudotussäätä on ensi yönä Suomen lounaissaaristossa ja rannikolla (paikoin sumua ja vähän sadetta).

Ma: Heikkoa, merellä ajoittain kohtalaista pohjoisen ja lännen välistä tuulta. Pilvisyys on aluksi melko runsasta ja päivällä mantereella voi tulla kuuroja; iltaa kohti pilvet ohenevat. Muuttosää on sangen hyvä arktikalle, mutta pieni pohjoistuuli, joka on Itämerellä vähän voimakkaampi, voi siirtää lintuja kauemmas rannikosta ja näkymään paremmin Itä-Suomenlahdelta.

Ti: Aamupuolella on heikkoa luoteen ja lännen välistä tuulta, joka iltapäivällä kääntyy länsilounaaseen ja voimistuu kohtalaiseksi. Sää on verraten selkeä. Arktikatuuli on hyvä, etenkin iltaa kohti.

Ke: Heikkoa–kohtalaista lounaistuulta, päivällä lisääntyvää pilvisyyttä ja illalla ehkä vähän kuuroja. Sää on mitä parhain kaikille muuttajille.

Retkitoimikunta tiedottaa: kävelyretkiä kesäkuussa

Pitkän retkitauon jälkeen käynnistelemme Tringan retkitoimintaa kesäkuun alusta. Tapahtumakalenteriin on tänään lisätty kävelyretkiä.

Noudatamme retkien järjestämisessä ja retkillä viranomaismääräyksiä ja suosituksia. Kaikille retkille on pakollinen ilmoittautuminen ja retkien enimmäisosallistujamäärä on rajattu 10-15 osallistujaan, jotta retkillä kulkeminen onnistuu väljästi ja turvavälejä voidaan noudattaa. Retkillä ei mennä lintutorneihin tai vastaaviin paikkoihin, joissa turvavälien pitäminen olisi vaikeaa. Jos tilanne muuttuu, retkiä saatetaan vielä joutua perumaan lyhyelläkin varoitusajalla. Muutoksista tiedotetaan tapahtumakalenterin retkitiedoissa.

Syksyn retkiä julkaistaan poikkeuksellisesti vasta loppukesällä.

Tringan retkitoimikunta

Tringan lintutilannekatsaus, toukokuun puoliväli

Leppälintu. Kuva: Micha Fager.

Kevät edistyy, ja uusia lajeja saapuu Suomeen lähes joka päivä. Ajankohtaisista ”pitkänmatkalaisista” harmaasieppo, tervapääsky, lehtokerttu, rytikerttunen, pikkulepinkäinen, pikkusieppo ja ruisrääkkä ovat saavuttaneet Suomen edellisen katsauksen jälkeen.

Myös arktika on alkanut varsin näyttävästi. Valkoposkihanhia on painellut itäisiin suuntiin isoja parvia lähes päivittäin. Toukokuun kahdeksantena, iltapäivästä alkaen, nähtiin kuitenkin näin aikaiseksi ajankohdaksi poikkeuksellisen suuri arktikailta. Esimerkiksi Helsingin Skatanniemestä kirjattiin kuuden tunnin aikana yli 35 000 muuttavaa hanhea. Muista jakson hyvistä muuttosummista mainittakoon 80 000 mustalintua Sipoon Eestiluodolla, 351 kuikkaa Kirkkonummen Rönnskärillä, 1 836 punakuiria Porkkalan kärjessä ja 201 suokukkoa Helsingin Lauttasaaressa. Arktikan voimistumisesta kertoo myös muutama jääkuikkahavainto mereltä.

Jakson kovimmat rarit lienevät Hangossa havaitut ruostepääsky ja rusorintakerttu, joista viimeksi mainittu on viihtynyt eräässä saaressa jo viikon. Myös useampi mandariinisorsa, avosetti, punajalkahaukka, mustahaikara, tulipäähippiäinen, niittysuohaukka, lampiviklo, haara- ja isohaarahaukka, keltahemppo ja yksi pikkukiljukotka on havaittu aivan hiljattain Tringan alueella. Kirkkonummen Rönnskärillä havaittiin paikallisena naaras sepelsieppo.

Kevään edistymisestä kertovat myös allit, tai oikeastaan niiden väheneminen pesimäseuduille siirtymisen takia. Samoin jaksolla lisääntyivät myös mm. leveäpyrstökihu- ja kattohaikarahavainnot.

Tringan määrityspähkinät, viikko 20

Tämän viikon määrityspähkinät ovat samalla kevään viimeiset. Viimeisen kierroksen kunniaksi viikon arvonnan voittajat saavat itselleen sekä Lukuja luodoilta – Helsingin saaristolinnut nyt ja ennen -kirjan että Tringan putkihuivin! Vastausaika päättyy sunnuntaina 17.5. klo 23:59. Viikon määrityspähkinöihin voi vastata tällä lomakkeella: https://forms.gle/UaKdnCh6HWUt3gw27

Edellisen viikon (19) vastaukset ja tulokset:

Helppo sarja:

Kuvan 19A lintu on liro. Vanhan liron tuntomerkkejä ovat selvien valkoisten täplien kirjavoima ruskea selkä, silmän taakse ulottuva silmäkulmanjuova ja kellertävänvihreät jalat. Laji oli tunnettu hyvin, muina vastauksina veikattiin metsävikloa ja rantasipiä.

Kuvassa 19B on harmaasieppo. Parhaina tuntomerkkeinä toimivat viirutus vaaleanharmaassa rinnassa, pitkä pyrstö sekä viiruinen päälaki. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat tunsivat lajin.

Vaikea sarja:

Kuvan 19C juv-pukuinen lintu osoittautui melko hankalaksi. Vastaukset osuivat Luscinia – Prunella -sektoriin. Nuoren rautiaisen pohjaväri olisi ehkä hieman tummemman ruskea ja jalat selvästi vaaleammat. Jo kuvan nuoruuspukuisella linnulla on hahmotettavissa voimakkaan vaalean silmäkulmanjuovan aihe. Oikea vastaus on sinirinta.

Kuvan 19D kahlaajalintu oli vielä haastavampi kuin edellinen kuva. Vaaleareunaiset hartia- ja peitinhöyhenet johdattelevat Calidris-sukuun. Kuvassa lintu sukii itseään, ja on kääntänyt alaperän kameraan päin. Alaperässä näkyy heikkoja harmaita heikkoja viiruja, josta voi pudottaa jo monta lajia pois. Yhdistettynä harmaa yleisväri, viiruinen alaperä, viiruinen rinta ja vaaleakärkiset peitin- ja hartiahöyhenet auttavat naulaamaan linnun merisirriksi.

Tämän kierroksen arvonnassa Tringan putkihuivin voitti itselleen helpossa sarjassa Juha Perikangas ja vaikeassa sarjassa (jo toistamiseen!) Christer Kalenius. Onnittelut voittajille!

Viikon 20 määrityspähkinät:

Helppo sarja – kuva 20A



Helppo sarja – kuva 20B



Vaikea sarja – kuva 20C



Vaikea sarja – kuva 20D

Lähipäivien lintusää: Muuttosää heikkenee, mutta sunnuntai saattaa olla erinomainen yömuutolle ja arktikalle

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Eilinen arktika oli jo sangen suuri mustalinnuille, mutta valkoposkihanhille vasta päämuuton alku. Jää nähtäväksi tuleeko mustalintuja vielä toinen iso muutto jo huomenna. Punakuireja on mennyt kolmena päivänä peräkkäin enimmillään yhdestä paikasta 1400-3400, joten ensimmäisen aallon huippu saattaa olla jo ohi. Lähestyvä kylmä rintama aiheuttaa pahoja muuttosäitä ensi viikolla, mutta huominen saattaa vielä olla erinomaisen hyvä yömuutolle ja arktikalle.

Su: Aamulla aikaisin voi merellä olla vähän aikaa kohtalainen–navakka itätuuli, joka jarruttaa muutolle lähtöä. Lännestä alkaen kohtalainen tuuli kuitenkin kääntyy pian kaakkoon, päivällä etelään, ja illalla lopuksi lounaaseen voimistuen lännessä navakaksi. Aamu on selkeä, mutta päivällä pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja illalla lännessä kasvaa sateen mahdollisuus. Aamulla tuuli saattaa aluksi olla hiukan arktikaa jarrutteleva, mutta loppupäivän se on taas erinomainen lintujen näkymiselle Uudenmaan rannikolla. Mahdollisuus kovaan muuttoon on samoilla lajeilla kuin viime päivinäkin. Kuikat ja allit runsastuvat myös vähitellen.

Ma, hyvin vaikea ennustustilanne, koska vähäinen epätarkkuus kylmän rintaman nopeudessa vaikuttaa suuresti maanantain sateisuuteen:

Kuivin eli nopein vaihtoehto: Kylmä rintama runsaine sateineen ylittää yöllä ja on juuri ja juuri aamuksi ohi, mutta vesi- ja räntäsade jatkuu melkein koko päivän Itä-Suomesta Liettuaan ulottuvalla alueella. Rintamaa seuraa kohtalainen-navakka, kolea luoteen ja pohjoisen välinen tuuli, joka Itämerellä ja Riianlahdella on navakkaa-kovaa. Aamu ja päivä on pilvinen, illaksi selkenee. Muuttosää on tosi huono.

Märin eli hitain vaihtoehto: Runsaat sateet kestävät Uudellamaalla pitkälle päivään. Pohjoisen ja luoteen välinen kylmän purkaus on voimakas kuten a-vaihtoehdossa. Tosi huono retki- ja muuttosää, sade lakkaa iltapäivällä-illalla, ja tuuli vähän heikkenee.

Ti: Merellä kohtalaista–navakkaa luoteistuulta, joka iltaa kohti kääntyy lännen puolelle ja vähän heikkenee. Aamupuolella on ehkä melko pilvistä mutta poutaa, iltaa kohti lännestä selkenee. Koleaa ja melko huono, illalla kohtalainen, muuttosää arktikalle.

Kaukoputkilahjoitus Tringan nuorille

Tringa on saanut lahjoituksena kaukoputken. Lahjoitettu kaukoputki, Swarovskin klassikkomalli AT80Hd, tulee Tringan nuorisokäyttöön. Kaukoputken jalustoineen lahjoitti Marita Maula. Tringa kiittää lahjoituksesta!

Tringalla on tämän sekä aikaisempien lahjoitusten myötä nuorten käyttöön nyt kolme kaukoputkea sekä yhdet kiikarit. Lahjoituksina on saatu myös pari jalustaa videopäineen sekä kevyempi kaukoputki lastenretkikäyttöön. Nämä varusteet ovat käytössä Tringan järjestämillä lasten ja nuorten retkillä, mutta Tringan nuoret jäsenet voivat lainata varusteita myös omille retkilleen, kun ne ovat vapaana. Tiedustelut: toimisto(ät)tringa.fi

Tringalla on lisäksi kaksi yhdistyskaukoputkea, jotka ovat kaikkien jäsenten lainattavissa, sekä parit lainakiikarit. Lue näistä tarkemmin täältä: Tringan yhdistyskaukoputket

Tringan nuorten käyttöön lahjoitettu Swarovskin klassikkoputki.

Tringan määrityspähkinät, viikko 19

Tringan määrityspähkinöiden viikon 19 kuvat löytyvät alempaa tältä sivulta. Tämän viikon kuviin vastataan oheisella lomakkeella: https://forms.gle/EzK4jbT3RHQEdDaz9

Palkintoina tällä kierroksella arvotaan molempien sarjojen oikein vastanneiden kesken monikäyttöiset Tringan putkihuivit. Vastausaika päättyy sunnuntaina 10.5.2020 klo 23:59. Kuvat löytyvät alempaa tältä sivulta.

Voit osallistua määrityspähkinöihin, vaikka et olisi vastannut aiemmilla viikoilla. Sääntöihin voi tutustua määrityspähkinöiden ensimmäisessä julkaisussa.

Edellisen viikon (18) vastaukset ja tulokset:

Helppo sarja:

Kuvan 18A lintu aiheutti selvästi enemmän hajontaa kuin 18B. Lajiksi veikattiin oikean vastauksen lisäksi leppälintua, närheä ja kuhankeittäjää. Väritykseltään lintu tosiaan muistuttaa melko paljon leppälintunaarasta, mutta toisaalta linnun kokoa ja mittasuhteita voi arvioida esimerkiksi jalkojen paksuudesta ja koivunlehtien ja oksan koosta. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin tunnistanut linnun oikein kuukkeliksi.

Kuva 18B osoittautui todella helpoksi, ja kaikki vastaajat tunnistivat oikean lajin. Sepelkyyhkyn tuntomerkkeinä näkyvät kuvassa mm. valkoiset kaulasepel ja siipijuova, hennon punertava rinta ja harmaa yläperä.

Vaikea sarja:

Kuva 18C ei hämännyt vastaajia. Lähes kaikki tunnistivat lajin oikein mustahaikaraksi. Pitkät jalat, kokomustat selkä ja siivet valtavine harittajineen sekä kuvassa hieman pilkottava valkoinen vatsa eivät sovi millekään muulle Suomessa luonnonvaraisena tavatulle lajille.

Kuva 18D oli selvästi hankalampi tapaus. Kuvasta ei hirveästi saa irti, ja esimerkiksi siiven ulottuman tulkinta ei aina yksittäisestä kuvasta ole ihan helppoa. Lajiksi ehdotettiin mm. tiltalttia, pajulintua ja kenttäkerttusta. Pitkä ja selvä silmän taakse ulottuva silmäkulmanjuova auttaa kuitenkin hahmottamaan linnun phyllariksi. Linnulla on hyvin tasavärisen ruskeat selkä ja siipi, kuvioton poski ja korvapeitinhöyhenet. Silmäkulmanjuova on silmän takana leveä ja beigensävyinen, ja tumma silmäjuova erottuu selvästi. Kuvan lintu on ruskouunilintu.

Viikon 18 määrityspähkinöihin oikein vastanneiden kesken arvottiin Suomenojan luonnosta kertovat Lintuparatiisi-kirjat. Tällä kertaa arpaonni suosi helpossa sarjassa Essi Lyytistä ja vaikeassa sarjassa Christer Kaleniusta. Voittajiin otetaan yhteyttä sähköpostitse.

Viikon 19 määrityspähkinät:

Helppo sarja – kuva 19A



Helppo sarja – kuva 19B



Vaikea sarja – kuva 19C


Vaikea sarja – kuva 19D

Lähipäivien lintusää: Maanantaina on tuulen puolesta erinomainen sää arktikalle – sumuvarauksella

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Lintuja on tullut oikein ryöppyämällä, pe–la yönä varmaan miljoonia säätutkissa ja ensi yö on varmaankin myös todella kova. Pe–la yön salaisuus oli, että maanpintatuuli oli vähän huono, ESE noin 12 m/s, mutta noin 700 m korkeudessa oli jo etelätuulta noin 12 m/s, mikä purki pohjoistuulien aikaisemmin pysäyttämän muuttovaraston. Viime yönäkin tuli lintuja jopa 1–3 km:n korkeudessa sumun yläpuolella. Hyönteissyöjien yömuutto jatkuu melko hyvänä, sillä ns. kuuma putki on Venäjällä melko lähellä, vaikka Suomeen sitä ei saada.

Tänään olisi ollut hyvä arktikatuuli, mutta sumu pilasi aamumuuton. Nyt illalla ja yöllä tulee varmaan purskaus mustalintuja, ja huomenna Itämeren tuuliolot ovat loistavat arktikalle. Ainoa hankaluus on edelleen Baltian rannikolla, Pohjois-Itämerellä ja läntisellä Suomenlahdella majaileva merisumu, joka voi aamuksi taas laajeta. Ilman sumua voisi huomenna tulla – ja näkyä – pikkukuovien pääjoukko. Meriharakat ehkä jo menivät huhtikuun puolella idästä (ei kovin suurin määrin nähtynä).

Ennustusmallit ovat poikkeuksellisen erimielisiä jo tiistain tuulioloista, joten laitan molemmat vaihtoehdot. Huomenna mallien konsensus jo varmaan löytyy.

Ma: Aamupuolella on heikkoa–kohtalaista lounaanpuoleista tuulta, iltapäivällä tuuli heikkenee. Vaihtelevaa pilvisyyttä, merellä on sumun isohko mahdollisuus etenkin aamulla ja sisämaassa jokunen sadekuuro mahdollinen iltapäivällä. Tuulen puolesta erinomainen arktikasää, mutta sumu voi pilata kaiken.

Ti, vaihtoehto A: Aamupuolella on heikkoa–kohtalaista pohjoistuulta, joka iltapäivällä kääntyy luoteeseen, rannikolla länsilounaaseen. Verraten selkeää. Tuulen vuoksi arktikasää on melko huono, koska muutto ei kasaudu Suomen rannikolle (illalla kuitenkin paremmin), mutta jos maanantaina on paha sumu, niin arktikaa varmaan menee ainakin kaukana merellä ja Virolahdella.

Ti, vaihtoehto B: Tuuli pysyy heikkona–kohtalaisena lounaan puolelta, ja päivä on kuin maanantain toisinto: eli muuten erinomaista arktikalle, mutta sumun mahdollisuus aamupuolella on taas suuri.

Ke: Todennäköisesti kohtalaista–navakkaa lännenpuoleista tuulta ja kohtalainen muuttosää, mutta arktika ei näy juurikaan Uudenmaan rannikolla.

Tringan määrityspähkinät, viikko 18

Tringan määrityspähkinöiden viikon 18 kuvat löytyvät alempaa tältä sivulta. Tämän viikon kuviin vastataan oheisella lomakkeella: https://forms.gle/ytfdVQ6ak61Ma9JP9.

Palkintoina tällä kierroksella arvotaan molempien sarjojen oikein vastanneiden kesken upeat Suomenojan luonnosta kertovat Lintuparatiisi-kirjat. Vastausaika päättyy sunnuntaina 3.5.2020 klo 23:59. Kuvat löytyvät alempaa tältä sivulta.

Voit osallistua määrityspähkinöihin, vaikka et olisi vastannut aiemmilla viikoilla. Sääntöihin voi tutustua edellisen viikon määrityspähkinöiden julkaisussa.

Edellisen viikon (17) vastaukset ja tulokset:

Helppo sarja:

Kuvan 17A linnun tunnistivat kaikki vastaajat tikaksi. Vain kahta lajia ehdotettiin: pohjantikkaa ja pikkutikkaa. Pieni nokka, heikot viirut kupeilla, vaalea alaperä ja valkoiset poikkiraidat selässä ja lisäksi vielä haaleasti punertava päälaki johdattivat suurimman osan vastaajista oikeaan lajiin: kuvan lintu on nuori pikkutikkakoiras.

Kuva 17B oli niin ikään tunnettu hyvin. Oikean lajin lisäksi vastauksina ehdotettiin mm. pähkinänakkelia sekä iso- ja pikkulepinkäistä. Selvästi suurin osa vastaajista oli kuitenkin tunnistanut linnun oikein (koiras) kivitaskuksi.

Vaikea sarja:

Kuvan 17C aiheutti hajontaa, ja arvauksia tuli peräti yhdestätoista eri lajista. Lajiksi veikattiin oikean vastauksen lisäksi mm. kirjosiipi- ja pikkukäpylintuja, vuorihemppoa, pensasvarpusta ja harmaasirkkua. Pari vastaajaa ei ollut huomannut, että kaikki kuvien lajit on tavattu Suomessa luonnonvaraisena. Keltainen nokka sekä voimakkaan viiruiset selkä, kupeet ja rinta johdattelivat Carduelis-suvun jäljille. Ja kun riittävän tarkasti katsoo, linnulla voi hahmottaa myös urpiaisen punaisen päälaen.

Kuvan 17D Aquila-kotkan vaihtoehdot saa melko nopeasti lintukirjaa ja Suomen lajilistaa tarkastelemalla rajattua kolmeen mahdolliseen lajiin: kilju-, pikkukilju- ja arokotkaan. Äkkiseltään katsottuna lintu onkin väritykseltään hyvin pikkukiljukotkamainen. Kuvan linnun käsi- ja kyynärsulkien juovitus on kuitenkin voimakasta ja harvaa ja se päättyy selvästi ennen siiven takareunaa. Lisäksi linnun seitsemänneksi uloin käsisulka on pitkä, mikä sulkee pikkukiljukotkan vaihtoehdoista. Myöskään pyrstön kuviointi ja selvärajainen tumma kärkijuova eivät sovi kummallekaan kiljukotkalajille. Kuvan linnun eli vanhahkon arokotkan muita tuntomerkkejä ovat mm. tummat karpaalilaikut ja leveä käsisiipi.

Viikkoarvonnan palkintoina oli tällä viikolla Lukuja luodoilta – Helsingin saaristolinnut nyt ja ennen -kirjat. Helpon sarjan oikein vastanneiden kesken suoritetun arvonnan voitti Max Takala. Vaikean sarjan oikein vastanneista onnetar suosi Jukka A. Lahtista. Onnittelut voittajille, ja muistakaa toki osallistua seuraavillekin kierroksille.

Viikon 18 kuvat:

Helppo sarja – kuva 18A

Helppo sarja – kuva 18B

Vaikea sarja – kuva 18C

Vaikea sarja – kuva 18D

Lähipäivien lintusää: Pohjoisen tai idän puoleinen tuuli jatkuu – saapuuko satakieli silti ensi viikolla?

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Mikään ei muutu auringon alla ainakaan ennen vappua: koleaa ja yöpakkasta, vaihtelevaa pilvisyyttä, ajoittain heikkoja vesi- tai räntäkuuroja, enimmäkseen heikkoa–kohtalaista tuulta pohjoisen tai idän puolelta ja loistava näkyvyys. Lintuja tulee, mutta kylmyyden takia muutossa ja pesinnässä hidastellen. Toisaalta vastatuuli on heikonpuoleista, eli tällä viikolla voisi alkaa meriharakoiden päämuutto, mikä avaa ”virallisen” arktikan. Huhtikuussa pelloille saapuvia arktisia tundra- ja valkoposkihanhia ei kai vielä ole totuttu pitämään arktikana, vaikka Jäämeren rannoille nekin jatkavat. Hyönteissyöjiä ja pääskyjä on vielä tosi vähän maastossa. Tällä viikolla voisi perinteisesti odottaa mm. seuraavien lajien ensisaapujia: luhtahuitti ja mustaviklo (vihdoinkin), sekä satakieli, käki, herne- ja pensaskerttu, ryti- ja rastaskerttunen. Ulkona ei oikein tunnu näille sopivalta, mutta kylläpä sirittäjäkin viime yön pakkasessa tuli.

Ma: Heikkoa–kohtalaista pohjoistuulta, iltapäivällä on rannikolla WSW-merituulta, aamupuolella melko selkeää. Iltapäivällä vaihtelevaa pilvisyyttä ja vain pieni kuurojen mahdollisuus. Muuttosää on muuten hyvä, mutta kylmyys hillitsee pikkulintujen yömuuttoa.

Ti: Heikkoa–kohtalaista idänpuoleista tuulta, joka iltapäivällä voi voimistua merellä navakaksi. On verraten pilvistä, ja päivällä tulee sisämaassa yleisesti heikonpuoleisia vesikuuroja samalla, kun pieni jatkuvan sateen mahdollisuus on rannikolla. Muuttosää on huonompi kuin maanantaina.

Ke: Heikkoa–kohtalaista koillisenpuoleista tuulta, päivällä rannikolla merituulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja päivällä jonkin verran sadekuuroja. Muuttosää on päivällä vähän parempi, mutta ei yöllä.

Loppuviikko, arvio: On poutaisempaa, mutta säätyyppi ei muutu.

Lähipäivien lintusää: Kuivaa ja loistava näkyvyys mutta viileää

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringana alueelle:

Mistä niitä kurkia oikein riittää! Nykykanta on mukavan iso nähdä monta suurta muuttopäivää. Säätutkissa on öisin ja aamuisin ollut runsasta muuttoa enimmäkseen pieniä lintuja. Kohtalainen vastatuuli ei juuri tuloa lamauta, mutta hyönteissyöjät varmaan reagoivat jollain tavalla kylmään ilmamassaan. Huomisen aikana nimittäin 1,5 kilometrin korkeudessa lämpötila laskee -7 asteen tienoille, näillä näkymin vappuun asti. Hyönteissyöjiä tulvisi varmasti huomattavasti massiivisemmin, jos lämpötila olisi tuolla korkeudella +7 astetta. Maan pinnassakin sää on koleaa ja sisämaassa yöpakkanen on tavanomaista huomisen jälkeen. Lämpimän reuna majailee lähiviikon aikana Puolan–Etelä-Baltian tienoilla, jonne kesälintuja voi kaukaa saapua paljon, mutta siitä pohjoiseen saapumisen tahti hidastuu. Ulkoiluun ja retkeilyyn seuraavan viikon sää on hyvä: kuivaa ja loistava näkyvyys mutta viileää.

Pe: Enimmäkseen kohtalaista, iltapäivällä ajoittain navakkaa luoteen ja pohjoisen välistä tuulta, päivällä melko pilvistä ja joitakin sadekuuroja mahdollisesti räntäkuurojakin. Iltaa kohti selkenee ja tuuli heikkenee. Muuttosää ei kovin hyvä.

La: Pakkasaamu sisämaassa. Enimmäkseen kohtalaista luoteen puoleista tuulta, joka päivällä merellä on lännestä ja ajoittain navakkaa. Pilvisyys vaihtelee ja on pieni kuurojen mahdollisuus. Muuttotilanne on vähän parempi kuin perjantaina.

Su: Heikkoa–kohtalaista luoteen ja lännen välistä tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä ja pieni sadekuurojen mahdollisuus. Melko hyvä muuttosää, mutta edelleen koleaa.

Jatko, arvio: Koleaa ja heikkotuulista sekä vähäsateista.

Tringan määrityspähkinät, viikko 17

Tunnistatko kuvien linnut? Vastaa Tringan määrityspähkinöihin ja voita palkintoja!

Tringa julkaisee loppukevään ajan Facebookissa ja verkkosivuillaan viikoittaiset “Tringan määrityspähkinät”. Määrityspähkinöissä on kaksi sarjaa – helppo ja vaikea. Joka viikko maanantaisin julkaistaan kaksi kuvaa molemmissa sarjoissa. Kaikki kuvien lajit on tavattu luonnonvaraisena Suomessa.

Määrityspähkinöihin vastataan oheisella lomakkeella: https://forms.gle/Mk622q8haTfRGdPM8

Tringan määrityspähkinöissä ei lasketa pisteitä, vaan viikottaiset pähkinät ovat itsenäisiä kuva-arvoituksia. Ei siis haittaa, vaikka vastaisit väärin – voit yrittää seuraavalla viikolla uudestaan. Viikon kuviin oikein vastanneiden kesken arvotaan joka viikko lintuaiheisia palkintoja. Palkinnot arvotaan molemmissa sarjoissa (helppo ja vaikea) erikseen, ja viikon aikana voi osallistua vain yhteen sarjaan. Osallistujien nimistä julkaistaan ainoastaan viikkoarvonnan voittajat.

Tämän viikon palkintona arvotaan molemmissa sarjoissa oikein vastanneiden kesken “Lukuja luodoilta – Helsingin saaristolinnut nyt ja ennen” -kirjat. Vastausaika päättyy sunnuntaina 26.4. klo 23:59. Oikeat vastaukset ja seuraavan viikon kuvat julkaistaan ensi maanantaina.

Ja eikun määrittämään!

Viikon 17 kuvat:

Sarja: Helppo – kuva 17A

Sarja: Helppo – kuva 17B

Sarja: Vaikea – kuva 17C

Sarja: Vaikea – kuva 17D

Lähipäivien lintusää: Kolea jakso päättyy ja vastatuuli alkaa heiketä – muutto piristyy tällä viikolla

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kolea jakso päättyy ja vastatuuli alkaa heiketä, vaikka virtaus pysyy sitkeästi pohjoisenpuoleisena. Vastatuuli auttoi kovan piekanamuuton näkemisessä Merenkurkussa (linnut eivät lennä korkeuksissa) ja Uudellamaalla on kurkia painellut vastatuuleen etenkin tänään. Vastatuuli noin 10–12 m/s alkaa olla kurjen raja: Eilen 97 linnun parvi eteni tuskallisen hitaasti N. Kun ne nousivat kaarrellen n. 100 m korkeudesta n. 500 m korkeuteen, niin ne samalla ajelehtivat merelle päin kilometrin. Tänä keväänä lähes kaikissa kurjen päämuutoissa on ollut kauhea sivutuuli lännestä tai kohtalainen–navakka vastatuuli. Myös peippoja on näkynyt paremmin meren ylityksessä vastatuulella, koska ne eivät silloin nouse korkealle.

Heikkenevät vastatuulen ja ilmamassan lämpenemisen vuoksi muutto piristyy tällä viikolla lisää ja mm. kuoveja, kapustarintoja, ruskosuohaukkoja, sääksiä, rastaita, niittykirvisiä, rautiaisia, peukaloisia, peippoja, järripeippoja, taveja, haapanoita ja silkkiuikkuja tulee runsastuvasti. Eteläistä kuumaa harvinaisuus- ja aikaisuusputkea ei näy, mutta tällä viikolla paremmissa sääolosuhteissa tulevat tyypillisesti luhtahuitti, pajulintu, leppälintu, mustaviklo, kirjosieppo sekä kelta- ja sitruunavästäräkki – katsotaan kuinka käy. Näkyvyys tulee olemaan viime päivien tapaan loistava, samoin ulkoilu- ja retkeilysää.

Ma: Heikkoa–kohtalaista luoteen ja pohjoisen välistä tuulta ja melko pilvistä. Hyvä muuttosää, mutta jos on kovin pilvistä ei nostoja kehity haukoille.

Ti: Enimmäkseen kohtalaista luoteistuulta, iltapäivällä saaristossa WSW-merituulta; verraten selkeää. Päivällä pohjoisvirtaus on ylempänä heikko, joten tässä on hyvä haukkojen ja loppujen kurkien tulla, jos jälkimmäisiä vieläkin olisi tulematta.

Ke: Heikkoa–kohtalaista pohjoisen ja koillisen välistä tuulta, joka voi aamulla olla merellä navakkaa. Puolipilvistä tai selkeää ja hyvä muuttosää paitsi aamulla, jos tuuli on merellä (etenkin korkeammalla) kovin navakka.

To–pe, arvio: Luoteinen kohtalainen ja poutainen, kuiva virtaus jatkuu, mutta ilmamassa voi jälleen kylmetä jonkin verran.

Lähipäivien lintusää: Koko viikon vallitsee kolea virtaus – linnut saapuvat vähitellen ja myöhästellen

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Edellinen ennuste eiliselle meni pahasti pieleen, koska vanha ilmakehämallin sääennuste tarjosi samaa säätä eiliselle kuin tänään. Eilen kuitenkin aamun rintamaylityksen jälkeen ns. matalapaineen kuiva kieleke osui Uudellemaalle ja Viroon, mistä seurasi aurinkoista ja kauniita kumpupilviä. Vaikka sivutuuli lännestä oli navakka, niin kurkien komea päämuutto saapui, sivutuulen takia vieläpä ajautuneena lännestä pääkaupunkiseudulle, mitä ei usein satu. Kurki ei ole keväällä kovin kranttu tuulesta, kunhan vain on termiikkejä kaarteluun.

Jatko ei näytä lainkaan ruusuiselta muuton ripeälle etenemiselle ja harvinaisuuksien ilotulitukselle, sillä koko viikon, ehkä jopa koko loppukuun vallitsee kolea luoteinen–pohjoinen virtaustyyppi. Linnut kuitenkin saapuvat vähitellen ja myöhästellen, käyttäen erityisesti vähän parempien tuulten lyhytaikaiset jaksot. Koleus tietää kumpu- ja kuuropilviä päivisin sekä melko hyviä haukkasäitä, jos kuuroja ei ole liikaa.

Ke: Ensi yönä luoteistuuli heikkenee ja kääntyy etelään. Sitä hetkeä hyödyntävät lähtöönsä mm. rastas- ja punarintalaumat Virossa. Aamulla saapuu lännestä kuitenkin vesi- tai räntäsadealue, mikä lamauttaa aamumuuton. Myöhemmin aamulla lännestä alkaen sade lakkaa, tuuli kääntyy länsiluoteiseksi ja voimistuu merellä navakaksi. Iltaa kohti sää selkenee lännessä, mutta idässä on iltapäivällä melko pilvistä ja sadekuuroja voi tulla. Päivän muuttosää on lännessä kohtalainen haukoille ja lopuille kurjille.

To: Illalla ja yöllä tuuli taas heikkenee ja kääntyy lounaiseksi–eteläiseksi ja sää on suotuisa yömuuttopurskaukselle. Seuraava matalapaine saapuu kuitenkin jo aamuyöllä luoteesta ja aamulla sataa taas räntää ja vettä. Matalan tarkempi reitti on vielä epävarma, parhaassa vaihtoehdossa sataa vain vähän aikaa aikaisin aamulla ja lähinnä Hangon suunnalla, huonoimmassa kauan koko Uudellamaalla. Matala menee päivällä ohi ja sitä seuraa navakka luoteenpuoleinen tuuli sekä kuurosateinen sää tämän päivän tapaan. Aamumuuttosää on todennäköisimmin huono, päiväsää huonohko.

Pe: Yöllä on selkeää ja kylmää. Valoisassa kohtalaista–navakkaa ja koleaa luoteista tuulta, vaihtelevaa pilvisyyttä sekä päivällä heikkoja lumi- tai räntäkuuroja.

La–su, arvio: Kolea pohjoisen ja luoteen välinen virtaus jatkuu, mutta heikkenee vähitellen. Samalla sää poutaantuu yhä enemmän, mutta on melko pilvinen.

Tringan lintutilannekatsaus, huhtikuun alku

Liejukana. Kuva: Micha Fager

Meininki luonnossa alkaa vaikuttamaan jo varsin keväiseltä! Hyvien säävirtausten takia lintujen muutto on ollut oikein laadukasta ja näkyvää. Ensimmäiset kahlaajajoukot (pikkutylli, metsä-, valko-, ja punajalkaviklo) ovat saapuneet, ja onpa ensimmäiset haarapääskytkin jo nähty Suomessa. Nyt koittaa kuitenkin taas hetkeksi muutama välipäivä, kun tuuli kääntyy pohjoiseen ja sateita tulee paljon.

Jakson selvästi suurin muuttosumma oli Kirkkonummella Porkkalan kärjestä 10.4. ilmoitetut 22 650 muuttavaa peippoa. Haahkojen päämuutto sijoittui hienosti kuun alkupäiville, parhaana päiväsummana Hangon lintuasemalta laskettiin 2.4. lähes 7 000 muuttavaa ja noin 1 800 paikallista haahkaa. Porkkalassa 7.4. lasketut 293 muuttavaa jouhisorsaa on Tringan alueen toiseksi suurin kevätmuuttosumma. Sepelkyyhkyjä ja vihervarpusia on useinakin päivinä muuttanut muutamia tuhansia. Myöhemmin jakson aikana myös kurkia alkoi liikehtimään hyvin. Päämuutto saattaa olla vielä edessä, vaikka Raaseporin ja Hangon suunnalla päästiin jakson parhaina päivinä määrässä jo yli kahdentuhannen.

Paikalliset metsä- ja tundrahanhimäärät kasvoivat jaksolla hieman entisestään. Vihdin Vanjärveltä on laskettu noin 6000 paikallista anser-hanhea ja Hyvinkään Ridasjärveltä noin 7000. Hanhijoukoissa voi nähdä myös yksittäisiä lyhytnokkahanhia.

Mitään superraria ei tälle jaksolle sattunut, parhaina lajeina nähtiin amerinkantavi sekä Vihdin Vanjärvellä että Lohjan Pusulanjärvellä ja tulipäähippiäinen Espoon Suomenojalla. Vuoden ensimmäinen kiljukotka muutti 11.4. Kirkkonummella ja isohaarahaukkoja havaittiin jaksolla muutama. Porkkalassa on nähty useitakin kyhmyhaahkoja lisää tälle keväälle. Eri puolilla Uuttamaata on nähty useita pikkujoutsenia, mustaleppälintuja ja lyhytnokkahanhia. Jalohaikarahavaintojakin on tehty yhä enenevissä määrin.

Lähipäivien lintusää: Melko huono muuttosää jatkuu ainakin noin kolme vuorokautta.

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kevätmuutto on ollut pari päivää vaisunpuoleista kylmän vastatuulivirtauksen takia, ja melko huono muuttosää jatkuu ainakin vielä noin kolme vuorokautta. Kuitenkaan sivuvastainen tuuli ei ole ollut ihan mahdoton, sillä esimerkiksi kurkia saapui siitä välittämättä tänään melko runsaasti – pääasia että oli nousevia termiikkivirtauksia.

Huomisen matalapaineen erikoinen reitti on tarkentunut: huomenna syveten Atlantilta itään Perämerelle, missä se tekee jyrkän mutkan ja putoaa maanantaina eteläkaakkoon. Matalan sadealue on nopeutunut ja sade alkaa lännessä jo aamun valjetessa ja muuallakin pian. Huominen on Pohjois-Suomessa erittäin huono linnuille, koska lunta sataa paljon. Maanantai ja tiistai ovat aika ankeita myös Uudellamaalla. Sen jälkeen tilanne paranee vähän, ja ensi viikonvaihteessa on mahdollisuuksia huomattavaan muuttosään paranemiseen, mutta pitkät ennusteet ovat hyvin epävarmoja vielä.

Su: Yöllä on heikkotuulista ja kylmää, mutta silti etelätuulen viritessä voi tulla runsaasti esimerkiksi punakylkirastaita ja vesilintuja sekä lisää ensimmäisiä kahlaajia, kuten kapustarintoja ja vikloja sekä ensimmäinen pikkukuovi. Aamusta alkaen on kohtalaista–navakkaa etelänpuoleista tuulta, joka iltapäivän kuluessa kääntyy lounaaseen, sekä jatkuvaa vesisadetta ja huono muuttosää. Sade voi aluksi olla räntää ja muuttuu ajoittaiseksi iltapäivällä. Jos pilvet eivät silloin ole kovin alhaalla ja näkyvyys kohtuullinen, voi lintuvirta Virosta (mm. peippoja) olla melko runsas iltapäivällä, koska ajankohdan saapujilla on suuri paine päästä muuttamaan. Sää voi olla myös tihkusateinen ja sumupilvinen, jolloin muuttoa ei ole.

Ma: On enimmäkseen pilvistä ja ajoittain sataa vettä, illalla jopa räntää. Aamulla kylmä rintama saapuu lännestä, jolloin navakka lounaistuuli kääntyy luoteis–länsituuleksi. Pohjanlahdella ja Pohjois-Itämerellä pohjoisenpuoleinen tuuli voimistuu päivän kuluessa kovaksi–myrskyksi, mikä lamauttaa Ruotsista saapuvan muuton täysin. Heikko muuttosää vallitsee myös Uudellamaalla kohtalaisen yön jälkeen.

Ti, epätarkka: Navakkaa luoteista tuulta, joka lännessä merellä voi olla kovaa, enimmäkseen pilvistä ja aamupuolella ajoittain räntä- tai lumisadetta. Koleaa ja muuton lamauttavaa, paitsi ehkä pakomuuttoa pohjoisempaa tänne. Iltaa kohti tuuli alkaa vähän heiketä ja sää poutaantuu.

Ke–pe, arvio: Sää lämpenee ajankohdalle tyypillisemmäksi, mutta tuuli on voimakasta, lännen ja luoteen väliltä, mikä edelleen tulppaa isoja muuttoja.