Hangon lintuasema 40 vuotta – Aatu Vattulaiselle palkinto elämäntyöstä

Tringa juhli Hangon lintuaseman eli Haliaksen 40-vuotisjuhlia Luonnontieteellisen museon Kimnaasisalissa torstaina 17.1.2019. Paikalla oli 148 ihmistä. Varsinaisena ohjelmana oli Aleksi Lehikoisen juhlaesitelmä ja kuvaesitys, Karno Mikkolan puhe lintuaseman varhaisvaiheista, kakkukahvit ja tervehdyksiä eri yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta.

Hangon lintuaseman vuosijuhlien juhlaväki kokoontuneena luonnontieteellisen keskusmuseon aulaan. Huoneessa on valkoiset kaariholvit ja suuri täytetty norsu kuvan taka-alalla.
Luomuksen aulatila tarjosi juhlavat puitteet alkumaljalle. Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteellisen yksikön johtaja Aino Juslen pitivät aloituspuheenvuorot. Kuva :Markus Kanninen

Juhlassa myönnettiin tunnustuspalkinto elämäntyöstä Haliaksen monivuotiselle päähavainnoijalle Aatu Vattulaiselle. Palkinnon suuruus on 1800 euroa.

Aatu vieraili ensimmäisen kerran Hangon lintuasemalla jo 1983. Vuosina 1995 – 2001 hän toimi Hangon lintuaseman päähavainnoijana keväin syksyin, ja vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut päähavainnoijana ympäri vuoden aina vuodenvaihteeseen asti, jolloin hän jäi eläkkeelle päähavainnoijan tehtävästä. Aatun ansiosta aseman havaintosarja on saatu viimeisten vuosikymmenien aikana kattavaksi ilman suurempia aukkoja.

Aatu on havainnoinut asemalla 8344 vuorokauden ajan ja havainnut Hangon Uddskatanilla henkilökohtaisesti 308 eri lintulajia. Aatun asemavuorokausiin mahtuu tuhansia vedettyjä iltahuutoja, lukemattomia aseman sähköiseen tietokantaan tallennettuja lintuyksilöitä ja suuri määrä havaintotunteja.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki myönnettiin esimerkillistä, pyyteetöntä työtä aseman eteen tehneille Anssi Vähätalolle ja Kari Soilevaaralle. Lisäksi juhlassa palkittiin Tringan BirdLife-ansiomerkillä asema-aktiivit Tatu Hokkanen, Matti LehtiSeppo Niiranen, Petro PynnönenJarmo Ruoho ja Jarkko Santaharju.

Tringa onnittelee kaikkia palkittuja asema-aktiiveja, kiittää kaikkia yli tuhatta viimeisten 40 vuoden aikana lintuasemalla käynyttä henkilöä sekä Haliaksen juhlatoimikuntaa ja toivottaa onnea Haliaksen seuraaville 40 vuodelle!

Juhlissa palkittujen kaarti. Kuvassa vasemmalta Anssi Vähätalo, Petro, Pynnönen, Seppo Niiranen, Aatu Vattulainen, Jarkko Santaharju, Kari Soilevaara, Jarmo Ruoho ja Tatu Hokkanen. Kuva Jaakko Koponen
Kuvassa kaksi henkilöä on otamassa kakkua. Kakut ovat mansikkakermakakkuja.
Syntymäpäiväjuhlat kruunasi kakkukahvit. Kuva Jaakko Koponen

Tringan lintutilannekatsaus – tammikuun alku

Hyvällä tuurilla voi talviretkeilyllä sopivan avoimesta maastosta löytää vaikka talvehtivan pulmusen. Kuva: Micha Fager.

Lintumaailma on viimeistään kunnollisen lumipeitteen ilmestymisen myötä siirtynyt nyt talven hiljaiseloon. Hyvillä talviruokinnoilla käy kuitenkin kuhina, ja peltoaukeilla ja ruderaattien talventörröttäjillä voi nähdä suuria parvia esimerkiksi tiklejä, urpiaisia ja keltasirkkuja.

Isommista kerääntymistä mainittakoon 623 telkkää Hangon Vedagrundetilla, 20 uiveloa sekä Hangon lintuasemalla että Tvärminnessä, 14 merimetsoa Santahaminassa, 20 naurulokkia Hangon Itäsatamassa, 170 peippoa (sis. sp.) Raaseporin Pohjassa ja 170 tikliä Mäntsälän Metsäkulmassa.

Pikkukivoja harvinaisuuksia ovat olleet mm. muuttava allihaahka Porkkalassa, pikku-uikut Inkoon Sandfjärdenillä ja Hangon Itäsatamassa, 9 peltopyytä Mäntsälän Metsäkulmassa, lapinpöllö Hanko Bengtsårissa, 2 tunturikiurua Vantaan Pitkäsuolla ja 3 Inkoon Degerbyssä, lapintiainen Viikissä, ja lisäksi muutama kuningaskalastaja ja yksi virtavästäräkki.

Vuodenajalle epätyypillisistä lajeista voisi vielä mainita valkoposkihanhen, harmaasorsan, punasotkan, 2 muuttohaukkaa, pikkulokin, luhtakanan, 3 mustavariksen parven, västäräkin, laulurastaan ja niittykirvisen.

Hangon lintuaseman juhlaesitys suorana lähetyksenä internetissä.

Hangon Lintuaseman 40 -vuotisjuhlat pidetään torstaina 17.1. Luonnontieteellisen keskusmuseon Kimnaasi-salissa klo 18.00 alkaen. Tapahtuman ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta voit tiedustella peruutuspaikkoja osoitteesta Halias40v@gmail.com

Kokeilemme tapahtumassa ensimmäistä kertaa Tringan kokouksen lähettämistä suorana internetissä. Aleksi Lehikoisen pitämä juhlaesitelmä striimataan siis suoraan BirdLife Suomen YouTube –kanavalle. Striimi aukeaa 18.15 ja esitys alkaa noin 18.30.

Klikkaa siis YouTube-auki torstai-iltana osoitteessa: https://www.youtube.com/user/birdlifesuomi/

Lähetyksen katsomista varten et tarvitse erillisiä tunnuksia. Esitys tallennetaan ja sitä voi tarkastella esityksen jälkeen. Somessa tapahtumasta voi viestiä vaikka aihetunnuksella #halias40

Tervetuloa seuraamaan esitystä, netissä tai livenä!

Retki Isosaareen 5.1.2019 -retkikertomus


Kylmä ja hiljainen mutta kaunis alku lintuvuodelle

Tringan retkivuosi 2019 alkoi arktisissa tunnelmissa, koillistuulen puhaltaessa hyisellä Suomenlahdella. Kolmisenkymmentä retkeilijää matkasi entisellä merivoimien aluksella Helsingin Kauppatorilta Isosaareen. Meri oli miltei jäätön, mutta suurin osa vesilinnuista ja lokeista oli silti siirtynyt muualle.

Pienten alliparvien, muutaman kyhmyjoutsenen, isokoskelon, telkän ja tukkasotkan lisäksi miltei kaikki retkeläiset saivat vuodenpinnan merimetsosta, useat varmaan myös merikotkasta, jotka näyttäytyivät jo menomatkalla.

Isosaaressa oli hiljaista, ehkä juuri niin hiljaista kuin saaristoluonnossa tapaa olla keskitalvella. Matkalla staijikallioille oli siis hyvin aikaa katsella urpiaisparvea, joka ruokaili rannan tervalepässä. Tali- ja sinitiaisetkin olivat laskettavissa yhden käden sormilla. Kalliot olivat osin ohuen jään peittämät ja äärimmäisen liukkaat. Näkyvyys oli pienestä väreilystä huolimatta varsin hyvä ja maisema komea. Lintuja oli kuitenkin hyvin niukalti. Alleja meni yksittäin ja pikuparvina vähän joka suuntaan, mutta muuten ei juuri näkynyt kuin yksittäisiä kalalokkeja liitelemässä.

Oppaista Teemu oli tunnistavinaan järripeipon, joka kuitenkin piiloutui männikköön ennen kuin määritys olisi voinut varmistua. Jatkaessamme matkaa kohti saaren länsireunaa Teemu huomasi uudestaan järripeipon ohilennossa, nyt ihan pinnan arvoisesti. Pian pääsimme katselemaan puukiipijää sekä saaren ainoalla käytössä olevalla lintulaudalla lähinnä talitiaisia.

Merikotka ohitti meidät komeasti, ja länsirannalla näimme kaksi aikuista ja yhden nuoren merikotkan varsin mukavalta etäisyydeltä. Kevyessä lumisateessa katselimme alleja, telkkiä ja merimetsoja, söimme eväitä ja ja muistelimme parempia havaintoja aiemmilta retkiltä.

Kun muu porukka suuntasi takaisin kohti upseerikerhon jäistä terassia, yksi retkeläinen kävi vielä pikaisella talviuinnilla – kokemus sekin.

Paluumatkalla, lumisateen jo lakattua aurinkokin näyttäytyi ja valaisi mm. Suomenlinnan vallit talvenkeltaisin sätein. “Pinnallisesti” katsottuna retki ei antanut mitään kovin mainittavaa, mutta tunnelmallisesti talvinen meriretki auringonvalon säestämänä oli tälläkin kerralla kokemisen arvoinen. /PB

Oppaina Teemu Sirkkala, Mikko Savelainen sekä Peter Buchert

Kuvat Peter Buchert

Tringan ekopinnaskaban 2018 lopputulokset

Tringan ekopinnaskaba järjestettiin vuonna 2018 kuudetta kertaa. Kisan voitto meni toista kertaa peräkkäin ekoskabojen pitkän linjan kisajyrälle, helsinkiläiselle Gustaf Nordenswanille, joka sai kasaan 230 lajia. Nordenswan on ensimmäinen kilpailija kautta aikain, joka on onnistunut voittamaan Tringan ekopinnaskaban kaksi kertaa. Menestystä Gusse on niittänyt lisäksi myös talviekopinnaskaban puolella, jonka kärkisijalle hän on yltänyt peräti kolme kertaa.

Toisen sijan tämänvuotisessa kisassa nappasi espoolainen Jani Ceder 222 lajilla ja pronssisijalle ylsi helsinkiläinen Janne Bruun 212 lajillaan.

Kilpailun top 15:

Ekopinnaskabaan ilmoitti lajeja tällä kertaa 69 kilpailijaa kymmenestä eri kunnasta. Osallistujien määrä oli selvästi pienin ekopinnaskabojen tähänastisessa historiassa. Kisaajien kotipaikkakunnat jakaantuivat seuraavasti: Helsinki 27 (osallistujaa), Espoo 13, Kirkkonummi 9, Vantaa 6, Raasepori 5, Hyvinkää 2, Karkkila 2, Hanko 1, Järvenpää 1, ja Nurmijärvi 1. Vain kerran on ekopinnaskaban kolmen kärkeen ylletty pääkaupunkiseudun kuntien ulkopuolelta.

Kisan kokonaislajimääräksi saatiin 265, mikä on sama summa kuin vuoden 2017 kisassa. Ennätystulos on vuosilta 2013 ja 2015, jolloin kumpaisenakin vuotena lajimäärä oli 278. Ekopinnaskaban lajilistalle saatiin tänä vuonna neljä* uutta lajia: kiljuhanhi, munkkikorppikotka, keisarikotka ja mäntysirkku. *kaikkia havaintoja ei ole vielä käsitelty RK:ssa tai ARK:ssa.

Eniten kisakilometrejä ilmoitti vantaalainen Kim Söderling, 2963 (km) ja toiseksi eniten Gustaf Nordenswan, 2800. Spontaanisti havaittuja lajeja oli eniten Gustaf Nordenswanilla, 199.

Kilpailun ässälajit (13 kpl):

Ekopinnaskaban tulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.tringa.fi/kisa/

Pinnakisapalvelusta löydät myös aiempien ekopinnaskabojen tulokset, sekä tällä hetkellä käynnissä olevat pinnakisat.
Edellisvuosien eko- ja talviekopinnaskabojen tuloskatsauksia voi lukea täällä: https://www.tringa.fi/ekopinnaskaba/

Tringan lintutilannekatsaus – vuoden viimeiset viikot

Vuorihempot. Kuva: Micha Fager

Lintuvuosi 2018 saatiin Tringankin alueella pakettiin. Viime vuoden ilmiöistä mieleen jää varmasti ainakin monipuolinen vaellussyksy, jonka aikana ennätyksiä rikottiin esimerkiksi tiaisten ja närhien osalta. Lapintiaisia havaittiin Tringan alueella vuoden aikana lopulta 20 yksilöä.

Harvinaisuuspuolelta muistella kannattaa ainakin tammikuussa Kirkkonummella laajalti bongattua mäntysirkkua, 24.4. Espoon Iso-Huopalahdella piipahtanutta yöhaikaraa, 3.6. pääkaupunkiseudun yli itään muuttanutta keisarikotkaa, syys-lokakuussa Uudellamaallakin seikkaillutta munkkikorppikotkaa sekä tarinalleen onnellisen lopun saaneen vaaleakiitäjän vaiheita marraskuussa. Mainittakoon nyt vielä lisäksi ainakin arokotka, tunturihaukka, mustanmerenlokki, 7 valkosiipitiiran parvi, taigakirvinen, stejnegeri-sepeltasku ja 4 tulipäähippiäistä.

Vuoden kahden viimeisen viikon hyvistä kerääntymistä voisi mainita mm. 36 tukkakoskeloa Hangon lintuasemalla, 15 harmaahaikaran parven Vuosaaren Uutelassa, 187 nokikanaa Tammisaaren Stadsfjärdenillä, 30 pähkinähakkia Lohjan Ristenissä, peräti 5 Kirkkonummen puolella talvehtivaa maakotkaa Espoon Soukasta nähtynä, 10 sepelkyyhkyä Hangon keskustassa ja 5 vuorihemppoa Vantaan Pyymosalla.

Ilman suurharvinaisuutta ei jääty vuoden viimeisellä viikollakaan: Helsingin Eirassa pyörähti pikaisesti grönlanninlokki. Muita parempia lajeja jaksolla olivat muutama kuningaskalastaja, virtavästäräkki ja 2 tunturikiurua.

Vuodenaikaan nähden kiinnostavia havaintoja olivat mm. 5 valkoposkihanhea, harmaasorsa, punasotka, 2 tuulihaukkaa, 5 ampuhaukkaa, 2 muuttohaukkaa, luhtakana, ruokki, 4 kangaskiurua, kiuru, 4 västäräkkiä, 2 rautiaista, 6 laulurastasta, kulorastas, 2 mustavarista ja lapinsirkku.

Hangon lintuasema täyttää 40 vuotta

Vuoden 2019 ensimmäisessä kuukausikokouksessa juhlitaan 40 vuotta täyttävää Hangon lintuasemaa. Juhlakokousta vietetään tammikuun kolmantena torstaina 17.1. Luonnontieteellisen keskusmuseon Kimnaasi-salissa klo 18.00 alkaen. 

Illan aikana muistellaan vanhoja hyviä aikoja, ihmisiä, luontoa ja tapahtumia vuosien varrelta. Luvassa on kuitenkin myös aivan uusia tuulia asemalta. Tervetuloa paikan päälle kuulemaan, mitä kaikkea jännittävää on tulossa! 

Tilaisuus on ilmainen ja avoin kaikille luonnonystäville. Tarjoilujen mitoittamiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumisia tiistaihin 8.1.2019 mennessä tällä lomakkeella. 

Peruutukset ja kysymykset osoitteeseen halias40v@gmail.com

Haahkat Haliaksella. Kuva Heikki Eriksson

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 49-50

Punarinta. Kuva: Micha Fager

Jaksolla Hangon etelärannoilta laskettiin yhteensä 224 laulujoutsenta, ja Etu-Viikin pelloilla ruokaili enimmillään 175 kanadanhanhea. Hyviä kerääntymiä olivat myös mm. 750 sinisorsaa Lohjan Hiidensalmella, 55 uiveloa Espoon Soukassa sekä 1830 tukkasotkaa, 16 lapasotkaa ja 160 nokikanaa Tammisaaren Stadsfjärdenillä. Hyvinkään Kytäjän peltoaukeilla talveaan viettää vielä ainakin 4 hiirihaukkaa ja 2 piekanaa. Mielenkiintoinen havainto oli myös 180 kanadanhanhen muuttoparvi Vuosaaressa matkalla lounaaseen.

Joulukuussa punarintoja on ilmoitettu selvästi keskimääräistä runsaammin, kun taas peukaloisia melko keskiverto määrä. Viime talven ennätyksellisissä peippolintumäärissä ei tänä vuonna olla, mutta muutamalla paikalla on havaittu isompia kerääntymiä, kuten 150 peippoa Raaseporin Pohjassa. Tilhiä on havaittu kohtalaisen vähän, ja pajusirkut näyttäisivät olevan lähes kokonaan kateissa. Hömötiaisia sen sijaan on ilmoitettu enemmän kuin 2010-luvulla kertaakaan aiemmin.

Vuosaaren kyhmyhaahka ja turturikyyhky katosivat maisemista itsenäisyyspäivän jälkeen. Jakson muita pikkuharvinaisuuksia olivat mm. 4-5 isolokkia, pikkukajava, 3 pikku-uikkua, 2 turkinkyyhkyä ja mustaleppälintu.

Harvalukuisia jaksolla havaittuja talvilajeja olivat mm. 4 harmaasorsaa, 4 punasotkaa, 2 härkälintua, 2 sinisuohaukkaa, muuttohaukka, töyhtöhyyppä, 3 ruokkia, 3 pikkulokkia, 4 kangaskiurua, 2 kiurua, 2 niittykirvistä, luotokirvinen, peräti 14 västäräkkiä, 4 rautiaista, kymmenkunta laulurastasta, 2 kulorastasta, 2 mustavarista ja lapinsirkku.

Kari Soilevaara on vuoden tringalainen

Kari Soilevaara (oik.) nimettiin vuoden tringalaiseksi yhdistyksen joulukuun kuukausikokouksessa. © Hanne Kivimäki

Hangon lintuaseman pitkäaikainen asemanhoitaja Kari “Soiska” Soilevaara on nimetty vuoden tringalaiseksi Tringan joulukuun kuukausikokouksessa. Soilevaara vastaanotti kiertopalkinnon, Jari Kostetin haahka-maalauksen, Tieteiden talossa torstaina 12. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. Palkinnon luovutti yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Kari Soilevaara on toiminut Hangon lintuaseman asemanhoitajana vuosina 2000-2008 ja jälleen vuodesta 2015 lähtien. Soilevaara on vastannut näinä vuosina mm. lintuaseman varauksista ja lupa-asioista sekä hoitanut suhteita Vapaasatamaan. Pelkästään kulkulupa-anomuksia Soilevaara on ehtinyt laatia satamäärin. Soilevaara on varsinainen asemajyrä, sillä hän on käynyt 40 vuotta toimineella Haliaksella 37 eri vuonna.

Tringa onnittelee lämpimästi vuoden tringalaista!

Vuoden tringalaisen palkitsemisen jälkeen kuultiin peltosirkkuaiheinen esitelmä, josta vastasivat lajin parhaat asiantuntijat Markus Piha ja Tuomas Seimola.

Seuraava kuukausikokous pidetään tammikuun 17. päivä, poikkeuksellisesti Luonnontieteellisen museon tiloissa. Kokouksen aiheena tuolloin on 40 vuotta täyttävä Hangon lintuasema.

Ilkka “Emu” Lehtisen muistolahjoitus Haliakselle

 

Emu Lehtinen linturetkellä kaukoputki olallaan. Kuva Tom Lindroos

Lintuharrastaja, Hangon Lintuaseman ensimmäinen asemanhoitaja ja asematoimikunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Ilkka “Emu” Lehtinen. Kuva Tom Lindroos

Hangon lintuasema on saanut Aili Määräseltä 2000 euron suuruisen lahjoituksen. Lahjoituksella Määränen halusi kunnioittaa edesmenneen ystävänsä, Hangon lintuaseman ensimmäisen asemanhoitajan ja lintuasematoimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan, Ilkka Lehtisen, muistoa. Lehtinen menehtyi äkillisesti syksyllä 2017.

Tringa kiittää lämpimästi Määrästä lahjoituksesta, joka on varmasti Emun toiveiden mukainen. Yhdistys on toimittanut lahjoittajalle henkilökohtaisen kiitoskirjeen ja muistoja Emusta asemalla.

Lahjoitusvarat käytetään kokonaisuudessaan ensi vuonna 40 vuotta täyttävän Hangon Lintuaseman havainnointitoiminnan tukemiseen. Saatujen varojen avulla pidetään yllä aseman korkealaatuista aikasarjaa, jota Emu asematoimikunnan puheenjohtajana usein painotti.

Samassa yhteydessä Tringa haluaa kiittää myös Spidertech oy:tä tuesta aseman verkkojen hankinnassa, sekä Dick Forsmania rengastusvälineiden lahjoittamisesta. Tälläisillä satunnaisillakin lahjoituksilla on tärkeä rooli aseman toiminnan ylläpidossa. 

————————————

Tringan ja Hangon lintuaseman toimintaa voi tukea esimerkiksi osallistumalla juuri meneillään olevaan suojelukeräykseen.
Lahjoituksen voi tehdä myös syntymäpäiväkeräyksen tai testamenttilahjoituksen muodossa. Kysy lisää ohjeita: toiminnanjohtaja@tringa.fi  

Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2018

 

Osallistu Tringan jäsenkeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja! Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Tringan työllä on merkitystä. Sen ansiosta esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahden tulevaisuus muuttui tänä syksynä valoisammaksi, kun kaupunki lupasi lisää rahaa kosteikon kunnostamiseen ja hoitoon. Korkein hallinto-oikeus myös kumosi Tringan valituksen perusteella Viikintien eteläpuolen ja Pornaistenniemen lisärakentamisen, joten Tringa on todella saanut äänensä kuuluviin.  Tringa teki myös kuluneena vuonna mm. kolme MAALI-raporttia ja julkaisi Helsingin tärkeät lintualueet, jotka ovat tulevien suojelutaistojen ja maankäytön ohjaamisen kannalta hyvin tärkeitä pohjatöitä.

Lue lisää Tringan suojelutoiminnasta täällä.

Suojelukeräyskirje on postitettu kaikille jäsenille. Käytä mieluiten omassa keräyskirjeessäsi näkyvää viitenumeroa. Keräykseen voi osallistua myös tekemällä lahjoituksen tilille FI76 8000 1502 0958 06 viitenumerolla 112015000171184550. Muista merkitä viitenumero, sillä lahjoitusta ei pystytä kohdistamaan tähän keräykseen ilman viitenumeroa!

Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

[Rahankeräyslupa: Poliisihallituksen myöntämä BirdLife Suomen rahankeräyslupa, RA/2017/607, voimassa 7.6.2017-6.6.2022.]

 

Kuva © Jari Kostet

 

Hiiripöllöt tarvitsevat ruokarauhan

Kuvan pöllö ei liity tapaukseen. Kuva: Micha Fager

Helsingissä talvehtii kaksi hiiripöllöä, toinen Ullanlinnassa ja toinen Lauttasaaressa. Molemmat yksilöt ovat melko kesyjä, joten niihin pääsee tutustumaan poikkeuksellisen helposti.

Esimerkiksi Lauttasaaren pöllöä kävi lauantain aikana valoisana aikana katsomassa reippaasti yli sata linnusta kiinnostunutta ihmistä. Kuvaajia oli paikalla parhaillaan reilu parikymmentä. Käytännössä lintua oli kuvaamassa tai tarkkailemassa joku aamuhämäristä iltapimeään saakka.

Tringa toivoo malttia kaikilta pöllöjen havainnoijilta ja kuvaajilta. Kylmänä talvipäivänä jo päivän syömättömyys voi olla kohtalokasta. Linnun kesyys voi antaa kuvan, että oma läsnäolo ei olisi häiriöksi, vaikka tosiasiassa liian lähelle meneminen voi esimerkiksi pelottaa saaliseläimiä pois tai vaikeuttaa muulla tavoin saalistamista.

Ruokarauhan antaminen ja huomaavainen havainnointi on erityisen tärkeää Lauttasaaren pöllöpaikan kaltaisissa tilanteissa, kun lintua tarkkaillaan ja kuvataan käytännössä koko valoisa aika päivästä toiseen. Sekä Lauttasaaren että Ullanlinnan hiiripöllöjä voi tarkkailla ja kuvata hyvin hieman kauempaa, jolloin linnuille ei tule aiheutettua merkittävää häiriötä. Tämä koskee kaikkia, niin harrastuksen vasta-alkajia kuin pidemmälle edenneitä.

BirdLife Suomen ohjeet huomaavaiseen lintujen havainnointiin: www.birdlife.fi/lintuharrastus/havainnoi-huomaavaisesti/

Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset ohjeet: www.luontokuva.org/index.php/yhdistys/etiikka

Kysely Helsingin luonnon monimuotoisuudesta – osallistu ja vaikuta!

Helsingin kaupunki on avannut verkkokyselyn osana Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa. Kyselyn ideana on kerätä asukkailta ja muilta kiinnostuneilta mielipiteitä ja ajatuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta kaupunkiympäristössä, luonnon kannalta erityisen tärkeistä alueista ja siitä, miten kaupunki voisi toiminnallaan turvata luontoarvoja. Kysely löytyy täältä:

https://app.maptionnaire.com/fi/4907

Tringa haluaa kannustaa jäseniään osallistumaan kyselyyn ja muistuttumaan Helsingin kaupunkia upeista luonto- ja lintukohteistaan ja niiden vaatimista hoitotoimista.

Tringan mielestä elävä kaupunkiluonto on monimuotoista ja sisältää vaihtelevasti erilaisia elinympäristöjä. Monimuotoisessa kaupungissa elinympäristöjä (erityisesti metsiä) jätetään hallitusti hoitamattomiksi ja linnustolle elintärkeitä kosteikoita ennallistetaan.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta linnuille erityisen tärkeitä alueita ovat ainakin:

  • Vanhankaupungin alue (lintuvedet, pellot ja ympäröivät metsäalueet)
  • Vuosaaren ja Östersundomin metsäalueet ja Östersundomin lintuvedet
  • Haltialan / Niskalan pelto- ja metsäalueet
  • Helsingin Keskuspuisto
  • Helsingin laajan saariston muodostama kokonaisuus

Konkreettisesti kaupunki voi vaikuttaa monimuotoisuuteen esimerkiksi:

  • Jättämällä laajempia alueita hoitamattomiksi – lahopuuta ja niittyjä tarvitaan
  • Huolehtimalla viheryhteyksien säilymisestä
  • Jatkamalla ennallistamistoimia rantaniityillä, esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella
  • Vähentämällä vieraslajien istuttamista ja suosimalla istutuksissa meille luontaista lajistoa, esimerkiksi pihlajia
  • Parantamalla luonnonsuojelualueiden rajoista kertovia kyltityksiä ja lisäämällä tietoa saariston pesimälinnustolle tärkeistä alueista ja luotojen maihinnousukielloista
  • Perustamalla uusia suojelualueita
  • Pyrkimällä vähentämään valkoposkihanhien ja kaupunkilaisten välisiä konflikteja ohjaamalla lintuja ja jakamalla tietoa

Lisätietoja Helsingin arvokkaista lintualueista ja niiden linnustosta löytyy täältä: https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-08-18.pdf

 

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela: Suojelusihteeri, Tringa ry

Kuva: Lauri Mäenpää

Tringan lintutilannekatsaus, viikot 45-46

Hiiripöllöjä on marraskuussa alkanut näkymään Uudellamaalla enenevissä määrin, tällä jaksolla ainakin 8 eri yksilöä. Kuva: Micha Fager

Marraskuun alkupuolta vietettiin Etelä-Suomessa selvästi plusasteiden puolella, ja vesistöt ovat vielä suurimmassa osassa maata täysin jäättömiä.

Paikallisten lintujen kerääntymistä voisi mainita 271 haapanaa Espoon Matalajärvellä, 41 lapasotkaa Haliaksella, 45 silkkiuikkua Lohjanjärvellä, 19 harmaahaikaraa Lohjan Aurlahdella, 5 jänkäkurppaa Laajalahdella ja 11 taivaanvuohta Viikissä. Raaseporin Ropanlängden-luodolla laskettiin tepastelemassa peräti 208 merisirriä, mikä on yhdeltä paikalta ilmoitettu Tringan alueen uusi ennätyskerääntymä.

Muuttoakin voi vielä jonkin verran nähdä, esimerkiksi sisävesiltä etelään poistuvia joutsenia, hanhia ja muita vesilintuja lähtee todennäköisesti pakkaskauden alkaessa runsaasti liikkeelle. Viime sunnuntaina (18.11.) Espoossa laskettiin muutolla 84 laulujoutsenta, ja sekä Helsingissä että Raaseporissa 122 muuttavaa kanadanhanhea. Myös Hangon lintuasemalla saatiin jaksolla useita hyviä päiväsummia, esimerkiksi 203 muuttavaa pilkkasiipeä, 195 sepelkyyhkyä ja 102 yömuuttavaa punakylkirastasta.

Jakson harvinaisin lintu oli Lohjanjärven selällä hetken uiskennellut amerikanjääkuikka. Pikkukivoja olivat mm. jääkuikkalaji, 4 pikku-uikkua, jalohaikara, 6 pikkukajavaa, lapinpöllö, kuningaskalastaja, 2 tunturikiurua, virtavästäräkki ja tristis-tiltaltti. Syksyn vaelluksen jäljiltä yksi lapintiainen näyttää harkitsevan talvehtimista Hyvinkäällä.

Viivyttelijöistä mainittakoon taigauunilintu, 2 liejukanaa, 3 kurkea, meriharakka, 2 kapustarintaa, sinirinta ja pajulintu.

Tringa päättämässä BirdLifen asioista Kokkolan edustajistossa

BirdLife Suomen edustajiston kokous pidettiin 18.11.2018 Kokkolassa. Tringan edustajina paikalla olivat Jukka Hintikka, Taavi Sulander, Erkki Virolainen ja Kaisa Välimäki.

Kokouksessa hyväksyttiin BirdLife Suomi ry:n ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma. BirdLife Suomen liittohallitukseen valittiin Risto Nevanlinnan tilalle uutena jäsenenä toinen tringalainen, Petro Pynnönen. Petro on nykyisin Lohjalla asuva lintuharrastaja, joka on toiminut mm. Tringassa Haliaksen asemanhoitajana, ja on työkseen mukana ympäristökasvatuksessa ja luontoharrastuksessa Luonto-Liiton Uudenmaan piirissä. Kiitos Ristolle vuosista BirdLifen hallituksesta ja onnea ja menestystä Petrolle uuteen luottamustehtävään!

Kokouksessa keskusteltiin myös muun muassa Tiira-järjestelmän uusimisesta. Nykyisessä Tiirassa on tehty sellaisia teknisiä ratkaisuja, että ne edellyttävät järjestelmän täydellistä uusimista ennen kuin Tiira-järjestelmää päästään kunnolla kehittämään eteenpäin. BirdLife Suomi on saanut oman palkatun ohjelmistoasiantuntijansa lisäksi kaksi taitavaa siviilipalvelusmiestä koodaamaan uutta Tiiraa, joten uuden Tiiran resurssit ovat paremmat kuin pitkään aikaan. Kevään edustajiston kokoukseen Poriin luvattiin aikataulu siitä, milloin vanha Tiira-järjestelmä saadaan korvattua uudella.

Lisäksi kokouksessa valittiin BirdLifen vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi raumalainen Hannes Halminen ja BirdLifen vuoden retkikummiksi Jari Kiljunen Lappeenrannasta. Tringalta lämpimät onnittelut molemmille!

Viikin pellot, Pornaistenniemi, Vartiosaari ja Ramsinniemi säästyvät rakentamiselta!

Hyviä uutisia Helsingin linnuille! Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi mm. Tringan ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) valituksissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti Helsingin yleiskaavasta lisärakentamismerkinnät linnustollisesti arvokkailta Etu-Viikin pelloilta ja Pornaistenniemeltä. Lisäksi KHO piti voimassa Helsingin hallinto-oikeuden päätökset olla hyväksymättä yleiskaavassa osoitettuja rakentamisvarauksia Vartiosaareen ja Ramsinniemelle.

Etu-Viikin peltojen osalta KHO perusteli päätöstään monilla Tringan esille tuomilla puutteilla Vanhankaupunginlahden Natura 2000 –alueelle kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa, joiden takia Viikintien eteläpuolisten peltojen rakentamisen merkittävän haitallisia vaikutuksia Natura-alueen linnustoon ja luontoarvoihin ei voitu poissulkea.

Pornaistenniemen osalta KHO oli niin ikään samoilla linjoilla Tringan ja Helsyn valitusten kanssa eikä pitänyt hyväksyttävänä keskustamaisen rakentamisen sijoittamista maakuntakaavassa virkistyskäyttötarkoitukseen osoitetulle alueelle ja suoraan Pornaistenniemen luonnonsuojelualueeseen rajautuen.

Yleiskaavassa Ramsinniemeen osoitettua rakentamista KHO piti mm. Tringan ja Helsyn esille tuomien seikkojen mukaisesti maakuntakaavan virkistys- ja luonnonsuojelualuemerkintöjen vastaisena mainiten, että rakentamisella olisi merkittäviä vaikutuksia alueen linnustoarvoihin ja muihin luontoarvoihin.

Tarkemmat KHO:n perustelut löytyvät KHO:n päätöksestä: https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1541580128040.html kohdista “Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Viikin peltoalueille osoitettujen rakentamisalueiden osalta”, “Oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset Pornaistenniemeen osoitetun rakentamisen osalta” ja Vartiosaaren ja Ramssinniemen osalta kohdasta “1.8 Helsingin kaupunginhallituksen valitus.

Tringan valitus KHO:een Helsingin yleiskaavasta, selitys Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta ja vastaselitys Viikin – Vanhankaupunginlahden osalta löytyvät Tringan kannanottosivuilta vuoden 2018 kohdalta: https://www.tringa.fi/kannanotot/

Suuret kiitokset kaikille valituksissa avustaneille!

 

Aapo Salmela aloittaa Tringan suojelusihteerinä

Tringan uudeksi suojelusihteeriksi on valittu Aapo Salmela. Aapo on tringalaisille tuttu ainakin retki- ja tornioppaana. Yhdistyksen omien retkien lisäksi hän on opastanut aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa ja tilausretkillä ja osallistunut erilaisiin laskentoihin ja kartoitusprojekteihin Tringan alueella.

Aapo on papereita vaille valmis maisteri Helsingin yliopistosta, jossa hän on opiskellut biologiaa ja ympäristötieteitä. Hän on työskennellyt monipuolisesti erilaisissa tutkimusta avustavissa tehtävissä mm. perhosten ja pönttölintujen parissa. Erilaisia linnustokartoituksia ja laskentoja hän on tehnyt aktiivisesti ympäri Suomen.

Uusien työtehtävien pariin siirtyvä edellinen suojelusihteeri Kalle Meller perehdyttää Aapon työtehtäviinsä ja jatkaa ansiokasta työtään Uudenmaan linnuston puolesta Tringan suojelutoimikunnassa. Kalle teki pestinsä aikana hienoa työtä yhdistyksen suojelutoiminnan eteen, mistä Tringan puolesta lämpimät kiitokset!

Kuva: Tuomas Lahti

Vaaleakiitäjä kruunasi tervapääskysyksyn

 

Taka-Viikistä löytyi torstaina 1.11. aamupäivällä nälkiintynyt tervapääsky, joka toimitettiin hoitoon Korkeasaaren Villieläinsairaalaan. Tarkemmassa tutkimuksessa paljastui, että kyseessä onkin vain kaksi kertaa aiemmin Suomessa tavattu vaaleakiitäjä. Myös molemmat aikaisemmat kotimaiset havainnot ovat Länsi-Uudeltamaalta, 24.10.2014 Tringan omalta Hangon lintuasemalta ja 28.10.-1.11.2004 Helsingin Pihlajasaaresta.

Torstaiaamuna havaittiin määrittämätön tervapääskylaji myös Helsingin Lauttasaaressa. Ei ole täysin mahdotonta, että kyseessä olisi sama yksilö kuin Viikissä, mutta yhtä hyvin viime päivien lämpimän virtauksen myötä on voinut tulla tänne saakka enemmänkin vaaleakiitäjiä. Laji on hyvin samannäköinen kuin meikäläinen tervapääsky, joita voi myös saapua lämpimän ilmamassan mukana. Varmaan määritykseen vaaditaankin erinomaiset havainto-olosuhteet ja mieluusti myös hyvät valokuvat.

Lähialueilla vaaleakiitäjä on tavattu Ruotsissa 20 kertaa ja Norjassa 9 kertaa. Lähes kaikki Pohjoismaiden havainnot ajoittuvat myöhäissyksyyn, joten jokainen loka-marraskuussa tavattu tervapääsky on hyvä tarkistaa ja mahdollisuuksien mukaan myös valokuvata. Havainnot voi ilmoittaa esimerkiksi Tiira-havaintotietokantaan, www.tiira.fi

Kuva: Ville Vepsäläinen / Korkeasaaren Villieläinsairaala

Tringan syyskokouksessa päätettyä

Tringa piti yhdistyksen sääntömääräisen syyskokouksen torstaina 1.11. Tieteiden talolla Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Karno Mikkola, ja sihteeriksi kutsuttiin yhdistyksen toiminnanjohtaja Johannes Silvonen.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hintikka esitteli hallituksen esitykset vuoden 2019 toimintasuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi. Kokous hyväksyi budjetin sellaisenaan, ja toimintasuunnitelmaan tehtiin yksi teknillisluontoinen korjaus. Asiakirjoihin voi tutustua yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.tringa.fi/dokumentteja

Hallitukseen valittiin kolme uutta henkilöä. Väistyviä hallituksen jäseniä olivat varapuheenjohtaja Jaakko Asplund, Eeva-Liisa Korpela ja Risto Nevanlinna. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen nykyinen jäsen Aili Jukarainen ja uusiksi hallituksen jäseniksi Otso Häärä, Sami Kiema ja Juhani Timonen.

Kiitokset väistyville monen vuoden panoksesta yhdistyksen eteen ja onnea uusille luottamustehtäviin! Erityiskiitoksen ansaitsee väistyvä varapuheenjohtaja Jaakko Asplund, joka on tuonut hallitukseen suomalaiselle lintuyhdistykselle poikkeuksellista talous- ja hallinto-osaamista.

Yhdistyksen jäsenmaksu pysyy ennallaan: varsinainen jäsen vähintään 38 euroa, koululais- tai opiskelijajäsen 21 euroa ja perhejäsen 10 euroa. Samoin tilin- ja toiminnantarkastajat pysyvät ennallaan: tilintarkastaja on Jarmo Tähtinen (varalla Arto Poutanen) ja toiminnantarkastaja Mikko Alestalo (varalla Hannu Holmström).

Sääntömääräisen osan jälkeen Esa Mälkönen piti kuvaesityksen “Suomenojan lintuparatiisi”.

Lintusää 30.10.–1.11.2018: Sää kulkee vuoristorataa ja muuttosää on vaihteleva

Meteorologi Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Sää kulkee vuoristorataa, sillä talvisen jakson jälkeen lämpötila nousee 1,5 km:n korkeudessa noin 20 astetta keskiviikoksi. Valitettavasti lämpö ei pääse yhtä voimakkaana maanpinnalle asti, mutta loppuviikolla lämpötila on maanpinnassakin ajoittain +10 asteen tienoilla. Vaikka kyseessä on harvinaisen voimakas etelästä tuleva ns. lämmin putki, ei sen mukana kovin suurta linturyntäystä “väärään suuntaan” ole odotettavissa tähän vuodenaikaan. Joku hengissä sinnitellyt raritasku voisi ilmestyä idästä.

Ti: Navakkaa, merellä kovaa idän ja kaakon välistä tuulta, pilvistä ja päivällä etenkin lännessä ajoittain heikkoa vesisadetta; koleaa. Hankala sää muutolle ja havaitsijoille.

Ke: Enimmäkseen navakkaa etelänpuoleista tuulta, pilvistä ja aamupuolella ajoittain jatkuvaa vesisadetta. Selvästi lämpimämpää kuin tiistaina, mutta heikohko muuttosää.

To: Enimmäkseen on heikkoa–kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa tuulta, joka on aamulla lounaasta ja kääntyy päivän kuluessa etelän kautta kaakkoon. Pilvistä–puolipilvistä ja poutaa sekä lämmintä. Hyvä talvilintulaskentasää, mutta pieni matalan pilven ja tihkusateen mahdollisuus.

Jatkoarvio: Lauha etelänpuoleinen virtaus jatkuu, ja ajoittain on tihkusadetta tai sadetta sekä matalaa pilveä haittaamassa hyviä retkisäitä.

Koska useimpien lajien muuton pääjoukot ovat menneet, tämä on syksyn viimeinen lintusäätiedote. Vain kohtalaisen, nyt jo syödyn pihlajanmarjasadon takia tilhet ja räkätit eivät jää talveksi valtavin määrin. Kylmyys on viime päivinä karsinut hyönteissyöjiä ja harvinaisuuksia maastosta, ja hyvä myötätuulisää sekä pikkuvesistöjen jäätyminen on jouduttanut viimeisten muuttolajien menoa.