Mikko Heikkinen on vuoden tringalainen

Vuoden tringalaiseksi on valittu Mikko Heikkinen. Palkinnon saaja julkistettiin etäyhteydellä eilisiltana pidetyssä tammikuun kuukausikokouksessa. Vuoden tringalainen on kiertopalkinto, jonka Tringa jakaa vuosittain henkilölle, joka on ansioitunut yhdistystoiminnassa.

Mikko Heikkinen on ehtinyt vuosien varrella olla mukana monessa Tringan yhdistystehtävässä: toimia nuorisojaostossa, mediatoimikunnassa ja hallituksessa. Heikkinen muistetaan myös Tringan pitkäaikaisena verkkosivuvastaavana ja webmasterina, mm. yhdistyksen ensimmäiset verkkosivut olivat Heikkisen käsialaa. Samoin vuodesta 2013 käytössä ollut sähköinen pinnakisapalvelu on Heikkisen koodaama, ja Heikkinen on vaikuttanut myös vuoden alussa käyttöön otetun uuden pinnakisasovelluksen taustajoukoissa. Tringa onnittelee lämpimästi vuoden tringalaista!

Vuoden tringalaisen palkitsemisen jälkeen kuukausikokouksessa nähtiin Jukka Hintikan esitelmä Rönnskärin lintuasema 60 vuotta. Tallenne kuukausikokouksesta on katsottavissa Tringan YouTube-kanavalla: Tammikuun kuukausikokous – Rönnskärin lintuasema 60 vuotta

Vuoden tringalainen 2021 Mikko Heikkinen. Kuvaaja: Inka Plit

Alkuvuoden retkiä julkaistu

Tringan tapahtumakalenterista löytyy nyt alkuvuoden opastettuja kävelyretkiä. Kävelyretket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille, eli retkikaveriksi voi ottaa myös ei Tringaan kuuluvan.
Kaikille retkille tulee ilmoittautua retken tiedoista löytyvän ilmoittautumislinkin kautta. Rajoitettu osallistujamäärä mahdollistaa turvallisen retkeilyn. Retkitarjonta täydentyy kalenteriin pikkuhiljaa.

Havainnoi huomaavaisesti – myös mustakaularastasta!

Tringan talven ehkä eniten katselijoita kerännyt yksittäinen lintu on Espoossa talvehtiva mustakaularastas. Linnun vakiopaikka on rivitalon yksityisellä pihalla.

Tringa muistuttaa, että tarkkailu ei saa aiheuttaa häiriötä sen paremmin linnulle kuin paikallisille asukkaille. Mustakaularastaalla on oikeus ruokarauhaan ja asukkailla kotirauhaan. Kotirauhan suojaamien alueiden (kuten asuinrakennusten ikkunoiden) kiikarointi ja kuvaaminen on sekä epäkohteliasta että laitonta, ja asukkaiden huomautuksia aiheesta on syytä kunnioittaa.

Emoyhdistyksemme BirdLife Suomen ohjeita huomaavaisesta havainnoinnista kannattaa noudattaa kaikilla linturetkillä.

Havainnoi huomaavaisesti

Vieraspetojen torjunta Tringan alueella: työtä saaristolinnuston hyväksi

Tringan numerossa 4/2021 julkaistuun Kim Jaatisen kirjoittamaan artikkeliin vieraspetojen torjunnasta oli jäänyt päätoimittajan töppäyksen vuoksi joitakin virheitä, jotka on korjattu tähän versioon. Alkuperäisestä artikkelista puuttui myös valokuvaajan nimi: Henri Koskivirta. Päätoimittaja pahoittelee tapahtunutta!

Korjatun artikkelin voi lukea tästä: Vieraspetojen torjunta Tringan alueella: työtä saaristolinnuston hyväksi (Tringa 4/2021)

Tringan suojelukatsaus 4/2021: kaavoitus– ja rakentamislaki, Masala ym.

Vielä ennen vuodenvaihdetta on aika luoda vuoden viimeinen suojelukatsaus Tringan suojeluasioihin.

1) Tringa osallistui Helsyn kanssa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetettyyn yhteiseen kannanottoon Karhunkaatajan alueen tarkistetusta asemakaavasta 15.11. Alue muodostaa osan myös metsälinnuille tärkeästä viheryhteydestä Viikin, Hallainvuoren ja Kivikon välillä, ja yhteydenotossa muistutimme näiden viheryhteyksien säilyttämisen ja parantamisen tarpeesta. Lautakunta teki kaavaehdotukseen muutoksia esittämämme mukaisesti ja hyväksyi kaavaehdotuksen. Koko yhteislausunto on luettavissa täällä.

2) Kansallisen ympäristölainsäädännön uudistus eteni loppuvuodesta kaavoitus- ja rakentamislakiehdotuksen myötä, ja myös Tringa jätti lakiluonnoksesta oman lausuntonsa 7.12. Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on eräs tärkeimmistä ympäristölainsäädännön sektorilaeista luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta, ja sen merkitys myös Tringan suojelutyössä on hyvin suuri. Nähtävillä ollut lakiluonnos on monelta osin parannus voimassa olevaan säädökseen nähden. Esitimme lausunnossamme tarpeellisia muutoksia erityisesti eri kaavatasoja koskevan sääntelyn täsmentämiseksi ja luontoarvojen turvaamiseksi. Koko lausunto on luettavissa täällä.

3) Jätimme 31.12. muistutuksen Kirkkonummen Masalan osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa on otettu selkeitä askelia kestävämpään suuntaan, ja vielä valmisteluvaiheessa esillä ollut Keskusmetsää pirstova uusi tieyhteys on poistettu ja siihen liittyvää pientalorakentamista supistettu. Tringa huomautti näistä asioista vuonna 2018 jättämässään mielipiteessä. Nyt nostimme esille Vitträskin ja Espoonlahden tärkeiden lintualueiden huomioimisen tarpeen jo osayleiskaavavaiheessa kaavamerkintöjen ja -määräysten kautta. Lisäksi kritisoimme sitä, että varsinaisia linnustoselvityksiä ei ole alueelle tehty. Muistutus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Lisäksi viime suojelukatsauksesta jäi epähuomiossa pois maininta Helsingin kaupungille syyskuussa 2021 lähetetystä palautteesta koskien Tokoinrannan talviruokintaa. Pahoittelen unohdusta! Palaute jätettiin Kallion, Alppiharjun ja Sörnäisten yleisten alueiden suunnitelman 2021–2030 nähtävillä oloon liittyen, ja palautteen voi lukea täältä

Tringa jätti vuonna 2021 kaikkiaan 11 lausuntoa, mielipidettä tai muistutusta. Näistä kaksi oli lainsäädännön uudistuksiin liittyviä lausuntoja, viisi yleis- tai asemakaavaan liittyviä kannanottoja, ja lopuissa otettiin kantaa YVA-selostukseen, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan, UAS-ilmatilavyöhykkeisin sekä arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Finnoon keskuksen asemakaavaa koskevan mielipiteen jätimme yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. Lisäksi teimme Helsingin alueella yhteistyötä Helsyn kanssa esimerkiksi erilaisten yhteydenottojen ja yhteiskannanottojen avulla. Suojelutoimikunta teki yhteistyötä myös Hangon ympäristöyhdistyksen kanssa Torskaren I ja Torskären II -ranta-asemakaavaa koskevassa asiassa. 

Itseni ja suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset vuodesta 2021 kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatketaan yhdessä myös ensi vuonna! 

Onnellista alkavaa vuotta 2022 kaikille toivottaen,

Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringan pinnakisapalvelu uudistuu ja uudet kisat käynnistyvät vuodenvaihteessa

Kuva: pikkusieppo, Micha Fager

Tringan pinnakisojen alustana on ansiokkaasti palvellut vuodesta 2014 alkaen Mikko Heikkisen luoma pinnakisapalvelu. Nyt vanha kisapalvelu on tullut kuitenkin tiensä päähän, sillä vanhuudestaan johtuen siinä on puutteita muun muassa tietoturvassa ja ylläpitotoiminnoissa.

Kuluneen vuoden aikana Tringalle on luotu kokonaan uusi pinnakisapalvelu, joka löytyy nyt osoitteesta https://kisa.tringa.fi/. Uusi palvelu mahdollistaa mm. uusien ominaisuuksien lisäämisen sekä kisojen luonti- ja moderointivastuun jakamisen aiempaa useammalle henkilölle. Myös yksittäisten kisojen ominaisuuksia on nyt aiempaa helpompi muokata: esimerkiksi lajilistaa vaihtamalla pinnakisapalvelussa voitaisiin järjestää vaikkapa perhos- tai nisäkäspinnakisoja. Tringan pinnakisapalvelu on avoin myös muiden lintuyhdistysten käyttöön. 

Uuden pinnakisapalvelun koodauksesta on vastannut pääosin tringalainen Arttu Oksanen, Tringan webmasterin Mikko Kohon avustuksella. Palvelun ominaisuuksien kehitys- ja suunnittelutyössä mukana ovat olleet myös Mikko Heikkinen, Johannes Silvonen, Pasi Pirinen ja Touko Torppa. Tringa kiittää kaikkia projektissa mukana olleita!

Käynnissä olevat pinnakisat käydään loppuun vanhalla pinnakisapalvelulla, mutta ensi vuoden kisat löytyvät uudesta pinnakisapalvelusta. Pinnakisapalveluun ei tarvita erillistä rekisteröitymistä, vaan kirjautuminen tapahtuu Suomen Lajitietokeskuksen järjestelmän kautta esimerkiksi omilla Google- tai Facebook -tunnuksilla.

Ensi vuonna pinnakisapalvelussa järjestetään sekä vanha tuttu ekopinnaskaba 2022, että uusi kisamuoto, Tringan atlasruutuskaba 2022. Atlasruutuskabassa pinnoja kerätään vuoden 2022 ajan vapaavalintaisesta lintuatlasruudusta, jonka koko on 10 x 10 kilometriä. Kisan tarkoituksena on innostaa lintuharrastajia retkeilemään ja ilmoittamaan havaintojaan Tringan alueen lintuatlasruuduista. Samalla tavoitteena on nostaa tietoisuutta vuonna 2022 käynnistyvästä Suomen neljännestä lintuatlaksesta. Tringan toimialueen atlasruudut on listattu täällä: https://www.tringa.fi/atlasruudut/.

Tarkemmat ohjeet kisoihin osallistumiseen ja uuden pinnakisapalvelun käyttöön löytyvät Tringan verkkosivuilta:

https://www.tringa.fi/atlasruutuskaba/

https://www.tringa.fi/ekopinnaskaba/

Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2021

Tue Tringan linnustonsuojelutyötä vuonna 2022!

Osallistu Tringan linnustonsuojelukeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja. Keräyksen tuotto käytetään Tringan oman suojelusihteerin palkkaamiseen, sekä toissijaisesti suojelutoiminnan muihin kuluihin. Tringan suojelusihteerin työaika on ensi vuonna määrä nostaa neljästä kuuteen kuukauteen. Suojelutoiminnalla taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla.

Vuonna 2021 Tringan suojelutyössä tehtiin ja saavutettiin mm. seuraavaa:

  • Saavutimme merkittäviä voittoja oikeudessa: korkein hallinto-oikeus kumosi sekä Östersundomin yleiskaavan että Finnoon keskuksen asemakaavan.
  • Otimme painokkaasti kantaa kansallisen ympäristölainsäädännön uudistushankkeisiin lausumalla sekä luonnonsuojelulain että maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta.
  • Jatkoimme työtä Suomenojan luonnon puolesta lausumalla uudestaan käynnistyneestä Finnoon keskuksen asemakaavan prosessista yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa.
  • Jätimme mielipiteen tai lausunnon yhteensä yhdeksästä hankkeesta, ja olimme mukana erilaisissa työ- ja seurantaryhmissä.

Tringan jäsenille postitetaan joulukuun aikana keräyskirje, josta löydät linnustonsuojelukeräyksen maksuohjeet. Maksaessasi muistathan käyttää kirjeestä löytyvää yksilöllistä viitenumeroa.

Tringan linnustonsuojelukeräykseen voi osallistua, vaikket olisi Tringan jäsen. Tällöin lahjoitukset tulee maksaa Tringan rahankeräystilille FI02 1544 3000 1680 75 (NDEAFIHH), ja käyttää viitenumeroa 1384.

Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta. Kiitos tuestasi Uudenmaan lintujen hyväksi!


[Tringalla on poliisihallituksen myöntämä lupa rahankeräysten järjestämiseen: RA/2020/919 ]

Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) © Jari Kostet 2000.

Vanhankaupunginlahden linnuston seurantalaskennan loppuraportti 2021

Helsingin Vanhankaupunginlahden linnuston tilaa seurataan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkimuksessa kartoitetaan vuosittain Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueella pesivä kosteikkolinnusto (vesilinnut, kahlaajat, lokkilinnut) sekä alueen hoitoniittyjen koko pesimälinnusto. Tänä vuonna seurannassa oli lisäksi koko lahden alueella kevät- ja syysmuuttokaudella levähtävän kosteikkolinnuston lukumäärät.

Hannu Sarvanteen kirjoittamasta raportista selviää mm. alueen pesimälinnuston parimäärien muutokset vuosina 2013 – 2021 ja raportissa käsitellään myös pesintöjen onnistumista varsinkin vesilinnuilla. Useiden pesimälajien tilanne on alueen hoitotoimien ansiosta parempi kuin valtakunnallisesti, mutta ihan kaikkeen ei paikallisilla toimilla voida vaikuttaa.

Lue raportti tästä: Vanhankaupunginlahden linnustonseurantalaskentojen loppuraportti 2021


Vanhankaupunginlahden hoitoniityillä pesivien töyhtöhyyppien parimäärä on noussut Lammassaaren hoitoniityn laajentamisen myötä. Kuva © Matti Rekilä

Tringan talvirallin 6.12 tulokset

Tringan talviralli järjestettiin itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Mukaan lähti tällä kertaa 10 joukkuetta, joista kolme osallistui eko- ja loput perinteiseen sarjaan. Sää oli tapahtumapäivänä arktinen: alimmillaan noin -20 asteen pakkanen ja hyinen koillistuuli sekä jäätyvästä merestä noussut merisavu tekivät olosuhteista haastavat. Toisaalta kirkas ja paikoin aurinkoinen keli sekä maahan satanut ohut lumikerros toivat valoa, joten tehokasta retkiaikaa oli hieman paremmin kuin joulukuussa keskimäärin. Ralliaika oli perinteinen klo 0.00-18.00 ja alueena koko Tringan toimialue. Purku pidettiin edellisvuoden tapaan kertaa etäyhteyden välityksellä.

Perinteisen sarjan voiton vei toista kertaa peräkkäin konkarijoukkue Takaveto (Jari Laitasalo, Jukka Salokangas, Andreas Lindén, Juha Kettunen) havaitsemillaan 67 lajilla. Toisen sijan otti 61 lajilla Pyndeo (Petro Pynnönen, Petteri Tolvanen, Johannes Silvonen) ja kolmannen sijan MC Rallus (Pentti Kallio, Juha Laaksonen, Petteri Lehikoinen, Jarkko Santaharju, Tuomas Seimola) 57 lajilla. Ekosarjan ykkönen oli SS-team (Sami Virta, Solja Kvarnström) 36 lajia. Rallin yhteislajimäärä oli 85 lajia.

Tämän vuoden kisaa sävytti marraskuun loppupuolelta jatkuneen pakkasjakson ja kisapäivän hyisen sään lisäksi hyvä pihlajanmarjatilanne. Vesilinnut olivat vähissä, esimerkiksi merimetson havaitsi vain 3 joukkuetta ja peruslajeista mm. alli ja laulujoutsen tuottivat hankaluuksia, eikä hyönteissyöjälintujen kaltaisista viivyttelijöistä kannattanut edes haaveilla. Sen sijaan rastaita ja peippolintuja oli maastossa runsaasti, järripeipon havaitsi joukkueista jokainen ja punakylkirastaskin löytyi 7 joukkueen lajilistalta. Satapäisiä rastasparvia nähtiin ympäri rallialuetta (10/10, eli kaikilla joukkueilla), hieman pienempiä tilhiparvia siellä täällä (6/10) ja kottaraisiakin paikoin (5/10). Muuta mainittavaa: tundrahanhi (He Töölönlahti, 7/10), hiiripöllö (He, 4/10), turkinkyyhky (Ha, 4/10), kangaskiuru (Ha, 3/10), kuningaskalastaja (3/10), maakotka (Ha, He, 2/10). Ässät, eli lajit jotka vain yksi joukkue onnistui havaitsemaan rallissa, löytyvät kaikki alla olevasta listasta.

1.Takaveto (J. Laitasalo, J. Salokangas, A. Lindén, J. Kettunen) – 67 lajia. Ässät: taivaanvuohi, lehtokurppa, nokikana, haapana, kulorastas, urpiainen.
2. Pyndeo (P. Pynnönen, P. Tolvanen, J. Silvonen) – 61 lajia. Ässät: jänkäkurppa, viiksitimali.
3. MC Rallus (P. Kallio, J. Laaksonen, P. Lehikoinen, J. Santaharju, T. Seimola) – 57 lajia.

4. Bottenhaavet (Matti Koivula, Harri Hölttä) – 50 lajia. Ässät: teeri, mustalintu.
5. Myyrävuosi (Terhi Ahde-Uusitalo, Peter Buchert, Lauri Saarela) – 48 lajia. Ässät: pikkukäpylintu.
6. Haliasveterans (Kari Soilevaara, Aatu Vattulainen, Petri Saarinen) – 46 lajia. Ässät: tukkakoskelo, naurulokki.
7. Aquila (István Kecskeméti, Jaakko Hynninen) – 40 lajia.

Ekojoukkueet:

1. SS-team (Sami Virta, Solja Kvarnström) – 36 lajia. Ässät: laulurastas, pajusirkku.
2. Leppälinnut (Rixu ja Mikko Leppänen, Jaakko Sarparanta, Jaakko Ekman) – 31 lajia. Ässät: sinisuohaukka, piekana.
3. MikaMissäMilloin (Mika Hermas) – 18 lajia.

Rallin täyden lajilistan ja tulokset voi pyytää sähköpostilla: toimisto(ät)tringa.fi

Yhdistykset huolissaan Helsingin kaupungin eläinpelastuspalvelun heikennyksistä – jäävätkö luonnonvaraiset eläimet heitteille?

Mediatiedote 19.11.2021, vapaa julkaistavaksi

Helsingin kaupungin pelastuslaitos tiedotti keskiviikkona 17.11., että Helsingissä toimivan eläinpelastusyksikön puhelinneuvonta (p. 09 310 30151) lakkautetaan vuoden 2022 huhtikuussa. Jatkossa Helsingin pelastuslaitoksella tai sen eläinpelastusyksiköllä ei olisi enää omaa numeroa, johon kaupunkilaiset voivat soittaa ilmoittaakseen sairaasta, loukkaantuneesta tai ahdinkoon joutuneesta eläimestä. Muutoksen myötä nämä puhelut siirretään hätäkeskukselle, eli numeroon 112.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksiköltä on pyydetty apua silloin, kun luonnonvarainen eläin on joutunut pulaan tai loukkaantunut. Puheluiden perusteella eläinpelastusyksikkö on tehnyt arvion paikalle lähtemisen tarpeesta. 

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ovat huolissaan eläinpelastusyksikön puhelinneuvonnan lakkauttamisesta, joka pahimmillaan voisi johtaa siihen, että loukkaantuneet eläimet jäävät Helsingissä heitteille.

Helsingin eläinpelastusyksikkö auttaa pelastuslaitoksen linjauksen mukaan jatkossakin lemmikki- ja tuotantoeläimiä, mutta luonnonvaraisia eläimiä koskevia tehtäviä pelastuslaitos ei muutoksen jälkeen enää ottaisi pääsääntöisesti vastaan. Näin etenkin loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen auttaminen on jäämässä yhä enemmän yksittäisten kaupunkilaisten ja yhdistysten vapaaehtoisten harteille. Helsingin eläinpelastusyksikön nykyinen toimintamalli on ollut edistyksellinen; nyt kehityksessä valitettavasti kuljetaan taaksepäin

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vetoavat kaupungin päättäjiin, että muutosta ei toteuteta ennen kuin on varmistettu, että luonnonvaraisten eläinten hoitoon saaminen ja siihen liittyvä puhelinpalvelu säilyttää vastaisuudessakin nykyisen tasonsa.


Helsingin pelastuslaitoksen tiedote:
www.hel.fi/uutiset/fi/pelastuslaitos/elainpelastus-siirtyy-valtakunnalliseen-halytysmalliin


Lisätietoja:

Johannes Silvonen, toiminnanjohtaja, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toiminnanjohtaja(ät)tringa.fi

Emilia Pippola, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, helsy(ät)sll.fi, puh. 050 3011 633

Korkeasaaren Villieläinsairaalan hoitoon toimitettu siimaan ja koukkuun sotkeutunut kyhmyjoutsenen poikanen. Kuva: Korkeasaaren arkisto

Suojelusihteeri vieraili PVF:n podcastissa, jakso nyt kuunneltavissa

Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen vieraili Tringan edustajana Poliittisen valokuvan festivaalin podcast-sarjassa keskustelemassa Suomen lintujen uhanalaistumisesta ja siitä, millaisia vaikutusmahdollisuuksia meillä on.

Tuo kyseinen jakso on nyt julkaistu otsikolla “Linnun kohtalo”, ja se on kuunneltavissa Soundcloudissa ja Spotifyssa (suorat linkit festivaalin sivuilla). Keskustelemassa Juho Leppänen, Elokapina-liikkeen aktiivi Tiina Jalonen ja keskustelun vetäjä, festivaalin tuottaja Kerttu Matinpuro.

Lokakuun alussa avautunut festivaali on yleisölle avoinna Suomen valokuvataiteen museolla Helsingissä 6.1.2022 saakka. Festivaali koostuu laajasta valokuvanäyttelystä, kaupunkitilateoksesta sekä aihetta syventävästä podcast-keskusteluohjelmasta. Tringan kevätkokous myönsi Suomen uhanalaisia lintuja käsittelevälle “Uhan alla” -valokuvateokselle Tringan linnustonsuojeluapurahan, ja Tringa on näin yksi festivaalin yhteistyökumppaneista. 

Vasemmalta äänittäjä Peik Rastenberger, Elokapina-aktiivi Tiina Jalonen, suojelusihteeri Juho Leppänen sekä festivaalin tuottaja Kerttu Matinpuro. Kuva: Teemu Matinpuro

Sääntömääräisen syyskokouksen päätöksiä

Tringan sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina 4.11. Aalto-yliopistolla Helsingin Töölössä. Ensimmäistä kertaa yli puolentoista vuoden tauon jälkeen lähikokouksena järjestettyyn tilaisuuteen osallistui parisenkymmentä jäsentä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Uusivuori, sihteeriksi Sanna Mäkeläinen ja pöytäkirjantarkastajiksi Nadja Weisshaupt ja Taavi Sulander. Yhdistyksen puheenjohtaja Aleksi Mikola esitteli vuoden 2022 toimintasuunnitelman ja toiminnanjohtaja Johannes Silvonen talousarvion, jotka vahvistettiin.

Jäsenmaksujen suuruudet päätettiin pitää ennallaan. Tulevalle vuodelle on suunnitteilla mm. Tringan sekä Haliaksen verkkosivujen uudistaminen, uusitun pinnakisasovelluksen käyttöönotto sekä Tringa-lehden julkaiseminen sähköisenä paperisen lehden rinnalla. Uutuutena on luvassa Tringan lintu- ja kaupunkiluontoaiheisen podcastin julkaiseminen. Hangon lintuaseman infraan on luvassa parannuksia ja retkistä erityisesti lintukävelyihin sekä kouluryhmien opastuksiin tullaan panostamaan ensi vuonna, samoin Tringan alueen linnustolaskentoihin. Suojelusihteerin työaikaa nostetaan nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen.

Toiminnanjohtaja esittelee vuoden 2022 talousarviota.

Tringan puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta jatkaa Aleksi Mikola. Hallituksessa seitsemän vuotta, joista viisi puheenjohtajana, toiminut Jukka Hintikka jättäytyi hallituksesta sivuun. Hallituksen jäseneksi Hintikan tilalle valittiin Tuire Kujala. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olevat Leena Hintsanen, Ossi tahvonen ja Sanna Mäkeläinen valittiin jatkamaan hallituksessa seuraavat kaksi vuotta.

Tringan toiminnantarkastajaksi valittiin Jaakko Asplund (varalla Juhani Timonen) sekä tilintarkastajana HT Jarmo Tähtinen (varalla HT Noora Kerbs). Lisäksi nimettiin Tringan edustajat BirdLife Suomen edustajistoon kaudelle 2022-2023. Uusina edustajistoon valittiin Hanna Mensonen sekä Ossi Tahvonen. Sääntömääräisten asioiden jälkeen yhdistyksen toiminnanjohtaja kävi läpi päättyvän strategiakauden (2017-2021) tavoitteita ja saavutuksia. Yhdistyksen toimintastrategian päivitys on parhaillaan käynnissä, seuraava strategia on määrä tuoda sääntömääräiseen kevätkokoukseen keväällä 2022.

Tringa kiittää syyskokoukseen osallistuneita, toimihenkilötehtävistä luopuvia sekä syyskokouksen puheenjohtajaa ja toivottaa menestystä uusiin tehtäviin valituille!


Tringan syyskokous pidetään 4.11.2021

Tringan sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 4.11.2021 klo 17.30 alkaen (HUOM! EI klo 18.00). Esillä ovat sääntömääräiset asiat ja niiden jälkeen toiminnanjohtaja Johannes Silvonen pitää esityksen tringan päättyvästä strategiakaudesta.

Hallituksen esitys yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi sekä tulo- ja menoarvioksi päivitetään viimeistään kokousta edeltävänä maanantaina 1.11. Tringan verkkosivuille osoitteeseen: www.tringa.fi/dokumentteja

Esityslista:
1§ Kokouksen avaus
2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4§ Hyväksytään kokouksen esityslista
5§ Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
6§ Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet tai varapuheenjohtaja ja jäsenet erovuorossa olevien tilalle
– Erovuorossa on puheenjohtaja ja poikkeuksellisesti neljä hallituksen jäsentä.*
7§ Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varamiehet
8§ Muut asiat
– Nimetään yhdistyksen edustajat BirdLife Suomen edustajistoon kaudelle 2022-2023
9§ Kokouksen päättäminen


Kokous pidetään Tieteiden talon väistötilassa Aalto-yliopisto Töölö, Runeberginkatu 14-16 (3. krs A-siipi), sali A300. Aalto-yliopiston Töölön vastaanotto on auki arkisin vain klo 18 asti, ja ulko-ovet menevät lukkoon kello 18. Täten jos saavut klo 18 jälkeen, et todennäköisesti pääse enää lainkaan sisään. Tästä syystä kokouksen aloitusaika on totuttua aiempi, eli jo 17.30.

Poikkeuksellisten tilajärjestelyjen vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista alla olevalla sähköisellä lomakkeella, jos tiedät tulevasi paikalle. Ilmoittautuminen ei kuitenkaan ole pakollinen tai sitova.
Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: Tringan syyskokous 4.11.2021

Yhä jatkuvan koronavirustilanteen johdosta suosittelemme vahvasti kaikkia osallistujia käyttämään tapahtumassa kasvomaskeja. Huomioithan myös, että kokoukseen ei tule osallistua, jos on koronavirustartuntaan viittaavia oireita.

Sääntömääräisten syyskokousasioiden jälkeen luvassa on toiminnanjohtaja Johannes Silvosen katsaus päättyvän Tringan strategiakauden (2017-2021) tavoitteisiin, sanoin ja kuvin – “Minne Tringa on viidessä vuodessa mennyt?” Tringan seuraavasta strategiasta (2022-2026) päätetään sääntömääräisessä kevätkokouksessa 2022.

Tervetuloa!

Tringa ry:n hallitus

*Puheenjohtaja valittiin vuoden 2020 syyskokouksessa vain vuodeksi, koska poistuva puheenjohtaja oli lupautunut vuoden 2019 syyskokouksessa toimimaan enää yhden vuoden. Puheenjohtajaksi valittiin erovuorossa ollut hallituksen jäsen Aleksi Mikola, ja Jukka Hintikka lupautui puheenjohtajuudesta luopuessaan vielä vuodeksi hallitukseen mutta ei enää täydeksi kaksivuotiskaudeksi. Tästä syystä tänä vuonna erovuorossa on puheenjohtaja ja neljä hallituksen jäsentä, eikä puheenjohtaja ja kolme jäsentä kuten normaalikierron mukaan pitäisi. Jukka Hintikan tilalle valitaan hallitukseen uusi henkilö nyt siis puolikkaalle yhden vuoden kaudelle, joka palauttaa tasapainon erovuoroihin (vuorovuosin varapj + 4 jäsentä ja pj + 3 jäsentä) vuodesta 2023 alkaen.

Krista Mikkonen Hangon lintuasemalla: “Harrastajien merkitys havaintoaineiston keruussa on valtava”


Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostaa vapaaehtoisten luontoharrastajien panosta.

Hangon lintuasemalla on kerätty vapaaehtoisvoimin lintujen muutosta yli 40 vuotta aineistoa, joka on avoimesti käytettävissä. Vastaavan aineiston kerääminen palkkatyönä maksaisi useita miljoonia euroja.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja kansanedustajat Emma Kari ja Jenni Pitko (vihr) tutustuivat Hangon lintuaseman toimintaan maanantaina 18. lokakuuta.

Hangon lintuasemalla kerätään tietoa rengastamalla sekä laskemalla paikallisia ja muuttavia lintuja. Vuosien varrella asemalla on laskettu yli 43 miljoonaa lintua ja rengastettu yli 400 000 lintua. Tiedot tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajikeskukseen, jossa ne ovat vapaasti käytettävissä.   

Ympäristöministeri Krista Mikkonen sekä kansanedustajat Jenni Pitko ja Emma Kari tutustuivat Hangon lintuaseman toimintaan.

Monien eliölajien seuranta perustuu vapaaehtoisten keräämään aineistoon. Kaikkien eliölajien seurantavelvoite on kuitenkin valtiolla.

“Harrastajien merkitys aineiston keruussa on valtava. Meillä ei olisi monesta eliöryhmästä likimainkaan yhtä hyvää tietoa ilman vapaaehtoisten harrastajien panosta”, ministeri Krista Mikkonen toteaa.

Harrastajien keräämä aineisto on edullista, mutta myös sen keräämisestä, käsittelystä ja tallentamisesta syntyy kuluja.

“Pitkäaikaiset havaintosarjat ovat erittäin arvokkaita. On varmistettava, että resurssit niiden jatkamiseen ovat kunnossa”, ministeri Mikkonen toteaa.

Hangon lintuaseman omistaa ja sen rahoituksesta huolehtii Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry. Aseman keräämää aineistoa on käytetty esimerkiksi ilmastonmuutostutkimuksessa, lintukantojen ja uhanalaisten lajien seurannassa ja lintujen muuttokäyttäytymisen tutkimisessa.

Tringan puheenjohtaja Aleksi Mikola esitteli kansanedustaja Jenni Pitkolle pyrstötiaista Hangon lintuasemalla rengastuksen yhteydessä.

“Hangon lintuaseman toiminta on erinomainen esimerkki paikallisesta järjestöjen ja harrastajien tekemästä luonnon monimuotoisuuden seurannasta ja suojelutyöstä. Vaikka havainnoijille ei makseta palkkaa, niin havainnoinnin ylläpitämiseen tarvitaan silti rahaa”, yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteelliselta keskusmuseolta kertoo. 

Lehikoinen toivoo avustusta luonnon seurantaa ja suojelua tukeviin rakenteisiin. Esimerkiksi voitaisiin panostaa seurantaa tukeviin tietojärjestelmiin ja ohjeistukseen tai avustaa valtakunnallisia ja paikallisia kansalaisjärjestöjä luonnonhoitotyössä yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. 

“Vapaaehtoisten tekemälle työlle tulisi antaa entistä suurempi painoarvo, niin luonnon monimuotoisuuden seuranta ja suojelun yleinen hyväksyttävyys olisivat kestävämmällä pohjalla”, Lehikoinen toteaa.

Lintuaseman kantava voima Aleksi Lehikoinen luovutti Mikkoselle ja Karille vierailun päätteeksi European Breeding Bird Atlas 2 -kirjat.

Hangon lintuaseman havainnot ovat vapaasti selailtavissa netissä Haahka-havaintoportaalissa, haahka.halias.fi 

Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Suomen toinen siperianlepinkäinen veti lintuharrastajia Viikkiin

Helsingin Viikissä havaittiin tänään todellinen suurharvinaisuus, siperianlepinkäinen (Lanius cristatus). Kyseessä on uusi laji Tringan alueelle ja vasta Suomen toinen havainto tästä Siperiassa ja Keski-Aasiassa pesivästä lepinkäislajista. Laji tavattiin ensi kertaa maassamme aiemmin tänä syksynä Hailuodossa, ja on suurharvinaisuus koko Euroopassa.

Siperianlepinkäinen löytyi puolen päivän aikaan Viikin Purolahden niityltä, samalta paikalta jossa Tringa järjesti niittotalkoot elokuussa. Linnun löysi Viikin linturetkikonkari Kaj Hällsten ja lintua ehti loppupäivän aikana käydä ihailemassa satoja lintuharrastajia. Mikäli harvinaisuushavaintojen tarkistamisesta vastaava BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, siitä tulee 406. Tringan alueella luonnonvaraisena tavattu lintulaji.

Siperianlepinkäinen Viikissä © Carl Forsblom
Viikin siperianlepinkäinen © Otso Häärä
Siperianlepinkäinen sai lintuharrastajat liikkeelle © Taavi Sulander

Raportti täydenkuun yhteishavainnointi -tapahtumasta

Täydenkuun yhteishavainnointi -tapahtumaa päätettiin kokeilla Tringan alueella alun perin keväällä 2021 täydenkuun aikana, mutta pilvinen ja osittain sateinen sää pilasi ensimmäisen kuuhavainnointiyrityksen täysin. Toinen yritys tehtiin 19.-23. syyskuuta. Tavoitteena kuuhavainnoinnissa on havaita lintuja kaukoputkella kuuta vasten ja kuunnella yömuuttavien lintujen ääniä iltaisin, alkaen noin tunti auringonlaskun jälkeen. Kuuhavainnointitapahtuman koordinaattorina toimi ja havainnot kokosi Nadja Weisshaupt.

Vaikka syyskuinen täydenkuun viikonloppu oli sopiva valvomiseen ja sunnuntai-illan 19.9. sää näytti aluksi tosi lupaavalta, valitettavasti taivas pilvistyi pian kokonaan. Viikonlopun jälkeen palautettiin kuitenkin muutama havaintolomake. Yömuutolla ääntelevä kaulushaikara kuultiin maanantaina 20.9. pilvisessä säässä. Ensimmäinen ja ainoa pilvetön yö koitti vasta tiistaina 21.9. Tällöin pikkulintuja havaittiin hienosti sekä ilta- että aamuyöllä, vaikka ensimmäinen kuuhavainnointikokeilu vaatiikin vähän harjoittelemista, sillä pikkulinnut muuttavat nopeasti kuun editse pieninä pilkkuina. Oheinen kuva näyttää kuun edestä lentävän pikkulinnun. Äänihavaintoja valkoposkihanhista tehtiin tiistaiyönä, mutta muita lajeja ei kuultu. Kiitos kaikille osallistuneille!

Taivaalla muuttava pikkulintu pienenä pisteenä kuun edessä. Kuva © Minna Helasti

Viikonlopun lintusää: hyvän muuttokelin sijaan pudotussäätä, hyvät mahdollisuudet harvinaisuuksille

Jarmo Koistisen (7.10.) laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Viime päivinä on ollut melkoista muuton tulppaussäätä vastatuulen ja huonon näkyvyyden takia. Toisaalta lämmin ilmamassa on suosinut lintujen ruokailua ja odottelua. Lähiaikoina hyvä muuttosää on melko vähissä, koska lauha lounaanpuoleinen tuuli, matalalla roikkuvat alapilvikerrokset, sade ja huonohko näkyvyys ovat yleisiä. Kuitenkin tuuli heikkenee hieman viime päivistä, jolloin suurimman sisäisen paineen yksilöt yrittävät muuttaa.

pe: Enimmäkseen kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lounaistuulta ja kohtalainen näkyvyys sekä lämmintä. Enimmäkseen pilvistä, mutta poutaa ja pilvisyys voi rakoilla välillä. Muuttosään hyvyyden määrää alapilvi: jos sitä on kovin paljon ja alhaalla (alaraja alle 300 m), muuttosää on huono, jos korkeammalla niin pikkulintujen aamumuuttosää on hyvä johtolinjoille kasautumiselle aamulla. Muille muuttajille (paitsi ehkä merisorsille) sää ei ole hyvä. Yön pudotus- ja harvinaisuussää on hyvä.

la-su: Mantereella kohtalaista, merellä navakkaa WSW-SW-tuulta. Verraten pilvistä ja ajoittain vähän sadetta tai tihkusadetta ja huonohko näkyvyys. Myös sumua voi olla. Muuttosää huonohko, pudotussää on yöllä hyvä.

alkuviikon arvio: Lauha lounainen muuton tulppaus- ja jarrutussää jatkuu.

Äänestä lintutorneja Helsinkiin OmaStadi-äänestyksessä!

Helsinki käyttää 8,8, miljoonaa euroa asukkaiden valitsemiin kohteisiin. OmaStadi-äänestyksessä saa äänestää koko kaupungin yhteisiä hankkeita sekä yhden äänestysalueen hankkeita. Mukana on kaksi lintutornihanketta.

Koko kaupunkia koskevassa äänestyksessä on mukana hanke Lisää lintutorneja Helsinkiin (#1070). Tavoitteena on saada uusia lintutorneja erikseen päätettäviin paikkoihin muualle kuin Vanhankaupunginlahdelle. Ehdotuksessa esitetään mahdollisina paikkoina mm. Östersundomin lintuvesiä, Iso-Huopalahtea ja Ramsinniemeä. Hanketta on ehdottanut Tringan entinen varapuheenjohtaja Harri Hölttä.

Paikallisessa läntisen alueen äänestyksessä on mukana Lintujen katselulava / -torni Iso-Huopalahdelle (#629). Lahti on ollut vuosikymmeniä erinomainen lintupaikka, mutta sinne näkee tätä nykyä hankalasti vain muutamasta paikasta. Sähköisen äänestyksen järjestelmä ehdottaa asuinpaikan mukaista äänestysaluetta, mutta halutessa äänestysaluetta voi vaihtaa valitsemalla listalta toisen alueen.

Nyt on hyvä hetki vaikuttaa siihen, että lintuharrastusmahdollisuudet paranevat Helsingissä. Kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saavat äänestää. Äänestysaika on 6.-28.10.2021, ja äänestys toteutetaan netissä osoitteessa omastadi.hel.fi. Sähköisen äänestyksen sijaan äänestää voi myös OmaStadi-äänestyspisteellä.

Helsingin nykyiset lintutornit ovat paikoin käymässä ahtaiksi lintuharrastuksen suosion kasvun myötä. Kuva Vanhankaupunginlahden rannalta Purolahdesta.

Torniopastukset jatkuvat

Tringan torniopastukset jatkuvat pitkän tauon jälkeen. Torniopastuksissa Tringan lintuopas auttaa kävijöitä lintujen löytämisessä ja tunnistamisessa. Toisin kuin kaikille Tringan retkille, torniopastuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Torniopastukset järjestetään säävarauksella.

Seuraava torniopastus on lauantaina 25.9. Helsingin Vanhankaupunginlahdella, Purolahden lintutornissa klo 12-14. Sunnuntaina 26.9. torniopastus pidetään Myllypurossa, Myllypuron täyttömäellä (jossa tosin ei ole lintutornia, mutta muuten opastus kuten torneissa) klo 13-15. Kaikki tulevien torniopastusten ajankohdat ja paikat löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/

Tornioppaan kaukoputki tai muu optiikka ei koronatilanteen vuoksi ole kävijoiden käytettävissä. Tringalla on kaksi yhdistyskaukoputkea sekä kahdet -kiikarit, joita yhdistyksen jäsenet voivat lainata, vaikkapa torniopastusta varten. Yhdistyskaukoputkista lisää täällä: www.tringa.fi/yhdistyskaukoputket/

Tervetuloa torniopastukselle!