Retki Viikkiin 17.3. retkikertomus (Melkein nähtiin isohaarahaukka)

Viikin retki keräsi peräti 55 osallistujaa. Punaisen ladon suoralla astelimme katsomaan kanadanhanhia, kiuruja, töyhtöhyyppiä ja kottaraisia. Uuttukyyhky istui pönttöpuun latvassa. Keltasirkut hyörivät peltosaarekkeessa, ja yksi lauloikin. Pellot olivat sulaneet lumettomiksi vauhdilla.

Kolme metsäkaurista laidunsi peltosaarekkeessa, aamusumun keskellä kuin hyvässä luontokuvassa. Kauriit tallustivat verkkaisesti metsään.

Hakalassa pirisi haparoivasti peippo, jonka arvelimme talvehtineeksi. Käpytikka rummutti. Hakalan tornin luona tähyilimme varisparvea Ruohokarin rannassa, varisparvesta löytyi 4 mustavarista – tänä keväänä niitä on ollut tavallista enemmän.

Purolahden tornilla katsoimme Klobbenin harmaahaikarakoloniaa. Risulinnoissa ei ollut vielä yhtään lintua – mutta yksi haikara kierteli taivaalla. Viikinojan suulla oli pieni sula, muttei vielä mitään vesilintuja. Toiveikkaina tähyilimme kaulushaikaran näköiset tuppaat. Ei vielä, ei tällä kertaa. Kaukana jäällä oli tuttu ruskea möhkäle. Merikotka. Se odotti talvikalastajien pikkulahnoja.

Kevään ensimmäinen valkoposkihanhi lensi kierroksen. Laulujoutsenia lappoi aamupäivän ajan taajaan pohjoissuuntaan, usein perhejoukoissa, harmaat viime vuoden joutsenet vielä emojensa kanssa. Harmaapäätikka kyikytti kyyk kyyyk kyyyyk kuusen latvassa Mölylässä tauotta, lennähti sitten niityn reunaan, Pikku-Mäyrämetsään. Siellä se hyöri maanrajassa lähellä palokärkeä – oliko kiinnostunut sen työmaista.

Kaarsimme Mäyrämetsän sivua Viikinojalle. Kaksi merihanhea laidunsi pelottomasti ja lapinharakka eli se isolepinkäinen istui jälleen siinä myyräjahdissa. Tarkemmat olivat laskeneet niitä kolme pelloilta. Lopussa näkyi isompi joukko lintuväkeä parveutuneena punaisella ladolle, kiikaroimassa eri suuntiin. Olivat kuin varisparvi, joka tähyili samaan aikaan Purolahdessa kiivaasti, varikset katsoivat kaikki samaan suuntaan, koska kanahaukka näkyi ojan varressa.

Pari tuntia aikaisemmin pelloilta oli kuin olikin nähty Viikille uusi laji, isohaarahaukka, joka oli leijaillut taivaanrannassa Kontulan yllä, kiertänyt Viikin pohjoisen puolelta. Se selvisi kotona Tiiran havaintoja selatessa. Punaisella ladolla oli optiikka tanassa juuri pohjoissuuntiin.

Harmaapäätikka, on sekin jotain, tikka näkyi ja kuului hyvin… uutuuslaji, sillä on nyt ensi kertaa pesimisaikeita Viikissä. Sentään se. Isohaarahaukka tulee vielä. 

 Opasti ja kirjoitti: Eero Haapanen 

Tringa järjestää lintuopaskurssin

Tringa järjestää lintuopaskurssin huhtikuussa – ‘Luova ja laaja lintuopastus’. Kurssi antaa eväitä niin lapsille, nuorille kuin kaikenikäisille suunnattujen linturetkien opastukseen. Kurssi sopii sekä opastuksista kiinnostuneille ja oppaaksi ryhtymistä harkitseville, kuin myös lintuoppaana jo toimineille lintuharrastajille.

Kurssi järjestetään Espoon Villa Elfvikissä kaksiosaisena, ensimmäinen koulutuspäivä on lauantaina 6.4. ja toinen la 13.4. (molempina päivinä klo 10-15). Koulutuksesta vastaa kokenut luonto-opas ja ympäristökasvattaja Erkki Makkonen. Kurssi toteutuu, mikäli sille ilmoittautuu vähintään 10 osallistujaa. Kurssille mahtuu rajallinen määrä osallistujia, ole siis nopea ja ilmoittaudu mukaan! Kurssi on maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 27.3. mennessä: toimisto(ät)tringa.fi

Lintuopaskurssilla harjoitellaan ja kokeillaan uusia näkökulmia ja luovia menetelmiä rikastamaan ja syventämään lintuopastusta. Oppaan työkalupakkiin kolahtaa mm. kuuntelu- ja muita aistiharjoituksia, ilmaisullisia menetelmiä, lintuleikkejä, erilaista havainnointia ja habitaatin salojen avaamista retkien osallistujille. Kurssi rohkaisee ja antaa eväitä opastettujen linturetkien vetämiseen niin aloittelijoille kuin kokeneemmille oppaille.

Lintuopaskurssilla ollaan sekä sisällä että ulkona, ja opastuksia pääsee harjoittelemaan käytännössä – Villa Elfvikin monipuolinen ympäristö tarjoaa tähän hyvät puitteet. Kurssille osallistuneilla on mahdollisuus kokeilla opastusta myös Tringan tulevilla kevään tai alkusyksyn retkillä.

Oppaita ja opastettavia huhtikuisella linturetkellä © Merja Talvela


Tringan tietokilpailun 2019 tulokset

Vuoden 2019 tietokilpailun, eli määrityskuvakisan, tulokset julkistettiin maaliskuun kuukausikokouksessa. Kisassa oli kaksi sarjaa: 30 kuvan harrastajasarja sekä 30+20 kuvan tertiaalisarja. Kisassa jokaisesta oikeasta vastauksesta sai pisteen, tyhjä tai väärä vastaus toi 0 pistettä. Vastauspaperin palautti 23 osallistujaa, joista 17 otti osaa tertiaalisarjaan ja 6 harrastajasarjaan. Määrityskuvakisan kokosi Markus Lampinen. Kiitokset kaikille kisan tekemiseen sekä itse kilpailuun osallistuneille!

Tertiaalisarja, top-10:

Harrastajasarja, top-3:

Tietokilpailun kuvat voi katsoa täällä: Tietokilpailu 2019
Oikeat vastaukset löytyvät täältä: Tietokilpailun 2019 vastaukset

Lintusäätiedote 11.–13.3.2019: Talvisen kylmä virtaus lamauttaa muuton

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kevätmuutto alkoi tänä vuonna aikaisin helmikuussa, kun lämpimät länsituulet vallitsivat sulkukorkeapaineen vaikutuksesta. Sen jälkeen yksi vesisadepäivä ja muutama kaunis länsituulipäivä on tuonut lähinnä lisää kiuruja. Muuttajien nopeaa yleistymistä voisi suosia jo pitkään lähes lumettomana ollut Etelä-Ruotsi ja Baltia. Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska Suomessa on liikaa lunta maastossa, mikä näkyy mm. kiurujen kasaantumisena aika isoiksi parviksi pälvipaikoille. Lumi siis suosii lepäilevien lintujen näkemistä harvoilla sulilla paikoilla, mutta antaa väärän kuvan muuton yleisestä voimakkuudesta.

Lähipäivinä on talvisen kylmää pohjoisen–luoteenpuoleista virtausta, mikä lamauttaa muuton.

Ma–ti: Enimmäkseen on kohtalaista, merellä lännessä navakkaa-kovaa pohjoisen ja luoteen välistä tuulta, maanantaina enimmäkseen pilvistä ja yleisesti lumikuuroja, tiistaina vähitellen selkenevää ja vain vähän lumikuuroja. Päivällä on nollakeliä, aamulla pakkasta enimmillään 6-12 astetta; muutto on vähäistä.

Ke: On kylmä ja heikkotuulinen pakkasaamu, päivän kuluessa kaakonpuoleinen tuuli voimistuu vähitellen ja pilvisyys tihenee lännestä alkaen, muutto on heikkoa.

Loppuviikon arvio: Sää lauhtuu, on pilvistä, tuulista ja ajoittain lumi- tai räntäsadetta, ehkä vesisadetta. Lauhtuminen ei näillä näkymin ole roimaa, ja tuuli on ainakin aluksi edelleen kaakon puolelta. Alkukevään lajien (kiuru, töyhtöhyyppä, harmaalokki, varis, uuttukyyhky, telkkä, isokoskelo, joutsenet) muutto piristyy, mutta ei todennäköisesti repeä voimakkaaksi.

Mediatiedote: Espoon ensimmäinen cityhuuhkaja pesii toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa

Huuhkajapariskunta on joitakin päiviä sitten aloittanut pesinnän toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa. Naaras makaa hautomassa pesällä ja koiras vartioi lähistöllä.

“Huuhkajan pesintä on arka häiriöille, joten pesää ei saa yrittää lähestyä. Emot saattavat myös puolustaa pesää aggressiivisesti. Pesinnästä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisille. Jos linnut saavat hautoa rauhassa, iloinen perhetapahtuma on edessä arviolta huhtikuun puolivälissä”, arvioi Tringan kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

Kyseessä on ensimmäinen tunnettu urbaani huuhkajan pesintä Espoossa. Kaupunkihuuhkajia eli ns. cityhuuhkajia esiintyi Helsingin keskustan tuntumassa vuosina 2005–2012. Kuuluisin niistä oli Bubiksi nimetty lintu, joka keskeytti Suomen ja Belgian välisen jalkapallo-ottelun kesäkuussa 2007. Myös Forumin katolla 2011 pesineet huuhkajat saivat laajaa julkisuutta.

Forumin huuhkajia pääsi poikasvaiheessa seuraamaan turvallisesti matkan päästä, kun emot toivat pesälle ruokaa. Jos kaikki sujuu hyvin, sama voi olla edessä myös Espoossa. Yksityisen toimistorakennuksen tiloihin ei saa mennä ilman lupaa.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Tänään julkistetun vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

https://www.tringa.fi

Kuva: Hautova huuhkaja pesällä Espoossa. © Antti Karppi

Tringa Pohjois-Israelissa 5.-11.2.2019

Petro Pynnönen (teksti ja kuvat)

Arbelvuorella tringalaiset näyttävät pieniltä. Mt Arbel 8.2.2019

Tringan Israelin retket ovat vuosina 2011-2018 suuntautuneet aina eteläiseen Israeliin ja parhaaseen lintujen kevätmuuttoaikaan. Pohjois-Israel on jäänyt syyttä vähemmälle huomiolle.

Useimmat ovat kuulleet Hulan laaksosta ja siellä talvehtivista kurkimassoista, mutta sen lisäksi valtavat alueet Pohjois-Israelista on maatalouskäytössä. Alue on paikoin hyvin ravinteikasta ja viljavaa, ja siellä kasvatetaan runsaasti kalaa isoissa allaskomplekseissa. Nämä houkuttelevat suuria määriä etenkin kosteikkolintuja. Kala-altailla lintujen ja lintulajien määrä on hämmentävät. Massalajeja ovat etenkin lapasorsa, merimetso, naurulokki ja erilaiset haikarat. Tuntuu, että jokaisella vesialtaalla on omanlaisensa lajisto. Jollain altaalla saattaa nähdä pelkästään mustakaulauikkuja, toisella taas lähes pelkkiä lapasorsia. Jotkut altaat taas tuntuvat houkuttelevan kaikkia mahdollisia kosteikkolajeja. Suuret lintumäärät houkuttelevat tietysti petolintuja, ja etenkin kiljukotkia ja ruskosuohaukkoja näkee kaikkialla. Rannoilla vilahtelee tyypillisesti muitakin saalistajia, kuten mungoja ja sakaaleja.

Osa Hulan kurkipellosta 6.2.2019

Pohjois-Israelissa on paljon viini- ja hedelmätarhoja ja jopa laajoja metsäalueita. Näillä talvehtii runsaasti meikäläisiä lajeja, kuten peippoja, punarintoja, peukaloisia, laulu- ja mustarastaita. Lisäksi yli kahden kilometrin korkeuteen kohoavan Hermon-vuoren rinteillä elää muutamia lähes alpiinisia lajeja, kuten vuorisirkkuja, balkanintiaisia ja kallionakkeleita. Hermonvuoren huippualueella pesivät ruususiipitulkku ja tunturikiuru. Vuorten jyrkänteillä elelee lisäksi omanlaisensa fauna. Hanhikorppikotka on pahasti taantunut maassa, mutta niitä pesii edelleen maassa muutamia kymmeniä pareja. Muita rotkojen pesimälajeja ovat pikkukorppikotka, vuori- ja käärmekotkat, arohiirihaukka, pikku- ja alppikiitäjä, sinirastas, kalliokirvinen ja -varpunen. Talvisin alueella näkee harvakseltaan esimerkiksi munkkikorppikotkia ja hyvällä onnella kalliokiipijänkin.

Tässä maisemassa viihtyivät balkanintiaiset (Parus lugubris) ja kallionakkelit (Sitta neumayeri). Tie Mt Hermonille 7.2.2019

Matkailu alueella

Majoituksen löytäminen alueella on helppoa, siihen auttaa vaikkapa booking.com. Pieniä majataloja on kaikkialla, jopa aivan pienimmissä kibbutzeissa. Auto kannattaa varata joltain Tel Avivin kentältä löytyvältä firmalta, itse käytimme Hertziä. Sen toimisto on saapumisaulassa, ja auto on pienen kävelymatkan päässä parkissa. Ajaminen teillä on helppoa ja turvallista, ja isot tiet ovat hyvässä kunnossa. Hullua kaahausta maassa ei juurikaan näe. Pikkuteillä tulee olla varovainen ettei juutu hiekkaan. Tai niin kuin meille kävi – saviliejuun. Sade tekee pikkutiet vaarallisen liukkaiksi, ja lisäksi sade saattaa katkaista isojakin teitä joksikin aikaa. Osa pikkuteistä on vain nelivedolla ajettavia. Auto ja majoitukset kannattaa varata jo ennen matkaa. Mastercard ja/ Visa käy lähes kaikkialla, debit tai credit, molemmat kelpaa. Rahaa eli shekeleitä ei kannata Suomesta viedä, sitä voi nostaa pankkiautomaatista vaikka heti saapumisaulasta.

Retkipäiväkirja 4.-11.2.

4.2. illalla retkiporukkamme oli kasassa Helsinki-Vantaan kentällä. Suora lento sujui leppoisasti, ja lämmin ateria kannatti olla tilattuna, sillä Tel Avivin kone laskeutuu vasta 00.20 eikä syömässä oikein ehdi käydä. Saimme pikkubussimme reilussa puolessa tunnissa valmiiksi ja pääsimme ajamaan Armon Hayarkon-hotellillemme ja nukkumaan ne pari hassua tuntia mitä ennen aamuretkeä ehtisi. Hotelli oli valittu lähinnä 24h respan, sijainnin, ja sen takia että kohtuullinen aamiainen sisältyi hintaan. Hotellilta on kävelymatka viereiseen Hayarkon-puistoon. Puisto on kuuluisa siellä elävästä pienestä, karkulaisista syntyneestä naamiokottaraispopulaatiostaan (Sturnus burmannicus).

Mustapäätasku (Saxicola rubicola) naaras on kupeilta diffuusisti juovikas. Tel Aviv 5.2.2019
Kirjokalastaja (Ceryle rudis) on tavallinen lintu koko Israelissa.

5.2. Ensimmäinen retkipäivä aloitettiin perinteisesti ennen aamiaista ja auringonnousua Hayarkon-puistosta. Puistossa lenkkeili sadoittain väkeä, jokea pitkin souti pariskuntia aamulenkillään, autoja ja mopoja ja sähköpotkulautoja vilisi tiet täynnä. Iso kaupunki oli varhain hereillä. Vilskeestä huolimatta kävely tuolla on mukavan monipuolinen tapa tutustua maan peruslintuihin. Äänimaailmasta vastasivat melodiset pihamainat ja arabianbulbulit, rumaääniset afrikanhanhet, kauluskaijat ja munkkiaratit, mutta laulelipa seassa vienosti tavallinen tiltalttikin. Kohdelaji naamiokottarainen pysyi piilossa. Ilmeisesti runsastunut pihamainapopulaatio on ajanut tuon lajin ahtaalle. Aamupalan jälkeen surautimme merenrantatöyräälle Maagan Michaelin etelänurkkaan. Päivä oli poikkeuksellisen lämmin paikallistenkin mielestä. Itätuuli oli lähes myrskyisä ja talvitakista oli iloa vaikka lämpöä oli reilusti kaksikymmentä astetta. Rannan koloissa piileskeli aavikko- ja mustajalkatyllejä, karikukkoja ja tundrakurmitsoita. Ohi lensi retken ensimmäinen mustapäälokki. Rantapusikossa lennähti vuoripyitä. Meristaiji oli turhaa, sillä raju itätuuli oli karkottanut mahdolliset merilinnut ehkä Libyaan. Itse kala-altailla putoili retkenpinnoja tasaiseen tahtiin. Tuulensuojaisilla reunoilla lepäili kaikenlaista, hyönteissyöjistä haikaroihin. Erilaisia haikaroita ja niiden johdannaisia kuten pronssi-iibiksiä ja pikkumerimetsoja vilahteli. Jalohaikaroita pölähti lentoon reilu kahdensadan parvi, pelikaaneja muutaman kymmenen linnun parvi, smyrnan- ja kirjokalastajia oli runsaasti, samoin naurulokkeja. Muutama kaitanokkalokki löytyi taivaalta, ja puskista papyrys- ja silkkikerttuset.  Raino Kinnuselta saamamme vinkin avulla löysimme yhden altaan nurkasta kolme kyyryhaikaraakin. Kiitos vain! Kaupan päälle samassa paikassa oli pari rääkkähaikaraa. Yllättävin lintu altailla oli silti ehkä hernekerttu!. No, onhan niitä joskus Suomessakin talvisin. Lounassämpylät naamaan bensiksellä, ja otimme suunnan kohti sisämaata. Pienen sekoilun jälkeen päättelimme päivän retkemme Kfar Barukhin altaille lähelle Afulaa. Altaalla oli reilu tuhat vesilintua, puolet lapasorsia ja puolet muita. Seasta löytyi 21 valkopääsorsaa, 15 ruskosotkaa ja kiva ylläri neljä marmorisorsaa. Liitohaukka on yleistynyt Israelissa rajusti, tänään näkyi kaksi. Illalla Arbel Guest Houseen Tiberiaksen kupeeseen neljäksi yöksi. Illallinen vei lähes tajun, huh mitä herkkuja! Rajusta tuulesta huolimatta saimme kasaan 92 retkenpinnaa näin ekalle päivälle.

Marmorisorsia (Marmaronetta angustirostris)näimme retkellä kahdessa paikassa. Kfar Baruk 5.2.2019

6.2. Heräsimme sateentuoksuiseen tuuliseen aamuun ja osa porukasta kävi pikku kävelyllä Arbel-vuoren luonnonpuistolle. No, puisto oli kiinni joten kävimme vain portilla. Ylänkömaisemassa kätkätti vuoripyitä ja puskissa äänteli alueen peruslintuja priinioita ja samettipääkerttuja. Rotkon yllä kiisi sadan pikkukiitäjän porukka, jyrkänteellä köllötteli kalliotamaaneja (Procavia capensis) ja gasellipukkikin (Gazella gazella) nähtiin. Paluukävelyn aikana yhteen puskaan tupsahti pensaskerttu! Se saattoi olla kevään ensimmäinen muuttaja, näihin aikoihin ne saapuvat. Paikallinen pesimäkanta on tosin isolta osin paikkalintuja, joten aivan varmaksi tätä ei voinut vielä naulata. Herkullisen aamupalan jälkeen päätimme kehnon sään takia ajaa Hulan laaksoon. Ja sehän ei ole koskaan huono idea! Heti saavuttuamme Agamon Hulan portista sisään kävi ilmi millainen paikka nykyään on. Yksi pelto herätti ihmetystä, sillä se oli harmaa. Mutta se olikin kurkipelto, kirjaimellisesti. Ja niitä kurkia oli paljon, pellollinen! 18v sitten kurkia lähinnä hätisteltiin pois ja niiden kokonaismäärä oli vain tuhannen luokkaa. Nykyään niitä houkutellaan jäämään paikalle ja niistä on tullut turistinähtävyys. Niiden määrä oli niin suuri, ettei niiden laskeminen oikein onnistu maasta käsin.  Pari päivää aiemmin paikalliset olivat suorittaneen laskennan ja saaneet luvun 51.500 kurkea. Parvessa on mukana yksi neitokurki, jonka etsintä todettiin arpapeliksi. Melkein se onnistuikin, kun pieni kurki lennähti edessämme tien yli, äh! Kurkienkatselupisteeltä oli hyvät näkymät eri suuntiin, ja siitä havaitsimme muun muassa neljä kilju-, kolme keisari- ja yhden maakotkan, 5 harakkakäkeä, 4 liito- ja 4 arohiirihaukkaa. Koko ajan oli jotain kivaa näkyvissä. Ns. päivän paras havainto oli upea ja uljas Israelin ensimmäinen – tadaa! – valkoposkihanhi! Lintu on ollut koko talven samalla paikalla, joten se ei juuri tringalaisten tunteita kuohuttanut. Enemmän aikaa kulutettiin esimerkiksi liitohaukan vienon äänen ihasteluun ja vuorikirvisten tuntomerkkien opiskeluun. Päivä kului nopeasti, ja kello olikin jo kolme kun kahville ennätimme. Paikalla kannattaa vuokrata neljän hengen golfkärry tai polkupyörä, jolla voi kiertää koko kahdeksan kilometrin lenkin leppoisasti. Ymmärsimme tämän vasta kun olimme jalat hapoilla kävelleet edes takas. Illan viime valoissa ehdimme vielä pohjoispuolisille altaille vähän sorsia laskeskelemaan. Altailla oli hämmentävät 2000 lapasorsaa. Yksi allas oli erityisen suosittu, siinä oli 1550 yhdessä kasassa. Siellä täällä oli muutaman kymmenen – sadan linnun allihaahkamaisen tiiviitä parvia, jotka pyörivät ympyrää. Ilmeisesti pyörre sai ruoan kumpuamaan pintaan, muuta selitystä tälle ei löytynyt. Pari marmorisorsaa ja ruskosotkaa ja neljä sitruunavästäräkkiä mainittavimmat muut linnut. Illalla taas hieno illallinen; ”Pietarin kalaa” – tietenkin Genesaretinjärvestä. Majapaikkamme Shavit Guest house on aivan ehdoton kohde jos haluaa yöpyä ja retkeillä Pohjois-Israelissa! Arbelista on lyhyt matka kaikkialle. Paikalla on oma ravintola, ja ruoka oli hämmentävän hyvää ja annokset suuria. Olimme sopineet etukäteen saavamme täysihoidon, joten kaikki mitä söimme ja joimme, kuului hintaan. Kellarissa paikan n. 80v kokki-isäntä, Israel, teki itse käsin suklaata. Saat arvata itse, oliko hyvää ;). Ähkyssä jälleen nukkumaan. Paikka on jonkin sortin ”Travellers choice 2013”. Eikä ihme. Onneksi uskalsimme varata sen suoraan neljäksi yöksi.

Hulan lintuja 6.2.2019: kuningaskalastaja (Alcedo atthis), keisarikotka (Aquila heliaca), liitohaukka (Elanus caeruleus) ja pikkumerimetso (Phalacrocorax pygmeus).
Agamon Hulan rengastusasema.
Kuvauksen kohde arabianbulbuli (Pygnonotus xanthopygos) otti tilanteen rauhallisesti. Oikealla retkiporukkamme Golanilla. 7.2.2019
Yksi retken ääripäistä oli käynti Mt Hermonilla 2100m:n korkeudessa. 7.2.2019
Ainakin periaatteessa paikalla on mahdollista nähdä tunturikiuru (Eremophila alpestris ssp. penicillata) ja ruususiipitulkku (Rhodopechys sanguineus)

7.2. Kolmas päivä alkoi lintuverkoilla Agamon Hulassa Shai Agmonin johdolla. Yöllä satoi sakeasti mutta juuri kun saavuimme rengastuspaikalle sade taukosi ja keli olikin koko päivän mitä parhain. Lintu ei liikkunut ja verkoista tuli parin tunnin aikana vain mustarastas ja arabianbulbuli. Yllättäen paikalla oli suomalainen vapaaehtoinen rengastusapulaisena, Matti Järvenpäästä! No tottakai! Shai on hyvin kokenut lintumies, ja hän kertoili paljon Hulan ja Israelin linnuista. Saimme kuulla että v. 2004 Hulassa havaittiin vuosikymmenten tauon jälkeen Israelin 8. liitohaukka. Seuraavana vuonna yhdeksäs, ja viime vuonna 2018 Hulassa suljetun alueen sisällä pesi jo käsittämättömät 36 paria liitohaukkoja, koko Hulan alueella satakunta. Maakotkia sen sijaan pesii koko maassa enää kolmisen paria. Basrankerttusia pesi enimmillään kaksi paria kosteikolla Agamon Hulan pohjoispuolella, muttei sielläkään enää vuoden 2006 jälkeen. Vaikkei lintu liikkunut verkkoihin, paikalla oli mukava vain seisoskella ja syödä majapaikan pakkaamia herkkueväitä. Viereisellä pellolla vilisteli kiuruja, kottaraisia ja töyhtöhyyppiä, kuin Viikissä konsanaan. Toki seassa oli satakunta kynsihyyppää, lapin- ja vuorikirvisiä ja puissa istuskeli kiljukotkia ja liitohaukkoja. Mustafrankoliinien, smyrnankalastajien ja liitohaukkojen huudellessa lähdimme ajamaan kohti Hermonvuorta. Tie nousee jyrkästi ja hujauksessa olimmekin jo puurajan yläreunalla etsiskelemässä kohdelajejamme balkanintiaista ja kallionakkelia. Mitään tiettyä paikkaa meillä ei ollut tiedossa, joten meiltä meni ainakin kaksi minuuttia löytää kallionakkelipariskunta pesällään ja siitä lähes 10 minuuttia ennen kuin löysimme 8 balkanintiaista! Eliksiä ropisi, ja bonuksena vuorisirkku ja rautiainen retkenpinnoiksi. Kartalla tuo pysähdyspaikka on Nev Ativin kibbutzin ylärinteessä, Hermonille vievän tien varressa hetikohta Majdal Shamsin jälkeen. Hermonin hiihtokeskuksen sirkuksesta huolimatta tai ehkä juuri siksi päätimme ottaa ja jonottaa hiihtohissit ylös. Köysirata ylös on reilun kilometrin mittainen, jono vähän lyhyempi. Aurinko vilahteli pilvien välistä, mutta välillä pilvi peitti kaiken näkyvyyden. Hienot oli maisemat! Paikalliset tulevat tuonne ihmettelemään lunta ja tekemään lumiukkoja. Me yritimme nähdä ruususiipitulkkuja. Se tuntui alusta lähtien epätoivoiselta, sillä ylhäällä oli sama härdelli kuin alhaallakin eikä siellä pääse juuri liikkumaan. Juuri kun Hannu löysi ison hemppoparven kaukana vuoren rinteillä, armeijan tyypit tulivat pyytämään poistumista sotilasalueelta. Siirryimme 100m, mutta samalla huiput peittyvät jälleen sumupilveen ja päätimme lähteä kaffelle ja kotiin. Huippuretken saldoksi jäi hemppo ja talitiainen, mutta silti olimme tyytyväisiä tuohon ei ihan jokapäiväiseen retkikohteeseen. Olisihan siitä hemppoparvesta voinut tulkkuja ja tunturikiuruja löytyäkin. Matkalla, rajan tuntumassa, pysähdyimme hyvän näköiseen syyriantikkapaikkaan; saldo kolme syyriantikkaa. Illalla laskeskeltiin vielä hemppoja ja harmaasirkkuja golanilaisilta langoilta kotimatkalla Arbel Guest houseen. Suhde oli noin 200 hemppoa / 300 harmaasirkkua. Retkeily ylängön puutarhoissa ja metsissä ei tuottanut enää kuin kangaskiurun retkenpinnaksi. Illalla päätimme ottaa huomenna rennommin ja retkeillä vain lähialueella. Arbelvuoren aarteet odottavat! 144 retkenpinnaa.

8.2. Neljäs, rento päivä, kivoja lajeja. Sovimme lähdön retkelle vasta aamupalan jälkeen jotta jokainen sai nukkua riittävästi. Innokkaimmat kävivät Genesaretinjärvellä ’meristaijilla’ ennen aamiaista. Siellä vilisi naurulokkeja ja merimetsoja, välissä lenteli erilaisia haikaroita, mustapäälokkeja ja yksi kaitanokkalokki. Jälkimmäinen on sisämaassa talvisin pienen luokan harvinaisuus. Sää oli vihdoin tyyntynyt ja näkyvyys oli loistava. Aamupalan jälkeen teimme retken Arbelin kalliojyrkänteellä, joka on kuuluisa talvisista kalliokiipijöistään. No ei ollut nyt, mutta lauleskeleva kalliokirvinen ja sinirastaat ilahduttavat aina. Räystäspääsky vilahti muuttolennossa, kevätmuuttaja! Sieltä jälleen ylös Golanille Gamlan kanjonille, joka on maan paras korppikotkapaikka. Tai oli ainakin vuoteen 2007, jolloin suurin osa korppikotkista kuoli myrkytysonnettomuuden takia. Havainnointitasanteelta ei näkynyt enää yhtään pesää, kun ennen onnettomuutta pareja oli vielä n. 70. Uljas vuorikotka nähtiin välittömästi sisään astuttuamme, sinirastas lauleli ja kanjonissa lenteli muutama pikkukiitäjä. Hanhikorppikotkia näkyi parikymmentä ja lisäksi näkyi kaksi upeaa munkkikorppikotkaa. Gamlan tiellä tapasimme taas suomalaisia, tällä kertaa YK-joukkoja. Tien vieressä lauloi heinäkerttu.  Illan himmetessä tsekkasimme Golanilla vielä pari vesiallasta, ja lintuja niillä olikin kivasti. Muun muassa 75 valkoposkitiiraa ja 6 valkoselkätaskua nähtiin. Kaikenlaista pientä kivaa retkellä näkyy tietysti koko ajan. Esimerkiksi eilisen ja tämän päivän aikana havaitsimme n. 500 harmaasirkkua, vajaa kymmenen liitohaukkaa ja muutama kymmentä mustapäätaskua. Huomenna täytyy jättää Arbel Guest Housen höyryävät padat kun suuntaamme Kfar Ruppinin suuntaan.

Sinirastas (Monticola solitarius) ja kalliokirvinen (Anthus similis), Mt Arbel 8.2.2019

9.2. Viides päivä, sapattilauantai, alkoi ajolla Kfar Ruppinin seudulle. Otimme pienen ensivilkaisun siitä, mitä tuo alue lintumielessä tarkoittaa. Staijailimme puolisen tuntia Maoz Hayimin allasalueen kohdalla Jordanian rajan tuntumassa. Meininki oli vähän kuin arktikalla, ohitsemme lensi jatkuvasti erilaisia lintuparvia. Merimetsoja siisteissä auroissa, pikkumerimetsoja kuin kuikkaparvia, tiiviitä naurulokkiparvia, erilaisia haikaroita, valkoposkitiiroja -hurjasti lintuja! Pääsimme Kfar Ruppinin portista sisään, ajoimme altaille – ja jäimme autolla lähes saman tien kiinni tien liukkaaseen savikuoreen! Lisäksi takarengas onnistui kietoutumaan lahoon altaiden suojaverkkoon niin, ettei se enää pyörinyt. Ei kun tyypit ulos liejuun työntämään ja totta kai juuri silloin alkoi sataa kaatamalla. Onneksi sade loppui lähes heti, ja noin tunnin ähellyksen jälkeen auto oli taas kovalla tiellä. Kaikki yltäpäältä ravassa, ja kuskia nolotti. Vaikka liejua ei ollut kuin noin sentti, siihen katoaa pito renkaista täydellisesti. Loppupäivä mentiin sit kuraisella autolla varovaisemmin lähinnä asfalttia pitkin. Mutta itse altaat ovat kyllä maineensa veroiset! Haikaroita, lokkeja, sorsia, merimetsoja, pelikaaneja ja niiden seassa monenlaista pientä kivaa, taivaalla satoja haarahaukkoja ja kymmeniä mustahaikaroita. Esim. merimetsoja näimme 3000 ja naurulokkeja 5000, eikä me kierretty kuin pari allasta. Punasotkan ja tukkasotkan risteymä, muutama tamariskivarpunen, viisi kiljukotkaa, arohiirihaukka, ruskohaikaroita, kuusi peltotulkkua ja kruununa hieno koiras punapyrstölepinkäinen. Kolme kesäpukuista valkosiipitiiraa oli outo näky. Olimme jo tietoisia, että tänä talvena niitä on ollut pieniä määriä siellä täällä Israelissa, muttei koskaan aiemmin talvisin. Sadetta tuli välillä niskaan, välillä oli kesäisen lämmintä. Iltapäiväkahvien jälkeen paluu Ruppinille pellon kiuruja ja kirvisiä etsimään. Yksi aasiankiuru löydettiin, mutta tuhkakirvinen päätti näyttäytyä vasta huomisaamuna. Viiriäinen pytpytteli pellolla keväisesti. Illan majapaikan Birdwatching centerin pihassa huusi ja näkyi kyläpöllönen ja kylällä oli neljä lisää. Tornipöllö huusi pari kertaa illalla. Huomenna on hyvä ja mielenkiintoinen lintupäivä!

Puna- ja tukkasotkan risteymä (Aythya ferina x fuligula)muistuttaa pikkulapasotkaa. Kfar Ruppin 9.2.2019
Valkosiipitiira (Chlidonias leucopterus), meri- ja pikkumerimetsot (Phalacrocorax carbo ja pygmeus) ja peltotulkkukoiras (Rhodospiza obsoleta) , Kfar Ruppin 9.2.2019

10.2. Päivät vähenee, lajit kovenee. Aamulla pimeässä kyläpöllösten kanssa huuteli kilpaa paksujalkoja ja sakaaleja. Tuhkakirvinen tosiaankin löytyi tänään Kfar Ruppinin länsipuolisilta alfalfapelloilta. Kirviset istuskelivat tänään runsain määrin langoilla, ja niinpä ensin löytyi yksi ja sit kaksi tuhkakirvistä lisää kymmenien lapin- ja vuorikirvisten seasta. Päätimme ajaa pitkän ajomatkamme Nizzanaan suoraan Länsirannan läpi Kuolleen meren kautta ja se toi retkemme lajilistalle kymmenkunta lisälajia, joita ei oltu edes suunniteltu näkevämme. Kuten afrikankalliopääskyjä, rotkorakkeleita, lyhytpyrstökorppeja, pikkumehiläissyöjiä, mustapyrstö-, kalotti- ja surutaskuja. Ja tietysti upeita maisemia! Ein Gedissä joimme retken, ja ehkä koko WP:n alueen huonoimmat kahvit. Päätimme tehdä kävelyn luonnonkauniiseen Wadi Mishmariin, jos vaikka kyproksenkerttu olisi löytynyt. Tie sinne oli mennyt viime vuosien sateiden takia rikki, eikä lähelle päässyt kuin maastoautolla. Yritimme kuitenkin urheasti kävellen wadin pohjaa pitkin, mutta se oli pakko todeta lopulta liian raskaaksi ja liikaa aikaa vieväksi ja päätimme investoida Mt Amasalle enemmän aikaa. Harmi, sillä jälkeenpäin kuulimme että ylempänä olisi kyproksenkerttuja ollut useampiakin. No, aavikkopyitä ja –kerttuja sentään näimme. Loppupäiväksi nousimme noin 1000m ylemmäs Juudean desertiä Amasa-vuorelle ihastelemaan upeaa laaksoa, jossa oli todella kivasti nähtävää. Paikalla on ollut jo kaksi talvea persiantasku, josta on riittänyt riemua jo sadoille harrastajille. Ja nyt siis meille, jesh! Samalla paikalla oli kuusi valkoselkätaskua, pikkupensaskerttupari, aavikkokerttuja, kalliovarpusia ja kolme ultrahienoa minervanpöllöä alalajia ’lilith’. Illaksi ajoimme pimeässä aina Ezuziin saakka, ja Studio Tobianaan yöksi. Pienen väärinymmärryksen takia paikallinen ravintolanpitäjä ei ollut varma olemmeko tulossa, mutta hetken päästä ravintola olikin auki ja ranskalainen kokki loihti meille illaksi käsittämättömän herkulliset kasvispöperöt, paistoi muutaman pizzan ja laittoi hieman rokkia soimaan tunnelmaa kohottamaan. Cafe Ezuz, jälleen ehdottoman suositeltava mesta!

Kuollut meri 400m merenpinnan alapuolella oli toinen ääripäämme, 2500m Hermonvuorta alempana. Lyhytpyrstökorppipari (Corvus rhipidurus) ja nuubianvuorikauriita (Cabra nubiana). Kuollut meri 10.2.2019
Minervanpöllö (Athene noctua ssp. lilith) ei välittänyt meistä eikä sateesta. 10.2. Mt Amasa.
Mt Amasalla jo toista talvea viettävä persiantasku (Oenanthe chrysopygia, oik.) oli monelle retken tärkeimpiä kohteita. Paikalla oli muutama valkoselkätasku (Oenanthe finchii, vas.) ja muutenkin mukavasti lintuja. 10.2.2019
Idänkaulustrappi (Chlamydotis macqueenii) on näyttävä laji, joka sulautuu halutessaan maastoon täydellisesti. Vaikka laji on harvalukuistunut, Nizzana on edelleen satavarma paikka löytää laji. Nizzana, 11.2.2019

11.2. Retken viimeinen päivä alkoi tutulta junanvaunulta Nizzanan puoliaavikolta. Aavikko vaikuttaa aina alkuun täysin tyhjältä ja kuolleelta, mutta kun sitä tarkemmin katselee ja kuuntelee, lintuja onkin jopa yllättävän paljon. Ensin löytyi paikan paraatilaji idänkaulustrappi, sitten toinen, sit vähitellen aro-, aavikko-, valkoselkä- ja surutaskut, vuoripyitä, pronssikorppi ja lopulta pari aavikkokiurua. Kahdeksan aikaan siirryimme takaisin Ezuziin aamiaiselle ja hietakyyhkyjä katsomaan. Mutta öinen sade oli tehnyt lätäköitä sinne tänne eikö linnuilla ollut tänään mitään syytä tulla juomaan niitä varten tehdylle lätäkölle. Siirryimme suoraan Nizzanan altaille, jossa oli järkytykseksemme jonkinlainen altaiden tyhjennys käynnissä. Yhdessä altaassa oli vielä vähän vettä ja ruovikkoa ja vähän kahlaajiakin. Ja onnekkaasti siellä steppaili vielä “afrikansulttaanikana“, eli äskettäin splitattu laji Porphyrio madagascariensis. Hieno havis, mutta voi olla että laji katoaa altailta jatkossa. Laji on yleistynyt valtavasti koko Israelissa ja sen voi löytää jo lähes mistä vain ruovikkoisesta altaasta. Siirryimme retken lopuksi Urimin pelloille. Siellä liikkuminen autolla oli lievästi sanottuna haastavaa, eikä lintujen lähelle päässyt millään ilveellä. Jouduimme tyytymään päätien läheisyydessä retkeilyyn.  Niinpä hyvästelimme kahvitauon jälkeen Urimin kurat ja suuntasimme Välimerta ihailemaan Ashdodin South Beachille. Se oli hyvä ratkaisu. Varpaat rantahiekassa ei voi koskaan olla huono idea! Siellä kaunista auringonlaskua ja retken hienoja haviksia sulatellessa havaitsimme vielä nuorehkon suulan, josta tuli retken viimeinen, 180. uusi laji.

Kyllä tällä retkellä tuli todettua, että retkeily Israelin pohjoisosissakin kannattaa! Linnustoero Etelä-Israeliin on raju.

Vinkkejä ja linkkejä:

Finnairin suorat lennot Helsingistä Tel Aviviin lentävät tällä hetkellä yöaikaan, joka on tietysti raskas tapa aloittaa retki. Näin saa toki täysiä retkipäiviä kun matkustamiseen ja autonvuokraukseen ei tarvitse käyttää valoisaa aikaa. Paluulennolle ehtii auringon laskettua vaikka Eilatin North Beachilta. Toki muitakin reittivaihtoehtoja on runsaasti.

Shavit Guest house Arbelissa, Tiberiaksen vieressä. (Selkeästi paras majapaikka missä olen Israelissa yöpynyt ja syönyt. Sekä aamiainen että illallinen lähentelivät täydellistä. ”Esimerkiksi ”yhden hengen huoneeni” sisälsi kaksi huonetta ja keittiön, pari televisiota, kylpyhuoneen, parvekkeen ja erillisen yacuzzihuoneen(!)/Petro): http://www.en.4shavit.com/

Kfar Ruppin Birding center. Miellyttävä majoitus, hyvä aamupala, vinkkejä retkeilyyn ja helppo pääsy Kfar Ruppinin altaille. Kyläpöllönen huutelee pihapuussa: https://www.birdwatching.org.il/en/

Ezuz Nizzanan eteläpuolella on kylä, jonne kannattaa mennä yöpymään Nizzanaan mennessä. Näin herää suoraan pelipaikoilla. Ainakin Studio Tobianaa voi suositella majapaikaksi: https://www.studiotobiana.com/

Majatalon vieressä on ravintola Cafe Ezuz, joten samalla kun majoittuu Tobianaan, kannattaa varata illallinen ja aamiainen Cafe Ezuzista. Järjettömän hyvät kasvisruoat: http://cafe-ezuz.co.il/

Ezuzin kylässä on vuohifarmi, jonne on rakennettu hietakyyhkyjen juomapiste. Sinne voi varata terassipaikat tyyliin 20 shekeliä (n.5 euroa)/nuppi. Samalla juomapaikalla on piilokoju jos haluaa kuvata lintuja vierestä. Lämpimät suosittelut molemmista. Paikalla oli yhtenä aamuna Tringan retkellä 2018 huhtikuussa juomassa ainakin kruunu- ja jouhihietakyyhkyjä, aavikko- ja vuoripyitä, aavikkotulkkuja, pensasvarpusia, harmaasirkku, turturi- turkin- ja palmukyyhkyjä, peltosirkkuja, mustapääkerttu ja kettu. Sateisena aikana allas on luonnollisestikin tyhjä linnuista. http://lonelybirder.com/en/item/gevinot-ezim-celias-goat-cheese-farm-2/

Kannattaa ostaa matkalle datapaketti, jolla voi käyttää nettiä vapautuneesti. Se toimii usein paremmin kuin Wifit, ja sillä voi soitella esim. WA-puheluita mielin määrin. Sen lisäksi muista asettaa saavuttuasi kyseinen palveluntarjoaja manuaalisesti, ettei tule ikäviä laskuyllätyksiä muiden maiden verkkovierailuista. Tällä retkellä puhelimemme oli Israelin verkon lisäksi ainakin Libanonin ja Jordanian verkoissa.

Retken 5.-11.2.2019 lajilista – 180 lajia.

TACRUF             pikku-uikku                                  167 yksilöä

PODCRI             silkkiuikku                                     27 yks. 26 yks Genesaretjärvi, 1 Kfar Ruppin

PODNIG            mustakaulauikku                        53 yks kolmella paikalla

MORBAS           suula                                               1 imm. 11.2. Ashdod South Beach

PHACAR            merimetso                                    4100 yks, etenkin Kfar Ruppinin seutu

PHAPYG            pikkumerimetso                         221 yks, päivittäin, eniten Kfar Ruppin

PELONO            pelikaani                                        110 yks, 70 Hula, 40 Kfar Ruppin                       

NYCNYC            yöhaikara                                      38 yks., lähinnä Kfar Ruppin

BUTSTR             kyyryhaikara                                3 yks Maagan Michael 5.2.

ARDRAL             rääkkähaikara                             3 yks, 2 Maagan Michael, 1 yks Kfar Ruppin

BUBIBI               lehmähaikara                               318 yks.

EGRGAR            silkkihaikara                                 56 yks

EGRALB             jalohaikara                                    333 yks, 270 Maagan Michael, 50 Kfar Ruppin

ARDCIN             harmaahaikara                            209 yks

ARDPUR            ruskohaikara                                4 yks, 1 Genesaretjärvi, Kfar Ruppinin seutu

CICNIG              mustahaikara                               140 yks, 40 Maagan Michael, 100 Kfar Ruppin

PLEFAL               pronssi-iibis                                 670 yks, etenkin Maagan Michael ja Hula

PLALEU              kapustahaikara                           34 yks

BRALEU             valkoposkihanhi                         1 yks Agamon Hula, Israelin ensihavainto, ollut koko talven

ALOAEG            afrikanhanhi                                12 yks, Tel Aviv, Hayarkon park

TADTAD            ristisorsa                                        1 yks Ein Bdolach altaat

ANAPEN           haapana                                         82 yks, joista 5.2. 80 Kfar Baruk ja ympäröivät vesialtaat

ANASTR            harmaasorsa                                68 yks, Ein Bdolach ja Kfar Ruppin

ANACRE            tavi                                                  170 yks

ANAPLA            sinisorsa                                        330 yks, etenkin Hula

ANAACU           jouhisorsa                                     100 yks Kfar Baruk

ANACLY             lapasorsa                                      3140 yks, mm. 2000 Ein Bdolach altaat

MARANG         marmorisorsa                              8 yks, 4 yks 5.2. Kfar Baruk ja 4 yks 6.2. Ein Bdolach

AYTFER              punasotka                                    360 yks

AYTNYR             ruskosotka                                   32 yks, eniten 5.2. 30 yks lähellä Kfar Barukia

AYTFUL              tukkasotka                                  120 yks

AYTFULxFER    tukka- ja punasotkan rist        1/ 9.2. Kfar Ruppin

OXYLEU             valkopääsorsa                            21 5.2. Kfar Baruk

MILMIG            haarahaukka                               1121 yks, pääosin Kfar Ruppinin seudulla

GYPFUL             hanhikorppikotka                      28 yks, 26 yks 8.2. Gamla, 2 yks 10.2. Wadi Mishmar

AEGMON         munkkikorppikotka                   2 yks 8.2. Gamla

CIRAER              ruskosuohaukka                        61 yks

CIRCYA              sinisuohaukka                            5 yks

ACCNIS              varpushaukka                            6 yks

BUTBUT            hiirihaukka                                 19 yks

BUTRUF            arohiirihaukka                           8 yks

AQUCLA            kiljukotka                                    14 yks

AQUHEL            keisarikotka                                 7 yks

AQUCHR           maakotka                                      1 yks, 6.2. Agamon Hula

HIEFAS               vuorikotka                                   1 yks, ad koiras soidinteli 8.2. Gamla

PANHAL            kalasääski                                     7 yks

FALTIN               tuulihaukka                                 73 yks

FALPER              muuttohaukka                            2 yks, 6.2. Agamon Hula, 11.2. Urim

ELACAE              liitohaukka                                  14 yks

ALECHU             vuoripyy                                       40 yks

AMMHEY          aavikkopyy                                   3 yks Kuollut meri ja Wadi Mishmar

FRAFRA             mustafrankoliini                         2 yks, 7.2. 2Ä Agamon Hula

COTCOT            viiriäinen                                       1 yks, 1Ä 9.2. Kfar Ruppin

RALAQU            luhtakana                                     3 yks, 2ä 7.2. Agamon Hula, 1p 11.2. Nizzanan altaat

GALCHL             liejukana                                      40+ yks

PORMAD          ’afrikansulttaanikana’              1 yks, 11.2. Nizzanan altaat

FULATR             nokikana                                      750 yks

GRUGRU          kurki                                               50265, esim n.50.000 6.2. Agamon Hula

CHLMAC           idänkaulustrappi                        5 yks, 11.2. Ezuz/Nizzana

HIMHIM            pitkäjalka                                     11 yks vain

RECAVO            avosetti                                          5 yks

BUROED            paksujalka                                    7 yks, mm. 10.2. 6 yks Kfar Ruppin

CHAALE             mustajalkatylli                           23 yks Välimeren ranta

CHAHIA             tylli                                                140 yks

CHALES              aavikkotylli                                 12 yks, 5.2. Maagan Michael

PLUSQU            tundrakurmitsa                           3 yks, 5.2. Maagan Michael

VANSPI             kynsihyyppä                                 525 yks

VANVAN          töyhtöhyyppä                                171 yks, esim 8.2. 150 yks Golan

CALUTA             pikkusirri                                     23 yks

CALTEM            lapinsirri                                       15 yks

CALALP              suosirri                                         12 yks

PHIPUG             suokukko                                      66 yks

GALGAL            taivaanvuohi                                20 yks

NUMARQ         kuovi                                               1 yks, 5.2. Maagan Michael

TRIERY               mustaviklo                                   4 yks

TRITOT               punajalkaviklo                            39 yks

TRISTA               lampiviklo                                    8 yks

TRINEB              valkoviklo                                     6 yks

TRIOCH              metsäviklo                                    21 yks

TRIGLA              liro                                                  3 yks

ACTHYP             rantasipi                                        7 yks

AREINT              karikukko                                     5 yks, 5.2. Maagan Michael

LARRID              naurulokki                                   6903 yks, mm. 5000 yks 9.2. Kfar Ruppinin seutu

LARGEN            kaitanokkalokki                          13 yks, 5.2. 12 yks Maagan Michael, 8.2. 1 ad Genesaretjärvi

LARCAC             aroharmaalokki                          3 yks, 9.2. Kfar Ruppin

LARARM           armenianlokki                             329 yks

LARICH              mustapäälokki                            16 yks

STESAN             riuttatiira                                      6 yks, Välimeren ranta

CHLHYB             valkoposkitiira                           92 yks, mm. 84 yks 8.2. Golanin ylängön altaat

CHLLEU              valkosiipitiira                            3 yks, 3 kp ad 9.2. Kfar Ruppin

COLLIV               pulu                                             400+ yks, tuhansia

STRDEC              turkinkyyhky                             140+ yks, tuhansia

STRSEN              palmukyyhky                             80+ yks, satoja

PSIKRA              kauluskaijanen                           61 yks

MYIMON          munkkiaratti                                3 yks, 5.2. Hayarkon Park, Tel Aviv

CLAGLA             harakkakäki                                7 yks

TYTALB              tornipöllö                                    1 yks, 1Ä 9.2. kibbutz Kfar Ruppin

ATHNOC           minervanpöllö                            3 yks, 10.2. Mt Amasa

OTUSCO            kyläpöllönen                               4 yks, 4Ä 9.2. kibbutz Kfar Ruppin

APUAPU           tervapääsky                                 1 yks 5.2. lähellä Kfar Barukia

APUPAL            vaaleakiitäjä                                60 yks + 73 Apus sp.

APUMEL           alppikiitäjä                                   2 yks, 11.2. Nizzanan altaat

APUAFF            pikkukiitäjä                                   110 yks, 6.2. 100p Mt Arbel, 8.2. 10p Gamla

MERORI            pikkumehiläissyöjä                    3 yks, Kuollut meri ja Wadi Mishmar

HALSMY            smyrnankalastaja                       37 yks

ALCATT              kuningaskalastaja                      11 yks

CERRUD            kirjokalastaja                               48 yks

UPUEPO           harjalintu                                       16 yks

DENSYR             syyriantikka                                 12 yks

AMMDES          aavikkokiuru                                7 yks

GALCRI              töyhtökiuru                                  60+ yks

LULARB             kangaskiuru                                 17 yks, a16 7.2. n. Alonei Habashan, 1Ä 10.2. Mt Amasa

ALAARV            kiuru                                                71 yks

ALAGUL            aasiankiuru                                   1 yks, 9.2. Kfar Ruppin

HIRFUL              afrikankalliopääsky                    12 yks, Kuollut meri ja Nizzanan altaat

HIRRUS              haarapääsky                                 550 yks

DELURB             räystäspääsky                              3 yks

ANTSIM            kalliokirvinen                               2 yks, 8.2. 1Än Mt Arbel, 10.2. 1Ä Mt Amasa

ANTPRA            niittykirvinen                               17 yks

ANTCER             lapinkirvinen                                114 yks

ANTSPI              vuorikirvinen                               40 yks

ANTRUB            tuhkakirvinen                              3 yks, 10.2. Kfar Ruppin

MOTCIN            virtavästäräkki                             2 yks, Genesaretjärvi ja Kfar Ruppinin seutu

MOTALB           västäräkki                                      392 yks

MOTCIT             sitruunavästäräkki                     4 yks, 6.2. Ein Bdolach altaat

PYCXAN            arabianbulbuli                             38+ yks, kymmeniä

TROTRO            peukaloinen                                 5 yks, 7.2.Hermon-Golan

PRUMOD          rautiainen                                     2 yks, 7.2. Hermon, 10.2. Mt Amasa

ERIRUB              punarinta                                     19 yks

LUSSVE              sinirinta                                        15 yks

PHOOCH           mustaleppälintu                         16 yks

SAXOLA             mustapäätasku                           91 yks

OENCHR            persiantasku                                1 yks, 10.2. Mt Amasa, viettää jo toista talveaan, Israelin 1. havainto

OENISA             arotasku                                        4 yks, 11.2. Nizzana

OENDES            aavikkotasku                                2 yks, 11.2. Nizzana

OENFIN             valkoselkätasku                          13 yks

OENYGA           kalottitasku                                  3 yks, 10.2. Kuollut meri

OENLUG           surutasku                                      5 yks, 10.2. 4 yks Judean desert, 11.2. 1 yks Nizzana

CERMEL             mustapyrstötasku                     11 yks, 10.2. Kuolleen meren reitti

MONSOL          sinirastas                                       5 yks

TURMER           mustarastas                                 43 yks

TURPHI              laulurastas                                  11 yks

CETCET              silkkikerttunen                           14 yks

CISJUN              heinäkerttu                                  6 yks, Golan

PRIGRA             priinia                                           25+, kymmenittäin päivittäin

SCOINQ             aavikkokerttu                              3 yks, 10.2. 2 yks Wadi Mishmar, 1Ä Mt Amasa

ACRSTE              papyruskerttunen                     4 yks

SYLCON             pikkupensaskerttu                    2 yks, 10.2. 1/1 Mt Amasa

SYLCOM            pensaskerttu                               4 yks

SYLCUR              hernekerttu                                 1 yks, 5.2. Maagan Michael

SYLALA              samettipääkerttu                       41 yks

SYLATR              mustapääkerttu                         3 yks

PHYCOL             tiltaltti                                           48 yks

TURSQU            arabiantimali                                7 yks, 10.2. Kuollut meri

PARLUG            balkanintiainen                           8 yks, 7.2. Mt Hermon

PARMAJ            talitiainen                                      50 yks

SITNEU              kallionakkeli                                 3 yks, 7.2. 1/1 pesällä +1 Mt Hermon

NECOSE             isopurppuramedestäjä            26 yks

LANISA              arolepinkäinen                            1 yks, 9.2. 1/ Kfar Ruppin

LANEXC             isolepinkäinen                             8 yks, nykyään isolepinkäinen, alalaji aucheri                          

GARGLA            närhi                                                22 yks

CORMON         naakka                                            138 yks

CORNIX             varis                                                460+ yks, satoja

CORRUF            pronssikorppi                              32 yks

CORRHI             lyhytpyrstökorppi                      40 yks, Kuollut meri

ONYTRI              rotkorakkeli                                  80 yks, Kuollut meri

ACRTRI              pihamaina                                     310 yks

STUVUL             kottarainen                                  473 yks

PASDOM          varpunen                                      50+ yks, satoja

PASHIS              pajuvarpunen                               124 yks

PASMOA          tamariskivarpunen                    5 yks, 9,2, Kfar Ruppinin seutu

PETPET              kalliovarpunen                            12 yks, 10.2. Mt Amasa

FRICOE              peippo                                            105 yks

FRIMON            järripeippo                                    5 yks

SERSER              keltahemppo                               13 yks

CARCHL             viherpeippo                                 28 yks

CARCAR            tikli                                                   58+ yks

CARSPI              vihervarpunen                            1 yks, 7.2. noin Merom Golan

CARCAN            hemppo                                         274 yks

RHOOBS            peltotulkku                                   6 yks, 9.2. Kfar Ruppin

EMBCIA             vuorisirkku                                    1 yks, 7.2. Mt Hermon

EMBCAL            harmaasirkku                               757 yks

Tringa muistuttaa huomaavaisesta havainnoinnista

Lopputalvesta pääkaupunkiseudulla on tavattu kolme lapinpöllöä. Lajia ei tavata Helsingissä edes joka vuosi, joten on ilahduttavaa, että monet harrastajat ovat päässeet tutustumaan tähän taigametsän kasvattiin.

Suuri valtaosa lintuharrastajista, lintukuvaajista ja muista luonnonystävistä ymmärtää pitää riittävän etäisyyden ja välttää lintujen häirintää. Lapinpöllöjen yhteydessä on kuitenkin sattunut joitakin tilanteita, joissa lintu on tarpeettomasti ajettu lentoon.

Tringa muistuttaa, että niin pöllöjen kuin muidenkin lintujen häirintä on tarpeetonta ja jopa linnulle vaarallista etenkin nyt lopputalvesta, kun ravintovarastot ovat niukimmillaan. Päivälevolla olevien pöllöjen osalta lepopaikan vaihto voi altistaa myös varislintujen ja kanahaukkojen hyökkäilyille, mikä aiheuttaa tarpeetonta stressiä.

Nälkiintyneitä ja vaarassa olevia lintuja pitää auttaa. Linnun kunnon arvioiminen etukäteen ei ole kuitenkaan helppoa, etenkin kun on kyse lapinpöllön kaltaisesta lajista, joka voi olla luontaisestikin varsin kesy.

Ennen kaikkia avustamisyrityksiä kannattaa ensin seurata tilannetta (esimerkiksi onnistuuko lintu saalistuksessaan, pystyykö se liikkumaan normaalisti jne.) ja olla yhteydessä esimerkiksi Korkeasaaren villieläinsairaalaan tai johonkin lintuhoitolaan. Näillä tahoilla on kokemusta lintujen hoitamisen lisäksi myös niiden kunnon arvoinnista. Myös väärin toteutetut auttamisyritykset voivat hyvästä tarkoituksestaan huolimatta johtaa joskus ylimääräiseen, tarpeettomaan häirintään.

Tringa toivottaa kaikille hyviä kevättalven pöllöretkiä ja toivoo kaikkien muistavan suhtautua luontoon kunnioittavasti!

Tringan Kotiseutuskaban 2018 tulokset

Kotiseutuskaban ideana oli havaita vuoden aikana mahdollisimman monta lintulajia Tringan toimialueella enintään 1 km:n etäisyydellä oman kodin tai kesämökin ulko-ovesta. Kisaan osallistui yhteensä 174 henkilöä ja kisassa havaittiin yhteensä 261 lajia.

Kisan TOP-20:

1. Aatu Vattulainen Hanko 206
2. Antti Mikala Espoo 194
3. Jörgen Palmgren Hanko 180
4. Ville Wallinmaa Helsinki 174
5. Jarmo T. Koistinen Vihti 169
6. Tuukka Kupiainen Helsinki 168
7. Otso Häärä Helsinki 161
7. Pasi Pirinen Espoo 161
9. Aleksi Lehikoinen Raasepori 159
10. Jouni Karppinen Helsinki 155
11. Timo Haikarainen Raasepori 153
12. Andreas Uppstu Espoo 150
13. Ilpo Huolman Helsinki 149
14. Kalle Virta Karkkila 148
14. Martti Vattulainen Raasepori 148
16. Ari Sandstedt Helsinki 146
17. Kimmo Häkkinen Helsinki 145
18. Karno Mikkola Kirkkonummi 144
19. Janne Ravattinen Espoo 143
20. Christa Granroth Helsinki 140
20. Risto Willamo Raasepori 140

Kisan toisena teemana tai haasteena oli, että 100 kisaajaa näkisi 100 lajia omalla kotiseudullaan vuoden aikana. Tästä tavoitteesta jäätiin hieman, sillä 100 havaittuun lajiin ylsi 84 kisaajaa. Ja sata kisaajaa havaitsi vähintään 91 lajia vuoden aikana.

Kisan harvinaisimmat eli vain yhden kisaajan havaitsemat ässälajit olivat:

Pikkusirkku Ässä Ville Wallinmaa
Punakaulahanhi Ässä Sonja Tiainen
Sitruunavästäräkki Ässä Pertti Panula
Sepeltasku Ässä Pasi Pirinen
Jääkuikka Ässä Jörgen Palmgren
Pulmussirri Ässä Jörgen Palmgren
Merisirri Ässä Jörgen Palmgren
Keräkurmitsa Ässä Jukka Meriläinen
Viitatiainen Ässä Jorma Koistinen
Kiljuhanhi Ässä Jorma Koistinen
Hippiäisuunilintu Ässä Janne Ravattinen
Lapintiainen Ässä Harri Hölttä
Lampiviklo Ässä Antti Mikala
Palsasirri Ässä Antti Mikala
Rantakurvi Ässä Antti Mikala
Pikkukajava Ässä Aatu Vattulainen
Keltahemppo Ässä Aatu Vattulainen
Sinipyrstö Ässä Aatu Vattulainen
Punajalkahaukka Ässä Aatu Vattulainen
Isokirvinen Ässä Aatu Vattulainen
Allihaahka Ässä Aatu Vattulainen

Kisan koko tuloslista löytyy täältä: https://www.tringa.fi/kisa/index.php/results/summary/32afc7591a195b055d192c6ca1d2b13a2a1018e2

Kotiseutuskaban lajilista: https://www.tringa.fi/kisa/index.php/results/species/32afc7591a195b055d192c6ca1d2b13a2a1018e2

Runsaasti uusia suojelualueita Uudellemaalle

Ympäristöministeriö valmistelee kymmenien uusien luonnonsuojelualueiden perustamista Uudellemaalle. Kaikki uudet alueet sijaitsevat valtion mailla ympäri maakuntaa ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 36 000 hehtaaria, josta valtaosa sijaitsee merialueilla. Erillisellä asetuksella perustetaan laaja Porkkalan luonnonsuojelualue Inkoon ja Kirkkonummen saaristoon. Muissa kohteissa sijaitsee muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita ja lintukosteikkoja.

Tringa ottaa lausunnossaan kantaa uusien alueiden rauhoitusmääräyksiin. Vaadimme täyskieltoa uhanalaisten vesilintujen, allin ja haahkan, metsästykseen luonnonsuojelualueilla. Lisäksi ehdotamme saaristolinnuille tuhoisien petojen, minkin ja supikoiran, pyyntiajan pidentämistä saaristolinnuston pesimärauhan turvaamiseksi.

Lisätietoja uusista luonnonsuojelualueista:

http://www.metsa.fi/uusimaa-suojelualueita

Tringan lausunto kokonaisuudessaan:

https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tringan-lausunto-YM.pdf

Haahka on uhanalainen laji. Kuva: Lauri Mäenpää.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki Petteri Lehikoiselle

Tringan ja Hangon lintuaseman monivuotiselle aktiiville Petteri “Pepe” Lehikoiselle on myönnetty emojärjestömme BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki. Merkki luovutettiin lauantaina 16.2.2019 Avescapesin määrityspäivässä.

Petteri Lehikoinen aloitti yhdistystoiminnan Tringan nuorisjaoston riveissä 1990-luvulla. Hänet opittiin jo silloin tuntemaan ahkerana asemakävijänä ja erittäin tarkkasilmäisenä määrittäjänä.

Tringan havaintotoimikunnassa Lehikoinen on ehtinyt toimia 16 vuotta, minkä lisäksi hän on ollut pari vuotta aluevastaavana sekä kaksi vuotta Tringan havaintolupatoimikunnassa.

Halias-vuorokausia hänelle on kertynyt 906 kappaletta eli noin kaksi ja puoli vuotta. Lintuasematoimikunnassa hän on ollut yhteensä yhdeksän vuotta, joista viisi vuotta asemanhoitajana.

Lehikoinen on edistänyt lintutiedon leviämistä puhumalla, opastamalla ja kirjoittamalla. Hänet tunnetaan ennen kaikkea määritysosaamisestaan, mutta hän on julkaissut artikkeleita ja esitelmöinyt myös kosteikoista ja linnustonseurannasta.

Lisäksi hän on vetänyt erilaisia lintukursseja ja Linnut-lehden määrityskuvapalstaa. Edesmenneen Alula-lehden toimittamiseen hän osallistui kahden vuoden ajan. BirdLife Suomen valtakunnallisessa rariteettikomitessa hän on ollut jäsenenä vuodesta 2013 alkaen.

Tringa onnittelee lämpimästi Pepeä ja toivottaa hyviä haasteita lintuasematoiminnan ja määrityksen parissa myös tuleville vuosille!

Tringa järjestää rengastuskurssin

Uusia rengastajia tarvitaan!

Tringa järjestää rengastuskurssin uusille rengastajiksi aikoville tänä keväänä. Kurssi sisältää neljä luentoa arki-iltoina, kaksi käytännön rengastusharjoittelukertaa viikonloppuina Rönnskärin lintuasemalla ja lupaan oikeuttavan rengastustentin. Kurssille otetaan 10 kokelasta.

Kurssin kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla ei ole vielä omaa rengastuslupaa. Kurssin tarkoituksena on antaa perustyökalut ja osaaminen lintujen käsittelyyn turvallisesti, määritystietoutta lintujen iän ja sukupuolen määrityksestä ja myös yleistä tietoa, miksi lintuja rengastetaan ja rengastusaineiston tuloksista.

Jos kiinnostuit, lähetä lyhyt hakemus sähköpostilla osoitteeseen slehikoinen81(a)gmail.com 1.3. mennessä. Hakemuksessa tulisi käydä ilmi muutamalla virkkeellä, mitä lintuja haluaisit ruveta rengastamaan luvan saatuasi ja miksi.

Kurssin hinta on 25€ + Rönnskärin asemamaksu 25€. Harjottelukerrat eivät ole pakollisia, mutta varmasti antoisin osa kurssia.

Kurssi järjestetään yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa.

Kurssin vetäjinä toimivat Samuli Lehikoinen (kurssivastaava), Pertti Panula ja Markus Piha (Luomus).

Luentoajat: 20.3., 27.3., 2.4. ja 9.4.

Retket Rönnskärille 12.-14.4. 2019 ja/tai 26.-28.4. 2019

Tervetuloa kurssille!

Linkkejä:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yli-294-000-rengastusta-viime-vuonna-lintuja-rengastettiin-suomessa-ennatysmaara/7272380

http://www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus

Tule mukaan Haliaksen ystäviin!

Hangon lintuasemalla eli Haliaksella on kerätty vakioitua havaintoaineistoa jo neljänkymmenen vuoden ajan. Työstä ovat vastanneet pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat.

Työ on ollut tuloksekasta ja Haliaksen kansainvälisessä mittaluokassa laadukasta havaintoaineistoa on hyödynnetty mm. lintujen kansallisessa uhanalaisuusarvioinnissa, Euroopan unionin lintudirektiivin raportoinnissa ja kymmenissä tieteellisissä julkaisuissa.

Nyt Halias haluaa ottaa seuraavan askeleen ja kehittää toimintaansa. Haluamme taata havainnoinnin jatkuvuuden ja laadun palkkaamalla
päähavainnoijan kevät- ja syysmuuttokaudelle.

Tässä tavoitteessa tarvitsemme taloudellista tukea. Olemme siksi perustaneet Haliaksen ystävät -tukiverkoston, johon kutsumme kaikki lintujen ja luonnon ystävät mukaan. Vain 27 euron tukimaksulla vuodessa voit vaikuttaa sekä pitkäjänteisen havainnoinnin jatkumiseen että mahdollisuuteemme kertoa linnuista, tutkimustuloksista ja aseman toiminnasta kaikille kiinnostuneille.

Haliaksen ystäville lupaamme myös jotain vastineeksi:

  • Sähköinen uutiskirje kolme kertaa vuodessa sisältäen aseman kuulumiset, mielenkiintoisimmat havainnot ja rengaslöydöt
  • Haliaksen ystävien päiväretki asemalle elokuussa
  • Haliaksen ystävät -logopinssi kannettavaksi ylpeydellä retkilakissa tai -takissa

Liity jäseneksi Haliaksen uusilta verkkosivuilta löytyvällä ystävälomakkella: https://www.halias.fi/ystavat

Lisätietoa myös: ystavat(at)halias.fi

Tringan lintutilannekatsaus – helmikuun alku

Kuvassa viiksitimali ©Micha Fager.

Lintutalvi on jatkunut helmikuisen hiljaisena. Talvi saattaa olla kuitenkin jo suurimmilta osin selätetty, sillä 15 vuorokauden sääennuste näyttää etelärannikolle helmikuun loppuun saakka nollan asteen yläpuolisia päivälämpötiloja. Saapa nähdä, joko kiurujen, uuttukyyhkyjen ja töyhtöhyyppien kevätmuutto on käynnistynyt seuraavaan katsaukseen mennessä.

Jaksolla pikkukajava muutti Porkkalassa länteen ja tunturikiuru nähtiin pellolla Siuntion Störsbyssä. Mäntsälän Metsäkulmassa viihtyy edelleen 5 peltopyyn parvi, jotka ovat Tringan alueella käyneet hyvin harvalukuisiksi. Hiiripöllöt taas nähtiin Tuusulassa, Mäntsälässä ja Helsingissä, lapinpöllö Espoossa.  

Kerääntymistä mainittakoon 11 750 allia Porkkalassa, 550 telkkää Hangon Tulliniemessä, 5 hiirihaukkaa Raaseporin Snappertunassa, 14 naurulokkia Hangon kalasatamassa ja 20 nokkavarpusta Helsingin Puistolassa.

Harvalukuisia talvilajeja olivat mm. Hangossa nähdyt muuttava harmaasorsa ja merellä uiva kuikka, rautiainen Siuntiossa, laulurastas edelleen Helsingissä, lapinsirkku Hangossa ja 2 mustavarista Helsingissä.

Margus Ellermaa on vuoden 2019 lintulaskija

Tringan emoyhdistys BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat valinneet vuoden 2019 lintulaskijaksi tringalaisen Margus Ellermaan.

Tringalaisille tutuimpia ovat Ellermaan organisoimat ansiokkaat Tringan laskennat mm. Nuuksiossa, Pohjan järviylängöllä, Sipoonkorvessa ja Kirkkonummen saaristossa, joiden tuloksia Ellermaa on myös julkaissut aktiivisesti Tringa-lehdessä.

Harvemmin muistetaan, että hän on toiminut esimerkillisen aktiivisesti myös Tringan toimialueen ulkopuolella ja järjestänyt laskentoja useilla IBA-alueilla eri puolilla Suomea, esimerkiksi Lieksan Ruunaalla ja Inarin-Utsjoen Sammutinjängällä. Suomen ulkopuolella hän on ollut mm. toteuttamassa koko syyskauden mittaisia muutontarkkailujaksoja Viron luoteiskärjessä Põõsaspeassa.

Koordinaattoritaitojensa ohella Ellermaa on itse kovan luokan laskija. Hän hoitaa niin kartoitukset, linjalaskennat kuin staijaukset tinkimättömällä itsekurilla.

Tringa onnittelee lämpimästi vuoden lintulaskijaa!

Tringan lintutilannekatsaus – tammikuun loppupuoli

Laulurastas on viihtynyt koko talven ruokinnalla Maunulassa. Kuva: Micha Fager

Pakkaset ja hieno lumitalvi näyttäisivät jatkuvan vielä pitkään. Merikin on jäässä pitkälle ulkosaaristoon asti, joten talvehtivia vesilintuja on Hankoa lukuun ottamatta Uudellamaalla havaittavissa hyvin vähän.

Hyviä ilmoitettuja yksilösummia jaksolla olivat mm. vajaat 17 000 allia Porkkalassa ulkomerellä, 55 uiveloa ja 9 tukkakoskeloa Hangon lintuasemalla, 37 viiksitimalin parvi Vanhankaupunginlahdella, 60 peippoa Kirkkonummen Mattbyssä ja 12 nokkavarpusta sekä Espoon Muuralassa että Helsingin Puistolassa.

Hangon keskustasta löytyi turkinkyyhky, 3 tunturikiurua viihtyivät Inkoon Degerbyssä 20.1. saakka ja Helsingin Hernesaaressa nähtiin samanaikaisesti enimmillään 12 vuorihemppoa.

Punarintoja näyttäisi talvehtivan edelleen poikkeuksellisen paljon. Tiirasta löytyy tammikuun puolenvälin jälkeen Tringan alueelta havaintoja peräti 153 punarinnasta, näistä toki merkittävä osa koskee samoja yksilöitä. Pähkinänakkeleita havaittiin pihabongauksessakin useita, jaksolta ilmoitettiin ainakin 11 eri yksilöä. Myös hiiripöllöjä on edelleen maisemissa jonkin verran, niitä nähtiin 8 yksilöä.

Vuodenaikaan nähden paremmista lajeista mainittakoon vielä valkoposkihanhi edelleen Eläintarhanlahden sulassa, sinisuohaukka Kirkkonummen Träskbyssä, laulurastas Maunulassa, rautiainen Lauttasaaressa, mustapääkerttu Tähtitorninmäellä, lapinsirkku Hangon keskustassa, sekä 5 piekanaa, ainakin 6 ampuhaukkaa, 5 mustavarista ja 2 kiurua.

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.

Hangon lintuasema 40 vuotta – Aatu Vattulaiselle palkinto elämäntyöstä

Tringa juhli Hangon lintuaseman eli Haliaksen 40-vuotisjuhlia Luonnontieteellisen museon Kimnaasisalissa torstaina 17.1.2019. Paikalla oli 148 ihmistä. Varsinaisena ohjelmana oli Aleksi Lehikoisen juhlaesitelmä ja kuvaesitys, Karno Mikkolan puhe lintuaseman varhaisvaiheista, kakkukahvit ja tervehdyksiä eri yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta.

Hangon lintuaseman vuosijuhlien juhlaväki kokoontuneena luonnontieteellisen keskusmuseon aulaan. Huoneessa on valkoiset kaariholvit ja suuri täytetty norsu kuvan taka-alalla.
Luomuksen aulatila tarjosi juhlavat puitteet alkumaljalle. Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteellisen yksikön johtaja Aino Juslen pitivät aloituspuheenvuorot. Kuva :Markus Kanninen

Juhlassa myönnettiin tunnustuspalkinto elämäntyöstä Haliaksen monivuotiselle päähavainnoijalle Aatu Vattulaiselle. Palkinnon suuruus on 1800 euroa.

Aatu vieraili ensimmäisen kerran Hangon lintuasemalla jo 1983. Vuosina 1995 – 2001 hän toimi Hangon lintuaseman päähavainnoijana keväin syksyin, ja vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut päähavainnoijana ympäri vuoden aina vuodenvaihteeseen asti, jolloin hän jäi eläkkeelle päähavainnoijan tehtävästä. Aatun ansiosta aseman havaintosarja on saatu viimeisten vuosikymmenien aikana kattavaksi ilman suurempia aukkoja.

Aatu on havainnoinut asemalla 8344 vuorokauden ajan ja havainnut Hangon Uddskatanilla henkilökohtaisesti 308 eri lintulajia. Aatun asemavuorokausiin mahtuu tuhansia vedettyjä iltahuutoja, lukemattomia aseman sähköiseen tietokantaan tallennettuja lintuyksilöitä ja suuri määrä havaintotunteja.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki myönnettiin esimerkillistä, pyyteetöntä työtä aseman eteen tehneille Anssi Vähätalolle ja Kari Soilevaaralle. Lisäksi juhlassa palkittiin Tringan BirdLife-ansiomerkillä asema-aktiivit Tatu Hokkanen, Matti LehtiSeppo Niiranen, Petro PynnönenJarmo Ruoho ja Jarkko Santaharju.

Tringa onnittelee kaikkia palkittuja asema-aktiiveja, kiittää kaikkia yli tuhatta viimeisten 40 vuoden aikana lintuasemalla käynyttä henkilöä sekä Haliaksen juhlatoimikuntaa ja toivottaa onnea Haliaksen seuraaville 40 vuodelle!

Juhlissa palkittujen kaarti. Kuvassa vasemmalta Anssi Vähätalo, Petro, Pynnönen, Seppo Niiranen, Aatu Vattulainen, Jarkko Santaharju, Kari Soilevaara, Jarmo Ruoho ja Tatu Hokkanen. Kuva Jaakko Koponen
Kuvassa kaksi henkilöä on otamassa kakkua. Kakut ovat mansikkakermakakkuja.
Syntymäpäiväjuhlat kruunasi kakkukahvit. Kuva Jaakko Koponen

Tringan lintutilannekatsaus – tammikuun alku

Hyvällä tuurilla voi talviretkeilyllä sopivan avoimesta maastosta löytää vaikka talvehtivan pulmusen. Kuva: Micha Fager.

Lintumaailma on viimeistään kunnollisen lumipeitteen ilmestymisen myötä siirtynyt nyt talven hiljaiseloon. Hyvillä talviruokinnoilla käy kuitenkin kuhina, ja peltoaukeilla ja ruderaattien talventörröttäjillä voi nähdä suuria parvia esimerkiksi tiklejä, urpiaisia ja keltasirkkuja.

Isommista kerääntymistä mainittakoon 623 telkkää Hangon Vedagrundetilla, 20 uiveloa sekä Hangon lintuasemalla että Tvärminnessä, 14 merimetsoa Santahaminassa, 20 naurulokkia Hangon Itäsatamassa, 170 peippoa (sis. sp.) Raaseporin Pohjassa ja 170 tikliä Mäntsälän Metsäkulmassa.

Pikkukivoja harvinaisuuksia ovat olleet mm. muuttava allihaahka Porkkalassa, pikku-uikut Inkoon Sandfjärdenillä ja Hangon Itäsatamassa, 9 peltopyytä Mäntsälän Metsäkulmassa, lapinpöllö Hanko Bengtsårissa, 2 tunturikiurua Vantaan Pitkäsuolla ja 3 Inkoon Degerbyssä, lapintiainen Viikissä, ja lisäksi muutama kuningaskalastaja ja yksi virtavästäräkki.

Vuodenajalle epätyypillisistä lajeista voisi vielä mainita valkoposkihanhen, harmaasorsan, punasotkan, 2 muuttohaukkaa, pikkulokin, luhtakanan, 3 mustavariksen parven, västäräkin, laulurastaan ja niittykirvisen.

Hangon lintuaseman juhlaesitys suorana lähetyksenä internetissä.

Hangon Lintuaseman 40 -vuotisjuhlat pidetään torstaina 17.1. Luonnontieteellisen keskusmuseon Kimnaasi-salissa klo 18.00 alkaen. Tapahtuman ilmoittautumisaika on päättynyt, mutta voit tiedustella peruutuspaikkoja osoitteesta Halias40v@gmail.com

Kokeilemme tapahtumassa ensimmäistä kertaa Tringan kokouksen lähettämistä suorana internetissä. Aleksi Lehikoisen pitämä juhlaesitelmä striimataan siis suoraan BirdLife Suomen YouTube –kanavalle. Striimi aukeaa 18.15 ja esitys alkaa noin 18.30.

Klikkaa siis YouTube-auki torstai-iltana osoitteessa: https://www.youtube.com/user/birdlifesuomi/

Lähetyksen katsomista varten et tarvitse erillisiä tunnuksia. Esitys tallennetaan ja sitä voi tarkastella esityksen jälkeen. Somessa tapahtumasta voi viestiä vaikka aihetunnuksella #halias40

Tervetuloa seuraamaan esitystä, netissä tai livenä!

Retki Isosaareen 5.1.2019 -retkikertomus


Kylmä ja hiljainen mutta kaunis alku lintuvuodelle

Tringan retkivuosi 2019 alkoi arktisissa tunnelmissa, koillistuulen puhaltaessa hyisellä Suomenlahdella. Kolmisenkymmentä retkeilijää matkasi entisellä merivoimien aluksella Helsingin Kauppatorilta Isosaareen. Meri oli miltei jäätön, mutta suurin osa vesilinnuista ja lokeista oli silti siirtynyt muualle.

Pienten alliparvien, muutaman kyhmyjoutsenen, isokoskelon, telkän ja tukkasotkan lisäksi miltei kaikki retkeläiset saivat vuodenpinnan merimetsosta, useat varmaan myös merikotkasta, jotka näyttäytyivät jo menomatkalla.

Isosaaressa oli hiljaista, ehkä juuri niin hiljaista kuin saaristoluonnossa tapaa olla keskitalvella. Matkalla staijikallioille oli siis hyvin aikaa katsella urpiaisparvea, joka ruokaili rannan tervalepässä. Tali- ja sinitiaisetkin olivat laskettavissa yhden käden sormilla. Kalliot olivat osin ohuen jään peittämät ja äärimmäisen liukkaat. Näkyvyys oli pienestä väreilystä huolimatta varsin hyvä ja maisema komea. Lintuja oli kuitenkin hyvin niukalti. Alleja meni yksittäin ja pikuparvina vähän joka suuntaan, mutta muuten ei juuri näkynyt kuin yksittäisiä kalalokkeja liitelemässä.

Oppaista Teemu oli tunnistavinaan järripeipon, joka kuitenkin piiloutui männikköön ennen kuin määritys olisi voinut varmistua. Jatkaessamme matkaa kohti saaren länsireunaa Teemu huomasi uudestaan järripeipon ohilennossa, nyt ihan pinnan arvoisesti. Pian pääsimme katselemaan puukiipijää sekä saaren ainoalla käytössä olevalla lintulaudalla lähinnä talitiaisia.

Merikotka ohitti meidät komeasti, ja länsirannalla näimme kaksi aikuista ja yhden nuoren merikotkan varsin mukavalta etäisyydeltä. Kevyessä lumisateessa katselimme alleja, telkkiä ja merimetsoja, söimme eväitä ja ja muistelimme parempia havaintoja aiemmilta retkiltä.

Kun muu porukka suuntasi takaisin kohti upseerikerhon jäistä terassia, yksi retkeläinen kävi vielä pikaisella talviuinnilla – kokemus sekin.

Paluumatkalla, lumisateen jo lakattua aurinkokin näyttäytyi ja valaisi mm. Suomenlinnan vallit talvenkeltaisin sätein. “Pinnallisesti” katsottuna retki ei antanut mitään kovin mainittavaa, mutta tunnelmallisesti talvinen meriretki auringonvalon säestämänä oli tälläkin kerralla kokemisen arvoinen. /PB

Oppaina Teemu Sirkkala, Mikko Savelainen sekä Peter Buchert

Kuvat Peter Buchert