Vesilintulaskennat tammikuussa 2020

Vuoden vaihde ja talvilintulaskennat sekä talvisten vesilintujen laskenta lähestyvät. Tänä talvena on tarkoitus laskea Suomen talvehtivat vesilinnut 1.-7.1.2020 osana Euroopan laajuista selvitystä. Ensimmäisen kerran vesilintujen talvikannat arvioitiin Suomessa vuonna 2016. Laskentojen avulla tutkitaan muun muassa kantojen ja talvilevinneisyyden muutoksia ja tunnistetaan vesilinnuille tärkeimmät talvehtimisalueet. Samalla on tarkoitus tuottaa kannanarviot kunkin paikallisyhdistyksen keskitalven vesilintumäärille.

Harrastajia pyydetäänkin nyt retkeilemään 1.–7.1.2020 välisenä aikana talvilintulaskentojen ulkopuolisilla alueilla ja ilmoittamaan tarkat lintujen sijaintipaikat niin talvilintulaskentojen kuin muidenkin alueiden vesilinnuista Tiiraan (www.tiira.fi). Jokainen ilmoitettu vesilintutieto – myös nollalaskenta – on tärkeä!

Miten voi osallistua?

  • Retkeile 1.-7.1.2020 vesistöjen ääressä, laske kohteiden vesilinnut ja ilmoita havainnot Tiiraan. Ennen laskentaa kannattaa katsoa Tiirasta, mistä päin ei ole vielä kirjattu vesilintuhavaintoja ja valita retkikohde sen mukaan.
  • Tringan alueella rannikkoalue on jaettu laskenta-alueisiin, joista vapaaehtoiset voivat valita omat sektorit ja käydä laskemassa ne itse valitsemiltaan laskentapisteiltä.
  • Katso tästä tiedostosta (PDF) Tringan alueelta erikseen rajatut sektorit ja varaa omasi sähköpostitse:
  • Ilmoita havaintosi aina mahdollisimman pian järjestelmään, sillä reaaliaikainen tietojen ilmoittaminen Tiiraan antaa hyvän kuvan miltä alueilta on tietoja ja mistä niitä vielä kaivataan.
  • Talvilintulaskentojen vesilintutiedot (vaikka ne tehtäisiin joulukuun puolella) kelpaavat myös mukaan laskentoihin, joten muut laskennat kannattaa toteuttaa talvireittien ulkopuoleisille alueille.

Miten ilmoitat havainnot?

  • Ilmoita kaikki havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan, havainnointipaikaksi luonnollisesti se piste, josta katsoit merelle. Valitse linnun tilaksi “p_vll”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut paikalliset vesilinnut. Muista merkitä tila kaikkiin pisteestä tehtyihin havaintoihin. Muista kirjata myös laskentapisteen tarkkuus.
  • Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan paikallista vesilintua, kirjaa havainto ”vesilintu 0 p_vll” (lajiksi vesilintu, lukumääräksi 0, tilaksi p_vll).
  • Merkitse ainakin isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus sekä kellonaika.
  • Jokainen kirjattu havainto, myös nollatieto, on tärkeä!

Laskentojen tarkemmat ohjeet löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.birdlife.fi/vesilintujen-talvikanta-selvitetaan-osallistu-laskentoihin-tammikuussa/

Kysy lisätietoja!

Mikäli haluat osallistua, mutta jokin asia on epäselvää, ota yhteyttä tammikuun vesilintulaskentojen Tringan alueen koordinaattori Julius Mäkiseen.

Tringan alueen tärkeimpiä laskentakohteita Inkoon-Kirkkonummen alueella. Katso kaikki laskentakohteet täältä: www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/12/Tringa-vl-laskenta-alueet-2020.pdf

Tringa ja BirdLife Suomi: Uudenmaan uusi maakuntakaava ei turvaa alueen luontoarvoja

Tringa ja BirdLife Suomi ovat jättäneet muistutuksen Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotuksesta. Järjestöjen mielestä kaavaehdotus ei nykymuodossaan turvaa Uudenmaan luontoarvojen ja viheryhteyksien säilymistä, koska se on liian yleispiirteinen ja uusia suojelualueita on osoitettu aivan liian vähän. Järjestöt muistuttavat, että viheryhteyksiä ja suojelualueita on tärkeää tarkastella juuri maakunnallisella tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tringa on ottanut kantaa uusien suojelualueiden puolesta jo aiemmin uuttaa kaavaa valmistellessa (katso uutiset keväältä ja viime vuodelta), mutta valitettavasti näitä kannanottoja ei kaavan valmistelutyössä ole juuri huomioitu.

Lue koko kannanotto kotisivuilta.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

BirdLife Suomen edustajistoviikonlopun terveiset

BirdLife Suomen edustajisto kokoontui viime viikonloppuna Tampereella. Lauantaina järjestettiin kaikille jäsenyhdistyksille suunnatut suojelu- ja viestintätyöpajat ja sunnuntaina pidettiin BirdLife Suomen sääntömääräinen syyskokous.

Suojelutyöpajassa olivat esillä tuulivoima-asiat sekä valituksen perusteet ja hyvän valituksen laatiminen. Keskusteltiin myös yhteistyömahdollisuuksista metsästäjien kanssa.

Viestintätyöpajassa pohdittiin ulkoista tiedottamista, laadittiin mediatiedotteita, keskusteltiin sosiaalisen median mahdollisuuksista ja vertailtiin paikallisyhdisten toimintaa Facebookissa.

Aki Arkiomaa esitteli uutta jäsenrekisterisovellusta, jota mm. Tringa käyttää. Järjestelmä on suuri parannus entiseen jäsenrekisteriin ja mahdollistaa mm. paremman kirje- ja sähköpostiyhteydenpidon jäseniin.

Tulevan lintulehtiportaalin tilannetta esiteltiin. Tavoitteena on luoda yhteinen portaali, johon paikallisyhdistykset voivat tallettaa lehtiään sähköisessä muodossa ja johon tulee kattava sana- ja artikkelihaku. Ensimmäisiä tuloksia sopii odottaa ensi vuonna.

Kuulumisia kuultiin myös mm. Turun Lintutieteellisen yhdistyksen alueella järjestetyistä lapsille ja lapsiperheille suunnatuista Metsätreffit-tapaamisista, joita TLY:n Mikko Oivukka on vetänyt kuluvana vuonna tällaisia yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston kanssa.

Margus Ellermaa esitteli Tringan vanhojen havaintojen tallennusoperaatiota Tiira-tietokantaan vaikeuksineen ja onnistumisineen.

Lauantain illallisella esiteltiin vielä ensi keväänä ilmestyvää Pirkanmaan linnusto -kirjaa. Luvassa on melkoinen tietopaketti Pirkanmaan linnuista.

* * *

Sunnuntain varsinaisessa kokouksessa oli paikalla 45 edustajaa 20 eri lintuyhdistyksestä. Tringan edustajina olivat paikalla Jukka Hintikka, Aili Jukarainen, Jorma Lindfors, Taavi Sulander, Pertti Uusivuori, Seppo Vuolanto ja Kaisa Välimäki. Kokouksessa käsiteltiin ja vahvistettiin BirdLife Suomen ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

BirdLife Suomen puheenjohtajana jatkaa Johan Hassel. Hallituksessa jatkavat Hanna Aalto, Markus Ahola, Hannu Holmström, Kristiina Järvenpää, Markus Keskitalo, Kalle Larsson, Juhani Kairamo ja Jyrki Mäkelä. Uutena kasvona hallitukseen valittiin Mika Roinin tilalle TLY-taustainen mutta nykyisin enimmän aikaa Pirkanmaalla vaikuttava Kim Kuntze.

BirdLife Suomen puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan puheenvuoroissa todettiin, että Suomen nykyhallituksen politiikka vaikeuttaa ympäristöjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia. Terveisiä tuotiin emojärjestö BirdLife Internationalin kokouksesta, luvattiin panostaa parempaan viestintään ja kannustettiin jäsenyhdistyksiä tehokkaampaan varainhankintaan.

Kokouksessa keskusteltiin pitkään Tiiran kehittämisestä ja etenkin uuden Tiiran ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajitietokeskuksen mahdollisesta yhteistyöstä. Tähän liittyen myös äänestettiin PPLY:n ehdotuksesta, jonka mukaan otettaisiin jo nyt ensisijaiseksi tavoitteeksi yhteinen taustajärjestelmä Lajitietokeskuksen kanssa. Tämä säästäisi satojatuhansia euroja yhdistyksen rahaa, mutta vähentäisi yhdistysten vaikutusvaltaa omien havaintojensa käyttöön. Edustajisto päätti selvin äänin jatkaa Tiiran itsenäistä kehittämistä, mutta velvoitti hallituksen tuomaan seuraavaan edustajiston kokoukseen seikkaperäisen selvityksen yhteistyömuodoista Lajitietokeskuksen kanssa ja niiden vaikutuksista mm. havaintojen omistusoikeuteen ja salassapitoon.

Toinen paljon kokousta puhuttanut aihe oli havaintojenkeruurajojen määräytyminen. Nykymallin mukaan kahden paikallisyhdistyksen rajan ylittävän kuntaliitoksen yhteydessä myös yhdistysten havaintojenkeruualueet muuttuvat kunnanrajojen mukaisiksi, mitä eräät yhdistykset ovat pitäneet ongelmallisena. Muutamat yhdistykset ovat jopa toivoneet kaikkien vanhojen havaintojenkeruualueiden rajojen jäädyttämistä. BirdLife Suomen hallituksen asettama työryhmä oli valmistellut asiasta esityksen, joka olisi mahdollistanut myös yhdistysten keskenäisen rajoista sopimisen. Pitkän keskustelun päätteeksi asia palautettiin hallituksen käsittelyyn ja otetaan uudestaan esiin seuraavissa kokouksissa, kun mm. uuden Tiiran ja kotimaan aluehallinnon kehityksestä tiedetään enemmän.

Kokouksessa nimettiin vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Niklas Paulaniemi Pirkanmaalta ja vuoden retkikummiksi Mikko Oivukka Kaarinasta.

Kokouksesta raportoi Jukka Hintikka.