KHO kumosi Finnoon keskuksen asemakaavan

Hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on Tringan valituksen johdosta tänään 4.5.2021 Finnoon keskuksen asemakaavasta antamallaan päätöksellä (KHO:2021:56) kumonnut sekä Espoon kaupunginvaltuuston että hallinto-oikeuden päätökset. Asemakaavan kumoutuminen on merkittävä työvoitto sekä Suomenojan alueen monimuotoisen ja arvokkaan linnuston että laajemmin linnustonsuojelutyön kannalta. Finnoon keskuksen asemakaavan tarkoitus oli mahdollistaa yhdyskuntarakennetta tiivistävän Finnoon keskuksen toteuttaminen. Alueelle oli tarkoitus tulla liki 3000 asukasta, ja lähin kaavoitettu asuinkerrostalokortteli sijoittui kaavassa n. 50 metrin etäisyydelle lintukosteikosta. 

KHO katsoi päätöksessään, ettei asemakaava kaavamääräyksineen täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n asettamia sisältövaatimuksia Suomenojan alueen linnustollisten arvojen vaalimisen suhteen. Tämän vuoksi Espoon kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Keskeinen perustelu tälle oli se, ettei alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ollut asemakaavan toteuttamista oikeudellisesti sitova asiakirja eikä erillisenä asiakirjana sellaisenaan osa asemakaavaa. Näin ollen KHO linjasi, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet olisi tullut kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin hoito- ja käyttösuunnitelman suositusten sijasta. Tältä osin KHO:n ratkaisu oli Tringan valituksen ja vastaselityksen mukainen. 

Finnoon keskuksen asemakaavaa on käsitelty pitkään. Tringa on laatinut nykymuotoisesta kaavaehdotuksesta ensimmäisen muistutuksen vuonna 2017, ja asemakaavan hyväksymisen (v. 2018) jälkeen Tringa on kulkenut hallintotuomioistuimet läpi Suomenojan linnuston puolesta kamppaillessaan. Valituksia, selityksiä ja vastaselityksiä on laadittu sekä hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiskiitokset ansiokkaasta työstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle sekä Hanna-Maija Kehvolalle. 

Koko päätös perusteluineen on luettavissa täällä.

Mustakurkku-uikku. Kuva: Micha Fager

Tringan suojelukatsaus 1/2021: Ämmässuo, Oittaa-Hepokorpi & Apoli 2020

Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa esitellään lyhyesti Tringan suojeluasioita helmi-maaliskuussa 2021.

1) Tringa jätti 9.3. Espoon kaupungille mielipiteen Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksen alueelle suunnitellun tuulivoimalan asemakaavamuutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on yhden tuulivoimalan rakentaminen laitoksen koillispuolelle. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa, mutta tällaisen hankkeen vaikutuksia sekä alueen linnustoon että muuttaviin lintuihin tulee arvioida tarkkaan suhteessa hankkeesta saatavaan hyötyyn. 

Tuulivoimahankkeisiin liittyy aina lintukuolleisuutta, kun linnuilla on vaarana törmätä tuulivoimalan lapoihin. Ämmässuon hankkeen keskeiset ongelmat koskevat alueella liikkuvien lokkien (harmaa-, meri-, selkä-, nauru-) ja varislintujen (varis, naakka, korppi) kohonnutta törmäysriskiä. Erityisesti lokeilla kaartelevina lintuina törmäysriski voi kohota merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Tringa katsoo, että lokkien ja varislintujen törmäysriskin arvioinnin suhteen tarvitaan tarkempia selvityksiä. 

Törmäysriski on olemassa myös petolinnuilla. Tringa muistuttaa, että suuret petolinnut ovat herkkiä vähäisellekin lisäkuolleisuudelle niiden pitkän iän ja pienen jälkeläistuoton vuoksi. Myös petolintujen törmäysriskiä on syytä arvioida tarkemmin.

Tringan mielipide on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta suuret kiitokset lokkeja ja muuta alueen linnustoa koskevista tiedoista ja avusta Hannu Holmströmille, Petteri Hytöselle, Jörgen Palmgrenille, Tapio Soloselle, Jukka Tannerille ja Sami Tuomelalle sekä erityiskiitos Matti Koivulalle tietojen kokoamisesta. 

2) Espoon Hepokorven ja Oittaan alueelle ollaan suunnittelemassa suurta datakeskushanketta. Suojelutoimikunta toimitti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ennen lautakunnan kokousta 3.3. viestin, jossa muistutettiin alueen linnustoarvoista ja vaadittiin harkitsemaan datakeskukselle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tai vähintään selvittämään alueen luontoarvot huolella ja arvioimaan rakentamisen vaikutukset niihin. Lautakunta kuitenkin päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Tringa seuraa prosessia ja tulee ottamaan tarvittaessa kantaa laatimalla muistutuksen kaavaehdotuksesta. 

3) OKM:n ja YM:n asettaman työryhmän ehdotus Suomen uudeksi valtakunnalliseksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi (Apoli 2020) oli nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun puoliväliin saakka. Ohjelma ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan se toimii yleisenä arkkitehtuuria ja rakentamista ohjaavana ja viitoittavana välineenä. Suojelutoimikunta jätti ehdotuksesta lausunnon, jossa muistutettiin arkkitehtuuripoliittisten valintojen merkityksestä lintujen törmäysalttiuden kannalta ja korostettiin lintuystävällisten ratkaisujen, kuten heijastavien pintojen pystyraidoituksen ja ultraviolettimerkityn ikkunalasin huomioimisen tärkeyttä valtakunnallisen ohjelman tasolla.

Lausunto on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Mediatiedote: Espoon keskuksen cityhuuhkajien pesintä epäonnistui

Huuhkajaparin pesintäyritys Espoon keskuksessa sijaitsevan toimistorakennuksen katolla on epäonnistunut tuntemattomasta syystä. Viereisen rakennuksen työntekijät huomasivat maaliskuun lopulla, että naaras ei ole enää pesässä hautomassa. Huuhkajista ei ole tehty havaintoja pesäpaikalla 27.3. jälkeen.

Kun huuhkajaparin naaras vielä hautoessaan vaihtoi asentoa, kiikarilla oli mahdollista havaita, että pesässä oli kolme munaa. 28.3. tehdyn käynnin yhteydessä todettiin, että ne olivat hävinneet eikä pesässä ollut niistä jälkeäkään.

”Valitettavasti voimme vain arvailla tuhon syytä”, toteaa Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

”Ehkä koiras on kuollut ja naaras on joutunut lähtemään saalistamaan jättäen samalla pesän vartioimatta, jolloin varikset ovat vieneet munat muualle syötäviksi. Tai sitten jotain muuta on tapahtunut.”

Sivullisten pääsy toimistorakennukseen on estetty, joten ihmisen häirinnästä ei liene kyse.

Niin sanotuista cityhuuhkajista on mahdollista tehdä havaintoja muualla Espoossa, sillä niille on tarjolla ravintoa muun muassa citykaneista.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja (Bubo bubo) on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

Mediatiedote: Espoon ensimmäinen cityhuuhkaja pesii toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa

Huuhkajapariskunta on joitakin päiviä sitten aloittanut pesinnän toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa. Naaras makaa hautomassa pesällä ja koiras vartioi lähistöllä.

“Huuhkajan pesintä on arka häiriöille, joten pesää ei saa yrittää lähestyä. Emot saattavat myös puolustaa pesää aggressiivisesti. Pesinnästä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisille. Jos linnut saavat hautoa rauhassa, iloinen perhetapahtuma on edessä arviolta huhtikuun puolivälissä”, arvioi Tringan kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

Kyseessä on ensimmäinen tunnettu urbaani huuhkajan pesintä Espoossa. Kaupunkihuuhkajia eli ns. cityhuuhkajia esiintyi Helsingin keskustan tuntumassa vuosina 2005–2012. Kuuluisin niistä oli Bubiksi nimetty lintu, joka keskeytti Suomen ja Belgian välisen jalkapallo-ottelun kesäkuussa 2007. Myös Forumin katolla 2011 pesineet huuhkajat saivat laajaa julkisuutta.

Forumin huuhkajia pääsi poikasvaiheessa seuraamaan turvallisesti matkan päästä, kun emot toivat pesälle ruokaa. Jos kaikki sujuu hyvin, sama voi olla edessä myös Espoossa. Yksityisen toimistorakennuksen tiloihin ei saa mennä ilman lupaa.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Tänään julkistetun vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

https://www.tringa.fi

Kuva: Hautova huuhkaja pesällä Espoossa. © Antti Karppi

Huippuharvinainen välimerenhaukka pistäytyi Espoossa

Suomessa vain kerran aikaisemmin tavattu välimerenhaukka yllätti Espoon Laajalahden lintukosteikolla retkeilleet lintuharrastajat maanantaina 21.8. iltapäivällä. Pieni petolintu huomattiin ensimmäisen kerran hieman yhden jälkeen ja se viipyi kosteikkoalueella lähes kaksi tuntia. Tänä aikana kymmenet onnekkaat lintuharrastajat ehtivät bongata linnun. Päivän aikana paikalla kävi arvioiden mukaan satoja lintuharrastajia.

BirdLife Suomen rariteettikomitea käsittelee havainnon myöhemmin ja mikäli se hyväksytään, kyseessä on 400:s Uudellamaalla toimivan Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringa ry:n toimialueella havaittu luonnonvarainen lintulaji. Aikaisempi kotimainen hyväksytty havainto tehtiin 1.9.2001 Ahvenanmaan Saltvikissä.

Välimerenhaukka muistuttaa Suomessa yleistä nuolihaukkaa, mutta on hieman tätä suurempi ja pitkäpyrstöisempi sekä kapeasiipisempi. Laajalahdella tavattu yksilö määritettiin pukutuntomerkkien perusteella viime vuonna syntyneeksi nuoreksi linnuksi. Nimensä mukaisesti välimerenhaukka pesii Välimeren piirissä kolonioissa etenkin saarien jyrkillä rantatörmillä.

Suomessa lintujen syysmuutto on käynnistymässä. Parhaillaan aamuiselta taivaalta voi kuulla esimerkiksi metsäkirvisen ja keltavästäräkin kutsuääntä niiden suunnatessa kohti talvehtimisalueitaan. Hyönteissyöjiä kuten pajulintuja voi havaita etenkin aamuisin pensaissa, joihin ne laskeutuvat yölliseltä muutoltaan. Tervapääskyt ovat jo pääosin poistuneet Suomen ilmatilasta. Vanhojen mehiläishaukkojen muutto kiihtynee lähipäivinä.

Espoon Laajalahden Natura-alue on pääkaupunkiseudun merkittävimpiä lintukosteikkoja ja erittäin suosittu linturetkikohde. Alueella on kaksi lintutornia, toinen Otaniemen Maarinlahdella, toinen Villa Elfvikissä.

Kuva 1: välimerenhaukka (Falco eleonorae) Laajalahdella 21.8.2017 (© Samuli Laaksonen)

Kuva 2: Tunnelmakuva bongaustilanteesta Maarin tornista (© Eetu Paljakka)

Kuvaajan nimi ja assosiaatio mainittava kuvan julkaisun yhteydessä.

Lisätietoja: Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry, 044 566 5593

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

Tringan kesärallin tulokset

 

TRINGAN KESÄRALLI 11.7.2015 – TULOKSET:

1. Vanhat Sohvit (Jukka Hintikka, Janne Koskinen, Jari Laitasalo, Tuomas Seimola, Taavi Sulander) – 129 lajia. Ässät: Cha hia, Plu apr, Bub bub
2. Saunasedät (Matti Nieminen, Petro Pynnönen, Johannes Silvonen, Jan Södersved) – 122 lajia. Ässät: Cal fer, Cep gry
2. Umpisetti (Jyri Heino, Kalevi Hiironniemi, Antti Mikala, Asko Rokala, Ari Veijalainen) – 122 lajia. Ässät: Num arq, Den min
4. Torpan pojat (Jyrki ja Touko Torppa) – 116 lajia. Ässät: Acc nis
5. Team Luukki (Margus Ellermaa, Vesa Oksanen) – 113 lajia. Ässät: Tet uro, Nuc car
6. Terveelliset elämäntavat (Samuli Lehikoinen) – 106 lajia. Ässät: Phy des
7. Fennovoima (Otso Häärä, Sanna Jantunen, Eija-Leena Laiho, Ninni Mikkonen) – 92 lajia.
8. Karjalan keräilyerä (Antti Hämäläinen, Jukka Salminen) – 74 lajia. Ässät: Fal col

Tringan kesäralli käytiin viime lauantaina. Ralliin osallistui 8 joukkuetta, joista kaksi otti osaa ekosarjaan ja loput osallistuivat perinteisellä tavalla autolla liikkuen. Rallin voiton vei joukkue Vanhat Sohvit (J. Hintikka, J. Koskinen, J. Laitasalo, T. Seimola, T. Sulander) tuloksella 129 lajia. Ekosarjan voiton nappasi Team Luukki (M. Ellermaa, V. Oksanen) tuloksella 113 lajia. Yhteensä rallissa havaittiin 151 lajia. Ralliaika oli 14 tuntia (klo 0.00-14.00) ja rallin purku pidettiin Espoon Pub Olariuksessa.

Rallipäivän sää oli vaihteleva: Yö oli tyyni, mutta sadekuurot haittasivat yölaulajien kuuntelua hetkittäin. Aamua kohti sää kirkastui. Aamupäivällä aurinko pääsi esiin, tuuli yltyi päivän mittaan ja iltapäivällä saatiin niskaan paikoin taas sadekuuroja.

Rallikunniksi valittiin Espoo ja Vihti tämänvuotisen Nuuksion pesimälinnuston kartoituksen vuoksi. Tässä vaiheessa kesää joidenkin lajien laulukausi alkaa jo olla ohi, ja tämä toi lisähaastetta rallijoukkueille. Metsässä vietetyistä tunneista huolimatta muutamista suhteellisen yleisistä pesimälajeista, kuten tiltaltista, kultarinnasta, hömötiaisesta tai punatulkusta kertyi vain vähän havaintoja. Hiirihaukkaa, harmaapäätikkaa tai pyrstötiaista ei havaittu lainkaan. Ässiä, eli ainoastaan yhden joukkueen rallissa havaitsemia lajeja, oli yhteensä 12: varpushaukka, ampuhaukka, metso, tylli, kapustarinta, kuovisirri, kuovi, riskilä, huuhkaja, pikkutikka, idänuunilintu sekä pähkinähakki. Vertailun vuoksi: Viime vuonna kesäkuun lopulla Inkoossa ja Siuntiossa käydyn 14 tunnin rallin kokonaislajimäärä oli 159 ja voitto irtosi 129 lajilla. Kesärallin täyden lajilistan voi pyytää osoitteesta: ohjelma@tringa.fi

Ohjelmatoimikunta kiittää kaikkia ralliin osallistuneita joukkueita! Seuraava Tringan ralli on joulukuussa järjestettävä perinteikäs itsenäisyyspäivän ralli.

 

Kesäralli-2015

Voittajajoukkue Vanhat Sohvit staijaa Espoon Finnoolla. Kuva: Janne Koskinen.