Minikokoinen jymy-yllätys Hangon Lintuasemalla

Tänään tiistaina 17.10 Hangon lintuasemalla koettiin mukava yllätys, kun lintuharrastaja Jari Laitasalo löysi lepäilijälaskennan yhteydessä harvinaisen kääpiökertun. Lintu lymyili rauhoitusalueella ruusupuskissa, ja näyttäytyi vain hetkittäin. Aseman kaikki kuusi havainnoijaa onnistuivat kuitenkin näkemään linnun.

Hangon lintuaseman toinen kääpiökerttu lymyili puskissa sadekelissä. Kuva Jari Laitasalo

Kyseessä on vasta 12 havainto lajista Suomessa, mutta jo toinen Hangon lintuasemalta. Edellisen kerran laji tavattiin Hangossa 22.10.2005.

Kääpiökerttu on nimensä mukaisesti pieni, vain hieman hippiäistä suurempi varpuslintu. Se on väritykseltään vaatimattoman harmaa, mutta keltainen silmä antaa pienelle linnulle terhakkaan pistävän katseen. Kääpiökerttu pesii Keski- ja Länsi-Aasian aavikoilla ja talvehtii Intiasta Arabian niemimaalle ulottuvalla alueella.

Huomisaamuksi Hankoon saattaa kerääntyä iso joukko bongareita, jotka toivovat näkevänsä linnun. Lintu havaittiin yleisöpolun ulkopuolella, jonne pääsy on sallittu vain luonnonsuojelualuetta hallinnoivan Metsähallituksen luvalla. Hangon lintuaseman toive on, että kaikki noudattavat luonnonsuojelualueen sääntöjä ja pysyvät merkatuilla poluilla. Bongariliitto tiedottaa linnun havainnoinnista omissa kanavissaan.

Parhaillaan muuttolinnuista aktiivisimmin liikkeellä ovat vaelluslinnut, kuten tikat, tiaiset, pähkinänakkelit ja urpiaiset. Muun muassa palokärkiä ja pohjantikkoja on ollut liikkeellä normaalivuosia enemmän. Loppusyksyiset tuhansien allien levähdysparvet ovat myös ilmestyneet viime päivinä saaristoon.

Lintumaailman kuulumisia: karkauspäivän pinnat.

Allihaahka

Karkauspäivänpinnat eli karkauspäivänä havaitut lintulajit ovat joidenkin mielestä bongauksen kuningaslaji: lajeja pääsee keräämään vain joka neljäs vuosi ja päivä sattuu aina vuoden hiljaisimpaan lintuaikaan. Bongariliiton ylläpitämän listan kärjessä on  tringalainen Jörgen Palmgren, jonka karkauspäivänlistalla on nyt peräti 130 lajia, ja keruuaikaa on tätä kirjoitettaessa tällä erää jäljellä vielä muutama tunti. Keruualueena on koko Suomi, ei pelkkä Uusimaa.

Moni karkauspäivänpinnamies suuntasi tänään Poriin, sillä Satakunnassa tarjolla oli mm. rautiainen, kuningaskalastaja, piekana ja tuulihaukka. Uudellamaalla tämän kategorian kovimpia pinnoja olivat esimerkiksi Töölönlahden valkoposkihanhi, Hangon muuttohaukka ja allihaahka sekä tietenkin Fastholmassa yhä viihtyvä valkopäätiainen.

Kevätmuuttajia oli myös jonkin verran tarjolla: Helsingin Aurinkolahteen oli ilmestynyt harmaahaikara ja Hankoon merihanhi. Kiuruja, uuttukyyhkyjä ja yksittäisiä töyhtöhyyppiä on nähty eri puolilla Uuttamaata ja haahkoja siellä täällä merialueella. Myös Hietaniemen hautausmaalla viihtyneet sarvipöllöt saattavat olla kevätmuutolta tulleita.

Lähipäivien sääennuste ei näytä siltä, että suurempia muuttorysäyksiä olisi odotettavissa, mutta yksittäisiä kevätmuuttajia pitäisi ilmestyä miltei päivittäin yhä enenevässä määrin.

Allihaahkakuvasta kiitokset Matti Rekilälle.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Tringa tiedottaa: Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Lintuharrastaja Tomas Kansanaho joutui hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin, kun hän havaitsi linturetkellään Helsingin Fastholmassa 22.11. ilmielävän valkopäätiaisen. Valkopäätiainen on itäinen laji, joka on suurharvinaisuus koko Länsi-Euroopassa. Se on tavattu Suomessa noin 30 kertaa.

Lintu ruokailee päivät Fastholman eteläpuolisessa ruovikossa, ja käy vain silloin tällöin näkyvissä Fastholman rantapuissa.

”Paikalla on käynyt satoja lintuharrastajia, mutta vain pieni osa on onnistunut näkemään linnun”, kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan uusi puheenjohtaja Jukka Hintikka. ”Mikäli sää muuttuu talvisemmaksi, lintu toivottavasti siirtyy jollekin ruokinnalle, jolloin sen tarkkailu helpottuu”, Hintikka toteaa.

Useimmat valkopäätiaishavainnot ovat loppusyksyisiä tai talvisia lintuja, jotka yrittävät jäädä talvehtimaan Suomeen. Myös Helsingin edellinen havainto talvelta 1976 koski talvehtivaa lintua. Tringan arkiston mukaan valkopäätiainen on havaittu koko Uudellamaalla ennen tätä syksyä vain neljä kertaa. Helsingin havainnon lisäksi tänä vuonna on ilmoitettu havainnot Espoosta ja Kirkkonummelta, joita BirdLife Suomen rariteettikomitea ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkastaa.

Tringa muistuttaa, että nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ohjeita ja tietoa on tarjolla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.

Valkopäätiainen_Mika_Bruun_Tarsiger_Kuvaajan_nimi_mainittava

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen viihtyy ruovikossa. Kuva: Mika Bruun/Tarsiger.com

Lintuvapussa vipinää pääkaupunkiseudulla

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry. tiedottaa 3.5.2015:

Lintujen kevätmuutto on viimeaikoina ollut keskimääräistä vaisumpaa kovien pohjoistuulten takia, mutta vapun seudulla etelään kääntynyt tuuli sai vihdoin linnut liikkeelle. Niinpä pääkaupunkiseudun lintuharrastajat saivat nauttia harvinaisuuksien sävyttämästä vappuviikonlopusta. Haarapääsky_Otso_Häärä

Aattona ei ehditty edes Mantaa lakittaa, kun Espoon Laajalahdelta löytynyt harvinainen pikkuhuitti sai bongarit vaihtamaan kuohuviinilasit kiikareihin. Samassa paikassa havaittiin myös toinen harvinaisuus, mustahaikara suuntaamassa kohti luodetta. Helsingin Vanhankaupunginlahdella vappua vietti puolestaan jalohaikara. Harvinaisuudet eivät viikonlopun osalta päättyneet tähän. Pussitiaisia havaittiin Espoon Laajalahdella ja Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Sunnuntaina säpinää toivat pääkaupunkiseudun yli itään muuttaneet kiljukotka ja mustahaikara. Kaupan päälle Espoon Suomenojan lintualtailta löytyi mustanmerenlokki, josta on tehty Suomessa kautta aikain vain 50 muuta havaintoa.

Pääskyt ovat tuoneet jo kesän. Yli 500 haarapääskyä ja noin 100 räystäspääskyä on jo havaittu pitkin pääkaupunkiseutua. Kirjosieppoja on saapunut pihoille laulamaan ja muutkin Afrikassa talvehtivat hyönteissyöjät ovat juuri saapumassa. Samaan aikaan kun monet muuttolinnut vasta saapuvat, ovat mustarastaat jo ruokkimassa poikasiaan. Parhailla lintupaikoilla, Espoon Laajalahdella ja Helsingin Vanhankaupunginlahdella, ovat myös lintutornit täyttyneet lintuharrastajista. Mukaan kuitenkin mahtuu. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa, tarjoaa ilmaista lintuopastusta joka sunnuntai klo 12. Viikissä Puronlahden tornissa. Linnusto on nyt näyttävintä ja monipuolisinta, joten kannattaa suunnata linturetkelle!