Mediatiedote: Tringa vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon

Mediatiedote 13.10.2018, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon.

Viikin–Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan ja alueelle on palkattava koordinaattori turvaamaan alueen linnusto- ja luontoarvot.

”Vanhankaupunginlahti on Helsingin sydämessä sijaitseva kansainvälisesti arvokas lintuvesi, joka on erittäin tärkeä sekä linnustolle että tuhansille ulkoileville helsinkiläisille”, kertoo Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Alue on osa kansainvälistä Natura 2000 -suojelualueverkostoa.

Vanhankaupunginlahden hoito on tärkeää, sillä monia kotimaisia kosteikoilla esiintyviä vesilintu- ja kahlaajalajeja on luokiteltu tällä vuosikymmenellä uhanalaisiksi.

”Yksi tärkeimmistä syistä vesilintujen kantojen taantumiseen on lintuvesien huonontunut tila”, kertoo Tringa ry:n suojelusihteeri Kalle Meller. ”Pelkkä suojelualueiden olemassaolo ei riitä auttamaan uhanalaisten sorsalintujen ahdinkoa. Elinympäristöjä pitää hoitaa, jotta esimerkiksi punasotkan, tukkasotkan ja heinätavin väheneminen saadaan pysäytettyä”, Meller toteaa.

Monet lintuvedet ovat kasvaneet umpeen, jolloin vesilinnuille tärkeät lampareet ja avoimet rantaniityt ovat kadonneet. Vanhankaupunginlahdella pidetään avoimena kahta rantaniittyaluetta, mutta suuri osa lahden avoimesta alueesta on päässyt kasvamaan umpeen. Alueella tarvitaan enemmän niittoa, laidunnusta, pensaikon raivausta ja ruoppauksia, jotta kosteikkolinnusto saadaan palautettua muutaman vuosikymmenen takaiselle hyvälle tasolle.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alueelle on laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Osa suunnitelluista hoitotoimenpiteistä on saatu toteutettua Helsingin kaupungin, Tringa ry:n ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, mutta osa toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta.

”Hoitotoimenpiteet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan. Tämä edellyttää, että alueelle palkataan koordinaattori, jonka työn tavoitteena on alueen linnusto- ja luontoarvojen turvaaminen”, puheenjohtaja Hintikka linjaa.

Tringa ry järjesti Helsingissä lauantaina 13.10. linnustonsuojeluseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Puhujina seminaarissa olivat Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY), Margus Ellermaa (Tringa) sekä maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (Helsinki). Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kuvattiin Tringan suojeluseminaarin yhteydessä. © Kalle Meller

Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto -raportti on julkaistu

Tringan vapaaehtoisten lintukartoittajien ja havainnoijien yhteinen työ on saatettu kirjoihin ja kansiin. Tänään julkaistu raportti “Helsingin tärkeät ja lintualueet ja merkittävä linnusto” esittelee suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta.

Raportti osoittaa, että linnuille on yhä tilaa pääkaupungissamme. Erityisesti Helsingin saaristo ja merenlahdet ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita linnustoalueita. Sen sijaan niittyjen ja peltojen lajisto on ahdingossa. Esimerkiksi peltopyy ja kuovi ovat hävinneet Helsingistä.

Raportti osoittaa, että kaupungin tulisi keskittyä entistä enemmän linnuille ja muulle luonnolle merkittävien alueiden hoitoon ja suojeluun. Tässä työssä tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja hoito- ja suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Moni merkittävä luontoalue on saanut odottaa suojelun toteuttamista suojeluohjelmasta toiseen.

Helsingin kaupungin julkaisema raportti pohjaa suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin ja havaintoihin. Laskennoissa on ollut mukana yli sata tringalaista, ja raportin on koostanut Tringan lintualuevastaava Margus Ellermaa.

Tringa tiedottaa: Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Seurasaaressa

Tringa tiedottaa 2.11.2016
Vapaa julkaistavaksi heti

Suomen ensimmäinen idänpikkusieppo Seurasaaressa

Suomelle uusi lintulaji, idänpikkusieppo (Ficedula albicilla), on tavattu Helsingin Seurasaaressa. Helsinkiläinen lintuharrastaja Ville Supponen havaitsi linnun ensimmäisen kerran jo 28. lokakuuta, mutta lintu onnistuttiin määrittämään vasta tänään keskiviikkona.

Idänpikkusieppo pesii hyvin laajalla alueella Siperiassa ja talvehtii Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Laji on tavattu Euroopassa aiemmin, mm. kerran Ruotsissa ja joitakin kertoja Brittein saarilla.

”Idänpikkusieppoa osattiin odottaa. Tämän syksyn itätuulet ovat tuoneet ennätyksellisen määrän muun muassa itäisiä taigarautiaisia, ja samat tuulet ovat varmasti avittaneet myös idänpikkusiepon saapumista”, kertoo Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Idänpikkusieppo on selvästi kirjosieppoa pienempi. Se muistuttaa suuresti Suomessa harvalukuisena pesivää pikkusieppoa, mutta on hieman harmaamman värinen ja tummanokkainen. Lisäksi eroja on lajien äänissä ja höyhenpuvun yksityiskohdissa.

Jos BirdLife Suomen rariteettikomitea hyväksyy havainnon, kyseessä on 476. maassamme tavattu lintulaji.

Idänpikkusieppo on Ruotsiksi tajgaflugsnappare.

Lisätietoja:
Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry., 044 5665593

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 2600 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

https://www.facebook.com/Tringary
https://twitter.com/Tringa_ry
https://www.instagram.com/tringa.ry

Tiedote: Hautarauhaa rikottu Hietaniemen kanahaukan pesällä

Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä pesivä kanahaukkapari on kiinnostanut joitakin valokuvauksen harrastajia siinä määrin, että pesän lähistöllä on rikottu hautarauhaa. Hautakivien päälle on aseteltu oravan ja kanin raatoja houkuttamaan lintuja kuvausetäisyydelle. Hautausmaan henkilökunnan ja kuvaajien välillä on ollut yhteenottoja.

Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää.

Nyt hautausmaan henkilökuntaa on ohjeistettu ilmoittamaan poliisille välittömästi, mikäli paikalla havaitaan pienintäkään viitettä hautarauhaa häiritsevästä toiminnasta tai muusta epäasiallisesta. Hautarauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon.

Lintujen kuvaamisessa voi käyttää tervettä järkeä. BirdLife Suomen huomaavaisen havainnoinnin ohje sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset periaatteet on syytä pitää mielessä.

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757