Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.