Valkoposkihanhilaskennat lauantaina 8.9.2018 – varaa oma laskentakohteesi pian!

On jälleen aika laskea Helsingin seudun valkoposkihanhet. Laskenta
pääkaupunkiseudulla suoritetaan lauantaina 8.9.2017 klo 7.30-9.30
välisenä aikana, jolloin hanhet ovat ruokailemassa laidunpaikoillaan.
Laskijoiksi tarvitsemme jälleen paljon vapaaehtoisia lintuharrastajia.
Alla olevassa listassa ovat laskentapaikat, viime vuonna paikalla
havaitut hanhet ja niiden laskijat.

Voit varata oman kohteesi sähköpostitse Aapo.salmela@gmail.com

Listasta voi varata kohteita kukin halunsa mukaan, kahdessa tunnissa
ehtii mainiosti kiertää useammankin kohteen! “Massapaikoille” olisi
hyvä saada edellisien vuosien tapaan kokeneita laskijoita, sillä
isojen hanhimassojen laskenta voi olla varsin vaativaa.

Laskennan tulokset pyydetään
ilmoittamaan lauantaina kello neljään mennessä Tiiraan tai
vaihtoehtoisesti suoraan Aapolle. Kirjaa hanhimäärän
lisäksi ylös kellonajat sekä hanhien mahdolliset tulo-ja
poistumissuunnat, nämä helpottavat tulosten tulkintaa.

Toivottavasti saamme jälleen mahdollisimman tarkoin hanhipaikat
kierrettyä ja päivitettyä valkoposkihanhikannan tämän hetkisen koon.
Valkoposkihanhen syyskanta on laskettu koordinoidusti vuodesta 2008
alkaen. Laskennat toteuttavat yhteistyössä Birdlife, Tringa ja Suomen
Ympäristökeskus. Aiheesta löytyy lisätietoja esimerkiksi Birdlifen
sivuilta: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/.
Valkoposkihanhi kärsi monen muun lintulajin tapaan kesän kovista
helteistä ja poikastuotto jäikin tänä vuonna kehnoksi:
http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Valkoposkihanhien_maara_vaheni_paakaupun(47479)

Valkoposkihanhilaskennat 8.9.2018, päivitetty lista

Espoo:
Alberga Golf (varattu):
Espoo Löfkullan Golfkenttä
Fallakerin pellot Karvasmäessä
Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto
Haukilahti
Kyrkängarna (pelto Ikean takana)
Kilon kartano, hevoshaat (varattu):
Kilon kartanon eteläpuolen pellot (varattu):
Laaksolahden ranta
Laajalahti
Latokaski
Leppävaaran urheilupuisto (varattu):
Mankkaan kallio
Matalajärvi
Oittaan leirintäalue + ranta
Otaniemen nurmet(varattu)
Pakankylä
Pitkäjärven pohjoisrantapellot
Röylä
Södersskog
Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen
niityt, Louhentien itäpuolen
nurmet (varattu)

Helsinki:
Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet
Fallkullan kartanon pellot
Hakuninmaa
Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –
Tähtitorninmäki(varattu)
Hietaniemi (varattu)
Iso-Huopalahti
Husön kartanon pellot
Kaisaniemi
Kalviikin niemi
Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot
Kivikko
Kivinokka
Kustaanmiekka(varattu)
Käpylä
Laajasalo
Lauttasaari
Lapinlahti (varattu)
Länsimäki
Malmin lentokenttä
Malmin lentokentän viereiset pellot
Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet
Malminkartano
Merirastila
Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä)
Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki
Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet
Pikku-Huopalahti
Porolahden nurmet
Pukinmäen rantapuisto
Puotilan nurmet ja uimaranta
Rastilan uimaranta
Savela-Pihlajisto ympäristön
Siltamäen urheilupuisto ja nurmet
Skatanniemi
Soutustadionin ja Merikannontien nurmet
Suomenlinna(varattu)
Sörnäisen nurmet (varattu)
Talin golfkenttä
Tamminiemi/Seurasaari
Tapanila
Tullisaari
Tuomarinkylän pellot
Tuorinniemen uimaranta
Töölönlahti
Vartiokylänlahti
Viikki(varattu)
Vuosaari Aurinkolahti(varattu)
Vuosaari Skatanniemi
Vuosaaren maankaatopaikka
Vuosaari golf
Vuosaari Uutelan kanava (varattu)
Östersundom pellot

Kirkkonummi:
Järson pellot
Mattbyn pellot
Sarfvikin golf-kenttä
Torsvikin seudun pellot
Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby

Sipoo:
Gumbostrandin rantaniityt
Immersby
Massbyn pellot
Nevas
Sipoonlahden rantaniityt
Sipoonranta

Siuntio:
Hamburgsåkrarna
Lempans
Malmi

Munks, Bäcks
Myrans
Nordanviksslätten
Pikkalanlahti uimaranta
Pikkala tekonurmikenttä
Pikkala Björknäs
Pikkala Sandfjärden
Störsviken + golfkenttä
Sunnanvik
Svartbäck + Skeppas
Tjusträsk
Vejans

 

Vantaa:
Backaksen ja Ylästön pellot
Hakunilan Kormuniitty
Hanabölen pellot
Hiekkaharju ja ympäristön pellot
Hämeenkylän pellot
Luhtaanmäki
Kivistö Tapola
Maarinkangas
Mellunmäki
Peräjänkulman pellot
Piispankylän pellot
Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki
Päiväkummun pellot
Sandbacka
Seutulan isoniityt
Seutulan Lentokenttä länsipuoli
Vantaanlaakson pellot
Westerkullan pellot

Tringan alueen punasotkakartoitukset vuonna 2018

Tringan alueen punasotkat kartoitetaan tänä vuonna

Koiras punasotka. Kuva: Tuomas Lahti.

Birdlife Suomen vuoden lintu vuonna 2018 on punasotka. Laji on taantunut nopeasti erittäin uhanalaiseksi – vesilintulaskentojen mukaan lajin kanta on supistunut Suomessa jopa 80 prosenttia noin parinkymmenen vuoden aikana. Laji pesi aiemmin runsaana monilla hyvillä lintukosteikoilla, mutta nykyään tilanne on monin paikoin synkkä: esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahden pesimäkanta on supistunut kymmenistä pareista noin yhteen vuosittaiseen pesijäpariin! Pääsyynä taantumiseen pidetään elinympäristöjen laadun huonontumista ja esimerkiksi naurulokkikolonioiden katoamisen heikentämää pesintämenestystä. Taantumisesta huolimatta punasotka kuuluu yhä vapaasti metsästettäviin riistalintuihin. Birdlife Suomi vaatii keväisessä julkilausumassaan (https://www.birdlife.fi/tiedote-20180317b/) lajin rauhoittamista ja lisäpanostusta kosteikkojen hoitoon.

Vuoden 2018 aikana on tarkoitus kartoittaa punasotkien pesimäpaikat ja tarkentaa lajin kannanarviota. Osana valtakunnallista projektia jokainen havainto on tärkeä, joten seuraavaksi seuraa vetoomus kaikille Tringan alueella retkeileville:

Ilmoita jokainen punasotkahavaintosi Tiiraan mahdollisimman tarkasti!

Erityisen tärkeitä ovat havainnot lajin potentiaalisilta pesimäpaikoilta: reheviltä järviltä ja merenlahdilta. Havainnoista toivotaan mahdollisimman tarkkoja: jos suinkin mahdollista, kirjaa muistiin linnun tila (paikallinen / muuttava), yksilömäärä, sukupuolijakauma, kellonajat ja tarkka paikka. Havaintoja käytetään vuoden aikana kannanarvion tekemiseen.

Erityisen tarkasti on kevään ja kesän aikana tarkoitus kartoittaa lajin perinteiset pesimä- ja kerääntymäkohteet Tringan alueella. Linkin takaa (https://docs.google.com/spreadsheets/d/1VFBLR9_h6Jm4SUYIjpT2GcnYTP76omw2NIW3wB9z7Lk/edit#) löytyvästä taulukosta löytyy lista kartoitettavista kohteista. Voit varata oman laskentakohteesi ottamalla yhteyttä laskentavastaaviin. Kohteilla on tarkoitus vierailla vuoden aikana kahdesti: ennen pesinnän alkua (huhti-toukokuun vaihde) ja uudestaan poikasaikaan (touko-kesäkuu) ainakin niillä kohteilla, joilla havaittiin lintuja ensimmäisellä käynnillä. Tarkka laskentaohje ja lisätietoa täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/punasotka/

Lista laskentakohteista ei sisällä kaikkia lajin potentiaalisia pesimäkohteita – tällaisia paikkoja on Tringan alueella paljon! Siksi niillä retkeily ja havaintojen ilmoittaminen on toivottavaa. Punasotka on mukava kartoituskohde, koska retkeilemällä hyvillä lintujärvillä hyvään lintuaikaan voi havaita paljon muutakin mielenkiintoista.

Punasotkalaskentojen ohessa toistetaan vuosien 2004- 2006 aikana toteutetut vesilintujen tornilaskennat (https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskennat-lintutorneista) ja kerätään näin tietoja myös muiden vesilintujen kannankehityksestä. Tringan alueen tornikohteet ovat varsin hyvin miehitettyjä, mutta alla luetellut kohteet ovat vielä vailla omaa laskijaa, olisitko se sinä? Vesilintujen laskeminen tornista on helppo ja nopea laskentamuoto, joka ei vaadi aiempaa kokemusta lintulaskennoista, lisää tietoa löytyy täältä: https://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta

Hanko, Svanvikin lintutorni

Espoo, Espoonlahden lintutorni

 

Tringan alueen punasotkalaskentoja koordinoivat Aapo Salmela (aapo.salmela@gmail.com) ja Tuomas Lahti (tuomas.lahti87@gmail.com).

 

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Lintulaskentakurssi keväällä 2016

Haluaisitko laajentaa lintuharrastustasi lintujen laskemiseen mutta et tiedä miten laskentoja tehdään? Kaipaatko lisäkipinää harrastukseen? Tringan ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomuksen, järjestämällä lintulaskentakurssilla perehdytään laskentamenetelmiin sekä luennoilla että maastokäynneillä. Helppotajuiset luennot pidetään arki-iltaisin maalis-huhtikuussa ja maastokäynnit huhtikuussa. Kurssi on avoin kaikille, mutta osa paikoista on varattu yliopisto-opiskelijoille. Kurssille otetaan yhteensä 50 henkilöä. Kurssin osallistumismaksu on 20 € (koululaisille ja opiskelijoille maksuton), joka maksetaan ennen kurssille tuloa Tringan tilille (FI56 2001 1800 0363 63). Kurssin vastuuopettajana toimii Aleksi Lehikoinen (Luomus), jolle myös ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen aleksi.lehikoinen ät helsinki.fi. Kurssin ohjelma on esitetty alla:

Alustava ohjelma:

Luennot (Biokeskus 3, Viikinkaari 1, 5 krs., kurssisali 5405):

Ma 14.3. klo 17.00–18.30 Kurssiesittely, talvilintulaskennat ja maalintujen pistelaskennat

Ti 15.3. klo 17:00–18:30 Pesäkortit ja lintuatlas

Ma 21.3. klo 17:00–18:30 Muuttolaskennat ja maastomuistiinpanojen teko

Ti 22.3. klo 17:00–18:30 Vesilintulaskennat, saaristolintulaskennat ja petolintuseuranta

Ke 30.3. klo 17:00–18:30 Linjalaskennat

To 31.3. klo 17:00–18:30 Lintujen rengastus

Ma 4.4. klo 17:00–18:30 Kartoituslaskennat

Ti 5.4. klo 17:00–18:30 Aineistojen käsittelystä ja tutkimustuloksia

Maastodemot (kokoontuminen Viikin koetilan parkkipaikalla):

Ma 18.4. klo 17:00–20:00 Kartoitus-, vesilintu- ja muuttolaskennat, lintuatlas

Ti 19.4. klo 17:00–20:00 Linja-, piste-, kartoitus- ja muuttolaskennat, lintuatlas

 

Kurssille osallistuvien lintuharrastajien toivotaan osallistuvan johonkin laskennoista maastokaudella 2016. Mahdollisista laskentakohteista keskustellaan kurssin aikana. Laskentoja on mahdollista tehdä myös pareittain.

Talvivesilintulaskennat Tringan alueella

Linnustonseurannan tutkimustulokset osoittavat, että useiden muiden vesilintujen talvehtijamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Vaikka suuntaus on selvä Suomessa talvea viettävien vesilintujen kokonaismääriä ja tärkeimpiä talvhtimisalueita ei tunneta.  Tämä on ongelmallista suojelun kannalta.

Harrastajia pyydetäänkin nyt retkeilemään 1.–18.1.2016 välisenä aikana talvilintulaskentojen ulkopuolisilla alueilla ja ilmoittamaan tarkat lintujen sijaintipaikat niin talvilintulaskentojen kuin muidenkin alueiden vesilinnuista Tiiraan (www.tiira.fi).  projektin tietoja tullaan käyttämään niin suojelutyössä kuin kansainvälisessä seurannassakin, sillä koko Itämeren alueen talvehtivien vesilintujen runsaudet pyritään arvioimaan tammikuun 2016 laskentojen perusteella. Jokainen ilmoitettu vesilintutieto – myös nollalaskenta – on tärkeä!

Miten voit osallistua?

  • Retkeile 1.-18.1.2016 vesistöjen ääressä, laske kohteiden vesilinnut ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi).
  • Tringan alueella rannikkoalue on jaettu laskenta-alueisiin, joista vapaaehtoiset voivat valita omat sektorit ja käydä laskemassa ne itse valitsemiltaan laskentapisteiltä.
  • Katso tästä tiedostosta (PDF) Tringan alueelta erikseen rajatut sektorit ja varaa omasi sähköpostitse (linnustonseuranta@luomus.fi)
  • Lista varatuista laskentasektoreista löytyy talvivesilintulaskentojen sivulta https://www.luomus.fi/fi/talvivesilinnut-2016.
  • Ilmoita havaintosi aina mahdollisimman pian järjestelmään, sillä reaaliaikainen tietojen ilmoittaminen Tiiraan antaa hyvän kuvan miltä alueilta on tietoja ja mistä niitä vielä kaivataan.
  • Talvilintulaskentojen vesilintutiedot (vaikka ne tehtäisiin joulukuun puolella) kelpaavat myös mukaan laskentoihin, joten muut laskennat kannattaa toteuttaa talvireittien ulkopuoleisille alueille.

Miten ilmoitat havainnot?

  • Ilmoita kaikki havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan, havainnointipaikaksi luonnollisesti se piste, josta katsoit merelle. Kirjaa havainnon lisätietokenttään koodi ”VLL”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut vesilintulajit ja yksilöt. Tämä tulee muistaa kunkin lajin havaintoihin. Muista kirjata myös laskentapisteen tarkkuus.
  • Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan vesilintua, ilmoita havainto ”vesilintu 0” ja kirjoita lisätietoihin koodi ”VLL”.
  • Merkitse isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus, sillä yksi projektin tavoitteista on selvittää linnuille tärkeitä talvehtimisalueita. Ilmoittamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä: 50 isokoskeloa ei ole esimerkiksi Etelä-Suomessa iso parvi, mutta 50 uiveloa sen sijaan on ja sen paikka tulee merkitä mahdollisimman tarkkaan. Edelleen esimerkiksi yksittäisten allihaahkojenkin sijainnit ovat tärkeitä. Jos samaan pisteeseen näkyy esimerkiksi 1000 isokoskelon jättiparvi ja kauempana 24 yksilöä, merkitään linnun paikaksi isomman parven sijainti. Kun linnut ovat hajallaan isolla alueella, voidaan linnun paikaksi kirjoittaa niiden summittainen keskipiste ja linnun paikan tarkkuudella (esim. <1 km) kerrotaan, että linnut olivat hajallaan. Mikäli yhteen pisteeseen näkyy saman lajin kaksi suurta parvea, jotka sijaitsevat toisistaan huomattavasti erillään (esimerkiksi eri lahdet) kannattaa ne ilmoittaa omina havaintoinaan. Tällöin on tärkeää, että havainnoissa on myös kellonaika, joka kertoo parvien näkyneen samaan aikaan.

Jokainen ilmoitettu havainto, myös nollatieto on tärkeä!

Kysy lisätietoja!

Mikäli haluat osallistua, mutta jokin asia on epäselvää, ota yhteyttä linnustonseurantaan (linnustonseuranta@luomus.fi) tai BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivaseen (tero.toivanen@birdlife.fi).

Talvivesilintulaskennan sektoreita Hankoniemellä ja Bromarvissa. Varaa omasi!