Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Lintumaailman kuulumisia: karkauspäivän pinnat.

Allihaahka

Karkauspäivänpinnat eli karkauspäivänä havaitut lintulajit ovat joidenkin mielestä bongauksen kuningaslaji: lajeja pääsee keräämään vain joka neljäs vuosi ja päivä sattuu aina vuoden hiljaisimpaan lintuaikaan. Bongariliiton ylläpitämän listan kärjessä on  tringalainen Jörgen Palmgren, jonka karkauspäivänlistalla on nyt peräti 130 lajia, ja keruuaikaa on tätä kirjoitettaessa tällä erää jäljellä vielä muutama tunti. Keruualueena on koko Suomi, ei pelkkä Uusimaa.

Moni karkauspäivänpinnamies suuntasi tänään Poriin, sillä Satakunnassa tarjolla oli mm. rautiainen, kuningaskalastaja, piekana ja tuulihaukka. Uudellamaalla tämän kategorian kovimpia pinnoja olivat esimerkiksi Töölönlahden valkoposkihanhi, Hangon muuttohaukka ja allihaahka sekä tietenkin Fastholmassa yhä viihtyvä valkopäätiainen.

Kevätmuuttajia oli myös jonkin verran tarjolla: Helsingin Aurinkolahteen oli ilmestynyt harmaahaikara ja Hankoon merihanhi. Kiuruja, uuttukyyhkyjä ja yksittäisiä töyhtöhyyppiä on nähty eri puolilla Uuttamaata ja haahkoja siellä täällä merialueella. Myös Hietaniemen hautausmaalla viihtyneet sarvipöllöt saattavat olla kevätmuutolta tulleita.

Lähipäivien sääennuste ei näytä siltä, että suurempia muuttorysäyksiä olisi odotettavissa, mutta yksittäisiä kevätmuuttajia pitäisi ilmestyä miltei päivittäin yhä enenevässä määrin.

Allihaahkakuvasta kiitokset Matti Rekilälle.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Lintulaskentakurssi keväällä 2016

Haluaisitko laajentaa lintuharrastustasi lintujen laskemiseen mutta et tiedä miten laskentoja tehdään? Kaipaatko lisäkipinää harrastukseen? Tringan ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomuksen, järjestämällä lintulaskentakurssilla perehdytään laskentamenetelmiin sekä luennoilla että maastokäynneillä. Helppotajuiset luennot pidetään arki-iltaisin maalis-huhtikuussa ja maastokäynnit huhtikuussa. Kurssi on avoin kaikille, mutta osa paikoista on varattu yliopisto-opiskelijoille. Kurssille otetaan yhteensä 50 henkilöä. Kurssin osallistumismaksu on 20 € (koululaisille ja opiskelijoille maksuton), joka maksetaan ennen kurssille tuloa Tringan tilille (FI56 2001 1800 0363 63). Kurssin vastuuopettajana toimii Aleksi Lehikoinen (Luomus), jolle myös ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen aleksi.lehikoinen ät helsinki.fi. Kurssin ohjelma on esitetty alla:

Alustava ohjelma:

Luennot (Biokeskus 3, Viikinkaari 1, 5 krs., kurssisali 5405):

Ma 14.3. klo 17.00–18.30 Kurssiesittely, talvilintulaskennat ja maalintujen pistelaskennat

Ti 15.3. klo 17:00–18:30 Pesäkortit ja lintuatlas

Ma 21.3. klo 17:00–18:30 Muuttolaskennat ja maastomuistiinpanojen teko

Ti 22.3. klo 17:00–18:30 Vesilintulaskennat, saaristolintulaskennat ja petolintuseuranta

Ke 30.3. klo 17:00–18:30 Linjalaskennat

To 31.3. klo 17:00–18:30 Lintujen rengastus

Ma 4.4. klo 17:00–18:30 Kartoituslaskennat

Ti 5.4. klo 17:00–18:30 Aineistojen käsittelystä ja tutkimustuloksia

Maastodemot (kokoontuminen Viikin koetilan parkkipaikalla):

Ma 18.4. klo 17:00–20:00 Kartoitus-, vesilintu- ja muuttolaskennat, lintuatlas

Ti 19.4. klo 17:00–20:00 Linja-, piste-, kartoitus- ja muuttolaskennat, lintuatlas

 

Kurssille osallistuvien lintuharrastajien toivotaan osallistuvan johonkin laskennoista maastokaudella 2016. Mahdollisista laskentakohteista keskustellaan kurssin aikana. Laskentoja on mahdollista tehdä myös pareittain.

Talvivesilintulaskennat Tringan alueella

Linnustonseurannan tutkimustulokset osoittavat, että useiden muiden vesilintujen talvehtijamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Vaikka suuntaus on selvä Suomessa talvea viettävien vesilintujen kokonaismääriä ja tärkeimpiä talvhtimisalueita ei tunneta.  Tämä on ongelmallista suojelun kannalta.

Harrastajia pyydetäänkin nyt retkeilemään 1.–18.1.2016 välisenä aikana talvilintulaskentojen ulkopuolisilla alueilla ja ilmoittamaan tarkat lintujen sijaintipaikat niin talvilintulaskentojen kuin muidenkin alueiden vesilinnuista Tiiraan (www.tiira.fi).  projektin tietoja tullaan käyttämään niin suojelutyössä kuin kansainvälisessä seurannassakin, sillä koko Itämeren alueen talvehtivien vesilintujen runsaudet pyritään arvioimaan tammikuun 2016 laskentojen perusteella. Jokainen ilmoitettu vesilintutieto – myös nollalaskenta – on tärkeä!

Miten voit osallistua?

  • Retkeile 1.-18.1.2016 vesistöjen ääressä, laske kohteiden vesilinnut ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi).
  • Tringan alueella rannikkoalue on jaettu laskenta-alueisiin, joista vapaaehtoiset voivat valita omat sektorit ja käydä laskemassa ne itse valitsemiltaan laskentapisteiltä.
  • Katso tästä tiedostosta (PDF) Tringan alueelta erikseen rajatut sektorit ja varaa omasi sähköpostitse (linnustonseuranta@luomus.fi)
  • Lista varatuista laskentasektoreista löytyy talvivesilintulaskentojen sivulta https://www.luomus.fi/fi/talvivesilinnut-2016.
  • Ilmoita havaintosi aina mahdollisimman pian järjestelmään, sillä reaaliaikainen tietojen ilmoittaminen Tiiraan antaa hyvän kuvan miltä alueilta on tietoja ja mistä niitä vielä kaivataan.
  • Talvilintulaskentojen vesilintutiedot (vaikka ne tehtäisiin joulukuun puolella) kelpaavat myös mukaan laskentoihin, joten muut laskennat kannattaa toteuttaa talvireittien ulkopuoleisille alueille.

Miten ilmoitat havainnot?

  • Ilmoita kaikki havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan, havainnointipaikaksi luonnollisesti se piste, josta katsoit merelle. Kirjaa havainnon lisätietokenttään koodi ”VLL”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut vesilintulajit ja yksilöt. Tämä tulee muistaa kunkin lajin havaintoihin. Muista kirjata myös laskentapisteen tarkkuus.
  • Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan vesilintua, ilmoita havainto ”vesilintu 0” ja kirjoita lisätietoihin koodi ”VLL”.
  • Merkitse isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus, sillä yksi projektin tavoitteista on selvittää linnuille tärkeitä talvehtimisalueita. Ilmoittamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä: 50 isokoskeloa ei ole esimerkiksi Etelä-Suomessa iso parvi, mutta 50 uiveloa sen sijaan on ja sen paikka tulee merkitä mahdollisimman tarkkaan. Edelleen esimerkiksi yksittäisten allihaahkojenkin sijainnit ovat tärkeitä. Jos samaan pisteeseen näkyy esimerkiksi 1000 isokoskelon jättiparvi ja kauempana 24 yksilöä, merkitään linnun paikaksi isomman parven sijainti. Kun linnut ovat hajallaan isolla alueella, voidaan linnun paikaksi kirjoittaa niiden summittainen keskipiste ja linnun paikan tarkkuudella (esim. <1 km) kerrotaan, että linnut olivat hajallaan. Mikäli yhteen pisteeseen näkyy saman lajin kaksi suurta parvea, jotka sijaitsevat toisistaan huomattavasti erillään (esimerkiksi eri lahdet) kannattaa ne ilmoittaa omina havaintoinaan. Tällöin on tärkeää, että havainnoissa on myös kellonaika, joka kertoo parvien näkyneen samaan aikaan.

Jokainen ilmoitettu havainto, myös nollatieto on tärkeä!

Kysy lisätietoja!

Mikäli haluat osallistua, mutta jokin asia on epäselvää, ota yhteyttä linnustonseurantaan (linnustonseuranta@luomus.fi) tai BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivaseen (tero.toivanen@birdlife.fi).

Talvivesilintulaskennan sektoreita Hankoniemellä ja Bromarvissa. Varaa omasi!

 

Lintuvapussa vipinää pääkaupunkiseudulla

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa ry. tiedottaa 3.5.2015:

Lintujen kevätmuutto on viimeaikoina ollut keskimääräistä vaisumpaa kovien pohjoistuulten takia, mutta vapun seudulla etelään kääntynyt tuuli sai vihdoin linnut liikkeelle. Niinpä pääkaupunkiseudun lintuharrastajat saivat nauttia harvinaisuuksien sävyttämästä vappuviikonlopusta. Haarapääsky_Otso_Häärä

Aattona ei ehditty edes Mantaa lakittaa, kun Espoon Laajalahdelta löytynyt harvinainen pikkuhuitti sai bongarit vaihtamaan kuohuviinilasit kiikareihin. Samassa paikassa havaittiin myös toinen harvinaisuus, mustahaikara suuntaamassa kohti luodetta. Helsingin Vanhankaupunginlahdella vappua vietti puolestaan jalohaikara. Harvinaisuudet eivät viikonlopun osalta päättyneet tähän. Pussitiaisia havaittiin Espoon Laajalahdella ja Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Sunnuntaina säpinää toivat pääkaupunkiseudun yli itään muuttaneet kiljukotka ja mustahaikara. Kaupan päälle Espoon Suomenojan lintualtailta löytyi mustanmerenlokki, josta on tehty Suomessa kautta aikain vain 50 muuta havaintoa.

Pääskyt ovat tuoneet jo kesän. Yli 500 haarapääskyä ja noin 100 räystäspääskyä on jo havaittu pitkin pääkaupunkiseutua. Kirjosieppoja on saapunut pihoille laulamaan ja muutkin Afrikassa talvehtivat hyönteissyöjät ovat juuri saapumassa. Samaan aikaan kun monet muuttolinnut vasta saapuvat, ovat mustarastaat jo ruokkimassa poikasiaan. Parhailla lintupaikoilla, Espoon Laajalahdella ja Helsingin Vanhankaupunginlahdella, ovat myös lintutornit täyttyneet lintuharrastajista. Mukaan kuitenkin mahtuu. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys, Tringa, tarjoaa ilmaista lintuopastusta joka sunnuntai klo 12. Viikissä Puronlahden tornissa. Linnusto on nyt näyttävintä ja monipuolisinta, joten kannattaa suunnata linturetkelle!