Yhdistykset huolissaan Helsingin kaupungin eläinpelastuspalvelun heikennyksistä – jäävätkö luonnonvaraiset eläimet heitteille?

Mediatiedote 19.11.2021, vapaa julkaistavaksi

Helsingin kaupungin pelastuslaitos tiedotti keskiviikkona 17.11., että Helsingissä toimivan eläinpelastusyksikön puhelinneuvonta (p. 09 310 30151) lakkautetaan vuoden 2022 huhtikuussa. Jatkossa Helsingin pelastuslaitoksella tai sen eläinpelastusyksiköllä ei olisi enää omaa numeroa, johon kaupunkilaiset voivat soittaa ilmoittaakseen sairaasta, loukkaantuneesta tai ahdinkoon joutuneesta eläimestä. Muutoksen myötä nämä puhelut siirretään hätäkeskukselle, eli numeroon 112.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksiköltä on pyydetty apua silloin, kun luonnonvarainen eläin on joutunut pulaan tai loukkaantunut. Puheluiden perusteella eläinpelastusyksikkö on tehnyt arvion paikalle lähtemisen tarpeesta. 

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ovat huolissaan eläinpelastusyksikön puhelinneuvonnan lakkauttamisesta, joka pahimmillaan voisi johtaa siihen, että loukkaantuneet eläimet jäävät Helsingissä heitteille.

Helsingin eläinpelastusyksikkö auttaa pelastuslaitoksen linjauksen mukaan jatkossakin lemmikki- ja tuotantoeläimiä, mutta luonnonvaraisia eläimiä koskevia tehtäviä pelastuslaitos ei muutoksen jälkeen enää ottaisi pääsääntöisesti vastaan. Näin etenkin loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen auttaminen on jäämässä yhä enemmän yksittäisten kaupunkilaisten ja yhdistysten vapaaehtoisten harteille. Helsingin eläinpelastusyksikön nykyinen toimintamalli on ollut edistyksellinen; nyt kehityksessä valitettavasti kuljetaan taaksepäin

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vetoavat kaupungin päättäjiin, että muutosta ei toteuteta ennen kuin on varmistettu, että luonnonvaraisten eläinten hoitoon saaminen ja siihen liittyvä puhelinpalvelu säilyttää vastaisuudessakin nykyisen tasonsa.


Helsingin pelastuslaitoksen tiedote:
www.hel.fi/uutiset/fi/pelastuslaitos/elainpelastus-siirtyy-valtakunnalliseen-halytysmalliin


Lisätietoja:

Johannes Silvonen, toiminnanjohtaja, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toiminnanjohtaja(ät)tringa.fi

Emilia Pippola, järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, helsy(ät)sll.fi, puh. 050 3011 633

Korkeasaaren Villieläinsairaalan hoitoon toimitettu siimaan ja koukkuun sotkeutunut kyhmyjoutsenen poikanen. Kuva: Korkeasaaren arkisto

Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Omat ruokailunurmet vähentäisivät valkoposkihanhikonflikteja

Tiedote 12.4.2021

Suomeen keväällä pesimään muuttavat valkoposkihanhet herättävät kaupunkilaisissa joka vuosi niin ihastusta kuin vihastustakin. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa pyrkivät edesauttamaan lintujen ja ihmisten rauhanomaista yhteiseloa kaupunkiympäristössä lisäämällä lajitietoutta ja jakamalla vinkkejä lintujen kohtaamisiin.

Valkoposkihanhien uloste ja laiduntaminen taajamien nurmialueilla närkästyttävät osaa kaupunkilaisista. Myös poikasiaan puolustavien, sihahtelevien hanhivanhempien käyttäytyminen voi tuntua pelottavalta. HESY ja Tringa huomauttavat, että valkoposkihanhien uloste ei aiheuta kaupunkilaisille terveyshaittaa.

– Hanhi on ruohonsyöjä, joten sen jätöksetkin ovat hajonnutta ruohoa. Hanhen uloste poikkeaa bakteerikannaltaan sekasyöjien – kuten koirien – jätöksistä, eikä siitä ole löydetty esimerkiksi salmonellaa. Ruohonpurumainen kikkare kuivuu ja maatuu nopeasti, mutta voi tuoreena sotkea vaatteet. Piknikpaikka kannattaakin valita hanhivapaalta vyöhykkeeltä. Kotipuutarhurille hanhen tyyppi- ja fosforipitoinen uloste on mainiota ainesta kompostiin, vinkkaa HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.

Valkoposkihanhet hakeutuvat kaupunkien virkistysalueille ja rannoille, koska siellä on niille tarjolla hyvät ruokailu- ja pesimisolosuhteet. Hanhet ovat kuitenkin lauhkeita lintuja ja väistävät ihmistä. Ne puolustautuvat vain kokiessaan itsensä tai jälkeläisensä uhatuiksi.

– Hanhia ei saa hätyytellä ja varsinkin hanhipoikueet kannattaa kiertää kauempaa. Jos vahingossa osuu hanhen pesän lähettyville, se tulee ohittaa rauhallisesti kävellen kääntämättä hanhille selkäänsä. ”Sopu sijaa tekee” on hyvä ohjenuora kaupunkilaisten ja cityeläinten yhteiseloon. Kannattaa muistaa, että hanhet ja ihmiset käyttävät samoja nurmialueita vain muutaman kuukauden ajan, sanoo Tringan toiminnanjohtaja Johannes Silvonen

Valkoposkihanhien ja ihmisten yhteentörmäyksiä voidaan välttää eläinystävällisin keinoin, ja yhdistykset toivovat kaupunkien ottavan ne käyttöön. Hanhet voidaan esimerkiksi pitää loitolla ihmiskäyttöön varatuilta virkistysalueilta muuttamalla ne kukkakedoiksi, pitämällä niiden nurmi lyhyenä sänkenä tai istuttamalla niille hanhien ravinnoksi kelpaamattomia lajikkeita kuten hanhikkeja. Samalla hanhille tulee varata omia ruokailun mahdollistavia alueita vesistöjen läheisyydestä.

Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, jota ei saa tahallaan häiritä. Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus hakea painavista syistä poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen esimerkiksi koirien tai droonien avulla. HESY ja Tringa hyväksyvät hanhien hallitun häätämisen konfliktiherkimmiltä alueilta vain, jos karkottaminen toteutetaan suunnitelmallisesti eikä siihen sisälly eläinsuojelullisia riskejä.

– Vaadimme, että häirintälupia myönnetään vain tarkkaan rajatuille alueille. Lisäksi häätämisen onnistumisen takaamiseksi valkoposkihanhille on varattava häirintäalueen lähistöltä omat rauhoitetut, riittävän suuret ja sopivat ruokailunurmikot. Häätäminen ei saa hajottaa hanhiperheitä eikä haitata muita lajeja. Toivommekin, että häirinnän suunnitteluun ja toteutukseen otetaan jatkossa mukaan myös lintu- tai eläinsuojeluasiantuntijoita, Silvonen täsmentää.

Yhdistykset muistuttavat, että häirintälupa ei koske kuntalaisia. Esimerkiksi koiran päästäminen irti hanhia jahtaamaan on rikos, josta seuraa rangaistus. Jos hanhi menehtyy, sille määritelty arvo – 336 euroa – on korvattava valtiolle.

– Lain mukaan kansalaisten on pyrittävä auttamaan loukkaantuneita luonnoneläimiä, ja lintuihin kohdistuvasta kiusanteosta on soitettava heti hätänumeroon. Häirintätilanne kannattaa taltioida vaikkapa kännykkäkameralla todistusaineiston saamiseksi, Immonen neuvoo.  

Yhdistykset toivovat kaupunkilaisten suhtautuvan maahan muuttaviin siivekkäisiin ymmärryksellä. Valkoposkihanhi on Suomessa tulokaslaji, jota on esiintynyt Itämeren rannikoilla jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kanta on sittemmin levinnyt koko Suomen rannikkoalueelle. Lajin elinvoimaisuus ei tarkoita sitä, että valkoposkihanhia olisi liikaa, vaan se on merkki onnistuneesta suojelusta. Valkoposkihanhi metsästettiin sukupuuton partaalle 1960-luvulla. 


Lisätietoja:

Johannes Silvonen
Toiminnanjohtaja
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
toiminnanjohtaja (ät) tringa.fi

Nina Immonen
Puheenjohtaja
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry
nina.immonen (ät) hesy.fi

Kuva: Veli-Matti Järvinen

Tringa: Pääsiäinen on hyvä aika linturetkeilylle – muista välttää ruuhkaisimpia retkikohteita

Mediatiedote 9.4.2020

Tringa: Pääsiäinen on hyvä aika linturetkeilylle – muista välttää ruuhkaisimpia retkikohteita

Sää viilenee kohti pääsiäisviikonloppua, mutta linturetkelle kannattaa silti lähteä. Lintujen kevätmuutto on juuri nyt hyvässä vauhdissa, ja monet muuttolinnut ovat jo palanneet Suomeen: taivaalla voi nähdä hanhien ja kurkien muuttoparvia ja kevään ensimmäiset laululinnut peipot, tiaiset, rastaat ja kiurut ovat äänessä. Kevätillat ovat hyvää aikaa myös pöllöjen kuuntelulle.

“Koronavirustilanteen vuoksi on suositeltavaa välttää Vanhankaupunginlahden, Laajalahden ja Suomenojan kaltaisia ruuhkaisimpia ja ahtaimpia retkikohteita. Pääsiäisviikonloppuna kannattaakin tutustua vaikka oman lähimetsän linnustoon tai johonkin vähemmän tunnettuun lintupaikkaan”, Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka sanoo.

“Esimerkiksi Vantaan Seutulan pellot sekä Vestran metsäalue voisivat olla tutustumisen arvoisia retkikohteita. Nurmijärven Lepsämässä ja Vihdin Vanjärvellä on vielä mahdollista nähdä suuria hanhien kerääntymiä ennen kuin ne jatkavat kevätmuuttoaan”, Hintikka vinkkaa.

Tringan kotisivuilla sekä Facebook-sivuilla julkaistaan kevään kuluessa vinkkejä vähemmän tunnetuista ja vähemmän retkeillyistä lintupaikoista. Tringan Facebook-sivuilla julkaistaan myös lintutilannekatsauksia, jotka auttavat hahmottamaan kevätmuuton etenemistä.

Tringa muistuttaa, että koronaviruksen tarttumisen tai sen levittämisen riski on jokaisen syytä ottaa hyvin vakavasti. Mikäli sinulla on vähäisiäkin oireita, pysythän kotona. Jos nouset lintutorniin tai kohtaat muita retkeilijöitä, muista huolehtia riittävästä turvavälistä.



Lisätietoja: Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry, 044 566 5593

https://www.tringa.fi/
Tringa Facebookissa: https://www.facebook.com/Tringary/
Tringa Twitterissä: https://twitter.com/Tringa_ry
Tringa Instagramissa: https://www.instagram.com/tringa.ry/

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on yli 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle.

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): kiuru (sånglärka) © Micha Fager

Mediatiedote: Espoon ensimmäinen cityhuuhkaja pesii toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa

Huuhkajapariskunta on joitakin päiviä sitten aloittanut pesinnän toimistorakennuksen katolla Espoon keskuksessa. Naaras makaa hautomassa pesällä ja koiras vartioi lähistöllä.

“Huuhkajan pesintä on arka häiriöille, joten pesää ei saa yrittää lähestyä. Emot saattavat myös puolustaa pesää aggressiivisesti. Pesinnästä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisille. Jos linnut saavat hautoa rauhassa, iloinen perhetapahtuma on edessä arviolta huhtikuun puolivälissä”, arvioi Tringan kaupunkihuuhkajaryhmän puheenjohtaja Raimo Seppälä.

Kyseessä on ensimmäinen tunnettu urbaani huuhkajan pesintä Espoossa. Kaupunkihuuhkajia eli ns. cityhuuhkajia esiintyi Helsingin keskustan tuntumassa vuosina 2005–2012. Kuuluisin niistä oli Bubiksi nimetty lintu, joka keskeytti Suomen ja Belgian välisen jalkapallo-ottelun kesäkuussa 2007. Myös Forumin katolla 2011 pesineet huuhkajat saivat laajaa julkisuutta.

Forumin huuhkajia pääsi poikasvaiheessa seuraamaan turvallisesti matkan päästä, kun emot toivat pesälle ruokaa. Jos kaikki sujuu hyvin, sama voi olla edessä myös Espoossa. Yksityisen toimistorakennuksen tiloihin ei saa mennä ilman lupaa.

Suomessa pitkään jatkunut vaino on vähentynyt, minkä arvellaan auttaneen huuhkajan sopeutumista ihmisen läheisyyteen. Euroopan suurin pöllö huuhkaja on rauhoitettu meillä ympärivuotisesti. Suomen pesimäkanta on noin 1200 paria. Tänään julkistetun vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan huuhkaja on Suomessa erittäin uhanalainen laji.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu yli 3000 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

Lisätietoja:

Tringa ry:n kaupunkihuuhkajaryhmän pj. Raimo Seppälä, 050 560 4861, kaupunkihuuhkajat@tringa.fi

Tringa ry:n toiminnanjohtaja Johannes Silvonen, 040 753 2411, toiminnanjohtaja@tringa.fi

https://www.tringa.fi

Kuva: Hautova huuhkaja pesällä Espoossa. © Antti Karppi

Mediatiedote: Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

MEDIATIEDOTE 30.7.2018, julkaisuvapaa

Tringa ennallistaa Vanhankaupunginlahden arvokkaita rantaniittyjä linnuille

Tringan vapaaehtoiset kokoontuvat jo kuudetta kertaa talkootyöhön Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Esimerkiksi uhanalaisen punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet ennallistamistyön ansiosta.

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry järjestää hoitotalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahdella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.8.

“Tringa ennallistaa talkoissa linnustollisesti arvokkaita Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä. Ennallistaminen parantaa kosteikkolintujen elinympäristöä ja vähentää haitallisia tulokaslajeja”, Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kertoo.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alue on yksi maamme tunnetuimmista ja pääkaupunkiseudun suosituin linturetkikohde. Alue kuuluu kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) joukkoon.

Ennallistamistyö perustuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

“Tringa on hoitanut talkoovoimin alueen luontoa vuodesta 2013. Talkoiden seurauksena uhanalaisten lajien, kuten punajalkaviklon ja haapanan määrät alueella ovat kasvaneet”, Hintikka sanoo.

Tringalaisten tekemä talkootyö on esimerkki vapaaehtoistyöstä yhteisen ympäristömme hyväksi.

Talkoita seuraa myöhemmin syksyllä Tringan järjestämä linnustonsuojeluseminaari, jossa käsitellään Vanhankaupunginlahden nykytilaa ja tulevaisuutta. Seminaari pidetään 13.10. ja se on suunnattu kaikille Vanhankaupunginlahden alueesta ja linnustosta kiinnostuneille.

 

Lisätietoja ja haastattelut: Jukka Hintikka, puheenjohtaja@tringa.fi, 044 566 5593

Linkki tapahtumaan

Linkki pressikuvaan punajalkaviklosta (kuvaaja: Margus Ellermaa)

Tringa tiedottaa 29.6.2017: Lintujen pesille ja poikasille rauha – myös valkoposkihanhille

Tringa tiedottaa 29.6.2017
Vapaa julkaistavaksi heti
Lintujen pesille ja poikasille rauha – myös valkoposkihanhille

Keskikesällä on liikkeellä monien eri lintulajien poikasia, joista monet lähtevät pesästä lentokyvyttöminä. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa muistuttaa, että pesimärauha ulottuu myös pesästä lähteneisiin poikasiin.

“Pääsääntö on, että emot pitävät huolen poikasistaan eikä ihmisen tarvitse puuttua niiden elämään. Paras toimintatapa on poistua poikasten luota sivummalle ja antaa emoille ruokintarauha”, kertoo Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka.

Vaarallisessa paikassa olevan linnunpoikasen voi siirtää lyhyen matkan, esimerkiksi keskellä tietä olevan linnunpoikasen voi nostaa tien reunaan suojaan. Poikasaika on lyhyt ja useimmat ihmisen lähellä pesivät lajit tottuvat nopeasti ihmisiin.

Töölönlahdella on havaittu tahallista valkoposkihanhien häirintää, kun irrallaan olevia koiria on usutettu hanhien kimppuun ja polkupyörällä on ajettu täyttä vauhtia keskelle hanhiparvea.

Tringa muistuttaa, että ilman ELY-keskuksen myöntämää poikkeuslupaa valkoposkihanhien häirintä on kielletty. Pääkaupunkiseudulla tällainen poikkeuslupa on myönnetty vain Viikin koetilan henkilökunnalle, joka saa karkottaa luvan mukaisesti hanhia omilta koeviljelmiltään, joille hanhet aiheuttavat poikkeuksellisen suurta haittaa.

Valkoposkihanhen poikanen. © Jyrki Normaja

Lisätietoja: Jukka Hintikka, puheenjohtaja, Tringa ry, 044 566 5593

Linkki printtikelpoiseen valokuvaan valkoposkihanhen poikasesta, kuvaajan nimi (Jyrki Normaja) ja assosiaatio mainittava kuvan yhteydessä.

Tringa r.y. on BirdLife Suomen suurin jäsenyhdistys. Yhdistyksellä on 3000 jäsentä ja se toimii monipuolisesti lintujen suojelun ja lintuharrastuksen puolesta Hangosta Sipooseen ja Helsingistä Hyvinkäälle. http://www.tringa.fi/

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757