Merimetson pesimäkanta Suomen merialueilla kasvoi noin 16 000 pariin vuonna 2009. Kasvua edellisvuodesta oli 26 prosenttia. Määrä sisältää noin 2 700 laittomasti tuhottua pesää, joista arvioidaan hävitetyn lähes kymmenentuhatta munaa ja poikasta.
Yhteensä merimetsoyhdyskuntia havaittiin 48, joista hävityksen kohteena oli jopa kolmannes. Valtaosa merimetsoista pesii maassa, ja ainoastaan alle viidennes pesistä sijaitsee puissa. Maapesien tuhoaminen on aiheuttanut eräillä alueilla selvää kasvua puupesintöjen osuudessa.
Merimetsokannan kasvu on taantunut lähemmäksi normaalia, kun eteläiseltä Itämereltä suuntautunut tulomuutto on vähentynyt. Pesimäkannan kasvu oli kolmanneksi alhaisin vuoden 1996 jälkeen, jolloin merimetso pesi Suomessa ensi kertaa. 2000-luvulla vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 62 prosenttia.
Pesimäkanta kasvoi voimakkaimmin Selkämerellä, jossa laskettiin yli 5 600 pesää. Kanta kasvoi edellisvuodesta 55 prosenttia. Suomenlahdella ja Saaristomerellä laskettiin noin tuhat pesää vähemmän kuin Selkämerellä. Suomenlahdella pesimäkannan kasvu keskittyi edellisvuoden tapaan merialueen itäosaan ja oli 22 prosenttia. Saaristomerellä lisäys oli vain kuusi prosenttia. Merenkurkun ja Perämeren vähälukuiset yhdyskunnat kasvoivat 32 ja 14 prosenttia.
Uusia merimetsoyhdyskuntia löydettiin kymmenen. Niistä kuusi sijaitsee Saaristomerellä, kaksi Suomenlahdella ja Perämerellä. Suurin osa uusista merimetsoyhdyskunnista oli syntynyt pienille, alle puolen hehtaarin kokoisille luodoille. Lisäksi muutama viime vuonna käytössä ollut merimetsoyhdyskunta oli autioitunut.
Saaristomerellä todettiin eniten pesätuhoja
Tuhotuista pesistä noin 2 000 sijaitsi Saaristomerellä. Ihmisen hävittämiksi tulkittuja pesiä havaittiin Pernajassa, Inkoossa, Raaseporissa, Kemiönsaaressa, Länsi-Turunmaalla, Naantalissa, Maskussa, Kustavissa, Luvialla, Porissa, Kristiinankaupungissa, Korsnäsissä ja Mustasaaressa. Useimmista tapauksista on tehty rikosilmoitus poliisille. Munia tai poikasia sisältävän pesän korvausarvo on 235 euroa, joka on sama kuin yhden aikuisen merimetson.
Tringan alueen merimetsokanta pysyi lähes ennallaan jo toista kesää peräkkäin. Tänä vuonna kasvua oli vain neljä prosenttia. Uusia pesimäpaikkoja löytyi kaksi, ja yksi raaseporilainen luoto oli autiona jatkuvan häirinnän vuoksi. Lisäksi pesiä tuhottiin ainakin kolmella luodolla Inkoossa ja Raaseporissa.
Tringan alueen pesämäärä oli noin 2582 yhteensä kymmenessä koloniassa: Helsinki 2 (1), Kirkkonummi 1442 (2), Inkoo 236 (2) ja Raasepori 902 (5). Saaristomeren puolella Raaseporissa sijaitsi yksi kolonia. Suurimmassa koloniassa Kirkkonummella oli noin 1150 pesää. Pesimäluotoja oli käytössä 14 ja hehtaareja 18.
Suomen merimetsokannasta yli 70 prosenttia pesii suojelualueilla. Useimmilla merimetsoluodoilla asustaa rikas saaristolinnusto, joka on hyvin sopeutunut merimetson naapuruuteen. Merimetsokoloniat tarjoavat suojan minkin tuhoille erityisen alttiille ruokkilinnuille, ja merimetson pesien hävittäminen aiheuttaa haittaa myös muiden lintulajien pesinnöille.