Tringa otti kantaa Viikinrannan–Lahdenväylän ja Östersundomin osayleiskaavasuunnitelmiin

Helsingin kaupunki on valmistelemassa nykyistä yleiskaavaa 2016 täydentäviä osayleiskaavoja, ja suunnittelualueiden joukossa on myös lintuarvoiltaan erittäin merkittäviä kohteita. Tringa jätti 28.2. yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa yhteismielipiteen Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja 7.3. mielipiteen Östersundomin vastaavasta suunnitelmasta.

Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan suunnittelualue rajoittuu Pornaistenniemen ja Säynäslahden kohdalla Vanhankaupunginlahden lintuvesi -Natura-alueeseen ja hieman laajempaan IBA-alueeseen. Korostimme asianmukaisen ja yhteisvaikutukset huomioivan Natura-arvioinnin tarvetta, velvoittavia kaavamääräyksiä ja luontoselvitysten päivittämistä tietyiltä osin alueen huomattavien luontoarvojen turvaamiseksi. Koko yhteismielipiteen voi lukea täältä.

KHO kumosi keväällä 2021 Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan, ja alueen suunnittelu jatkuu nyt osayleiskaavana. Pidämme nyt alkanutta kaavahanketta arvokkaana mahdollisuutena alueen suunnittelulle siten, että Östersundomin alueen merkittävät luontoarvot huomioidaan ja edellytämme tärkeiden lintualueiden suojelua asianmukaisilla kaavamääräyksillä. Alueen tärkeät ekologiset yhteydet tulee tunnistaa ja turvata ja metsämantereen yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys säilyttää mm. kehrääjän, metsäkanalintujen ja muun metsälinnuston olemassaolon turvaamiseksi. Koko mielipide on luettavissa täällä.

Tringa seuraa molempien osayleiskaavahankkeiden etenemistä.

Säynäslahden tervaleppäluhdan itäreunaa. Kuva: Hannu Sarvanne

Tringan suojelukatsaus 1/2022: Ämmässuo, Karhusaari, Kantvik, Kilpilahti

Vuosi on alkanut suojelupuolella varsin työteliäissä merkeissä. Linnuston kannalta merkittäviä kaavoitus- ja muita maankäyttöhankkeita on ollut alkuvuodesta lausuntokierroksella useita, ja näihin pureudutaan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa.

1) Jätimme 7.1. muistutuksen Espoon Ämmässuon tuulivoimalan kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalan linnustovaikutukset on huomioitu valmisteluvaihetta tarkemmin, ja muuttavien lintujen osalta törmäysriski on arvioitu riittävällä tarkkuudella eikä voimala todennäköisesti lisäisi merkittävästi muuttavien lajien kuolleisuutta. Sen sijaan Ämmässuon alueella liikkuvien lokkien törmäysriski on edelleen arvioitu liian alhaiseksi. Niin pitkään kuin jätteenkäsittely alueella jatkuu pääosin nykyisen kaltaisena ja lokkeja liikkuu suunnitellun voimalan ympäristössä säännöllisesti tuhansittain, ei hankkeen haitallisia linnustovaikutuksia ole mahdollista estää tai oleellisesti vähentää. Esitimme muistutuksessa ensisijaisesti hankkeesta luopumista ja toissijaisesti joko voimalan sijoituspaikan muuttamista tai hankkeen lykkäämistä siihen saakka, kunnes jätteenkäsittely on (suunnitellun mukaisesti) toteutettu niin, että lokkien määrä alueella vähenee oleellisesti. 

Muistutus on luettavissa täällä.

2) Tringa jätti yhdessä Helsyn kanssa 14.1. mielipiteen Helsingin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan pientaloalueen täydennysrakentamista ja katuinfraa n. 600 uudelle asukkaalle. Täydennysrakentamisen mittakaavaa tulee supistaa, jotta saaren metsä- ja ranta-alueiden riittävä yhtenäisyys voidaan turvata. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Östersundomin Natura- ja MAALI-alueeseen. Suunnittelualueen länsiosa on kaavassa merkitty myöhemmin suunniteltavaksi mahdollisesti tehokkaamman rakentamisen alueeksi. Näkemyksemme mukaan kaikki rakentaminen tulee ohjata pois tältä myöhemmin suunniteltavalta alueelta, ja Östersundomin läheiset alueet osoittaa puskurialueiksi S-merkinnällä. 

Mielipiteen voi lukea täältä.

3) Kirkkonummen kunnan osayleiskaavahankkeet jatkuivat Kantvikin osayleiskaavan tultua valmisteluvaiheeseen. Jätimme osayleiskaavan valmisteluaineistosta lausunnon 28.1. Suunnittelu- ja vaikutusalueella sekä niiden läheisyydessä on useita arvokkaita lintualueita. Suunnittelualueen kaakkoisreunalla sijaitsevalle Hilan MAALI-alueelle on nähtävillä olleessa kaavassa osoitettu runsaasti pientalorakentamista, ja tätä rakentamista tulee linnustoarvojen ja kalliomännikköalueen yhtenäisyyden turvaamiseksi supistaa merkittävästi ja osoittaa kyseiset alueet suojelualueiksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Lännessä suunnittelualue taas rajautuu Pikkalanlahden FINIBA-alueeseen ja Siuntion–Kirkkonummen–Inkoon sisäsaariston MAALI-alueeseen. Sisäsaariston MAALI-alueeseen kuuluvat luodot tulee kaavassa osoittaa suojelualuemerkinnällä, ja näille tärkeille lintualueille kohdistuvia mahdollisia häiriövaikutuksia tulee hankkeen edetessä selvittää huolellisesti ja ohjata veneliikennettä poispäin ko. alueilta. Esitimme myös täsmentäviä kaavamääräyksiä Mattbyn peltojen alueelle ja edellytimme linnustoselvitysten teettämistä jo osayleiskaavavaiheessa. 

Koko lausunto on nähtävillä täällä.

4) Muissa maankäyttöhankkeissa jätimme 15.2. lausunnon Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön siirtohankkeen YVA-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen Helsingin seudun kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen, maaputkien ja tunneleiden välityksellä. Kritisoimme ohjelmaa siitä, että käytännössä vaihtoehtoja suunnitellulle reitille ei ole: kaikki putkilinjaukset kulkevat Natura- ja MAALI-alueiden halki Östersundomin, Mustavuoren ja/tai Salmenkallion kohdalta. Esitimme vaihtoehtoisen reitin huomioimista suunnittelussa, maanpäällisen rakentamisen ja puuttomana pidettävien avo-osuuksien välttämistä tärkeillä lintualueilla, kattavien ja perusteellisten vaikutusarvioiden ja linnustoselvitysten teettämistä sekä Natura-arvioinnin tekemistä LSL 65 §:n mukaisesti.  

Lausunnon voi lukea täältä.

Näiden kannanottojen ohella Tringa oli yhtenä allekirjoittajana mukana Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyssä yhteydenotossa, jossa esitettiin Helsingin kansallisen kaupunkipuistohankkeen kiirehtimistä siten, että yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä edellytetään perustamisselvityksen valmistelusta tehtäväksi esitys vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Yhteydenoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kevättä odotellen, 

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

KHO kumosi Östersundomin yleiskaavan, maakuntakaava pysyi voimassa

Lisää hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:2021:60 kumonnut Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavan. Ratkaisussaan KHO katsoi, että Natura-alueelle kohdistuvat yhteisvaikutukset olisi tullut selvittää yleiskaavaa laadittaessa, sillä niiden riittävän laaja arviointi ei ollut enää yksityiskohtaisemmalla osayleiskaava- tai asemakaavatasolla mahdollista.

Alun perin vuonna 2018 Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustojen hyväksymän yleiskaavan keskeinen ongelma oli siinä, että Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen välinen Salmenkallion alue oli jätetty selvitysalueeksi. Tämän selvitysalueen tarkempi maankäyttö oli suunniteltu ratkaistavaksi pienemmissä kaavoissa, mutta näin ei kuitenkaan pystytty poissulkemaan mahdollisia heikentäviä vaikutuksia linnustollisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen. Tästä syystä tuomioistuin asettui siis Tringan, SLL:n Uudenmaan piirin sekä Uudenmaan ELY-keskuksen valituksen kannalle ja piti voimassa hallinto-oikeuden päätöksen kaavan kumoamisesta maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain vastaisena. 

Sen sijaan Östersundomin maakuntakaavaa koskenut valitus hylättiin ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava jäi siten alueen osalta voimaan. KHO totesi perusteluissaan, että hyväksytty kaavaratkaisu mahdollistaa Natura-alueen luontoarvojen turvaamisen ottaen huomioon, että suojeluratkaisut tulee tehdä yleiskaavatason suunnittelussa.

Östersundomin yleiskaavan kumoaminen on jo toinen merkittävä voitto linnustolle ja suojelutyölle lyhyen ajan sisään. Östersundomin alueeseen on kohdistunut voimakasta rakennuspainetta jo hyvän tovin, ja Tringa on antanut ensimmäiset kannanottonsa yleiskaavaprosessiin jo vuonna 2011. Jälleen suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiset kiitokset ansiokkaasta suojelutyöstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle, Hanna-Maija Kehvolalle, Kalle Mellerille ja Aili Jukaraiselle.

Työ ei kuitenkaan Östersundomin osalta pääty tähän. Suunnittelussa ja rakentamisessa on jatkossa otettava Natura-alueeseen kohdistuvat yhteisvaikutukset huomioon selkeämmin ja vahvemmin kuin nyt kumotussa yleiskaavassa. Tringa on myös jatkossa osaltaan mukana työskentelemässä alueen linnuston hyväksi.

Yleiskaavaa koskeva vuosikirjapäätös on luettavissa täällä.

Maakuntakaavaa koskeva muu päätös taas löytyy täältä.

Kuva: Matti Rekilä

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.