Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin. Tehtäväkuvaa on mahdollista muokata tarkemmin työntekijän vahvuuksien ja toiveiden perusteella.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojeluun
  • Korona-tilanteen salliessa työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa vähintään 4 kk:n työntunteja. Maksamme aluksi tuntiluonteista korvausta nykyisen suojelusihteerin opastamana.

Lisätiedot: suojelusihteeri Aapo Salmela suojelusihteeri(ät)tringa.fi ja varapuheenjohtaja Aili Jukarainen aili.jukarainen(ät)gmail.com

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa 11.1.2021 mennessä sähköpostitse yllä mainittuun varapuheenjohtajan osoitteeseen.




Tringan linnustonsuojelukeräys jouluna 2020


Tue Tringan linnustonsuojelutyötä vuonna 2021!

Osallistu Tringan linnustonsuojelukeräykseen, jonka avulla suojellaan Tringan toimialueen lintuja ja lintupaikkoja. Keräyksen tuotolla rahoitetaan osa-aikaisen suojelusihteerimme työpanos ja taataan, että Tringa on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni läntisellä Uudellamaalla. Tringan työllä on merkitystä. Vuonna 2020 Tringa osallistui suojelutyöhön mm. seuraavin tavoin:

  • Puolustimme luontoa, lintuja ja viheralueita mm. Espoossa jättämällä muistutuksen Keski- ja Pohjois-Espoon yleiskaavasta, joka uhkaa alueen laajoja metsiä.
  • Vantaan uutta yleiskaavaa koskevassa lausunnosssamme pidimme linnustollisesti arvokkaan Petikon-Vestran alueen puolta ja korostimme tärkeää Länsisalmen viheryhteyttä.
  • Jatkoimme pitkäkestoista työtämme Östersundomin luonto- ja lintuarvojen puolesta itäisessä Helsingissä.
  • Otimme muiden luontojärjestöjen kanssa kantaa moniin Helsingin aluesuunnitelmiin ja puistometsien hoitoon, osallistuimme luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelman valmisteluun ja vaikutimme Vanhankaupunginlahden hoitotoimenpiteisiin.
  • Seurasimme ja reagoimme tarpeen mukaan moniin pienempiin hankkeisiin, kuten Kivikon helikopterikenttään.

Lue lisää Tringan suojelutoiminnasta täällä.

Suojelukeräyskirje on postitettu kaikille jäsenille. Käytä mieluiten omassa keräyskirjeessäsi näkyvää viitenumeroa. Keräykseen osallistuakseen ei tarvitse olla Tringan jäsen, osallistua voi myös tekemällä lahjoituksen tilille FI76 8000 1502 0958 06 viitenumerolla 131015000171878711. Muista merkitä viitenumero, sillä lahjoitusta ei pystytä kohdistamaan tähän keräykseen ilman viitenumeroa. Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta!

Rahankeräyslupa: BirdLife Suomen rahankeräyslupa RA/2017/607, voimassa 7.6.2017-6.6.2022.

Talitiainen (Parus major), Pähkinänakkeli (Sitta europea), Töyhtötiainen (Parus cristatus) ja sinitiainen (Parus caeruleus) ruokintalaudalla. © Jari Kostet 2004.

Tringa muistutti Espoon yleiskaavasta

Tringa on vedonnut Espooseen uuden yleiskaavan korjaamiseksi. Kaavassa on merkittäviä ongelmia erityisesti alueen metsäluonnon kannalta.

Espoon keski- ja pohjoisosiin laadittava uusi yleiskaava on massiivinen: se käsittää yli puolet koko Espoon pinta-alasta ja siinä suunnitellaan asuinrakentamista jopa 60 000 uudelle asukkaalle. Näin suuren kokonaisuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen ja viheryhteyksien huomiointiin, koska kaava vaikuttaa niiden kohtaloon jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Valitettavasti kaavaehdotus ei tässä suhteessa ole kovin onnistunut, vaan korjattavaa riittää.

Kaavan keskeinen ongelma on laajalle alueelle hajautettu pientalovaltainen rakentaminen. Suunnitelmat laajoista pientaloalueista edustavat vanhettunutta ajattelua. Ne hävittäisivät toteutuessaan korvaamatonta metsäluontoa, uhkaisivat nykyisien suojelualueiden ja viheryhteyksien ekologista toimivuutta sekä vaikeuttaisivat toimivien joukkoliikenneyhteyksien järjestämistä haitaten näin myös Espoon ilmastotyötä. Lisäksi rakentamista on monin paikoin suunniteltu aivan suojelualueiden tuntumaan. Erityisen ongelmallisia ovat mm. Nuuksion ja Matalajärven ympäristöön suunnitellut rakentamisvaraukset.

Rakentamisen osuus on kaavaehdotuksessa huomattavasti esitettyjä suojelualueita suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavaehdotus on siis tappiollinen. Tringa esittää siksi luonnonsuojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Alueella sijaitsee runsaasti Espoon kaupungin omistamia arvokkaita metsäalueita, joiden nykyinen käyttö rajoittuu lähinnä virkistyskäyttöön – nämä sopisivat hyvin suojelualueiksi. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi näin suojeltaisiin myös viheryhteyksiä sekä taattaisiin myös uusille asukkaille riittävät virkistysmahdollisuudet.

Tringan koko muistutus on luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Tringa ja BirdLife Suomi: Uudenmaan uusi maakuntakaava ei turvaa alueen luontoarvoja

Tringa ja BirdLife Suomi ovat jättäneet muistutuksen Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotuksesta. Järjestöjen mielestä kaavaehdotus ei nykymuodossaan turvaa Uudenmaan luontoarvojen ja viheryhteyksien säilymistä, koska se on liian yleispiirteinen ja uusia suojelualueita on osoitettu aivan liian vähän. Järjestöt muistuttavat, että viheryhteyksiä ja suojelualueita on tärkeää tarkastella juuri maakunnallisella tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tringa on ottanut kantaa uusien suojelualueiden puolesta jo aiemmin uuttaa kaavaa valmistellessa (katso uutiset keväältä ja viime vuodelta), mutta valitettavasti näitä kannanottoja ei kaavan valmistelutyössä ole juuri huomioitu.

Lue koko kannanotto kotisivuilta.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Valkoposkihanhilaskennat 2019

Tringan ja Hakin alueen valkoposkihanhet laskettiin lauantaina 7.9.2019. Alla seuraa lyhyt yhteenveto alueen syksyisistä valkoposkihanhista ja paikkakohtaiset tulokset. Valtakunnalliset tulokset löytyvät täältä: https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/valkoposkihanhi/valkoposkihanhilaskennat/

Laskennan tarkkuus oli hyvä, jopa erinomainen. Tärkeimmät yöpymispaikat eli Laajalahti ja Vanhankaupunginlahti laskettiin tarkkaan, Kirkkonummen hanhista saatiin hyvä kokonaisarvio, Hakin alueen pellot tarkastettiin tarkkaan ja Sipoon kohteetkin tuli tarkistettua vuosien tauon jälkeen hyvin tuloksin. Osa Vantaan pelloista jäi tarkistamatta, samoin esimerkiksi Leppävaaran urheilupuisto.

Kirkkonummen, Sipoon ja Hakin alueen hanhia lie turvallista käsitellä erillisinä kokonaisuuksina. Näitten osalta kokonaisluvut ovat seuraavat: Kirkkonummi 2454 (maksimi), Sipoo 1658 ja Hakki 1210. Vantaan, Espoon ja Helsingin osalta havainnot koskevat todennäköisesti lähinnä Viikissä ja Laajalahdella yöpyneitä hanhia, lisäksi Kajuuttaluodoilta ilmoitettiin neljä yöpyvää – olisiko tämä perinteinen yöpymispaikka vähitellen väistymässä hanhien käytöstä? Syyskuun alussa laskettiin Haltialan pelloilta parhaimmillaan jopa 6000 hanhea, mutta laskenta-aikaan siellä oli selvästi hiljaisempaa. Viikin hanhista iso osa jäi Viikkiin, loput jatkoivat ilmeisesti Haltialaan ja Vantaalle, jonne suuntasi myös osa Laajalahden hanhista. Osa Laajalahden hanhista jatkoi ruokailemaan länteen, esimerkiksi Matalajärven eteläpuolisella pellolla näkyi a1200. Vuosaaren kasalta havaittiin päivän aikana vain kaksi parvea, joista isompi a800 suuntasi länteen Talosaaren suunnalta – nämä linnut lienevät Vantaa kautta kiertäneitä Viikin yöpyjiä.

Yhteensä hanhia havaittiin Tringan alueella 16503. Luku sisältää lasketut yöpymisparvet ja laskenta-aikaan havaitut paikalliset hanhet pl. samoiksi tulkitut linnut ja on siis enemmänkin valistunut arvio kuin tarkka arvo. Edellisen vuoden tulokseen (13790) verrattuna kasvua on siis runsaasti, mutta ero selittyy suurimmaksi osaksi Sipoon kohteiden hanhilla. Ilman näitä hanhia kanta kasvoi vain lievästi – samaan tapaan kuin koko maassa.

Tringan alueen laskentoja koordinoi Aapo Salmela ja Hakin alueen laskentoja Jan Södersved. Kiitokset myös kaikille mukana olleille vapaaehtoisille korvaamattomasta työpanoksesta!

Valkoposkihanhilaskennat 7.9.2019 (paikalliset + ylilentävät yms.)

 Espoo:

 Alberga Golf

 Löfkullan Golfkenttä (Tuire Kujala): 0

 Fallakerin pellot Karvasmäessä (Tuire Kujala): 0

 Glimsin ja Kasavuoren välinen pelto (Tuire Kujala): 36

 Haukilahti

 Kyrkängarna (pelto Ikean takana) (Tuire Kujala): 0

 Kilon kartano, hevoshaat:

 Kilon kartanon eteläpuolen pellot:

 Laaksolahden ranta

 Laajalahti (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 5277

 Latokaski

 Leppävaaran urheilupuisto:

 Mankkaan kallio (Ritva Swanljung): 0

 Matalajärvi (Mikko Karkia): 227 + 1200

 Oittaan leirintäalue + ranta (Marko Kirjavainen): 401

 Otaniemen nurmet

 Pakankylä

 Pitkäjärven pohjoisrantapellot

 Röylä

 Södersskog

 Tapiola: Otsolahden rantaniityt, Silkkiniitty, Liikenneristeyksen niityt, Louhentien itäpuolen

 nurmet (Jarmo Koistinen & Nadja Weisshaupt): 2

 Vermo

 Helsinki:

 Arabianrannan ja Pornaistenniemen nurmet

 Fallkullan kartanon pellot (Leena Hintsanen): 0

 Hakuninmaa

 Hernesaaren kärki – Merisatama – Kaivopuisto – Olympiaterminaali –

 Tähtitorninmäki (Hanna Mensonen): 0

 Hietaniemi (Petri Puromies): 0

 Iso-Huopalahti (Jaakko Ekman): 0 + 2

 Husön kartanon pellot (Heikki Salonen): 0

 Kaisaniemi (Seppo Kuusela): 0

 Kalviikin niemi

 Kannelmäen ja Malminkartanon välinen viheriö + pellot (Hannu Linkola): 0 + 97

 Keravanjoki (Markku Varhimo): 0

 Kivikko

 Kivinokka (Risto Attila): 0

 Kustaanmiekka

 Käpylä

 Laajasalo (Risto Attila): 0

 Lauttasaari

 Lapinlahti (Petri Puromies): 0

 Länsimäki

 Malmin lentokenttä (Ilkka Lyytikäinen, Leena Hintsanen, Esko T. Voutilainen): 0 + 9

 Malmin lentokentän viereiset pellot (Leena Hintsanen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malmin urheilupuisto + Ala-Malmin nurmet (Esko T. Voutilainen, Ilkka Lyytikäinen): 0

 Malminkartano

 Merirastila

 Munkkiniemi (Kalastajatorpan ja kahvila Torpanrannan välissä) (Minna Helasti): 6

 Niskalan pellot, Haltiala/Torpparinmäki + Paloheinä Golf (Johannes Silvonen): 765

 Peukaloisentien-Untuvaisentien nurmet

 Pikku-Huopalahti

 Porolahden nurmet (Risto Attila): 0

 Pukinmäen rantapuisto (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Puotilan nurmet ja uimaranta (Hannu Varkki): 1

 Rastilan uimaranta

 Savela-Pihlajisto ympäristö (Emma Hakanen, Esko T. Voutilainen): 0

 Siltamäen urheilupuisto ja nurmet (Markku Varhimo): 0

 Skatanniemi

 Soutustadionin ja Merikannontien nurmet (Petri Puromies): 0

 Suomenlinna

 Sörnäisen nurmet

 Talin golfkenttä (Jaakko Ekman): 7

 Tamminiemi/Seurasaari

 Tapanila (Ilkka Lyytikäinen): 0

 Tullisaari (Risto Attila): 0

 Tuomarinkylän pellot (Johannes Silvonen, Esko T. Voutilainen): 740

 Tuorinniemen uimaranta (Risto Attila): 0

 Töölönlahti (Seppo Kuusela, Marko Kirjavainen): 0

 Vartiokylänlahti (Hannu Varkki): 0

 Viikki (Hannu Sarvanne): 4565

 Vuosaari Aurinkolahti

 Vuosaari Skatanniemi (Ari Viljanen): 4

 Vuosaaren maankaatopaikka (Kimmo Heiskanen ym.): 870

 Vuosaari golf

 Vuosaari Uutelan kanava

 Östersundom pellot (Heikki Salonen): 0

 Kirkkonummi:

 Järson pellot

 Mattbyn pellot (Eetu Paljakka, Antero Paljakka): 0

 Sarfvikin golf-kenttä (Lasse Kurvinen): 0

 Torsvikin seudun pellot (Lasse Kurvinen): 0

 Saltfjärden/Peuramaan golfkenttä, Bondarby, Gunnarsby (Eetu Paljakka, Antero Paljakka, Magnus     Nordman): 2454

 Sipoo:

 Box, pellot (Aapo Salmela): 1630

 Gumbostrandin rantaniityt

 Immersby (Aapo Salmela): 0

 Massbyn pellot (Aapo Salmela): 28

 Nevas (Aapo Salmela): 0

 Sipoonlahden rantaniityt (Aapo Salmela): 0

 Sipoonranta (Aapo Salmela): 0

 Siuntio: (Hakki: Erkko Einiö, Petri Hasunen, Petri Lehto, Reima Stigell, Jan Södersved ja Leo Wallinmaa)

 Hamburgsåkrarna

 Lempans

 Malmi

 Munks, Bäcks

 Myrans: 800

 Nordanviksslätten: 230

 Pikkalanlahti uimaranta

 Pikkala tekonurmikenttä

 Pikkala Björknäs

 Pikkala Sandfjärden

 Störsviken + golfkenttä

 Sunnanvik: 180 + 220

 Svartbäck + Skeppas

 Tjusträsk

 Vejans

 Vantaa:

 Backaksen ja Ylästön pellot

 Helsingin pitäjän kirkonkylän pellot (Markku Varhimo): 0

 Hakunilan Kormuniitty (Heikki Salonen): 0

 Hanabölen pellot (Raili Paavola): 0 + 180

 Hiekkaharju ja ympäristön pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 350

 Hämeenkylän pellot

 Luhtaanmäki

 Kivistö Tapola

 Maarinkangas

 Mellunmäki (Heikki Salonen): 0

 Peräjänkulman pellot (Kim Söderling): 70

 Piispankylän pellot

 Pyymosa, Pitkäsuon täyttömäki

 Päiväkummun pellot (Tapani Lahti, Anne Saarela): 0

 Sandbacka

 Seutulan isoniityt

 Seutulan Lentokenttä länsipuoli

 Vantaanlaakson pellot

 Westerkullan pellot (Heikki Salonen): 85

Tringa jatkaa kamppailua Uudenmaan arvokkaiden lintupaikkojen puolesta

Tringa on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle valitukset Östersundomin yhteisestä yleiskaavasta ja Finnoon (Suomenojan) keskuksen asemakaavasta. Kaavojen kumoamista haetaan oikeusteitse, koska nykyiset kaavat eivät turvaa alueiden linnusto- ja luontoarvoja. Tringa on seurannut molempien alueiden kaavoitusta jo pitkään ja pitänyt johdonmukaisesti esillä niiden merkitystä Uudenmaan linnustolle.

Suomenojan alue on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA eli Important Bird Area), jonka harrastajat tuntevat mm. mustakurkku-uikun, liejukanan, punasotkan ja harmaasorsan pesimäpaikkana. Kohde on myös valokuvaajien suosiossa, koska lintuja pääsee katselemaan ja kuvamaan läheltä. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä uudessa asemaakaavassa osoitetaan alueelle runsasta rakentamista. Lisääntyvän asukasmäärän myötä myös alueen virkistyskäyttö tulee kasvamaan huomattavasti.

Tringa vaatii valituksessaan uuden asemakaavan kumoamista. Uusi kaava on ongelmallinen alueen linnustoarvojen kannalta, koska se ei velvoita noudattamaan alueelle laadittua hoito- ja käyttösuunnitelmaa ja siinä esitettyjä lieventämistoimia, joiden tarkoituksena on linnustoarvojen turvaaminen. Lisäksi kaava ei huomioi alueen eteläosan (Finnoonsataman kaava-alue) rakentamisen vaikutuksia linnustoon riittävällä tarkkuudella.

Lisätietoa Suomenojasta: https://www.tringa.fi/suomenoja/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/Valitus-Finnoo-asemakaava-Tringa.pdf

Östersundomin alue sijaitsee kolmen kunnan rajalla Itä-Helsingissä ja Länsi-Sipoossa (pieni osa alueesta kuuluu Vantaalle). Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta lintualuetta, Östersundomin lintuvedet ja Sipoonkorven metsämanner. Molemmat alueet ovat osittain Natura 2000- ohjelman alueita, jonka tarkoituksena on suojella Euroopan unionin alueella tärkeitä luontotyyppejä- ja lajeja. Linnuston kannalta alue on tärkeä erityisesti monille pääkaupunkiseudun mittakaavassa harvalukuisille metsälajeille, kuten pöllöille ja metsäkanalinnuille. Alueen metsillä on myös tärkeä rooli Uudenmaan viheryhteysverkostossa.

Östersundom-toimikunnan hyväksymä uusi yleiskaava uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja sekä ekologisia yhteyksiä. Se on myös maakuntakaavan vastainen. Kaavan ongelmia ovat erityisesti Salmenkallion alueelle osoitettu selvitysalue, Sipoonkorven eteläosan nakertaminen rakentamalla ja kahden Natura-alueen välisen ekologisen yhteyden heikentäminen.

Lisätietoja Östersundomista: https://www.tringa.fi/mustavuori-ostersundom/

Lisätietoja Sipoonkorvesta: https://www.tringa.fi/sipoonkorpi/

Tringan valitus kokonaisuudessaan: https://www.tringa.fi/wp-content/uploads/2019/01/HHO_tringa_ry_Ostersundom.pdf

Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.
Naurulokit Suomenojalla. Kuva: Matti Rekilä.