Luontojärjestöiltä kriittinen mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta

Mediatiedote 15.10.2021, vapaa julkaistavaksi

Korkein hallinto-oikeus kumosi keväällä 2021 monien mielestä yllätyksenä yhden keskeisen Espoon metrokeskuksen asemakaavan kokonaan. KHO linjasi tuolloin päätöksessään, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet tuli kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin.

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry sekä Espoon ympäristöyhdistys ry ovat pettyneitä siihen, että nyt uudelleen esille tulleessa kaavan valmisteluaineistossa ei kaavamääräyksistä huolimatta esitetä riittäviä parannuksia linnustollisesti erityisen arvokkaan Suomenojan alueen suojelemiseksi. Asemakaavan hylkääminen KHO:n toimesta osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kaavaan on saatava olennaisia parannuksia eli muutosta aikaisempaan verrattuna. Lieventämistoimenpiteiden kirjaaminen kaavamääräyksiin ei yksin riitä, vaan koko rakentamisen volyymi ja korkeus lintualtaan välittömässä läheisyydessä on arvioitava uudelleen. On siis puututtava myös asemakaavakarttaan, supistettava rakentamista lintualtaan läheisyydessä ja laajennettava suojavyöhykkeitä.

Ohessa liitetiedostona Tringan ja Espyyn mielipide kokonaisuudessaan. Uutta on erityisesti mielipiteen alussa oleva ranta-alueen historiallinen karttatarkastelu. Sillä osoitetaan, että nykyinen lintuallas ei ole ihmisen rakentama tekomuoto, vaan maatäytöillä ja pengerryksillä rajattu jäännös alkuperäisestä Finnoonlahden fladasta. Lintuallas ympäristöineen on aina ollut ja on edelleen yksi maamme kaikkein arvokkaimmista lintukosteikoista. Lisäksi yhdistykset kiinnittävät erityistä huomiota tulevien kerrostalojen kirkkaisiin korkeisiin lasipintoihin ja rakentamisen kieltämiseen 1.4–15.8 lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Tringan ja Espyyn mielipide Finnoon keskuksen asemakaavasta (441501) ja kaavan valmisteluaineistosta

Lisätietoja:

Juho Leppänen, suojelusihteeri, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Anni Simola, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry, annisimol(ät)gmail.com, 040 512 2338

Kuva (kuvaajan nimi mainittava): naurulokit Suomenojalla © Matti Rekilä

Tringan suojelukatsaus 3/2021: Suomenoja, Espoo–Salo, Nurmijärvi

Hiljaisemman kesän ja alkusyksyn jälkeen pyörät ovat jälleen pyörähtäneet kaavoitus- ja maankäyttöasioissa isommin käyntiin. Tällä kertaa katsauksessa Tringan syys-lokakuun vaihteen kannanotot.

1) Tringa jätti 3.10. mielipiteen Helsinki–Turku nopean junayhteyden täydennetystä YVA-selostuksesta ja erityisesti Espoo–Salo-välille suunnitellusta oikoradasta. Joukkoliikenteen ja junayhteyksien kehittäminen on tärkeää, mutta näkemyksemme mukaan oikoradan tarjoamat potentiaaliset hyödyt eivät ole suhteessa hankkeen merkittäviin negatiivisiin luontovaikutuksiin. Erityisen merkittäviä vaikutuksia kolmen suojelualueen halki kulkevalla oikoradalla olisi Nuuksion (ja edelleen koko Uudenmaan) metsopopulaatioon. Lisäksi arvioidut n. 340 hehtaarin metsähakkuut oikoradan ratapohjalla pirstoisivat elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, ja ajaisivat taantuvaa metsälinnustoa Uudellamaalla entistä ahtaammalle. 

Tämän vuoksi esitimme, että hanketta tulisi arvioida uudelleen ja ottaa olemassa olevan rantaratainfran kehittäminen täysimittaiseksi vaihtoehdoksi nollavaihtoehdon sijaan. 

Koko mielipide on luettavissa täällä.

2) Suomenojan kaavoitus etenee jälleen, kun Espoon kaupunki toi elo-syyskuun vaihteessa nähtäville Finnoon keskuksen asemakaavan. KHO:n keväisen päätöksen mukaisesti hoito- ja käyttösuunnitelman lievennystoimenpiteitä tullaan merkitsemään sitoviksi kaavamääräyksiksi, mutta muuten kaavan sisältö on täysin entistä vastaava. Tringa jätti asemakaavasta mielipiteen 8.10. yhdessä Espoon ympäristöyhdistyksen kanssa. 

Kaavan keskeinen ongelma on lintualtaan länsipuolen suojavyöhykkeiden kapeus ja heti suojavyöhykkeen taakse suunnitellun massiivisen kerrostalorakentamisen mittakaava. Lintukosteikkoon kohdistuva paine on minimoitava ensisijaisesti rakentamista supistamalla, ja suojavyöhykkeitä on kehitettävä alueen arvokkaan linnuston elinolojen turvaamiseksi ja suojelemiseksi. Tringa ja Espyy seuraavat prosessia tiiviisti ja ovat aktiivisesti mukana suojelemassa Suomenojan lintuallasta ja alueen muuta luontoa. 

Koko mielipide löytyy täältä.

3) Tringa antoi lausunnon Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksesta 11.10. Osayleiskaavan tarkoituksena on kehittää Nurmijärven hallinnollista keskusta. Kaavaehdotuksessa ei oltu huomioitu Nurmijärven maakunnallisesti tärkeää lintualuetta eli keskustan eteläpuolista viljelymaaksi raivatusta ja lasketusta järvestä muodostunutta peltoaluetta, joka on erityisesti kahlaajille ja puolisukeltajasorsille tärkeä levähdys- ja kerääntymisalue. Korostimme sitä, että MAALI-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi on syytä antaa täsmentäviä kaavamääräyksiä jo yleiskaavavaiheessa. 

Tämän ohella totesimme, että kaavakartan mittavia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-merkintä) tulee etenkin arvokkaiden metsäkohteiden osalta supistaa. Tämä on tärkeää siksi, että arvokkaat metsäkohteet (vanhaa metsää ja kasvillisuudeltaan muuten arvokkaita alueita sekä liito-oravahabitaatteja) saataisiin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä tarkoitetun toimenpiderajoituksen ja selkeämmän valvonnan piiriin. Esitimme kaavaan myös muita suojelumääräyksiä näille metsälinnuston ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeille kohteille. 

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri

KHO kumosi Finnoon keskuksen asemakaavan

Hienoja suojelu-uutisia! Korkein hallinto-oikeus on Tringan valituksen johdosta tänään 4.5.2021 Finnoon keskuksen asemakaavasta antamallaan päätöksellä (KHO:2021:56) kumonnut sekä Espoon kaupunginvaltuuston että hallinto-oikeuden päätökset. Asemakaavan kumoutuminen on merkittävä työvoitto sekä Suomenojan alueen monimuotoisen ja arvokkaan linnuston että laajemmin linnustonsuojelutyön kannalta. Finnoon keskuksen asemakaavan tarkoitus oli mahdollistaa yhdyskuntarakennetta tiivistävän Finnoon keskuksen toteuttaminen. Alueelle oli tarkoitus tulla liki 3000 asukasta, ja lähin kaavoitettu asuinkerrostalokortteli sijoittui kaavassa n. 50 metrin etäisyydelle lintukosteikosta. 

KHO katsoi päätöksessään, ettei asemakaava kaavamääräyksineen täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n asettamia sisältövaatimuksia Suomenojan alueen linnustollisten arvojen vaalimisen suhteen. Tämän vuoksi Espoon kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Keskeinen perustelu tälle oli se, ettei alueelle laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma ollut asemakaavan toteuttamista oikeudellisesti sitova asiakirja eikä erillisenä asiakirjana sellaisenaan osa asemakaavaa. Näin ollen KHO linjasi, että linnustolle haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet olisi tullut kirjata velvoittaviin kaavamääräyksiin hoito- ja käyttösuunnitelman suositusten sijasta. Tältä osin KHO:n ratkaisu oli Tringan valituksen ja vastaselityksen mukainen. 

Finnoon keskuksen asemakaavaa on käsitelty pitkään. Tringa on laatinut nykymuotoisesta kaavaehdotuksesta ensimmäisen muistutuksen vuonna 2017, ja asemakaavan hyväksymisen (v. 2018) jälkeen Tringa on kulkenut hallintotuomioistuimet läpi Suomenojan linnuston puolesta kamppaillessaan. Valituksia, selityksiä ja vastaselityksiä on laadittu sekä hallinto-oikeuteen että korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Suuret ja lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille asiaan myötävaikuttaneille, ja erityiskiitokset ansiokkaasta työstä entisille suojelusihteereille Aapo Salmelalle sekä Hanna-Maija Kehvolalle. 

Koko päätös perusteluineen on luettavissa täällä.

Mustakurkku-uikku. Kuva: Micha Fager

Lintuharrastuspäivä Suomenojalla 6.5.2018

Espoon Suomenojan lintualtaalla vietettiin viidettä kertaa Suomenojan lintuharrastuspäivää. Suomenojan luonto ry:n järjestämä koko perheen lintuharrastustapahtuma veti aurinkoisena sunnuntaina paikalle satoja kävijöitä. Myös Tringa oli paikalla ja järjesti kaksi opastettua lintukävelyä altaan ympäri: puolen päivän aikaan tapahtumapaikalta lähti lasten lintukävely ja pari tuntia myöhemmin toinen lintukävely Tringan lintuoppaiden johdolla. Kävelyille otti osaa yli 70 linnuista kiinnostunutta.

Suomenojan lintuallas lienee Tringan alueen paras paikka mustakurkku-uikun, liejukanan, harmaasorsan ja BirdLife Suomen vuoden linnuksi 2018 nimeämän punasotkan tarkkailuun. Lintuja pääsee katselemaan ja valokuvaamaan usein varsin läheltä. Edellä mainittujen lajien lisäksi tapahtuman aikana havaittiin muutakin mukavaa, kuten pikkulokki, satakieli ja pensaskerttu, sekä altaat korkealla muuttolennossa ohittanut kattohaikara.

Ensi vuonna uudestaan! Sitä odotellessa voi osallistua 15.5. Tringan järjestämälle opastetulle iltaretkelle Suomenojalle – lisätiedot tapahtumakalenterista: iltaretki Suomenojalle

Suomenojan lintuharrastuspäivä sai ihmiset liikkeelle

Kolmatta kertaa järjestetty Suomenojan lintuharrastuspäivä sai ihmiset liikkeelle viime sunnuntaina. Suomenojan luonto ry:n järjestämä koko perheen lintuharrastustapahtuma keräsi paikalle lintuharrastajia, luontokuvaajia ja muita Suomenojan linnuista ja luonnosta kiinnostuneita. Paikalla vietettiin “Lintualtaamme” -valokuvanäyttelyn avajaisia ja järjestettiin optiikkaesittelyjä sekä opastettuja lintukierroksia altaiden ympäri.

Myös Tringa oli paikalla: Tringan suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola kertoi Suomenojan suojelutilanteesta ja Tringan aktiivit esittelivät yhdistyksen toimintaa. Tringan esittelypisteellä oli myös ‘tunnista 100 lintulajia’ -aiheinen yleisökilpailu, jossa palkintona oli Lintuvarusteen lahjakortti sekä Tringan tuotepalkintoja. Palkinnot arvottiin kaikkien vastanneiden kesken ja arpaonni suosi seuraavia:

Lintuvarusteen lahjakortin voitti Joona Kanto. Tringan tuotepalkinnot lähtevät Hele Heikaselle sekä Rey Sarkiolle. Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille Suomenojan lintuharrastuspäivään osallistuneille!

 

Kuvat © Pasi Pirinen

 

 

Mielipide: Suomenojan luontoarvot pitää turvata – Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois

Tringan puheenjohtajan Jukka Hintikan mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 25.4.2016:

Helsingin Sanomat kertoi 20.4. Länsimetroon perustuvista rakentamissuunnitelmista ja niiden tuomasta taloudellisesta hyödystä. Esimerkkialueena mainittiin Suomenoja, jonne Espoo havittelee noin 14 000 asukkaan uutta keskustaa.

Suunnitellun Suomenojan keskustan vieressä sijaitsee kansainvälisesti tärkeä lintukosteikko, jonka linnustoarvot ovat vaarassa ylimitoitettujen rakennussuunnitelmien vuoksi. Espoon kaupunki on toistuvasti jättänyt ympäristöarvot retuperälle, kun merinäköalan tuomat miljoonat ovat vetäneet vaakakuppia toiseen suuntaan.

Espoon kaupunki on jo tehnyt päätöksen kosteikon säilyttämisestä. Silti kaupunki on tuhoamassa suunnitelmillaan kosteikon elintärkeät viheryhteydet ja tuomassa asutusta Uudenmaan suurimman ja äänekkäimmän naurulokkiyhdyskunnan viereen.

Kaupunkisuunnittelun pitää perustua voimassa olevaan alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Suomenojaa koskevat uudet suunnitelmat ovat selvästi maakuntakaavan vastaisia, sillä maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty viheryhteystarpeeksi, virkistystarvereitiksi ja energianhuollon tarpeisiin.

Lisäksi etenkin altaan länsipuolelle suunnitellut kerrostalot on osoitettu aivan liian lähelle arvokasta lintualuetta. Tringa ry on tuonut epäkohdat toistuvasti esiin muistutuksissaan, mutta konsulttien ja Espoon virkamiesten maailmaan ei tunnu mahtuvan muita kuin taloudellisia arvoja.

Kosteikon säilyttäminen ja asutus eivät sulje toisiaan pois. Hieman toisenlaisilla valinnoilla sekä saadaan alueelle tarpeeksi asukkaita että turvataan kosteikon linnuston ja virkistysalueiden tulevaisuus.

Retki Porkkalaan ja Suomenojalle 18.4.15

Tringan retki Porkkalaan ja Suomenojalle lähti klo 07 hyvässä poutasäässä ja heikossa tuulessa. Täysi bussi, oppaina Jouni Rytkönen ja allekirjoittanut, suuntasi ensimmäisenä Porkkalan kärkeen Pampskatanille. Matkalla teeri pulisi ja pari rautiaista lauleskeli. Muutto ei ollut järin hektistä, mutta paikallisten allien ja haahkojen mekastus toi kevään tuntua. Kymmeniä västäräkkejä ja satoja peippoja tuli kuitenkin mereltä suoraan kärjen yli, olipa joukossa yksi kivitaskukin. Petomuutto käynnistyi ampuhaukalla ja myöhemmin useampikin muuttava tuulihaukka nähtiin retkellä. Kärjestä nähtiin myös sinisuohaukka ja sääksi muutolla, lisäksi kymmenkunta varpushaukkaa. Paikallisia merikotkia pyöri kärjen päällä ja kauempana. Vesilinnustosta muutolla oli jonkin verran kuikkia (10), pari kaakkuria oli paikallisena. Kolme pilkkasiipeä ja 10 mustalintua ohittivat kärjen. Kevään tuntua toivat myös yhdeksän kalatiiraa. Paikallisena kelluskeli parisenkymmentä tukkakoskeloa. Kahlaajista meriharakoita ja jokunen kuovi oli muutolla.

Noin klo 11 aikaan palasimme takaisin busseille. Rautiainen lauleskeli lähikuusessa. Suuntasimme maatilapuodille, jossa puolet porukasta jäi sisälle kahvittelemaan. Koska kahvia oli termarissa, menin yhdessä noin 10 retkeläisen kanssa staijaamaan lähipellolle. Pian taivaalta löytyneen ruskosuohaukan jälkeen huomasin jo hieman poispäin liitävän maakotkan, joka jatkoi etenemistään lännen suuntaan. Seuraava kohde oli Saltfjärdenin lintutorni, jonne ihme kyllä päästiin parkkipaikalle asti bussilla, ja vielä poiskin. Saltin tornista näkyi paikallisena linnustona mm. lapasorsia, pari punajalkavikloa, pari metsävikloa ja taivaanvuohia. Taivaalla paineli piekana ja jonkin verran muita petoja.

Viimeisenä kohteena oli Suomenojan lintuallas, jossa nähtiin kaikki mitä haettiinkin: kaksi mustakurkku-uikkua, neljä harmasorsaa, kymmenkunta liejukanaa, kolme heinätavia, jouhisorsapari, lapasorsia ja perusvesiäisiä. Kanahaukka pyörähti altaan päällä ja taas yksi tuulihaukka paineli yli. Osallistujia 40+oppaat+Antero, lajeja havaittiin 87.

Otso Häärä