Tringa ja BirdLife Suomi: Uudenmaan uusi maakuntakaava ei turvaa alueen luontoarvoja

Tringa ja BirdLife Suomi ovat jättäneet muistutuksen Uusimaa 2050-kaavan (tutummin maakuntakaavan) ehdotuksesta. Järjestöjen mielestä kaavaehdotus ei nykymuodossaan turvaa Uudenmaan luontoarvojen ja viheryhteyksien säilymistä, koska se on liian yleispiirteinen ja uusia suojelualueita on osoitettu aivan liian vähän. Järjestöt muistuttavat, että viheryhteyksiä ja suojelualueita on tärkeää tarkastella juuri maakunnallisella tasolla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tringa on ottanut kantaa uusien suojelualueiden puolesta jo aiemmin uuttaa kaavaa valmistellessa (katso uutiset keväältä ja viime vuodelta), mutta valitettavasti näitä kannanottoja ei kaavan valmistelutyössä ole juuri huomioitu.

Lue koko kannanotto kotisivuilta.

Suojelutoimikunnan puolesta

Aapo Salmela

Suojelusihteeri

Hangon lintuasema 40 vuotta – Aatu Vattulaiselle palkinto elämäntyöstä

Tringa juhli Hangon lintuaseman eli Haliaksen 40-vuotisjuhlia Luonnontieteellisen museon Kimnaasisalissa torstaina 17.1.2019. Paikalla oli 148 ihmistä. Varsinaisena ohjelmana oli Aleksi Lehikoisen juhlaesitelmä ja kuvaesitys, Karno Mikkolan puhe lintuaseman varhaisvaiheista, kakkukahvit ja tervehdyksiä eri yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta.

Hangon lintuaseman vuosijuhlien juhlaväki kokoontuneena luonnontieteellisen keskusmuseon aulaan. Huoneessa on valkoiset kaariholvit ja suuri täytetty norsu kuvan taka-alalla.
Luomuksen aulatila tarjosi juhlavat puitteet alkumaljalle. Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteellisen yksikön johtaja Aino Juslen pitivät aloituspuheenvuorot. Kuva :Markus Kanninen

Juhlassa myönnettiin tunnustuspalkinto elämäntyöstä Haliaksen monivuotiselle päähavainnoijalle Aatu Vattulaiselle. Palkinnon suuruus on 1800 euroa.

Aatu vieraili ensimmäisen kerran Hangon lintuasemalla jo 1983. Vuosina 1995 – 2001 hän toimi Hangon lintuaseman päähavainnoijana keväin syksyin, ja vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut päähavainnoijana ympäri vuoden aina vuodenvaihteeseen asti, jolloin hän jäi eläkkeelle päähavainnoijan tehtävästä. Aatun ansiosta aseman havaintosarja on saatu viimeisten vuosikymmenien aikana kattavaksi ilman suurempia aukkoja.

Aatu on havainnoinut asemalla 8344 vuorokauden ajan ja havainnut Hangon Uddskatanilla henkilökohtaisesti 308 eri lintulajia. Aatun asemavuorokausiin mahtuu tuhansia vedettyjä iltahuutoja, lukemattomia aseman sähköiseen tietokantaan tallennettuja lintuyksilöitä ja suuri määrä havaintotunteja.

BirdLife Suomen hopeinen ansiomerkki myönnettiin esimerkillistä, pyyteetöntä työtä aseman eteen tehneille Anssi Vähätalolle ja Kari Soilevaaralle. Lisäksi juhlassa palkittiin Tringan BirdLife-ansiomerkillä asema-aktiivit Tatu Hokkanen, Matti LehtiSeppo Niiranen, Petro PynnönenJarmo Ruoho ja Jarkko Santaharju.

Tringa onnittelee kaikkia palkittuja asema-aktiiveja, kiittää kaikkia yli tuhatta viimeisten 40 vuoden aikana lintuasemalla käynyttä henkilöä sekä Haliaksen juhlatoimikuntaa ja toivottaa onnea Haliaksen seuraaville 40 vuodelle!

Juhlissa palkittujen kaarti. Kuvassa vasemmalta Anssi Vähätalo, Petro, Pynnönen, Seppo Niiranen, Aatu Vattulainen, Jarkko Santaharju, Kari Soilevaara, Jarmo Ruoho ja Tatu Hokkanen. Kuva Jaakko Koponen
Kuvassa kaksi henkilöä on otamassa kakkua. Kakut ovat mansikkakermakakkuja.
Syntymäpäiväjuhlat kruunasi kakkukahvit. Kuva Jaakko Koponen

EuroBirdwatch -viikonloppuna seurataan lintujen syysmuuttoa

Euroopan suurin lintuharrastustapahtuma EuroBirdwatch järjestetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilla Eurooppaa ja Keski-Aasian maita. EuroBirdwatchin päätavoitteena on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

Tapahtumaan voi osallistua retkeilemällä tulevana viikonloppuna 6.-7.10. ja ilmoittamalla havainnot lintutietopalvelu Tiiraan. Eri puolilla pääkaupunkiseutua järjestetään sunnuntaina 7.10. muutonseurantatapahtumia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy:

Länsilinturyhmä järjestää yhteishavainnointipäivän Malminkartanon mäellä su 7.10. klo 7.30-14.00

Tringan nuorten linturyhmän syysmuuttotapahtuma Vuosaaren täyttömäen huipulla 7.10. klo 9-13

Tringan yhteishavainnointi Herttoniemen Majavatien kalliolla su 7.10. klo 10-14

 

 

 

Tringa etsii uutta suojelutyöntekijää

Haluatko toimia monimuotoisen luonnon edistämiseksi ja turvaamiseksi? Kiinnostaako vaikuttamistyö? Hae Tringan suojelusihteeriksi!

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry etsii uutta suojelutyöntekijää. Toimenkuvaan kuuluu Tringan toimialueen maankäytön suunnittelun ja muiden lintuihin vaikuttavien päätösten seuraamista ja niihin vaikuttamista mm. erilaisia kannanottoja valmistelemalla. Lisäksi tehtäviin kuuluu tiedottamista ja aktiivista yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin.

Tarjoamme:

  • Harvinaisen mahdollisuuden tutustua käytännön linnustonsuojeluun ja ajankohtaisiin luonnonsuojelukysymyksiin aitiopaikalta.
  • Mielekkään ja merkityksellisen työn, jossa on mahdollista päästä vaikuttamaan luonnonsuojelun puolesta.
  • Työpisteen BirdLife Suomen toimistolla mukavassa ja ammattitaitoisessa työyhteisössä

Odotamme hakijalta:

  • Kiinnostusta linnuston ja luonnonsuojelun kysymyksiin.
  • Biologian, ympäristöalan tai muita soveltuvia opintoja.
  • Viestintäosaamista, yhteistyötaitoja sekä kykyä työskennellä myös itsenäisesti.

Eduksi katsotaan:

  • Kokemus yhdistystoiminnasta ja hallinnollisiin päätöksiin vaikuttamisesta.
  • Kaavoituksen perusperiaatteiden tuntemus
  • Lintuharrastustausta on plussaa, muttei välttämätön.

Työ on osapäiväistä, ja työaika on itse valittavissa tehtävien kiireellisyys huomioiden. Kokonaistyöaika vuodessa vastaa noin 4 kk:n työntunteja. Tehtävään perehdytetään.

Lisätiedot: puheenjohtaja Jukka Hintikka – puheenjohtaja(ät)tringa.fi
suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola – suojelusihteeri(ät)tringa.fi

Kiinnostuneita pyydetään lähettämään hakemuksensa sunnuntaihin 8.4.2018 mennessä sähköpostitse: puheenjohtaja(ät)tringa.fi


kuva © Hanna-Maija Kehvola

Tringan syyskokouksessa päätettyä

Tringa piti sääntömääräisen syyskokouksensa Helsingissä Tieteiden talolla torstaina 2.11.2017. Paikalla oli ilahduttavasti noin 50 yhdistyksen jäsentä. Tilaisuuden alussa pidettiin hiljainen hetki Emu Lehtisen muistolle.

Vuoden 2018 toimintasuunnitelma hyväksyttiin pienin lisäyksin. Toimintasuunnitelma on yhdistyksen v.2017-2021 strategian mukainen, ja se sisältää mm. panostuksia nuorisotoimintaan sekä jäsen- ja varainhankintaan. Yhdistyksen jäsenmaksuun tehtiin pieni tasokorotus mm. kasvaneen keskusjärjestön jäsenmaksun vuoksi: kokous vahvisti varsinainen jäsenen maksuksi v.2018 vähintään 38 euroa, opiskelijajäseneltä 21 euroa ja perhejäseneltä 10 euroa.

Kokouksessa hyväksytty vuoden 2018 talousarvio on noin 8000 euroa alijäämäinen kasvuun panostamisen vuoksi. Tavoitteena on, että kasvun myötä yhdistyksen jäsenmaksupohja ja vaikuttavuus paranevat. Mitä suurempi yhdistys, sitä suurempi painoarvomme on esimerkiksi maankäytöstä keskusteltaessa. Tringa on vakavarainen yhdistys, jonka talous kestää tällaisen alijäämän, mutta pitkällä tähtäimellä näin suuri alijäämä ei luonnollisesti ole kestävää.

Hallituksen jäsenistä Janne Koskinen käytti erovuoroaan, ja hänen tilalleen valittiin Erkki Virolainen. BirdLife Suomen edustajistosta pois jäävien Tringan edustajien (Margus Ellermaa ja Pekka Murejoki) tilalle valittiin Eeva-Liisa Korpela ja Erkki Virolainen. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Jukka Hintikka. Tringa toivottaa menestystä tehtäviin valituille ja esittää kiitokset väistyville aktiiveille!

Kokouksen päätti Mauri Leivon upea maaseudun lintuja ja linnustoa esitellyt kuvaesitys. Kuvaesityksen pohjana ollutta Maurin uutta kirjaa “Kylän linnut” saa ostaa mm. Mauri Leivon kotisivuilta tai BirdLife Suomen Lintuvarusteesta.

Kiitokset kaikille kokoukseen osallistuneille ja erityisesti Pertti “PU” Uusivuorelle, joka toimi kokouksen ripeänä ja täsmällisenä puheenjohtajana.

 

Lintusää 24.–26.3.2017: Muuttosää jatkuu melko hyvänä aikaisille muuttajille

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Muuttosää jatkuu melko hyvänä aikaisille muuttajille, mutta virtaus on keskimäärin liian läntinen, mikä estää eteläisten pikkulintujen (punarinta, peippo, rastaat) muuton selvän voimistumisen. Lauantai-aamun lumisateita lukuun ottamatta näkyvyys on koko ajan hyvä, mikä suosii retkeilyä.

Pe: Enimmäkseen kohtalaista, merellä ajoittain navakkaa lännenpuoleista tuulta ja verraten selkeää. Aamulla pakkanen hillitsee muuttoa ja koko päivänä reipas läntinen tuuli, mutta silti päivällä on hyvä haukka- ja kotkasää ja lisää hanhiakin tulee. Ensimmäistä sääkseä voi alkaa jo tähystellä.

La: Enimmäkseen kohtalaista tuulta, joka aamulla on lännestä ja kääntyy päivällä pohjoiseen sekä heikkenee. Aamulla on pilvistä ja yleisesti tulee lumi- tai räntäkuuroja, päivällä poutaantuu, ja iltaa kohti pilvisyys voi repeillä. Parhaimmillaankin vain kohtalainen muuttosää.

Su, epätarkka: Aamulla heikkoa lännenpuoleista tuulta, melko selkeää ja pakkasta. Aamupäivän kuluessa länsituuli voimistuu kohtalaiseksi, merellä navakaksi, sää pilvistyy sekä lämpenee huomattavasti; päivällä voi sataa vähän. Illaksi voi seljetä uudestaan. Melko hyvä muuttosää vallitsee Ruotsista tuleville, mutta Baltiasta tuleville on heikohko muuttosää.

Ensi viikon alun (ma–ti) sää on vielä epävarma. Todennäköisesti voimakkaita lännen-luoteenpuoleisia tuulia, jotka jarruttavat muuttoa.

Lintusää 20.–22.3.2017: Kevätmuutto edistyy hyvää vauhtia

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Kevätmuutto edistyy hyvää vauhtia tällä viikolla suotuisten lounaanpuoleisten virtausten auttamana. Erityisesti hanhien, joutsenten ja vesilintujen määrät kasvavat.

Ma: Heikkoa-kohtalaista tuulta, joka aamulla on lounaan, päivällä etelän ja illalla kaakon puolelta; vaihtelevaa pilvisyyttä ja poutaa, mutta illalla Hangon suunnalla mahdollisesti sadetta. Jos aamu on selkeä, pakkanen kiristyy viiden asteen tienoille, mutta päivällä lauhtuu. Hyvää muuttosäätä, etenkin päivällä.

Ti: Kohtalaista, merellä etenkin aamupuolella navakkaa etelänpuoleista tuulta, pilvistä ja aamun kuluessa lounaasta vesisadetta, joka iltapäivän kuluessa lakkaa lännestä alkaen. Illalla tuuli kääntyy länsiosissa lounaaseen ja pilvisyys repeilee lännestä alkaen. Lämpötila on muutaman asteen nollan yläpuolella ja muuttosää on kohtalainen, illalla hyvä, joskin voi olla merisumua.

Ke: Kohtalaista-navakkaa, merellä aamupuolella jopa kovaa lounaanpuoleista tuulta, pilvistä ja ajoittain sadetta, ehkä räntääkin. Iltapäivällä sateet vähenevät ja tuuli heikkenee jonkin verran Melko huono, iltapäivällä parempi muuttosää.

To–pe, arvio: Korkeapaineen selänne lähestyy lounaasta, todennäköisesti hyvää muuttosäätä.

EuroBirdwatch ja Tringan yhteishavainnointipäivä Vuosaaren täyttömäellä

Lokakuun ensimmäistä viikonloppua vietettiin kansainvälisen EuroBirdwatch-tapahtuman merkeissä Suomen lisäksi yli 40:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa. Tapahtumaviikonlopun aikana järjestettiin yhteensä yli tuhat linturetkeä sekä -tapahtumaa ja 24 000 ihmistä tarkkaili muuttolintuja. Lue BirdLife Suomen tiedote EBW-viikonlopusta tästä.

Tringan EuroBirdwatch-tapahtumassa sunnuntaina Vuosaaren täyttömäellä kävi yli 50 henkilöä. Tapahtumapäivänä muutto oli ilahduttavan monipuolista: hanhia ja sepelkyyhkyjä muutti tuhansia, hiirihaukkoja yli sata ja sokerina pohjalla mäen ohitti aivan vierestä nuori kiljukotka. Syksyn merkkeinä havaittiin myös useita tilhiparvia ja staijipaikan vierellä piipahti lyhyesti taigauunilintu.
Sunnuntaina Vuosaaren täyttömäellä järjestettiin myös linturetki lapsiperheille. Tringan tulevat lastenretket löytyvät täältä.

vuosaaren_yhteishavainnointi_eija_putkuri-02-10-2016

ta%cc%88ytto%cc%88ma%cc%88ki2_eija_putkuri
Vuosaaren huipulta näkee kauas. Sunnuntaina mäellä saatiin tarkkailla monipuolista muuttoa ihanteellisessa syyssäässä.
Kuvat © Eija Putkuri

aqucla_vuosaari_petri_shemeikka-02-10-2016
Tringan yhteishavainnointipäivän ehkä yllättävin havainto oli suoraan mäen yli länteen muuttanut nuori kiljukotka.
Kuva © Petri Shemeikka

 

Viikin lintumessut sai lintuharrastajat liikkeelle

Helsingin Viikissä ensimmäistä kertaa järjestetyt lintumessut sai linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneet liikkeelle lauantaina. Tapahtumassa arvioitiin vierailleen päivän aikana lähes 1500 kävijää. Myös Tringan esittelypisteellä riitti vieraita. Messuvieraille järjestettiin opastettuja retkiä Viikin lintupaikoille. Tringan retkikummien opastamille lintukävelyille sekä aamun linturetkelle osallistui toistasataa messuvierasta.

Messut

Aurinkoinen sää sai myös linnut liikkeelle. Tringan aamuretkellä havaittiin mukavia lajeja, mm. pikkusirrejä, punakuiri sekä jalohaikara. Päivän kovin havainto tehtiin heti messujen auettua yleisölle kymmenen jälkeen aamupäivällä, kun suoraan messualueen yli lensi arosuohaukkakoiras. Lintu laskeutui hetkeksi Gardenian pelloille, ja sen ehti havaita noin 30 messuvierasta. Epävirallisen kirjanpidon mukaan messualueelta sekä opastetuilta retkiltä havaittiin päivän aikana yhteensä 74 lintulajia.

Accnis_Teemu_Sirkkala

Perapi_Teemu_Sirkkala

Varpushaukka (ylempi kuva) ja mehiläishaukka lienevät messupäivän runsaimmat petolintulajit. Molempia havaittiin sekä retkiltä että messualueelta. Kuvat: Teemu Sirkkala.

Phipug2_Teemu_Sirkkala

Etu-Viikin pelloilla saatiin seurata suokukkoja välillä aivan lähietäisyydeltä. Kuva: Teemu Sirkkala.

 

Kaupungin linnunpönttöjä Helsingin metsiin Tringan avustuksella

Helsingin kaupunki lähti mukaan Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Kaupungin rakennusvirasto teetti 200 pikulinnunpönttöä, jotka Tringan lintuharrastajat ovat vieneet kaupungin metsiin huhtikuun aikana. Pönttöjä löytyy kahta kokoa: suurin osa pöntöistä on tarkoitettu talitiaiselle ja kirjosiepolle, noin kolmasosa pöntöistä on metsätiaisten, kuten sini- ja kuusitiaisen kokoisille linnuille.
Pönttöjä on ripustettu etenkin Keskuspuiston alueelle, mutta myös itäisten kaupunginosien metsiin (Vuosaari, Laajasalo, Kivikko, Pihlajisto, Herttoniemi ja Viikki), pohjois- (Tapanila, Oulunkylä) sekä länsipuolelle kaupunkia (Malminkartano) on viety pönttöjä.

Seppo_Vuolanto_1335_kirosieppo2
(Kirjosieppokoiras tarkastelee edellisvuoden pönttöä © Seppo Vuolanto)

Tringan vapaaehtoiset huolehtivat pöntöistä myös ripustamisen jälkeen, koska pöntöt on hyvä käydä määräajoin tarkastamassa ja huoltamassa, jotta ne pysyvät linnuille turvallisina. Rakennettuihin kaupungin puistoihin ei tällä kertaa viety pönttöjä, kaupunki huolehtii niissä olevista pöntöistä itse.

Pöntön ripustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Helsingissä metsiin saa viedä pikkulinnunpönttöjä muualle, paitsi suojelualueille. Ripustaminen pitää tehdä niin ettei se vahingoita puuta ja lisäksi ripustajan tulee seurata pöntön kuntoa myös tulevina vuosina.

HKR_pöntöt_JohannesSilvonen
(Pöntöt Helsingin kaupungin varikolla ennen metsiin viemistä © Johannes Silvonen)

 

Lisää asiaa linnunpöntöistä Tringan sivuilla: http://www.tringa.fi/tringan-ponttokevat/

 

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Lintumaailman kuulumisia: karkauspäivän pinnat.

Allihaahka

Karkauspäivänpinnat eli karkauspäivänä havaitut lintulajit ovat joidenkin mielestä bongauksen kuningaslaji: lajeja pääsee keräämään vain joka neljäs vuosi ja päivä sattuu aina vuoden hiljaisimpaan lintuaikaan. Bongariliiton ylläpitämän listan kärjessä on  tringalainen Jörgen Palmgren, jonka karkauspäivänlistalla on nyt peräti 130 lajia, ja keruuaikaa on tätä kirjoitettaessa tällä erää jäljellä vielä muutama tunti. Keruualueena on koko Suomi, ei pelkkä Uusimaa.

Moni karkauspäivänpinnamies suuntasi tänään Poriin, sillä Satakunnassa tarjolla oli mm. rautiainen, kuningaskalastaja, piekana ja tuulihaukka. Uudellamaalla tämän kategorian kovimpia pinnoja olivat esimerkiksi Töölönlahden valkoposkihanhi, Hangon muuttohaukka ja allihaahka sekä tietenkin Fastholmassa yhä viihtyvä valkopäätiainen.

Kevätmuuttajia oli myös jonkin verran tarjolla: Helsingin Aurinkolahteen oli ilmestynyt harmaahaikara ja Hankoon merihanhi. Kiuruja, uuttukyyhkyjä ja yksittäisiä töyhtöhyyppiä on nähty eri puolilla Uuttamaata ja haahkoja siellä täällä merialueella. Myös Hietaniemen hautausmaalla viihtyneet sarvipöllöt saattavat olla kevätmuutolta tulleita.

Lähipäivien sääennuste ei näytä siltä, että suurempia muuttorysäyksiä olisi odotettavissa, mutta yksittäisiä kevätmuuttajia pitäisi ilmestyä miltei päivittäin yhä enenevässä määrin.

Allihaahkakuvasta kiitokset Matti Rekilälle.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Lintulaskentakurssi keväällä 2016

Haluaisitko laajentaa lintuharrastustasi lintujen laskemiseen mutta et tiedä miten laskentoja tehdään? Kaipaatko lisäkipinää harrastukseen? Tringan ja Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomuksen, järjestämällä lintulaskentakurssilla perehdytään laskentamenetelmiin sekä luennoilla että maastokäynneillä. Helppotajuiset luennot pidetään arki-iltaisin maalis-huhtikuussa ja maastokäynnit huhtikuussa. Kurssi on avoin kaikille, mutta osa paikoista on varattu yliopisto-opiskelijoille. Kurssille otetaan yhteensä 50 henkilöä. Kurssin osallistumismaksu on 20 € (koululaisille ja opiskelijoille maksuton), joka maksetaan ennen kurssille tuloa Tringan tilille (FI56 2001 1800 0363 63). Kurssin vastuuopettajana toimii Aleksi Lehikoinen (Luomus), jolle myös ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen aleksi.lehikoinen ät helsinki.fi. Kurssin ohjelma on esitetty alla:

Alustava ohjelma:

Luennot (Biokeskus 3, Viikinkaari 1, 5 krs., kurssisali 5405):

Ma 14.3. klo 17.00–18.30 Kurssiesittely, talvilintulaskennat ja maalintujen pistelaskennat

Ti 15.3. klo 17:00–18:30 Pesäkortit ja lintuatlas

Ma 21.3. klo 17:00–18:30 Muuttolaskennat ja maastomuistiinpanojen teko

Ti 22.3. klo 17:00–18:30 Vesilintulaskennat, saaristolintulaskennat ja petolintuseuranta

Ke 30.3. klo 17:00–18:30 Linjalaskennat

To 31.3. klo 17:00–18:30 Lintujen rengastus

Ma 4.4. klo 17:00–18:30 Kartoituslaskennat

Ti 5.4. klo 17:00–18:30 Aineistojen käsittelystä ja tutkimustuloksia

Maastodemot (kokoontuminen Viikin koetilan parkkipaikalla):

Ma 18.4. klo 17:00–20:00 Kartoitus-, vesilintu- ja muuttolaskennat, lintuatlas

Ti 19.4. klo 17:00–20:00 Linja-, piste-, kartoitus- ja muuttolaskennat, lintuatlas

 

Kurssille osallistuvien lintuharrastajien toivotaan osallistuvan johonkin laskennoista maastokaudella 2016. Mahdollisista laskentakohteista keskustellaan kurssin aikana. Laskentoja on mahdollista tehdä myös pareittain.

Tringa tiedottaa: Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Mediatiedote
Julkaistu 16.12.2015
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry

Kruunuvuorenrannan siltayhteys vaarantaa alueen linnustoarvot

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii Helsingin hallinto-oikeudelle jättämässään valituksessa Helsingin Kruunuvuorenselän ylittävää siltaa koskevan asemakaavapäätöksen kumoamista.

Kaavan mukainen silta rakennettaisiin Nimismies- ja Emäntä-nimisten lintuluotojen väliin. Se haittaisi luodoilla pesiviä lintuja. Luodot kuuluvat Helsingin edustan luodot -nimiseen kansallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA). Luotojen merkitys perustuu nauru- ja kalalokin sekä kala- ja lapintiiran pesimäkolonioihin. Näiden antamassa suojassa luodoilla pesivät mm. vaarantuneiksi luokiteltavat selkälokki ja tukkasotka sekä silmälläpidettäviksi luokiteltavat punajalkaviklo ja isokoskelo.

“Tringa katsoo, että kaava on lainvastainen, sillä se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia luontoarvojen vaalimisesta”, toteaa Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto. “Siltayhteys olisi ollut mahdollista linjata siten, että luotojen linnusto ei vaarannu. FINIBA-alue pitää huomioida kaavoituksessa, koska se on luonnon monimuotoisuuden kannalta kiistattomasti arvokas kohde.”

Helsingin omassa luontotietojärjestelmässä Emäntä ja Nimismies on arvioitu linnustollisesti hyvin arvokkaiksi ja ne on luokiteltu ylimpään luokkaan I. Kaavoitusta varten vuonna 2011 toteutetussa muuttavan ja pesivän linnuston seurannassa sekä sen pohjalta laaditussa tutkimusraportissa on esitetty sillan linjaamista kauemmaksi lintuluodoista ja linnuston pesinnän huomioimista rakennustöiden ajoituksessa. Mitään tutkimusraportissa esitettyjä suosituksia linnustoon kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ei ole otettu kaavassa huomioon.

Lisätiedot:

Seppo Vuolanto
Tringa ry:n pj.
044-5120757

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus / Hango fågelstations ejdertippning

Hangon lintuaseman haahkaveikkaus

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Vaikka monet muut vesilinnut ilmastonmuutoksen seurauksena talvehtivat aiempaa pohjoisena, sinisimpukoita ravintonaan hyödyntävät haahkat suuntaavat muuttonsa edelleen Tanskan salmien simpukka-apajille. Haahkan saapuminen saaristoon pimeän talven jälkeen onkin kevään alkamisen merkki.

Talvien lämpötila vaikuttaa kuitenkin haahkojen elämään voimakkaasti. Hangon lintuaseman tutkimukset osoittavat että kevätmuuton ajoittuminen riippuu voimakkaasti talven ankaruudesta, leutoina talvina ensimmäiset haahkat nähdään jo helmikuussa, mutta kovina talvina muutto saattaa venähtää huhtikuulle. Haahkan poikastuotto on myös parempaa leudon talven jälkeen, koska naaraat ovat parempikuntoisia. Tästä huolimatta haahka ei ole hyötynyt talvien lämpenemisestä vaan on nykyään kannanlaskun takia luokiteltu Euroopassa silmälläpidettäväksi.

Pariisin ilmastokokouksen hengessä Hangon lintuaseman ja Aronian haahkatutkimustiimin viidennessä haahkakisassa veikataan jälleen haahkan saapumispäivää, mutta myös saapumispäivän lämpötilaa. Arvaa minä päivänä ensimmäiset kevätmuuttavat juhlapukuiset haahkat nähdään vuonna 2016 Hangon lintuasemalla ja mikä on kyseisen päivän lämpötila? Lämpötila katsotaan haahkan saapumispäivänä Tulliniemen sääasemalta kello 12.00. Tarkimmin oikeaan osuneet palkitaan aseman termosmukeilla ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi yllätyspalkintoa. Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016.

Vinkkinä voidaan sanoa että aikaisempina vuosina ensimmäiset haahkat on nähty 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 


 

Hangö Fågelstations ejdertippning

 

Sommol06_55 Fast många andra sjöfåglar numera övervintrar allt längre norrut på grund av klimatförändringen, flyttar ejdern ännu till Danmark för att äta danska blåmusslor på vintern. Ejdrarnas ankomst till skärgården är ännu också startskottet för våren, då vintermörkret bryts.

Vinterns temperaturer påverkar ändå ejderns liv genomgripande. Undersökningar gjorda på Hangö Fågelstation visar nämligen att ejderns ankomst beror på hur sträng vintern varit. Är vintern varm visar sig de första ejdrarna redan i februari, men har det varit ordentligt kallt kan ankomsten ske först en bit in i april. Ejdern får också mer ungar efter en varm vinter, därför att ådorna (honorna) då är i bättre kondition. Trots att vintrarna i snitt blivit varmare, har ejdern tyvärr inte dragit så stor nytta av detta, och den klassas nu som sårbar i Europa till följd av att stammen decimerats.

I Hangö Fågelstations och Aronia ejderteam´s femte ejdertippning gissar vi då på vilken dag ejdern kommer, och också – i klimatmötets i Paris anda – vilken temperatur det är på ankomstdagen. Tippa alltså vilken dag de första ejdrarna i vårlig praktdräkt anländer till Hangö Fågelstation, och vilken är då dagens temperatur! Temperaturen kontrolleras vid Tulluddens väderstation kl. 12.00 på ankomstdagen.

De som kommit närmast i sin gissning belönas med termosmuggar, och bland alla deltagare utlottas överraskningspris. Den sista dagen för att tippa är den 10.1. 2016.

Tip: På tidigare år har den första ejdern anlänt 9.3.2011, 20.2.2012, 16.3.2013. 21.2.2014

 

Oman veikkauksesi voit antaa tästä linkistä / Du kan tippa via länken

Viimeinen veikkauspäivä on 10.1.2016/ Sista dag för gissningar är 10.1.2016!

 

Lisätietoja Hangon lintuasemasta / Mer om Hangö fågelstationen:

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/ (suomeksi)

http://www.tringa.fi/hangon-lintuasema/fagelstationer.html (på svenska)

Lisätietoja Tringa ry:sta / Mer om Tringa rf:

http://www.tringa.fi/ (suomeksi)2

Lisätietoja Aronian haahkatiimistä / Mer om Aronias ejderteam:

http://www.novia.fi/ejder/ (på svenska)
http://www.novia.fi/eider/ (englanniksi)

Talvivesilintulaskennat Tringan alueella

Linnustonseurannan tutkimustulokset osoittavat, että useiden muiden vesilintujen talvehtijamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Vaikka suuntaus on selvä Suomessa talvea viettävien vesilintujen kokonaismääriä ja tärkeimpiä talvhtimisalueita ei tunneta.  Tämä on ongelmallista suojelun kannalta.

Harrastajia pyydetäänkin nyt retkeilemään 1.–18.1.2016 välisenä aikana talvilintulaskentojen ulkopuolisilla alueilla ja ilmoittamaan tarkat lintujen sijaintipaikat niin talvilintulaskentojen kuin muidenkin alueiden vesilinnuista Tiiraan (www.tiira.fi).  projektin tietoja tullaan käyttämään niin suojelutyössä kuin kansainvälisessä seurannassakin, sillä koko Itämeren alueen talvehtivien vesilintujen runsaudet pyritään arvioimaan tammikuun 2016 laskentojen perusteella. Jokainen ilmoitettu vesilintutieto – myös nollalaskenta – on tärkeä!

Miten voit osallistua?

  • Retkeile 1.-18.1.2016 vesistöjen ääressä, laske kohteiden vesilinnut ja ilmoita havainnot Tiiraan (www.tiira.fi).
  • Tringan alueella rannikkoalue on jaettu laskenta-alueisiin, joista vapaaehtoiset voivat valita omat sektorit ja käydä laskemassa ne itse valitsemiltaan laskentapisteiltä.
  • Katso tästä tiedostosta (PDF) Tringan alueelta erikseen rajatut sektorit ja varaa omasi sähköpostitse (linnustonseuranta@luomus.fi)
  • Lista varatuista laskentasektoreista löytyy talvivesilintulaskentojen sivulta https://www.luomus.fi/fi/talvivesilinnut-2016.
  • Ilmoita havaintosi aina mahdollisimman pian järjestelmään, sillä reaaliaikainen tietojen ilmoittaminen Tiiraan antaa hyvän kuvan miltä alueilta on tietoja ja mistä niitä vielä kaivataan.
  • Talvilintulaskentojen vesilintutiedot (vaikka ne tehtäisiin joulukuun puolella) kelpaavat myös mukaan laskentoihin, joten muut laskennat kannattaa toteuttaa talvireittien ulkopuoleisille alueille.

Miten ilmoitat havainnot?

  • Ilmoita kaikki havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien nokikana ja ruokkilinnut) Tiiraan, havainnointipaikaksi luonnollisesti se piste, josta katsoit merelle. Kirjaa havainnon lisätietokenttään koodi ”VLL”, joka kertoo, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut vesilintulajit ja yksilöt. Tämä tulee muistaa kunkin lajin havaintoihin. Muista kirjata myös laskentapisteen tarkkuus.
  • Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan vesilintua, ilmoita havainto ”vesilintu 0” ja kirjoita lisätietoihin koodi ”VLL”.
  • Merkitse isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus, sillä yksi projektin tavoitteista on selvittää linnuille tärkeitä talvehtimisalueita. Ilmoittamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä: 50 isokoskeloa ei ole esimerkiksi Etelä-Suomessa iso parvi, mutta 50 uiveloa sen sijaan on ja sen paikka tulee merkitä mahdollisimman tarkkaan. Edelleen esimerkiksi yksittäisten allihaahkojenkin sijainnit ovat tärkeitä. Jos samaan pisteeseen näkyy esimerkiksi 1000 isokoskelon jättiparvi ja kauempana 24 yksilöä, merkitään linnun paikaksi isomman parven sijainti. Kun linnut ovat hajallaan isolla alueella, voidaan linnun paikaksi kirjoittaa niiden summittainen keskipiste ja linnun paikan tarkkuudella (esim. <1 km) kerrotaan, että linnut olivat hajallaan. Mikäli yhteen pisteeseen näkyy saman lajin kaksi suurta parvea, jotka sijaitsevat toisistaan huomattavasti erillään (esimerkiksi eri lahdet) kannattaa ne ilmoittaa omina havaintoinaan. Tällöin on tärkeää, että havainnoissa on myös kellonaika, joka kertoo parvien näkyneen samaan aikaan.

Jokainen ilmoitettu havainto, myös nollatieto on tärkeä!

Kysy lisätietoja!

Mikäli haluat osallistua, mutta jokin asia on epäselvää, ota yhteyttä linnustonseurantaan (linnustonseuranta@luomus.fi) tai BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivaseen (tero.toivanen@birdlife.fi).

Talvivesilintulaskennan sektoreita Hankoniemellä ja Bromarvissa. Varaa omasi!

 

Tringa tiedottaa: Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Lintuharrastaja Tomas Kansanaho joutui hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin, kun hän havaitsi linturetkellään Helsingin Fastholmassa 22.11. ilmielävän valkopäätiaisen. Valkopäätiainen on itäinen laji, joka on suurharvinaisuus koko Länsi-Euroopassa. Se on tavattu Suomessa noin 30 kertaa.

Lintu ruokailee päivät Fastholman eteläpuolisessa ruovikossa, ja käy vain silloin tällöin näkyvissä Fastholman rantapuissa.

”Paikalla on käynyt satoja lintuharrastajia, mutta vain pieni osa on onnistunut näkemään linnun”, kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan uusi puheenjohtaja Jukka Hintikka. ”Mikäli sää muuttuu talvisemmaksi, lintu toivottavasti siirtyy jollekin ruokinnalle, jolloin sen tarkkailu helpottuu”, Hintikka toteaa.

Useimmat valkopäätiaishavainnot ovat loppusyksyisiä tai talvisia lintuja, jotka yrittävät jäädä talvehtimaan Suomeen. Myös Helsingin edellinen havainto talvelta 1976 koski talvehtivaa lintua. Tringan arkiston mukaan valkopäätiainen on havaittu koko Uudellamaalla ennen tätä syksyä vain neljä kertaa. Helsingin havainnon lisäksi tänä vuonna on ilmoitettu havainnot Espoosta ja Kirkkonummelta, joita BirdLife Suomen rariteettikomitea ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkastaa.

Tringa muistuttaa, että nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ohjeita ja tietoa on tarjolla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.

Valkopäätiainen_Mika_Bruun_Tarsiger_Kuvaajan_nimi_mainittava

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen viihtyy ruovikossa. Kuva: Mika Bruun/Tarsiger.com

Tringan syyskokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Hintikan

Tringan marraskuun kokous oli myös yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous, jonka puheenjohtajana toimi tuttuun tapaan Pertti Uusivuori. Hallituksen esitykset vuoden 2016 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi hyväksyttiin sellaisinaan. Niihin voi edelleen tutustua yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa

http://www.tringa.fi/dokumentteja/
Tringan mm. odotetaan rikkovan 3000 jäsenen rajan vuonna 2016, ja vuoden aikana yhdistykselle on tarkoitus palkata osa-aikainen toiminnanjohtaja.
Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Vuolanto oli erovuorossa kuuden pj-vuoden jälkeen, ja Sepon tilalle valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Jukka Hintikka.
Erovuorossa olleiden hallituksen jäsenten Pekka Murejoen, Risto Nevanlinnan ja Juha Lindyn tilalle valittiin Ossi Tahvonen, Janne Koskinen ja Juha Lindy. Myös Seppo Vuolanto jatkaa hallituksen jäsenenä vuoden 2016 loppuun.
Tringan BirdLife-edustajiksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittiin Jaakko Asplund, Margus Ellermaa, Jukka Hintikka, Aili Jukarainen, Pekka Murejoki, Taavi Sulander, Pertti Uusivuori ja Kaisa Välimäki.
Varsinaisessa ohjelmassa Margus Ellermaa, Mika Aronen ja Roger Olander esittelivät Tringan kesän 2015 Nuuksion laskentoja sanoin ja kuvin. Tarkempia laskentojen tuloksia saadaan lukea jostakin vuoden 2016 Tringa-lehdestä. Huomionarvoista on, että yhdeksän vuoden aikana Tringan lintulaskentoihin on osallistunut yli 300 henkeä eli noin 10% yhdistyksen jäsenistöstä. Tällainen vapaaehtoisten työpanos on erittäin merkittävä, eikä laskentoja aloitettaessa näin runsaaseen osanottoon tainnut uskoa kuin itse kaikkien laskentojen takapiru Ellermaa.
Kiitos kaikille vanhoille ja uusille Tringan aktiiveille!

Tringan alueen lintusäätiedote 12.–14.10.2015: Kylmänpurkaus päättyy

Jarmo Koistisen laatima lintusäätiedote Tringan alueelle:

Talvisen oloinen pohjoinen kylmänpurkaus päättyy. Hiljalleen tämän viikon aikana alkavat leudommat vastatuulet ja yöpakkaset loppuvat, mikä vähentää muuttoryntäyksiä (esim. joutsenet, varikset, kotkat) ja helpottaa pikkulintuharhailijoiden pysymistä elossa. Kaakkois-Suomessa on vielä kymmeniä tuhansia valkoposkihanhia, joiden lähtöpäivää on vaikea ennustaa. Tundrahanhet lienevät jo menneet jostain Suomen itäpuolelta ja allimuutosta en osaa arvata enää mitään, kun menneellä viikolla ei kovia muuttoja nähtykään (vaikka merellä on jo tuhansia paikallisena).

Ma–ke: Enimmäkseen on heikkoa lännenpuoleista tuulta, pilvisyys vaihtelee puolipilvisestä pilviseen, mutta on poutaa. Jos pilvilautan alaraja on alle 200 m:n korkeudessa se latistaa kaikkia muuttoja, mutta jo 400 m on ihan hyvä useimmille lähtijöille; tosin isoja petolintuja runsas alapilvisyys ei erityisesti houkuta lähtemään. Keskiviikkona on pienehkö heikon vesisateen mahdollisuus lähinnä aamulla, mutta toisaalta iltapäivällä on selkenemisen mahdollisuus.