Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä ennallistettiin Tringan talkoissa

Tringa järjesti ennallistamistalkoot Helsingin Vanhankaupunginlahden IBA-alueella elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhankaupungin linnustollisesti arvokkaita rantaniittyjä uhkaa umpeenkasvu, jonka vuoksi Tringan vapaaehtoiset ovat ennallistaneet aluetta talkoovoimin vuosittain kesästä 2013 lähtien.

Tällä kertaa työt keskittyivät pääosin Hakalanniemen edustan rantaniityille sekä Purolahden lintulavan niitylle. Hakalanniemen rantaniityltä niitettiin pois järviruokoa, niittotyöt ulottuivat lauantaina myös Hakalanniemen ja Lammassaaren väliselle hoitoniitylle. Uudenmaan Ely-keskuksen lahdelle heinäkuussa tilaaman koneellisen niiton jäljiltä valtaosa niityistä oli jo valmiiksi niitetty, joten talkoissa keskityttiin niittämään pienempiä saarekkeita paikoissa, mihin koneet eivät olleet päässeet. Hakalanniemen rantavyöhykkeeltä raivattiin vesakkoa ja näkyvyyttä Hakalan lintutornista parannettiin. Purolahdella talkoolaiset raivasivat vuoden vanhaa vesakkoa Purolahden katselulavan edustan niityiltä. Niityiltä poistettiin myös haitallisia vieraskasveja, kuten jättipalsamia.

Talkootöiden ohessa aikaa jäi myös lintuhavainnoille: Lahdella nähtiin lauantaina kaksi ja sunnuntaina kolme jalohaikaraa. Muuttomatkalla lahdella levähtävistä kahlaajista talkoolaisille kävivät näyttäytymässä ainakin liro, valko- musta- ja metsäviklo, pikkutylli, suokukko ja töyhtöhyyppä. Välillä yksittäisiä liroja ja metsävikloja laskeutui juuri niitetylle rantaniitylle aivan talkoolaisten viereen. Alueella jo pidempään viihtyneet kaksi nuorta mustapyrstökuiriakin havaittiin.

Talkoisiin osallistui lauantaina 18 ja sunnuntaina 11 vapaaehtoista. Sitkeimmät talkoolaiset jatkoivat töitä vielä seuraavan viikon alkupuolella. Suuret kiitokset vapaaehtoisille talkoolaisille, töiden koordinoinnista vastanneelle Taavi Sulanderille sekä Helsingin kaupungille ja Husqvarnalle talkoiden tukemisesta!

Ruovikon niittoa Hakalan edustalla
Näkymä Hakalan lintutornista koneniiton sekä talkoiden jälkeen
Vesakon raivausta Purolahden lintulavan edustalla
Jättipalsamia kitkettiin ja kuljetettiin pois niityltä jätesäkkikaupalla
Talkoolaisista sitkeimmät jatkoivat töitä vielä viikonlopun jälkeen © Harri Hanikka
Talkoiden työvastaava Taavi Sulander juomatauolla © Harri Hanikka

Torniopastuksia ja lintupäivystyksiä keväällä 2019

Kevään torniopastukset ovat alkaneet. Tringa tarjoaa tänä keväänä yleisölle avoimia torniopastuksia Helsingin Vanhankaupunginlahdella Purolahden tornissa sekä Lammassaaren lintulavalla. Torniopastuksia järjestetään myös Vihdin Vanjärvellä.

Torniopas päivystää kaukoputken kanssa Viikin Purolahdella sunnuntaisin (klo 12-14) koko huhti- ja toukokuun ajan. Toukokuussa tornioppaan tapaa myös Lammassaaren lintulavalla perjantai-iltaisin (klo 18-20).

Vihdin Vanjärvellä pidetään torniopastus kahtena lauantaina 13. ja 27. huhtikuuta.

Opastuksia on tarjolla myös Hangossa: Hangon lintuasema järjestää lintupäivystyksen kolmena sunnuntaina (14.4., 21.4. ja 4.5.) Tulliniemen luontopolun päässä Uddskatanin eteläkärjen kalliolla.

Opastukset järjestetään säävarauksella. Kaikki tulevat opastukset löytyvät Tringan tapahtumakalenterista: www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/


Retki Viikkiin 17.3. retkikertomus (Melkein nähtiin isohaarahaukka)

Viikin retki keräsi peräti 55 osallistujaa. Punaisen ladon suoralla astelimme katsomaan kanadanhanhia, kiuruja, töyhtöhyyppiä ja kottaraisia. Uuttukyyhky istui pönttöpuun latvassa. Keltasirkut hyörivät peltosaarekkeessa, ja yksi lauloikin. Pellot olivat sulaneet lumettomiksi vauhdilla.

Kolme metsäkaurista laidunsi peltosaarekkeessa, aamusumun keskellä kuin hyvässä luontokuvassa. Kauriit tallustivat verkkaisesti metsään.

Hakalassa pirisi haparoivasti peippo, jonka arvelimme talvehtineeksi. Käpytikka rummutti. Hakalan tornin luona tähyilimme varisparvea Ruohokarin rannassa, varisparvesta löytyi 4 mustavarista – tänä keväänä niitä on ollut tavallista enemmän.

Purolahden tornilla katsoimme Klobbenin harmaahaikarakoloniaa. Risulinnoissa ei ollut vielä yhtään lintua – mutta yksi haikara kierteli taivaalla. Viikinojan suulla oli pieni sula, muttei vielä mitään vesilintuja. Toiveikkaina tähyilimme kaulushaikaran näköiset tuppaat. Ei vielä, ei tällä kertaa. Kaukana jäällä oli tuttu ruskea möhkäle. Merikotka. Se odotti talvikalastajien pikkulahnoja.

Kevään ensimmäinen valkoposkihanhi lensi kierroksen. Laulujoutsenia lappoi aamupäivän ajan taajaan pohjoissuuntaan, usein perhejoukoissa, harmaat viime vuoden joutsenet vielä emojensa kanssa. Harmaapäätikka kyikytti kyyk kyyyk kyyyyk kuusen latvassa Mölylässä tauotta, lennähti sitten niityn reunaan, Pikku-Mäyrämetsään. Siellä se hyöri maanrajassa lähellä palokärkeä – oliko kiinnostunut sen työmaista.

Kaarsimme Mäyrämetsän sivua Viikinojalle. Kaksi merihanhea laidunsi pelottomasti ja lapinharakka eli se isolepinkäinen istui jälleen siinä myyräjahdissa. Tarkemmat olivat laskeneet niitä kolme pelloilta. Lopussa näkyi isompi joukko lintuväkeä parveutuneena punaisella ladolle, kiikaroimassa eri suuntiin. Olivat kuin varisparvi, joka tähyili samaan aikaan Purolahdessa kiivaasti, varikset katsoivat kaikki samaan suuntaan, koska kanahaukka näkyi ojan varressa.

Pari tuntia aikaisemmin pelloilta oli kuin olikin nähty Viikille uusi laji, isohaarahaukka, joka oli leijaillut taivaanrannassa Kontulan yllä, kiertänyt Viikin pohjoisen puolelta. Se selvisi kotona Tiiran havaintoja selatessa. Punaisella ladolla oli optiikka tanassa juuri pohjoissuuntiin.

Harmaapäätikka, on sekin jotain, tikka näkyi ja kuului hyvin… uutuuslaji, sillä on nyt ensi kertaa pesimisaikeita Viikissä. Sentään se. Isohaarahaukka tulee vielä. 

 Opasti ja kirjoitti: Eero Haapanen 

Mediatiedote: Tringa vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon

Mediatiedote 13.10.2018, vapaa julkaistavaksi

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry vaatii lisää resursseja Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoitoon.

Viikin–Vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan ja alueelle on palkattava koordinaattori turvaamaan alueen linnusto- ja luontoarvot.

”Vanhankaupunginlahti on Helsingin sydämessä sijaitseva kansainvälisesti arvokas lintuvesi, joka on erittäin tärkeä sekä linnustolle että tuhansille ulkoileville helsinkiläisille”, kertoo Tringa ry:n puheenjohtaja Jukka Hintikka. Alue on osa kansainvälistä Natura 2000 -suojelualueverkostoa.

Vanhankaupunginlahden hoito on tärkeää, sillä monia kotimaisia kosteikoilla esiintyviä vesilintu- ja kahlaajalajeja on luokiteltu tällä vuosikymmenellä uhanalaisiksi.

”Yksi tärkeimmistä syistä vesilintujen kantojen taantumiseen on lintuvesien huonontunut tila”, kertoo Tringa ry:n suojelusihteeri Kalle Meller. ”Pelkkä suojelualueiden olemassaolo ei riitä auttamaan uhanalaisten sorsalintujen ahdinkoa. Elinympäristöjä pitää hoitaa, jotta esimerkiksi punasotkan, tukkasotkan ja heinätavin väheneminen saadaan pysäytettyä”, Meller toteaa.

Monet lintuvedet ovat kasvaneet umpeen, jolloin vesilinnuille tärkeät lampareet ja avoimet rantaniityt ovat kadonneet. Vanhankaupunginlahdella pidetään avoimena kahta rantaniittyaluetta, mutta suuri osa lahden avoimesta alueesta on päässyt kasvamaan umpeen. Alueella tarvitaan enemmän niittoa, laidunnusta, pensaikon raivausta ja ruoppauksia, jotta kosteikkolinnusto saadaan palautettua muutaman vuosikymmenen takaiselle hyvälle tasolle.

Viikin–Vanhankaupunginlahden alueelle on laadittu kattava hoito- ja käyttösuunnitelma. Osa suunnitelluista hoitotoimenpiteistä on saatu toteutettua Helsingin kaupungin, Tringa ry:n ja muiden toimijoiden yhteistyöllä, mutta osa toimenpiteistä on jäänyt toteuttamatta.

”Hoitotoimenpiteet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Hyväksytty hoito- ja käyttösuunnitelma on pantava toimeen täydessä tehossaan. Tämä edellyttää, että alueelle palkataan koordinaattori, jonka työn tavoitteena on alueen linnusto- ja luontoarvojen turvaaminen”, puheenjohtaja Hintikka linjaa.

Tringa ry järjesti Helsingissä lauantaina 13.10. linnustonsuojeluseminaarin, jossa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä Vanhankaupunginlahden nykytilasta sekä keinoista linnustoarvojen säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Puhujina seminaarissa olivat Markku Mikkola-Roos (Suomen ympäristökeskus), Jorma Pessa (Pohjois-Pohjanmaan ELY), Margus Ellermaa (Tringa) sekä maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (Helsinki). Vanhankaupunginlahteen liittyviä kysymyksiä oli kommentoimassa Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka kuvattiin Tringan suojeluseminaarin yhteydessä. © Kalle Meller

Syksyn torniopastukset Viikin Purolahdella

Tringan torniopastukset jatkuvat syyskuussa Helsingin Viikissä, Purolahden lintutornilla. Torniopas päivystää paikalla syyskuun ajan sunnuntaisin klo 12-14. Viimeinen torniopastus pidetään Purolahdella sunnuntaina 1. lokakuuta.

Torniopastuksiin on aina vapaa pääsy ja ne ovat hyvä tilaisuus oppia uutta linnuista ja vaikkapa kartuttaa tunnista 100 lintulajia -haasteen lajilistaa. Tornioppaalla on kaukoputki mukana tornissa, jolla myös yleisö voi katsella kauempana olevia lintuja. Torniopastukset järjestetään säävarauksella, joten sadesäällä torniopas ei ole paikalla.

Tiedot torniopastuksista löytyvät tapahtumakalenterin lisäksi täältä: www.tringa.fi/events/categories/torniopastus/

 

Ruovikkoa niitetään taas Vanhankaupunginlahdella

VKL_niitto3_Taavi_Sulander

Helsingin Vanhankaupunginlahden rantaniittyjä kunnostetaan taas. ELY-keskuksen tilaamat niittokoneet vierailivat Purolahden ruovikoituneilla niityillä viime viikolla, mutta vedenkorkeudesta johtuen osa ruovikosta joudutaan niittämään käsivoimin viikatteilla. Tringa on järjestänyt alueella niittotalkoot jo usean vuoden ajan. Ruovikon poistolla pyritään hidastamaan rantojen umpeenkasvua, mutta niiton avulla parannetaan myös näkymiä Purolahden ja Hakalanniemen lintutorneista.

Tringan tämän vuoden talkoot käynnistyivät maanantaina ja töitä jatkettiin eilen. Niitettävää riittää vielä, joten jos haluat osallistua talkoisiin, ilmoittaudu mukaan! Talkoot jatkuvat huomenna torstaina klo 9.00. Mukaan tarvitset pitkävartiset saappaat ja reipasta mieltä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköpostitse Taavi Sulanderille: tsu1058 (at) gmail.com

 

VKL_niitto1_Taavi_Sulander
Niittokuvat © Taavi Sulander

VKL_Egralb_Johannes_Silvonen
Ruovikon poiston välittömän vaikutuksen lintutilanteeseen voi käydä toteamassa Purolahden tai Hakalanniemen lintutornista. Jalohaikara Purolahdella © Johannes Silvonen.

Tringan torniopastukset jatkuvat

Tringan torniopastukset jatkuvat ensi sunnuntaina Helsingin Viikissä Purolahden lintutornissa. Torniopas päivystää paikalla kaukoputken kanssa klo 12-14. Torniopastuksia järjestetään Purolahdella joka sunnuntai syyskuun loppuun asti. Sadesäällä torniopastuksia ei järjestetä.

Elokuun loppu on jo hyvää aikaa lähteä linturetkelle, kun kahlaajien, petolintujen, keltavästäräkkien ja metsäkirvisten muutto on parhaillaan käynnissä. Vanhankaupunginlahdella on tällä viikolla saatu ihailla myös itäisten arojen harvinaisuuksia, kun lahdella on havaittu sekä arosuohaukka että aropääskykahlaaja.

Tervetuloa sunnuntaina Purolahden lintutornille!

Egralb2_Teemu_Sirkkala
Myös jalohaikara on havaittu elokuussa Purolahden tornista. Kuva © Teemu Sirkkala

Viikin lintumessut sai lintuharrastajat liikkeelle

Helsingin Viikissä ensimmäistä kertaa järjestetyt lintumessut sai linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneet liikkeelle lauantaina. Tapahtumassa arvioitiin vierailleen päivän aikana lähes 1500 kävijää. Myös Tringan esittelypisteellä riitti vieraita. Messuvieraille järjestettiin opastettuja retkiä Viikin lintupaikoille. Tringan retkikummien opastamille lintukävelyille sekä aamun linturetkelle osallistui toistasataa messuvierasta.

Messut

Aurinkoinen sää sai myös linnut liikkeelle. Tringan aamuretkellä havaittiin mukavia lajeja, mm. pikkusirrejä, punakuiri sekä jalohaikara. Päivän kovin havainto tehtiin heti messujen auettua yleisölle kymmenen jälkeen aamupäivällä, kun suoraan messualueen yli lensi arosuohaukkakoiras. Lintu laskeutui hetkeksi Gardenian pelloille, ja sen ehti havaita noin 30 messuvierasta. Epävirallisen kirjanpidon mukaan messualueelta sekä opastetuilta retkiltä havaittiin päivän aikana yhteensä 74 lintulajia.

Accnis_Teemu_Sirkkala

Perapi_Teemu_Sirkkala

Varpushaukka (ylempi kuva) ja mehiläishaukka lienevät messupäivän runsaimmat petolintulajit. Molempia havaittiin sekä retkiltä että messualueelta. Kuvat: Teemu Sirkkala.

Phipug2_Teemu_Sirkkala

Etu-Viikin pelloilla saatiin seurata suokukkoja välillä aivan lähietäisyydeltä. Kuva: Teemu Sirkkala.

 

Tiedoksi: Linnustolaskija touhuaa jälleen Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen puolella

Kuluvana keväänä ja kesänä  tehdään jälleen Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston seurantalaskentoja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Laskennat alkavat lähipäivinä ja jatkuvat heinäkuun puoleenväliin, jona aikana laskija joutuu liikkumaan joitain kertoja luonnonsuojelualueella, näkyvimmin hoitoniityillä tehtävissä kartoituslaskennoissa. Laskija ilmoittaa hoitoniityillä liikkumisesta laskenta-aamuina torneihin kiinnittämilläni lapuilla.

Vanhankaupunginlahden linnuston muutoksia on seurattu samoin menetelmin v. 1986 alkaen. Seurantalaskennat ovat antaneet arvokasta tietoa linnuston hyväksi tehtyjen ennallistamistoimenpiteiden, kuten hoitoniittyjen raivauksen vaikutuksesta lintulajistoon.

Seurantalaskentoihin sisältyy:

– Lahden kiertävä, tiettyjen tarkkailupisteiden kautta kulkeva kiertolaskenta (vesilinnut. lokkilinnut, kahlaajat; 5 kertaa).

– Hoitoniittyjen kartoituslaskennat (5 kertaa).

– Vesilintujen poikuelaskennat (3 kertaa).

– Yölaulajalaskennat (3 kertaa).

– Uhanalaisten ja harvalukuisten lajien seuranta koko pesimäkauden aikana.

 

Iltaretki Vanhankaupunginlahdelle 18.4.2016

Tringan iltaretki Vanhankaupunginlahdelle käynnistyi tuulisessa säässä. Paikalle oli saapunut 26 osallistujaa + oppaat. Retkellä käytiin Pornaistenniemellä ja Lammassaaressa. Aloituspaikassa Pornaistenniemellä kuultiin kaksi pikkutikkaa. Paikalla oleskelevia paria pikku-uikkua myös yritettiin nähdä, mutta uikut piilottelivat visusti ruovikossa. Lammassaaren pitkoksilta havaittiin kolme viiksitimalia. Lammassaaren torni oli mukavasti tuulen suojassa, joten siellä vietimme hieman pidemmän aikaa. Parisenkymmentä paikallista metsähanhea ja yksi kuovi viihtyivät lietteellä. Kaksi kanahaukkaa pyörähti tornin ohitse. Varisparvessa oli myös kolme mustavarista, suhteellisen myöhäisiä näin lämpimänä keväänä. Muutama kurki myös muutti pohjoiseen. Lahdelle oli myös saapunut kaksi kalatiiraa saalistelemaan. Havainto on suhteellisen aikainen näin huhtikuun puoliväliin. Aikaisia tulijoita edusti myös luhtahuitti, joka tosin kuului vain pari kertaa tornille. Paluumatkalla pitkoksilla nähtiin vielä kaksi ruskosuohaukkaa ja 3-4 luhtakanaa oli äänessä Pornaistenniemellä.

Oppaina Anna-Maija Myllynen ja allekirjoittanut.

Retki Viikkiin 6.3.

Tringan retkelle Viikkiin oli saapunut 39 retkeläistä + oppaat. Retkellä lähdettiin liikkeelle Gardenian edestä klo 08. Tavoitteena oli havaita joitain ensimmäisiä muuttajia ja vielä paikalla olevia talvehtijoita. Reitti kulki Etu-Viikin peltojen kautta Purolahdelle, Mölylään, Hakalaan, Keinumäelle ja sieltä takaisin Gardeniaan. Koska Fastholman valkopäätiainen ja muut harvinaisuudet oli havaittu jo edellisellä retkellä, ei paikalle tällä kertaa menty.

Lahti oli kokonaan jäässä, joten sulapaikkoja ei ollut. Myös pellot olivat lumiset. Tästä huolimatta neljän uuttukyyhkyn parvi lennähti aivan vierestä ohitse, muuttipa kauempana vielä yksi yksittäinen itään. Pelloilla oli parhaimpana nähtävyytenä kaksi isolepinkäistä. Myöhemmin kolmaskin lepinkäinen löytyi Keinumäeltä. Pellon keskeltä virtaavan ojan varressa ollut yksilö myös lauleskeli, joten harvemmin kuultua laulua päästiin kuulemaan.

Mölylä kalliolta nähtiin ensin kanahaukkapariskunnan lentelyä. Hieman tämän jälkeen koiras lensi nuoren, toisen kalenterivuoden yksilön kanssa lahden päällä. Yksi kanahaukka näkyi samaan aikaan Pihlajamäen talon päällä istuskelemassa, joten samoilta jalansijoilta havaittiin neljä kanahaukkaa. Myös kanahaukan soidinääntä päästiin kuulemaan.

Purolahdella seisoskellessa nähtiin ensin lavalta kyhmyjoutsen tekemässä kunniakierroksen lahden päällä. Myöhemmin tieltä havaittiin samanlainen lento kahden laulujoutsenen suorittamana. Jäinen lahti ei houkutellut jäämään, joten kaikki joutsenet suuntasivat takaisin etelän suuntaan.

Keinumäellä varpuspöllö istuskeli hyvän tovin samalla oksalla tien vieressä kuuden tiklin varoituksista välittämättä. Tätä päästiin ihailemaan putkellakin pidemmän aikaa.

Vaikka muuttajien suuremmat joukot jäivät vielä uupumaan, antoivat molemmat joutsenlajit ja uuttukyyhkyt lupauksia tulevasta keväästä!

Oppaina Hannu Holmström ja allekirjoittanut.

Otso Häärä

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen rengastettiin.

Helsingin Viikistä marraskuun lopulla löytyneen valkopäätiaisen identiteetistä on käyty paljon keskustelua eri foorumeilla. Maastokuvista on tulkittu linnun omaavan piirteitä, joiden ei tunneta nykytietämyksen valossa sopivan puhtaan valkopäätiaisen muunteluun. Tämän vuoksi rariteettikomitea (RK) totesi linnun kunnollisen dokumentonnin ja tarkkojen mittatietojen ottamisen tarpeelliseksi. Pyydystämistä päätettiin lykätä helmikuulle, jotta kaikki halukkaat harrastajat ja kuvaajat ovat varmasti ehtineet kuvata/havaita linnun ilman rengasta.

Lintu pyydystettiin, rengastettiin ja vapautettiin hyväkuntoisena tänään torstaina 4.2.2016 aamulla. Rengastamisen yhteydessä siitä otettiin tarkat mittatiedot ja kunnolliset kuvat määrityksellisesti tärkeistä yksityiskohdista. Tämän ansiosta RK:lla on nyt paras mahdollinen dokumentaatio tästä yksilöstä tutkintansa tueksi. Esitutkintaa varten on jo nyt esimerkiksi mitattu ja tutkittu kaikki Tringissä (maailman toiseksi suurin lintunahkakokoelma) sijaitsevat valkopäätiaisen nahkat. RK tulee käsittelemään havainnon ja antaa päätöksensä, kun tutkinta on saatu valmiiksi.

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen edestä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya2_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiaisen pyrstö. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

 

Ccya3_pieni

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen päältä. Kuva Roni Väisänen/ Avescapes

Tringan retki Viikkiin 10.1.2016

Sunnuntaiaamuna klo 09.00 Kivinokkaan kerääntynyt joukkio herätti poliisipartion huomion. Tringan retkivastaava Jaana joutui selvittämään, ettei kyseessä ole Kölnin tapahtumien uusinta tai kansallismielisten katupartiointi Kivinokassa, vaan Tringan retki Viikkiin. 52 henkilöä, joista kolme oppaita, oli kerääntynyt paikalle.

Retken aluksi yritimme pohjantikkaa Kivinokasta, mutta aina hankala laji jäi tälläkin kertaa näkemättä. Peippo kuitenkin löytyi lähiruokinnalta. Kivinokasta kuitenkin suunnattiin lähes suoraan Fastholmaan, jossa ruokinnalla viiden minuutin odottelun jälkeen löytyi odotettu Tringan retkille uusi laji, suurharvinaisuus valkopäätiainen. Se olikin ilman muuta retken tärkein lajitavoite. Valkopäätiainen näyttäytyi erittäin hyvin lähimmässä pensaassa ja ääntelikin harvakseltaan. Eväitä syödessä sitä ehdittiin ihailla kymmenisen minuuttia, jonka jälkeen päätettiin jatkaa matkaa. Pakkasta oli nelisentoista astetta, joten paikalleen ei pitkään viitsinyt jäädä.

Ryönälahden puolelta läheltä Fastholman lintutornia kuului kuin kuuluikin parvi viiksitimaleita, jotka suurin osa retkeläisistä onnistui kuulemaan. Jatkoimme matkaa kohti toista ruokintaa, kun joku äkkäsi varpuspöllön lennossa. Sitä aikamme etsittyämme ja paikalta jo poistuessa Jaana löysi valkoselkätikan, jota lähdettiin ihailemaan. Samalla varpuspöllö näyttäytyi uudelleen, tällä kertaa hyvin. Jonkin ajan päästä varpuspöllö ja valkoselkätikka olivat noin metrin päässä toisistaan samassa puussa, ja valkopäätiainen tuli varoittelemaan pöllöstä. Ihan hyvä lajitrio yhteen näkymään!

Lopuksi katsastettiin vielä Fastholman toinen ruokinta, jossa pikkutikkakoiras nakutteli talipötköä. Kello olikin tässä vaiheessa puoli kaksitoista, joten loppuretki meni jalkapatikkaa takaisin Fastholmaan.

Oppaina Jaana Sarvala, Jouni Rytkönen ja Otso Häärä

Otso Häärä

Tringa tiedottaa: Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Harvinainen valkopäätiainen talvehtii Vanhankaupunginlahdella

Lintuharrastaja Tomas Kansanaho joutui hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin, kun hän havaitsi linturetkellään Helsingin Fastholmassa 22.11. ilmielävän valkopäätiaisen. Valkopäätiainen on itäinen laji, joka on suurharvinaisuus koko Länsi-Euroopassa. Se on tavattu Suomessa noin 30 kertaa.

Lintu ruokailee päivät Fastholman eteläpuolisessa ruovikossa, ja käy vain silloin tällöin näkyvissä Fastholman rantapuissa.

”Paikalla on käynyt satoja lintuharrastajia, mutta vain pieni osa on onnistunut näkemään linnun”, kertoo Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen, Tringan uusi puheenjohtaja Jukka Hintikka. ”Mikäli sää muuttuu talvisemmaksi, lintu toivottavasti siirtyy jollekin ruokinnalle, jolloin sen tarkkailu helpottuu”, Hintikka toteaa.

Useimmat valkopäätiaishavainnot ovat loppusyksyisiä tai talvisia lintuja, jotka yrittävät jäädä talvehtimaan Suomeen. Myös Helsingin edellinen havainto talvelta 1976 koski talvehtivaa lintua. Tringan arkiston mukaan valkopäätiainen on havaittu koko Uudellamaalla ennen tätä syksyä vain neljä kertaa. Helsingin havainnon lisäksi tänä vuonna on ilmoitettu havainnot Espoosta ja Kirkkonummelta, joita BirdLife Suomen rariteettikomitea ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt tarkastaa.

Tringa muistuttaa, että nyt alkaa olla hyvä aika aloittaa lintujen talviruokinta. Ohjeita ja tietoa on tarjolla esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.

Valkopäätiainen_Mika_Bruun_Tarsiger_Kuvaajan_nimi_mainittava

Vanhankaupunginlahden valkopäätiainen viihtyy ruovikossa. Kuva: Mika Bruun/Tarsiger.com

Viikki-Vanhankaupunginlahden linturalli ensi lauantaina

 

Viikki-Vanhankaupunginlahden ralli, eli Timalin ralli, käydään lauantaina 17. lokakuuta.
Ralliaika on 7:45-15:00. 
Kaikki liikkumisvälineet ovat sallittuja. 
Myös yhden hengen ryhmä on sallittu. Ralli on avoin, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. 

Purku samana iltana ravintola Herkku-Haarukassa (Hämeentie 150) alkaen 
kello 17:00.

Rallialue on Viikki-Vanhankaupunginlahden ympäristö. 
Alueena on siis Etu-ja Taka-Viikki, VKL, Herttoniemen Viikin puoleinen 
rinne mm. hyppyrit ja Majavatien päässä oleva avokallio, Kivinokka, 
Hermanninranta-Kyläsaari-Arabianranta, Annala, Pornaistenniemi.

Peruslajit: 25 kpl 
Kyhmyjoutsen, Valkoposkihanhi, Tavi, Sinisorsa, Tukkasotka, 
Kalalokki, Harmaalokki, Merilokki, Pulu, Käpytikka, 
Tilhi, Punarinta, Mustarastas, Räkättirastas, Hippiäinen, 
Sinitiainen, Talitiainen, Harakka, Naakka, Varis, 
Varpunen, Pikkuvarpunen, Vihervarpunen, Urpiainen, Punatulkku.

Edellisissä 15 Timalin rallissa on nähty yhteensä 147 lajia. Viime vuonna uusia olivat ruskosuohaukka ja pikkulepinkäinen. Toivottavasti palsasirri pysyy alueella ainakin ralliin asti. 
Nyt käytävä ralli on siis järjestyksessään 16. Timalin ralli.

 

 

Yölaulajaretki Viikkiin 28.5.15

Yolaulaja2web_IR

Väkeä riitti pitkosten täydeltä. Kuva: Ilkka Reittilä.

Noin 65 retkeläistä kokoontui hyvässä säässä Pornaistenniemelle yölaulajaretkelle. Oppaina Jouni Rytkönen ja allekirjoittanut. Ajankohtaa oli aikaistettu arkipäivästä johtuen klo 21-23, joten tiedossa oli jo etukäteen, että parhaiten yölaulajia kuultaisiin retken lopuksi.

Reitti kulki Pornaistenniemestä Lammassaaren tornille, sieltä takaisin Pornaistenniemeen pitkoksille ja padolle. Lammassaaren pitkoksilla ruisrääkkä rääkyi kovaan ääneen mennessä ja tullessa. Lammassaaren edustalla ruokaili kaksi sepelhanhea, rastaskerttunen kuului Pornaistenniemen suunnalta. Paluumatkalla pitkoksilla kuului ja nopeasti näkyi myös viiksitimali. Ruokokerttuset, pajusirkut, pensaskertut, punavarpuset, satakielet ja muutama rytikerttunen olivat äänessä. Rastaskerttunen kuului uudestaan Pornaistenniemellä.

Padon lähellä kuului ruovikosta sirkkalinnun sirinää. Pensassirkkalintua huudettiin, mutta itselleni ääni särähti korvaan enemmän ruokosirkkalintuna. Menin äänittämään linnun. Oppaidenkin näkemykset jakautuivat, joten päätettiin jättää määritys äänianalyysin varaan. Tein nyt seuraavana päivänä äänitteestä sonogrammin (Kuva 1.), joka sopii hyvin ruokosirkkalinnulle taajuuden puolesta, mutta ei pensassirkkalinnulle. Ks. sonogrammeja molemmista lajeista www.xeno-canto.org: pensassirkkalintu ja ruokosirkkalintu.

Pornaistenniemeltä on jo monena vuonna kuultu epämääräisiä lyhyitä ruokosirkkalinnun ääneen sopivia pätkiä usein vieläpä kummallisiin aikoihin yölaulajaksi. Läheiset voimajohdon nimittäin särisevät (Kuva 2.) hyvin samalla tavalla kuin ruokosirkkalintu ja särinää kuuluu etenkin kostealla säällä. Siten monet paikalliset harrastajat suhtautuvat erittäin skeptisesti paikalta ilmoitettuihin ruokosirkkalintuihin. Tämä retkellä havaittu lintu oli kuitenkin pitkäjaksoisesti äänessä, lopetti välillä yhtäkkiä ja aloitti taas yhtä nopeasti. Tein sonogrammin aiemmin myös voimajohtojen sirinästä (Kuva 2.), jossa keskimäärin taajuus on hyvin lähellä ruokosirkkalintua, mutta taajuusvaihtelu on suurempaa (3-6kHz), kuin ruokosirkkalinnulla xeno-canton sonogrammeihin verrattuna.

Otso Häärä/Tringa

Äänite:

ruokosirkkalintu VKL 290515

Kuva 1. Sonogrammi retkellä kuulusta ruokosirkkalinnusta.

voimajohtojen surinaa

Kuva 2. Voimajohtojen surinaa sonogrammina.

Retki Viikkiin 8.3.

Tringan retki Viikkiin järjestettiin 8.3.2015 klo 08-12. Sää ei suosinut, ensin sumu vei näkyvyyttä ja myöhemmin tuuli rankasti. Kuitenkin kevätmuuttajia oli hyvin esillä. Jo Gardenian pihalla havaittiin harmaalokkiparven mukana pohjoiseen suunnannut juhlapukuinen naurulokki, Tringan alueen kevään ensimmäinen ja ajankohtaan nähden aikainen. Keinumäellä kävimme katsomassa huuhkajaa, jonka olin onnistuneesti pimittänyt siihen asti. Bubo on ollut paikalla koko talven ja viime aikoina istuskellut aina samassa puussa. Sittemmin tieto näyttää levinneen kulovalkean tavoin. Keinumäen tornista näkyi myös pari töyhtöhyyppää, kottarainen ja uuttukyyhky. Pikkutikka kiikitti lähipuissa. Hyyppiä ja kottaraista katseltiin paremmin myöhemmin Hakalan lavalta, josta näkyi myös laulu- ja kyhmyjoutsenia. Keinumäeltä ja paremmin pelloilta katseltiin kanadanhanhiparia ja varpushaukka vilahti ohi saalistuslennollaan. Kanhaukka jäkätti Mölylässä. Pellolla muutama onnekas kuuli vielä kiurun. Loppujen lopuksi ajankohtaan nähden ihan hyvä saldo ensimmäisiä muuttolintuja! Lajeja 30.

Otso Häärä

Retkikertomus: Retki Viikkiin 10.1.2015

Pieni pakkanen, tyyni keli ja sateeton taivas suosivat Tringan retkeä Viikkiin, joka starttasi klo 09 Gardenian pihalta 29 retkeläisen voimin. Kolmen tunnin retken aikana ei edes Viikissä ihan joka kolkkaan ehdi, joten tiedustelin retkeläisiltä tavoitelajeja. Tarjolla olisi ollut mm. kurppien etsimistä, lehtopöllö mahdollisesti vakipaikallaan Fastholmassa, Taka-Viikissä olisi puolestaan mahdollisuus uuttukyyhkyyn, Viikissä harvinaisiin keltasirkkuihin ja tikleihin. Koska pöllöt ovat toki kiinnostavia, sunnattiin Fastholmaan hieman mutkitellen Gardenian peltojen, Keinumäen, Hakalan ja Mölylän kautta. Pelloilla katseltiin ojia sillä silmällä, ai millä? No kurppasilmällä tietty. Saattaisi ojassa jököttää jänkäkurppa piilossa. Kurppia ei kuitenkaan näkynyt. Keinumäellä pari hömötiaista ja käsittämättömät, yli 40 kuusitiaista sen sijaan pörräsivät aktiivisesti. Hakalan ja Keinumäen ruokinnat olivat varsin hiljaisia ja matkalla ei kovin kummoisia lajeja näkynyt. Keinumäeltä jo nähty isolepinkäinen näkyi myös Hakalasta ja kanahaukkoja havaittiin yhteensä kolme lahdella. Hakalan lavalta näkyi lokkijengi jäällä, joka näytti koostuvan lähinnä merilokeista. Retken muutoin hieman vaisuun lajisaldoon toi hienon lopetuksen Fastholmasta kuusesta löydetyt kaksi lehtopöllöä. Eivät olleet vakipaikallaan, mustarastaan varoittelu paljasti piilopaikan. Ensin löytyi yksi, kunnes joku retkeläisistä huomasi toisen yksilön istuvan yhtä oksaa ylempänä kuusen toisella puolella. Kyseessä lienee kesällä Fastholmassa pesinyt pari. Kamerat lauloivat ja retkelle saatiin hyvä päätös. Paluumatkalla pelloilla näkyi vielä yksi isolepinkäinen sekä Nuppukujan päällä puluparvessa pienempi kyyhky, joka kovasti näytti siipien alapuolen ja lentotavan perusteella uuttukyyhkyltä. Jäi kuitenkin määrittämättä. Retki päättyi klo 12 Gardenian pihalle. Lajeja 23.

ps. myöhemmin iltapäivällä oli lokkijengiin liittynyt vanha ISOLOKKI. Vinkkasin Eero Haapaselta saamani vinkin verkkojen nostosta Kuusiluodon eteläpuolelta klo 13, eli retken jälkeen. Kuulemma merikotka on käynyt paikalla. Toivottavasti joku tarttui vinkkiin ja näki vielä paremman lajin, isolokin. Itsellänihän se puuttuu sekä eko-, että Viikki-eliksistä, vaikka en niitä juuri laskekaan…

-Otso

Lajilista

kanahaukka

harmaalokki

merilokki

kesykyyhky

LEHTOPÖLLÖ (2p Fastholma)

käpytikka

tilhi

mustarastas

räkättirastas

hippiäinen

hömötiainen

kuusitiainen (peräti 43p Keinumäki)

sinitiainen

talitiainen

puukiipijä

isolepinkäinen (2p)

närhi (2p)

varpunen

pikkuvarpunen

viherpeippo

vihervarpunen

käpylintulaji

punatulkku